NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä

1.3.2023

Musiikkiteollisuudessa puhutaan lohkoketjuteknologiasta yhtenä alan kasvusuuntana. Voisiko siinä olla myös muusiikin tekijöille mahdollisuuksia saada lisätuloja? Tässä blogissa pohditaan, millainen prosessi NFT-markkinoille tuleminen on uraansa rakentavan muusikon näkökulmasta. Taustalla käytetään Aili Tervosen (2022) opinnäytetyössä raportoitua käytännön kokeilua. Lohkoketjuteknologiaa pidetään ratkaisuna musiikkialaa pitkään askarruttaneisiin mekanismeihin, joissa nykyisellään musiikin tekijöille generoituu alan liikevaihdosta vain noin 12 % (Bazinet ym., 2018). Loppuosalla niin sanottu välittäjäporras jalostaa sisältöä fanien saataville. Arvoketjussa toimivat esimerkiksi kustannus-, levytys-, agentuuri- ja management-palveluiden toteuttajat. Osa alan toimijoista näkee lohkoketjut keinona kaapata luovan työn hallinta takaisin sen tekijälle. On puhuttu muun muassa ”IP-oikeuksien desentralisaatiosta” (Jalonen, 2022), jolla tarkoitetaan aineettoman omaisuuden oikeuksien hallinnan hajauttamista. Hajautettu oikeuksien hallinta voisi ratkaista laajan levityksen ja oikeudenmukaisten korvausten välillä koettua epäsuhtaa. Toisille lohkoketju näyttäytyy haastajana, joka pakottaa arvioimaan jo vakiintuneita musiikkiteollisuuden liiketoimintamalleja, joissa tekijänoikeuksien hallinta ja hyödyntäminen ovat olleet avainasemassa. Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua lohkoketjuihin tallentuvista NFT’istä (non-fungible token), jotka ovat uuden sisällön omistamisen ytimessä. NFT on huomioitu myös yhtenä monikansallisten yritysten ulkopuolella toimivien nuorten muusikoiden tulonmuodostuksen lähteenä (Langston, 2022). Äänitemyynnistä kohti yhä monipuolisempia sisältöjä Musiikki-NFT on tyypillisesti lohkoketjuun tallennettu kappale, albumi, laulun sanat tai musiikkivideo. Se voi olla myös esimerkiksi generatiivinen tietokoneohjelmalle luotu sävellys, joka visualisoi teosta algoritmisesti satunnaisten kuvioiden, värien, äänien ja/tai muotojen avulla (Langston, 2022). Musiiki-NFT voi olla myös vaikkapa konserttilippu tai albumin kansi. NFT rakentaa osaltaan myös uudenlaista kulttuuria musiikkialalle. NFT voi olla esimerkiksi faneille suunnattuja keräilijäkortteja, kuvia artistista, versioita kappaleen synnyn eri vaiheista tai melkeinpä mitä vain artistiin liittyvää, jolla on faneille arvoa. Sitran määritelmän mukaan NFT on digitaalisen tiedoston hallintatodistus. Digitaalisen tiedoston hallinnan siirtohistoria on kirjattu lohkoketjuteknologian avulla. Osa näistä digitaalisista hallintatodistuksista (NFT-teoksista), joita myydään NFT-kauppapaikoissa, ei sisällä mitään lainsäädännössä tunnistettuja oikeuksia. Sitran mukaan tämä johtuu siitä, että NFT-teosten oikeudellinen asema on vielä epäselvä. (Sitra 2023.) Nuori musiikin tekijä törmää nopeasti joukkoon haastavalta tuntuvia valintoja, joiden vaikutus tulevaisuuteen ja kyseisen tuotteen tai palvelun kannattavuuteen ovat vahvasta sitovia. Keskeinen valinta on NFT:ksi viedyn sisällön tyyppi: 1/1 NFT on yksittäinen, ainutlaatuinen tuote. Se on täysin ekslusiivinen. Vertauksena käytetään usein fyysisessä ympäristössämme olevia maalauksia, joita on vain yksi alkuperäinen. Avoimella painoksella NFT:tä voidaan tehdä rajoittamaton määrä vaikkapa muistoksi osallistumisesta metaversumissa järjestettyyn tapahtumaan. Yleensä tuota painosta tehdään kuitenkin vain tiettynä aikana, jonka jälkeen sitä ei ole saatavissa. Rajoitetussa painoksessa tehdään tietty määrä yksittäistä NFT:tä. Monet kokoelmat muodostuvat esimeriksi 10 000 kappaleen painoksista. Eri julkaisumalleissa on etuja ja haittoja. Yksittäinen 1/1 NFT-teos on ainutlaatuinen keräilyharvinaisuus. Esimerkkinä tästä käytetään usein Mona Lisa -maalausta: sitä on vain yksi aito kappale, jonka hinta on korkea. Avoimilla painoksilla voidaan juhlistaa vaikkapa tiettyä hetkeä, ja ne ovat vain osallistujille tarjolla olevia keräilyharvinaisuuksia. Rajoitettu painos palvelee esimerkiksi lippujen ennakkomyyntiä. Lohkoketju tuo lisäarvoa musiikki-NFT kauppaan Musiikkialalla lohkoketjun tuoma lisäarvo piilee sen erilaisissa vaihdannan keinoissa ja NFT-merkin ainutlaatuisuudessa. Yhden NFT:n voi omistaa vain yksi ihminen, ja kaikki kyseiseen merkkiin liittyvät osto- ja myyntitapahtumat kirjautuvat lohkoketjun ylläpitämään ”tilikirjaan”. Näin esimerkiksi jokaisen NFT:n polku on avoimesti kaikkein nähtävillä, ja NFT toimii aitoustodistuksena. Esimerkiksi NFT-konserttilipun ostava fani pystyy tarkistamaan NFT:n aitouden lohkoketjusta ennen ostopäätöstään. Jos hän myy lipun eteenpäin, myös uusi ostaja näkee lipun omistajien ketjun ja voi tarkistaa aitouden lohkoketjuun kirjautuneesta lipun historiasta. NFT:n käyttöön liittyviä rajoitteita ja oikeuksia hallitaan älysopimuksilla, jotka seuraavat kyseistä yksilöllistä NFT:tä jokaisen transaktion mukana. Luomisvaiheessa päätetään esimerkiksi millaisen osuuden tekijät ottavat itselleen rojalteina, mikäli NFT myydään edelleen. Tätä kautta alkuperäiselle tekijälle tulee passiivista tuloa ja hyötyä esimerkiksi NFT:n arvon noususta. Musiikkialalla nousu voi olla todella suurta, sillä osalle artisteista tulevaisuus voi tuoda tullessaan laajaa globaalia menestystä. Tämän vuoksi Tervonen (2022) pohtiikin, voisiko tulevaisuudessa aloittelevan artistin NFT:iden ostamisen yksi motiivi olla fanittamisen sijasta sijoitus. Luovan alan toimijat kokevat hinnoittelun usein vaikeaksi. Lohkoketjussa yksi käytetty ratkaisu haasteeseen on huutokaupan käyttäminen. Tämä mahdollistaa NFT:n, kuten vaikkapa konsertin oheen rakennetun VIP-lisäpalvelun, myymisen rajoitettuna painoksena kyseisen hetken parhaaseen hintaan. Ennakkomyynnin mekanismia hyödyntämällä fanit voivat investoida haluamaansa artistiin esimerkiksi rahoittamalla etukäteen albumin tekemistä. Tästä voi saada palkkioksi vaikkapa uuden albumin rajoitetusta painoksesta oman NFT:nsä. Intiassa on lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu, joka antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin tällä hetkellä varsin intialaisia musiikkigenrejä sisältävästä valikoimasta. Samalla fanit voivat olla kriittisen tärkeitä markkinointiviestijöitä viedessään uuden sisällön verkostoidensa sosiaalisiin alustoihin ja yhteisöihin (Nahar, 2022). NFT ja kryptovaluutat kiinnostavat myös rikollisia NFT-markkinat ovat yleistyneet nopeasti uudeksi musiikkialan toiminnan alueeksi. Säätely on vielä varsin keskeneräistä, ja NFT-kauppaan liittyykin paljon kysymysmerkkejä. Ratkaistavana ovat esimerkiksi älysopimusten turvallisuus, juridisesti pätevä omistajuus sekä virtuaalivaluuttojen säätely ja verotus (Lindgren ym., 2023). Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää myös väärin. Viime vuonna NFT-kauppapaikka Cent keskeytti suurimman osan kaupankäynnistään väärinkäytöksien vuoksi. Alustalla myytiin omistustodistuksia sisällöistä, jotka eivät olleet alustalle NFT:n vieneen omaisuutta. Myös markkinan manipulointia tapahtuu. Teosten luojat ovat esimerkiksi ostaneet omia teoksiaan, jotta saisivat näiden kysynnän näyttämään todellisuutta suuremmalta (Närhi 2022). NFT-ympäristössä raha liikkuu virtuaalivaluuttalompakoiden kautta. Ostaja näkee virtuaalilompakon osoitteen lohkoketjussa, mutta ostajan pysyy anonyyminä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi rahanpesun toimijoiden paljastumista. Ennen sukellusta syvään päähän selvitä nämä Tervosen (2022, ks. myös Taulukko 1) työssä raportoidaan huolellisesti niitä askelia, joita NFT-maailman käyttöön ottaminen edellyttää muusikolta. Rinnalla kuljetetaan myös millaista osaamista kyseinen askel edellyttää. Askel Tarvittava osaaminen Perusta virtuaalivaluutalle tili ja hanki valuuttaa Virtuaalivaluuttaneuvonta: miten lompakko avataan, miten virtuaalivaluuttoja ostetaan, miten lompakko yhdistetään NFT-kauppapaikkaan, miten virtuaalivaluutan arvonmuodostus tapahtuu, millaisia virtuaalivaluutan vaihtoehtoja on olemassa ja millaisia riskejä ajateltuun hankittavaan valuuttaan liittyy. NFT-teoksen luominen Tukipalvelua NFT-teosten ideointiin, jotta syntyy kuva siitä, mitä kaikkea voitaisiin myydä. NFT-teoksen myyntialustan valitsemisen kriteerit, alustan tekniset vaatimukset, alustalla tehtävät keskeisimmät NFT:n käyttöoikeuksia koskevat valinnat sekä julkaisun tekninen prosessi. NFT-teoksen myyminen Tukipalvelua kauppapaikkojen toimintatapoihin, markkinoinnin suunnittelu olemassa olevia kanavia hyödyntäen fanien ohjaamiseksi NFT-alustalle, tukea myös faneille NFT-ostojen tekemiseen (heidän on opittava käyttämään virtuaalivaluuttoja ja ymmärrettävä NFT-kauppapaikkojen toiminta). Taulukko 1. Pohjana käytetty Tervonen, 2022, s.51 Muusikon näkökulmasta NFT saattaa tarjota kiinnostavia uusia tapoja olla taloudellisessa interaktiossa fanien kanssa. Fyysisen maailman fanien siirtyminen virtuaaliympäristöön vaatii nykyisellään myös faneilta melkoista osaamista. Heillä tulee olla riittävästi ymmärrystä virtuaalivaluutoista, DAO:jen toiminnasta, NFT-tuotteista sekä erilaisista musiikki-NFT:itä tarjoavista kauppapaikoista. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, ovatko kunkin artistin fanit saavutettavissa tätä kautta. NFT on nykyisellään vielä joukko kehittämisprojekteja ja -suuntia. Jo nyt näyttää kuitenkin varsin selvältä, että ainakin osa siitä on löytänyt paikkansa Web2-ympäristöjen rinnalla. Kun uutisissa kerrotaan NFT:stä ja musiikista, on yleensä puhe suurista summista: 3LAU tienasi 3-päiväisessä uuden albuminsa huutokaupassa 11,7 miljoonaa dollaria (Brown. 2021) ja Whitney Houstonin 17-vuotiaana tekemä, aiemmin julkaisematon demo-äänite myytiin miljoonalla dollarilla (Legaspi, 2021). Todellisuudessa miljoonayleisöt rajoittuvat globaaleihin tähtiin. Uuden musiikin tekijän ja esittäjän lienee vähintään yhtä vaikeaa löytää yleisöä musiikki-NFT:iden avulla kuin perinteisessä fyysisessä ympäristössä.   Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2   Lähteet Bazinet, J.B., Singlehurst, T.A., May, M., Suva, J., Ezawa, K., Yap, A. (2018). Putting the Band Back Together. Remastering the World of Music. Citi GPS: Global Perspectives & Solutions. Brown, A. (2021). Largest NFT Sale Ever Came From A Business School Dropout Turned Star DJ. Forbes 3.3.2021. Jalonen, J. (2022). Musiikkialan kasvustrategia. Tilannekuva-raportti, 04/2022. Music Finland Ry. Johansson, P., Eerola, M., Innanen, A. & Viitala, J. (2019). Lohkoketju: Tiekartta päättäjille. Alma Talent. Langston, T. (2022). The Music NFT Bible: A Guide to the Future of Sound. NFT now guides 22.9.2022. Legaspi, A. (2021). Whitney Houston Unreleased Demo Sells for $1 Million at NFT Auction. Full-length track was recorded when singer was 17. Rollingstone 15.12.2021. Lindgren, J., Lindholm, O., Lehtonen, K., Mustikainen, H. & Niikkonen, P. (2023). 6+1 suositusta Suomelle. Miten sääntelyllä voidaan parantaa web 3.0 -liiketoiminnan edellytyksiä? Sitran selvityksiä 229. Muikku, J. (2021). Pelastaako NFT musiikkibisneksen? Musiikkikustantajat MPA Finland blogi 18.3.2021. Nahar, P. (2022). FanTiger crosses 50k transactions, enters list of top five NFT projects globally. ETMarkets.com 28.11.2022. Tervonen, A. (2022). Muuttuva musiikkimaailma: NFT-teknologiasta uusia ansaintamalleja muusikoille? Musiikkipedagogi YAMK opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Metaversumin siivittämänä uusia kohtaamisen tapoja Web 3.0:ssa

3.2.2023

Luovalla alalla kuhistaan. Viime vuosina puheissa vilahtelevat yhä useammin kirjanyhdistelmät kuten NFT, DAO, VR ja XR. Nämä liittyvät web 3.0 kehityskulkuun, jonka kasvuvaihe on parhaillaan käynnissä. Tämä blogi hahmottelee, mitä on hajautettu web 3.0. Blogin ytimessä etsin vastausta sille, mikä metaversumi on ja miten se liittyy luovan alan toimijoiden tulevaisuuteen. Metaversumi –  luovan alan uusi toimintaympäristö Internetin kehitystä voi tiivistää pelkistetysti esimerkiksi näin: Web 1.0 oli hyperlinkkien kautta verkostoksi rakentuva ympäristö, jossa pystyimme näkemään sinne vietyä sisältöä. Web 2.0 toi mukanaan interaktiivisuutta, jonka myötä käyttäjät voivat tuottaa myös sisältöä internettiin mm. sosiaalisen median avulla. Web 3.0, joka on vielä monella tapaa kehitteillä, tuo mukanaan uudenlaisen sukelluksen, jossa käyttäjä toimii avataren kautta internetin keinotodellisuudessa. Siellä fyysinen ja virtuaalinen todellisuus sekoittuvat aiempaa lähemmäksi toisiinsa. Syntyy toinen ulottuvuus: Metaversumi, joka rakentuu sanoista meta (mm. rajat ylittävä) ja universumi. Sukellus metaversumiin ei liity vain käyttäjän kokemukseen, vaan mitä suurimmassa määrin myös itseä koskevan tiedon omistajuuteen ja sen taustalla toimivaan lohkoketjuajatteluun pohjautuvaan toimintatapaan. Sukelluksessa maskina toimivat nykyisessä teknologiassa ihmisiin liitettävät laitteet tai sensorit, joihin on asennettu virtuaalista todellisuutta käyttäviä ohjelmia. Käyttöliittymät kehittyvät nopeasti, ja tulevaisuudessa on odotettavissa yhä ketterämpiä ratkaisuja. Luovalle alalle metaversumi tarjoaa uusia globaaleja yleisöjä ja alustan kokea ja tarjota uudentyyppisiä interaktiivisia ja immersiivisiä elämyksiä. Ansaintalogiikka on myös erilainen, sillä teoksen omistajuuden ja kaupan todentaminen on mahdollista tehdä ilman välikäsiä, tai ainakin vähemmillä välikäsillä. Ytimessä korporaatioiden sijaan yhteisöt Suuryritysten tai mediayhtiöiden alustojen sijaan uusi Web3.0-talous näyttäisi ainakin osittain rakentuvan käyttäjien toimintaan ja sitoutumiseen. Käyttäjä on aktiivinen osa verkostoa, ei mainosten lukija. Tämä lupaa hyvää luovalle alalle. Kun sisällöntuotannon tulevaisuus on hajautettu, sen sijaan että se olisi suuryhtiöiden hallinnassa, se on myös kaikkien yhteinen ja kaikille mahdollinen. Meidän ei enää tarvitse luottaa siihen, että suuryritykset tai mediayhtiöt luovat sisältöä meille. Sen sijaan voimme luoda omaa sisältöämme ja jakaa sen kaikkien muiden kanssa maailmassa. Hajautettua hallintaa toteutetaan nopeasti kehittyvällä lohkoketjuteknologialla. Lohkoketjussa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Taiteilijalla, kuten muillakin lohkoketjussa transaktioita tekevällä, on pääsy katsomaan lohkoketjun sisältöä. Kun jokainen transaktio tallentuu todistettavasti ja turvallisesti hajautettuna yhteisön useisiin koneisiin, tietokantaa on vaikea väärentää. Lohkoketjussa myyty teos kantaa sisällään myös alkuperäisen taiteilijan tiedot. Mikäli teos myytäisiin uudelleen, alkuperäisellä teoksen tekijällä olisi mahdollisuus osaan kauppahinnasta. Menestyksen mukana tulee mainetta ja kunniaa, mutta lohkoketjun mahdollistamana myös jatkuvaa rahatuotantoa teoksen jälleenmyynneistä ja sitä kautta mahdollisesta suurestakin arvokehityksestä. Uusia tapoja kohdata yleisö Web 3.0:n yksi ulottuvuus on metaversumi, joka muodostaa uuden digitaalisen kohtauspaikan – myös artistin ja yleisön välille. Avatarien kautta syntyy uusi digitaalinen kohtauspaikka, jota eivät maiden rajat rajoita. Kohtaaminen voi olla taidesisältöä, mutta sen ytimessä voi olla myös esimerkiksi taiteilijan tapaaminen ja yhteinen keskusteluhetki. Siinäpä mahdollisuus, jollaista meille Pohjolassa ei kovin usein suoda ainakaan kansanvälisten huippuartistien kanssa. Yleisön kohtaamisessa on läsnä myös ideologisempi perusta. Taiteen käyttäjä voi hallita omaa dataansa älysopimusten avulla, saada digitaalisia lisäpalveluita ostoksensa osana ja seurata ostoksensa polkua takaisin alkuperäiseen myyntiin varmistaakseen sen autenttisuuden. Alustat ja uudet toimintamallit tarjoavat kiinnostavan uuden areenan luovalle ilmaisulle. Tarjolla on muun muassa uusia tapoja esittää taiteellista työtä ja tavoittaa laaja yleisö ympäri maailmaa, uusia mahdollisuuksia ansaita rahaa taiteellisilla tuotteilla ja palveluilla sekä tuottaa immersiivisiä kokemuksia. Lisäksi ne tuovat mahdollisesti myös uusia (nuorempia) yleisöjä kulttuurisisältöjen äärelle . Web 3.0 kehittyy erilaisten pilotointien kautta: lukemattomat toimijat kokeilevat ja kehittävät ketterästi uusia alustoja ja palveluita. Vanhassa kiinalaisessa sananlaskussa todetaan, paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt. Web 3.0 tarjoaa luovan alan toimijoille mahdollisuuksien avaruuden, jonka toimintatapoja luodaan parhaillaan. Paras aika loikata mukaan saattaa hyvinkin olla nyt. Lähteinä käytetty Frankenfield, J. (2022). What are smart contracts on the Blockchain and How They Work. Investopedia.com 24.3.2022 Kannan, S. (2022). Web3. Technopedia.com 18.5.2022. Malik, N., Wei, Y., Appel, G, & Luo, L. (2022). Blockchain technology for creative industries: Current state and research opportunities. International Journal of Research in Marketing 4.7.2022.  Rennie, E., Holcombe-James, I., Kushnir, A., Webster, T. & Morgan B.A. (2022). Developments in Web3 for the Creative Industries. A Research Report for the Australia Council for the Arts. RMIT University  Blockchain Innovation Hub. Whitaker, A. & Kräussl, R. (2020). Fractional Equity, Blockchain, and the Future of Creative Work. Management Science 23.7.2020.

Termipankki navigointiohjeeksi Metaversumiin

2.2.2023

Anglismeja karttavalle metaversumin termistö voi olla hieman vieraannuttavaa. Uudet teknologiat tuntuvat viljelevän surutta väännöksiä sanoista, joille ei aina löydy vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Termien takana on joka tapauksessa metaversumin ydinteknologioita, jotka johdattavat myös luovan alan toimijaa pohtimaan hyödyntämisen mahdollisuuksia osana omaa toimintaa, ansaintaa sekä yleisöjen löytämistä ja palvelemista. Termejä kootaan yhteen Sitran tulevaisuussanastossa ja Sitran artikkelissa Kieli kehittyy: internetin kolmannen kehitysvaiheen käsitteitä Jokunen LUME-blogeissa liittyvä termi kaipaa kuitenkin vielä selitystä: Avatar on yksi keskeinen metaversumin käsite. Se on käyttäjää edustava (yleensä 3D) hahmo. Nykyisellään eri alustoilla käytetään kyseiseen metaversumiin tehtyä avatarta, mutta useilla alustoilla toimivia geneerisempiä avataria kehitetään nopeasti. Avatareen liittyy myös useita erilaisia NFT-tyyppejä. Esimerkiksi avatar voi itsessään olla itsensä näköinen luomus, NFT. Hahmolle voi hankia NFT:n avulla asuja ja varusteita sekä esimerkiksi jäsenyyden tietylle klubille. Kryptovaluutta-sanasta monelle tulevat mieleen Bitcoin ja Ethereu, jotka ovat tunnetuimpien kryptovaluuttojen nimiä. Kryptovaluutat muodostavat tällä hetkellä heikosti säännellyn talouden osa-alueelle, jonne on virrannut lyhyessä ajassa huomattava määrä varallisuutta.  Niiden toimintalogiikka nojaa NFT:n tavoin hajautettuun lohkoketjuun, joka toimii omistajuuden ”tilikirjana”. Valuutat ovat tuoneet mukanaan jopa uuden luottamusnormin (Tiikkanen ym. 2022, s.247), jossa epäluotettavaksi koetut instituutiot korvautuvat tietokoneiden verkostolla, jossa jokainen tietokone sisältää identtisen kopion lohkoketjusta Minttaaminen eli NFT:n luominen on varsin yksinkertaista. Termillä viitataan hetkeen, jolloin NFT syntyy. Minttaamalla tekijä liittää työnsä osaksi lohkoketjua, ja työstä tallentuu ensimmäinen merkintä transaktiosta. NFT:itä voidaan mintata, jaella ja todentaa monissa lohkoketjuissa, joita ovat esimerkiksi Ethereum, Polygon, Solana, Tezos ja Flow. NFT (non-fungible token, suomeksi ei-vaihtokelpoinen rahake (Pasanen, 2022)) on keino osoittaa digitaalisen hyödykkeen (esimerkiksi taideteoksen tai konserttilipun) omistaminen. Digitaaliselle taideteokselle on tallennettu lohkoketjuun uniikki varmenne, joka toimii digitaalisena aitoustodistuksena.  Omistaja(t) merkitään lohkoketjuun, jonka merkintöjä ei voi muuttaa enää jälkikäteen. (Janosov & Borsi, 2021) Transaktiokustannus (englanniksi Gas fee) on kustannus, jonka lohkoketjun käyttäjä maksaa, kun hän haluaa onnistuneen transaktion merkityksi lohkoketjuun esimerkiksi NFTn kirjaamisen tai osto- ja myyntitapahtuman yhteydessä