Hymyillen kohti hyvinvointia – luovuus ja leikki osana suuhygienistin työtä

Suuhygienisti ja ryhmä esikouluikäisiä lapsia istuu piirissä päiväkodin lattialla. Käynnissä on yksi työpajoista, joissa edistetään suun terveyttä luovuuden ja leikillisyyden kautta. Yhdessä keskustellaan heiluvista ja puhjenneista hampaista, maalataan hammasharjoilla, luetaan satua hammassärystä, esitellään piirustuksia hammaspeikoista ja jaetaan kokemuksia suuhygieniatottumuksista. 

Tällaisia työpajoja toteutettiin osana opinnäytetutkimustani keväällä 2023. Tutkimuskysymys toiminnan taustalla oli: Mitä luovuuteen perustuva suun terveyden edistäminen tuo esiin esikouluikäisistä lapsista?

Leikki on lapsen oikeus

Leikki tuo iloa, se on käytännöllistä, mutta yllättävää, sen kautta voi kokea tarinoita, se on henkilökohtaista ja se voi jopa opettaa¹. Työpajoista kuvattujen videotallenteiden pohjalta voidaan sanoa, että toteutuksessa käytetty leikillinen lähestymistapa sai lapset innostumaan ja syventymään suun terveyden aiheisiin, sekä aktiviteetteihin. 

Luovuus ja leikillisyys loivat turvallisemman ympäristön helposti lähestyttävien ja yksityisyyttä kunnioittavien lähestymistapojen ansiosta. Osallistujat pääsivät kokemaan moniaistisesti luovan toiminnan, kuten visuaalisen ilmaisun ja tarinallisten tapojen kautta².  Turvallisesta ilmapiiristä kertoi myös se, että lapset jakoivat avoimesti kokemuksiaan ja olivat vastaanottavaisia, mutta myös kysyivät ja kyseenalaistivat. 

Leikki oli lapsille luonteva tapa kokea – onhan leikki heidän oikeutensa³.

Merkityksellisiä hetkiä

Työpajat toteutettiin avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa tarkoitus oli yhdessä kokea, pohdiskella ja keskustella. Tavoitteena oli mahdollistaa merkityksellisiä hetkiä, joissa lapsi pohtii syvällisesti ja mahdollisesti löytää jotain itselleen merkittävää⁴ – jo pienikin asia voi vaikuttaa⁵. Tukemalla terveellisiä valintoja, lapsia kannustettiin huolehtimaan terveestä suusta ja näin ollen omasta hyvinvoinnistaan⁶. 

Suun terveyden aiheet olivat tuttuja, niinpä lapset osallistuivat aktiivisesti toimintaan ja omien kokemusten ja käsitysten jakaminen oli lapsille tärkeää. Lasten kysymykset, kommentit ja reaktiot antoivat merkkejä reflektoinnista, joka voi mahdollistaa muutoksia kohti terveellisempiä suuhygieniatottumuksia.

Ihailtavaa yhteisöllisyyttä

Esikoululaiset olivat kaikki omia persooniaan, erilaisine tietoineen, taitoineen ja kokemuksineen, mutta yhdessä heillä oli vahvaa yhteisöllisyyttä, jossa lapset sopeutuivat toisiinsa ja toimivat yhdessä⁷. Yhteisöllisyys ilmeni hyvänä ryhmähenkenä, kunnioituksena toisiaan kohtaan, vastaanottavaisena asenteena ja avoimena keskusteluna. 

Vaikka kokemukset ja ajatukset ajoittain erosivat, keskustelu pysyi rakentavana ja kunnioittavana. Hankalaksi koetut asiat ja eriävät käsitykset tarjosivat mahdollisuuksia terveysneuvontaan yhteisten pohdintojen, tuen ja rohkaisun kautta. 

Työpajan aikana lapset pääsivät ilmaisemaan itseään myös piirtämällä ja maalaamalla, joka ilmensi yhteisöllisyyttä, sillä tuotokset kuvastivat vahvasti yhdessä käytyjä keskusteluja. Ja vaikka työpajojen viimeisessä aktiviteetissa sai vapaasti maalata mitä vain, yksi ryhmistä päätyi yhteisellä päätöksellä maalaamaan kuvia hampaista.

Sinulle, minulle ja hänelle

Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme⁸ ja sen takia terveyden edistämisen tulisi olla mielekästä, kannustavaa ja henkilökohtaista. Luovat ja taiteelliset menetelmät mahdollistavat kokonaisvaltaisempia kokemuksia aktivoimalla useita aisteja⁹ ja tukevat avointa keskustelua, jossa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia¹⁰. Yhdistelemällä uutta johonkin tuttuun ja henkilökohtaiseen, voidaan luoda mahdollisuuksia merkityksellisille hetkille, jotka voivat johtaa muutokseen kohti parempaa hyvinvointia.

Mahdollisuuksia moniammatillisella yhteistyöllä

Työpajat toivat esikouluikäisille lapsille mahdollisuuksia suun terveyden kannalta merkittäviin hetkiin ja yhteistyö päiväkodin kanssa mahdollisti projektin.  Tässä projektissa huomioitiin myös lasten huoltajat, sillä terveyden edistämisen merkityksellisyyden vuoksi lasten huoltajilla on erityinen rooli lastensa terveystottumuksissa¹¹. Toki myös eettiset toimintatavat edellyttävät huoltajien osallistumisen vähintäänkin lupa-asioissa.

Suun terveys vaikuttaa kaikkiin ihmisiin ja yhteistyö sen edistämiseksi olisi yhteinen hyöty⁶. Moniammatillinen yhteistyö voisi mahdollistaa suun terveyden edistämisen laajemmin ja luoda yhdessä mahdollisuuksia kehittyä ja oppia kohti terveempää yhteiskuntaa. Ennalta ehkäisevää suun terveyden edistämistä tarvitaan niin kauan kuin on olemassa riski suun sairauksille.

Hymyillään, kun tavataan!

 
Kirjoittaja:

Jonna Kultanen on suuhygienisti (YAMK) joka valmistui Metropolia Ammattikorkeakoulun Creativity and Arts in Social and Health Fields -tutkinnosta joulukuussa 2023. Blogi perustuu Kultasen opinnäytetyöhön: ”Hymyjä tulevaisuuteen – Suun terveyden edistämistä luovuuden menetelmin esikouluikäisille lapsille”. 

Lähteet:

1. Brown, S. 2008. Serious Play. TED Talk. YouTube video. https://www.ted.com/talks/stuart_brown_play_is_more_than_just_fun 
2. Piekkari, J. 2015. Muissa maailmoissa. Lapsen oikeudet toiminnallisesti: Opas kasvattajalle, Suomen UNICEF ry, 4–7. 
3. UN General Assembly 1989. Convention on the Rights of the Child, UNICEF. 
4. Greenaway, R. & Knapp, C. E. 2020. Reviewing and Reflection: Connecting People to Experiences. Teoksessa: B. Humberstone, H. Prince & K. A. Henderson (toim.), Routledge International Handbook of Outdoor Studies, 260–267.
5. Kilpeläinen, R., Seppä, L., Tjäderhane, L., Peltonen, E. & Anttonen, V. 2013. Onko terveyskasvatuksesta hyötyä? Hammaslääkärilehti, 6, 24–29.
6. Karies (hallinta) 2023. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 
7. Aro, J. 2011. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa: S. Kangaspunta (toim.), Yksilöllinen yhteisöllisyys. Avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen, 35–60. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
8. Boyd, L.D., Mallonee, L.F. & Wyche, C.J. 2020. Wilkins’ Clinical Practice of the Dental Hygienist (13th edition). Jones & Bartlett Learning.
9. Pääjoki, T. 2020. Lasten taiteellinen toimijuus. Teoksessa: E. Hujala & E. Turja (toim.). Varhaiskasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. E-kirja.
10. Leavy, P. 2017. Research Design: Quantitative, Qualitative, Mixed Methods, Arts-Based, and Community-Based Participatory Research Approaches. The Guilford Press. E-kirja.
11. Berg, J.H. 2016. Introduction: Why this book? Teoksessa: J.H. Berg & R.L. Slayton (toim.), Early Childhood Oral Health. John Wiley & Sons Inc, 1–14.