Kestävää terveyttä ja hyvinvointia monialaisesti

Boostia menetelmien ja toimintamallien kehittämiseen

Vuosi: 2023

Planetaarinen ruokavalio ei syökse nakkikastiketta sukupuuttoon!
18.12.2023
Tiina-Kaisa Auvinen (terveydenhoitaja) Jonna Mandelin, (sairaanhoitaja) ja Netta Puustinen (sosionomi)

Arvot ohjaavat valintojamme. Harva on tietoisesti välinpitämätön omasta terveydestään tai ympäristön hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin monelle ehdotus eläinperäisten tuotteiden osuuden vähentämisestä ruokavaliossa on kuin punainen vaate. Haastamme kaikkia pysähtymään hetkeksi ehdotuksen äärelle, laskemaan haarukan ja veitsen alas pohtiakseen voisiko muutokselle kuitenkin antaa tilaisuuden? Nakkikastiketta kun ei olla kokonaan viemässä lautasiltamme.   Planetaarinen ruokavalio – mitä se on? Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 kansainvälisen EAT-Lancet komission laatima ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi. Ruokavaliota on mahdollista soveltaa maailmanlaajuisesti ja sen tavoitteena on paitsi kestävämpi ruokatuotanto ja hävikin minimointi, myös terveellisempi ruokavalio ihmisille kaikkialla maailmassa. (1) Monissa maissa planetaarista ruokavaliota muokataan jo paikallisiin ruokajärjestelmiin sopivaksi. (2)  Norjassa Oslon kaupunki päätti syksyllä 2023, ettei kaupungin päiväkodeissa tarjota enää lihaa, ja Helsingin kaupunki teki jo kaksi vuotta sitten päätöksen, että kaupungin tilaisuuksissa on tarjolla vain kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydystettyä lähikalaa. (3) Maapallon väestömäärä kasvaa, ja on laskettu, että planetaarista ruokavaliota noudattamalla turvattaisiin riittävä ravinto vuoteen 2050 mennessä noin 10 miljardiin kasvavalle väestölle. Riittävyyden lisäksi ravitsemuksen terveysvaikutuksilla on merkitystä: suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus vähenisi neljänneksellä vuoteen 2030 planetaarista ruokavaliota noudattamalla.(2) Ruuantuotanto ja -kulutus muodostavat hiilijalanjäljestämme noin 26–30 prosenttia eli merkittävän osan. Voimme pienentää ruokavaliomme ilmastokuormaa valitsemalla ympäristön kannalta kestävämpiä ruokia, syöden kasvispainotteisesti eläinkunnan tuotteita kohtuullisemmin kuluttaen sekä välttäen ruokahävikkiä. Näin tehden voimme samalla syödä paitsi terveellisemmin (4), myös maistuvammin, värikkäämmin ja vaihtelevammin. On monia eri tapoja noudattaa planetaarista ruokavaliota. Vaikka planetaarinen ruokavalio on kasvispainotteinen, liha ja maitotuotteet muodostavat edelleen tärkeän osan ruokavaliota. (5) Monia ihmisiä ruokavaliomuutoksissa voi epäilyttää juuri pelko uuden ruokavalion rajoitteista ja ajatus, etteikö saisi enää syödä lempiruokiaan. Kyllä saa! Karjalanpaistista ja lihamakaronilaatikosta ei tarvitse kokonaan luopua, mutta ne ovat vain vähän harvemmin syötäviä herkkuja. Sen lisäksi vanhoista arki- ja juhlaruokasuosikeista on tehty reseptiversioita kasviproteeinivaihtoehdolla, kuten vaikkapa herkullinen uunissa muhinut kaalilaatikko soijarouheesta tai nachopelti härkiksellä.   Planetaarinen ruokavalio on synergiassa Agenda 2030 -tavoitteiden kanssa Planetaarinen ruokavalio tukee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmailleen asettamaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030 ja useampaa sen tavoitetta kuten: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta (tavoite 2.) Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta vastaan (tavoite 13.) Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä (tavoite 14.) Näihin tavoitteisiin planetaarinen ruokavalio pureutuu juuri sisällöllään, sillä se koostuu pääasiallisesti kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttämätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä. Planetaarisen ruokavalion tuotannosta syntyy pienempi hiilijalanjälki, jolloin maapallon kuormitus kevenee. Planetaarisella ruokavaliolla pystyttäisiin vaikuttamaan huonon ravitsemuksen aiheuttamaan sairastuvuuteen ja kuolemiin sekä kestävän kehityksen edistämiseen, jonka avulla voitaisiin hillitä ilmastonmuutoksia. (2,6) Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt on tunnistettu jo 10 vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa, joiden mukaan pohjoismaisella ruokavaliolla, kuten planetaarinen ruokavalio Suomen Lääkäriliiton mukaan Suomessa tunnetaan, on suora yhteys alentuneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin. Tutkimuksissa havaittiin myös diabetesriskiä ja rasvamaksaa ennustaneen tulehdustekijän pienentyneen planetaarista ruokavaliota noudattaneilla henkilöillä. (7) Näyttöä planetaarisen ruokavalion terveyttä edistävistä vaikutuksista on pitkältä aikaväliltä, ja sen pohjalta on rakennettu uudet pohjoismaiset suositukset, joista luodaan myös kansalliset ravitsemussuositukset. (9) Planetaarisen ruokavalion hyödyt ovat nähtävissä myös kansainvälisesti toimien selittävänä tekijänä pitkän iän salaisuudelle. Japanissa Okinawan saarella elävien ihmisten pitkä eliniänodote on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohde jo pitkään. Okinawan saarella elävät ihmiset ovat noudattaneet ruokavaliota, joka koostuu pääsääntöisesti kasviksista, täysjyvätuotteista ja maltillisesta määrästä kalaa kasviproteiinin rinnalla. Näiden edellä mainittujen ruoka-aineiden on todettu olevan sydänystävällisiä ja edistävän terveyttä. (8)   Planetaarinen ruokavalio nykysuositusten valossa Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin kesällä 2023, ja ne toimivat pohjana ensi vuonna julkaistaville kansallisille ravitsemussuosituksille. Ensimmäisen kerran ravitsemussuositukset sisältävät myös ekologisen näkökulman. Planetaarisen ruokavalion tavoin pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suositaan kasvipohjaista ruokavaliota, jossa korostuu entistä enemmän vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä perunan, palkokasvien, täysjyväviljan ja pähkinöiden käyttö. Pohjoismaisessa ruokavaliossa lihatuotteita suositellaan käytettävän nykyistä vähemmän, punaista lihaa enintään 350 g viikossa ja ympäristönäkökulmasta sitäkin niukemmin. Kasviproteiineista nostetaan esille erityisesi palkokasvit ja pähkinät. (10,11) Planetaarisessa ruokavaliossa eläinperäistä proteiinia suositellaan pohjoismaalaisia suosituksia vähemmän; kalaa ja siipikarjaa ruokavalioon kuuluu keskimäärin noin vajaa 30 grammaa päivässä ja kananmunia noin kaksi viikossa, punaista lihaa enintään 14 grammaa päivässä ja 100 grammaa viikossa ja maitotuotteita 250 grammaa päivässä. (1)   Planetaarisen ruokavalion edut näkyviin Planetaarisen ruokavalion voi koostaa edullisesti, kun käyttää enimmäkseen vähän prosessoituja papuja, linssejä tms. ja valitsee edullisempia satokauden kasviksia sekä käyttää hyväkseen kauppojen tarjouksia. Sydänliiton nettissivuilla on esimerkkejä edullisesti ja kalliimmalla toteutetuista kasvissyöjän aterioista. Testaa kasvisruokailijan budjetti: https://sydan.fi/fakta/kasvisruokaa-edullisesti/ Myös laitosruokailuissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa, voisi olla mahdollista edullisesti koostetuttua planetaarisempaa ruokavaliota suosimalla ja hävikkiä vähentämällä säästää kustannuksissa. Palvelukeskus Helsinki tekee aterioita muun muassa kouluihin, päiväkoteihin ja palvelukeskuksiin, yhteensä noin 500:aan paikkaan. Palvelukeskus Helsingissä on tehty laskelmia rahallisista säästöistä, joita syntyisi korvaamalla naudanliha tarjotuissa aterioissa muulla proteiinin lähteellä, kuten siipikarjalla tai kasviproteiinilla, ja säästöjen määrä kipuaa vuositasolla proteiinin lähteen mukaan muutamista kymmenistä tuhansista jopa 300 000 euroon. (12) Planetaarisen ruokavalion etuja kustannusvaikutusten suhteen tulisikin tuoda esiin aiempaa enemmän. Julkisen talouden näkökulmasta terveempänä pysymisen tuomien säästöjen lisäksi myös ruokapalveluiden kustannusten laskeminen on hyvä pitää mielessä, puhumattakaan ihmisten elämänlaadun paranemisesta. Ruokapalveluiden hiilijalanjäljestä 84 % muodostuu ruuan alkutuotannosta ja 10 % hävikistä (13) Päästökuormituksen näkökulmastakin suurin merkitys on siis tarjotulla ruualla, joten planetaarisen ruokavalion valinta on vaikuttavinta kuormituksen vähentämiseksi. Vaikka hävikin osuus hiilijalanjäljestä on vain 10 %, siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa suhteellisen helposti. Liharuuista syntyvä hävikki on määrällisesti pieni, mutta sekä hinnan että päästökuorman vuoksi se on merkittävämpi kuin esimerkiksi kasviksista syntyvä –määrällisesti suurempi – hävikki. (12) Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt ja kestävyys ovat siis kiistattomat. Tämän esilletuominen selkokielisesti osana yhteiskunnallista keskustelua on tärkeää terveyttä edistävän vaikuttamistyön näkökulmasta. Planetaarinen ruokavalio ei poissulje nakkikastikkeen tarjoamista, vaan harventaisi tarjontaväliä syöksemättä liharuokia sukupuuttoon. Lue lisää planetaariseen ruokavalioon liittyvistä hankkeista: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys https://www.syke.fi/fiFI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Julkisten_hankintojen_vahahiilisyys_ja_kiertotalouskiihdyttamo   Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat. Tämä blogi kuuluu Metropolia YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola ja Jaana Seitovirta, sekä viestinnän asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.   Lähteet: Willet, Walter & Rockström, Johan & Loken, Brent & Springmann, Marco & Lang, Tim & Vermeulen Sonja & Garnett, Tara & Tilman, David & DeClerck, Fabrice & Wood, Amanda & Jonell, Malin & Clark, Michael & Gordon, Line J. & Fanzo, Jessica & Hawkes, Corinna & Zurayk, Rami & Rivera, Juan A. & De Vries, Wim & Majele Sibanda, Lindiwe & Afshin, Ashkan & Murray, Christopher J. L. 2019. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems.  The Lancet, 393 (0170) 447–492.<https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4>. Viitattu 26.10.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Elintavat ja ravitsemus. Ravitsemus. Terveellinen ruokavalio. Ruokavalion kestävyys ja terveys. Päivitetty 15.9.2021. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys>. Viitattu 27.10.2023. Nissinen, Elina 2023. Helsingin apulaispormestari: Päiväkodeissa pitäisi harkita lihan kieltämistä – Oslo teki jo päätöksen. Helsingin Sanomat 18.10.2023. Päivitetty 19.10.2023. <https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009932305.html>. Viitattu 26.10.2023. Virtanen, Suvi & Kuusipalo, Heli 2020. 2020. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. Kirjassa: Mattila H, toim. Elämän verkko – luonnon monimuotoisuutta edistämässä. 221–232. Helsinki: Gaudeamus. EAT-Lancet Comossion on Food, Planet and Health. The Planetary Health Diet. <https://eatforum.org/eat-lancet-commission/the-planetary-health-diet-and-you/>. Viitattu 26.10.2023. Valtioneuvoston kanslia. Kestävä kehitys. Agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030>. Viitattu 27.10.2023. Suomen Lääkäriliitto 2013. Pohjoismainen ruokavalio paransi kolesterolien suhdetta. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 5.3.2013. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/pohjoismainen-ruokavalio-paransi-kolesterolien-suhdetta/>. Viitattu 7.11.2023. Dominguez, Ligia & Veronese, Nicola & Baiamonte, Eleonora & Guerrera, Martina & Parisi, Angela, Ruffolo, Chiara & Tagliaferri, Federica & Barbagallo, Mario 2022. Healthy Aging and Dietary Patterns. Nutrients 14 (4). 889. <https://doi.org/10.3390/nu14040889>. Viitattu 20.11.23. Saarnikko, Karoliina 2023. Tunnetko jo planetaarisen ruokavalion? - tälläinen se on. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 14.9.2023. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnetko-jo-planetaarisen-ruokavalion-tallainen-se-on/>. Viitattu 7.11.2023. Blomhoff, Rune & Andersen, Rikke & Arnesen, Erik Kristoffer & Christensen, Jacob Juel & Eneroth, Hanna & Erkkola, Maijaliisa & Gudanaviciene, Ieva & Halldorsson, Þórhallur Ingi & Høyer-Lund, Anne & Lemming, Eva Warensjö & Meltzer, Helle Margrete & Pitsi, Tagli & Schwab, Ursula & Siksna, Inese & Thorsdottir, Inga & Trolle, Ellen 2023. Nordic Nutrition Recommendations. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. <https://pub.norden.org/nord2023-003/contents.html>. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia – tässä ovat pohjoismaalaiset ravitsemussuositukset 2023. Päivitetty 20.6.2023. <https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/>. Viitattu 31.10.2023. Mathlin, Meri 2023. Asiantuntija, vastuullisuus. Talous- ja hallintoyksikkö. Palvelukeskus Helsinki. Sähköpostihaastattelu 23.11.2023. Alhola, Katriina & Sanakelo, Paula & Antikainen, Riina & Helonheimo, Teemu & Kaljonen, Minna & Karjalainen, Linda & Linjama, Jarmo & Lounasheimo, Johannes & Peltomaa, Juha & Pesu, Janne & Sederholm, Camilla & Tainio, Pasi 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö-hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 45/2019. s. 64. <https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/07df5d5b-1821-4d8f-9e06-de77abb0d242/content>. Viitattu 26.11.2023.          

Lue lisää

Työnantaja: Millä mielellä nuori astuu työelämään?
25.4.2023
Terveyden edistämisen bloggaajat

Ensimmäisissä työpaikoissa tutustutaan työelämään, opitaan toimimaan työyhteisössä ja luodaan työsuhteita. Tällöin muodostuu tärkeitä ja tulevaan työelämään vaikuttavia kokemuksia. Työnantajalla on merkittävä rooli nuoren työntekijän hyvinvoinnin vahvistajana. Nuori työntekijä voi olla vielä alle täysi-ikäinen kesätyöntekijä tai opiskelumaailmasta työelämään siirtyvä Z-sukupolven edustaja. Perusta pitkälle työuralle luodaan positiivisen mielenterveyden sekä opiskelu- ja työelämässä hankittujen voimavarojen kautta. Maailmanlaajuisissa kestävän kehityksen tavoitteissa peräänkuulutetaan ihmisarvoista työtä ja talouskasvua myös nuorten työntekijöiden erityistarpeet huomioiden[1]. Suomessa erityisesti mielenterveydellisistä syistä johtuvien työpoissaolojen määrä kasvaa nuorten työntekijöiden osalta[2]. Nuorten ajatusten ja toiveiden kuuleminen on avainasemassa, kun luodaan työympäristöä, joka tukee nuorten ensiaskelia työelämässä ja positiivisten työelämäkokemusten syntymistä.   Nuoret ovat huolissaan työn kuormittavuudesta Nuorilla on tyypillisesti työuran alussa lyhyitä työsuhteita, joiden vuoksi työyhteisöt ja toimintatavat vaihtuvat usein. Tämä hankaloittaa työn imuun pääsemistä ja luo epäilyä oman osaamisen riittävyydestä. Työelämään kiinnittymisen ongelmat heijastuvat epävarmuutena ja vaikuttavat nuorten jaksamiseen sekä mielenterveyteen. Työn kuormittavuus taas herättää pelkoa: Nuorten tulevaisuusraportin mukaan jopa 32 % nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta.[3] Nuorten pohdintaa työelämän kuormittavuudesta voi lähestyä monella tavalla. Vapaa-ajan merkitys ja huoli työelämän kuormittavuudesta korostuvat erityisesti niillä nuorilla, jotka kokevat epävarmuutta omista tulevaisuudensuunnitelmistaan[3]. Tukea oman tulevaisuuden polun löytämiseksi tarvitaan jo opiskeluvaiheessa, mutta työelämään astuvan nuoren työnantaja on tärkeässä asemassa myös työn kuormittavuuteen liittyvien huolten lievittäjänä. Hyvän ja kannustavan palautteen avulla nuori saa työkaluja arvioida oman työnsä laatua, tunnistaa onnistumisia ja kehittää itseään. Nuoren työn hallinnan ja kyvykkyyden tunne kasvaa ja epävarmuuden tuoma huoli hälvenee. Sosiaalisessa mediassa ja erityisesti TikTokissa melko uutena työelämän käsitteenä leviää #quietquitting eli hiljaiset loparit: Työtä ei haluta tehdä yli odotusten vaan minimivaatimusten täyttäminen riittää. Myös omien valintojen tekeminen ja työn rajaaminen korostuvat. Joillekin työstä muodostuu intohimo, jonka eteen panostetaan. Toisille työ on väline, joka mahdollistaa mielekkään vapaa-ajan.[4]   Yhdenvertainen ja yhteisöllinen työympäristö lisää nuoren hyvinvointia Lokeroidut roolit työntekijän ja työnantajan välillä eivät enää päde. Nuoret työntekijät odottavat työnantajalta yksilöllistä tukea, autonomiaa, avointa vuoropuhelua sekä joustavuutta. Esihenkilöt nähdään ennemminkin mentoreina kuin auktoriteetteina: Nuoret haluavat olla aktiivisesti mukana päätöksenteossa sekä kehittämässä työyhteisöä ja omaa urapolkuaan.[5]   Työn monimuotoistumisen myötä esiin nousee tarve yhdenvertaisuudelle. Työntekijöiden etujen tulee olla läpinäkyviä ja kohtelun yhdenvertaista työtehtävästä tai iästä riippumatta.[5] Työelämään astuva nuori tulee ottaa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolloin osallisuuden tunne, ryhmähenki ja keskinäinen luottamus kehittyvät eikä nuori koe jäävänsä yksin. Työelämäänsä aloitteleva nuori tarvitsee kannustusta ja tukea, jolloin työkavereiden ja esihenkilöiden tulee olla helposti lähestyttäviä ja tavoitettavissa.   Hyvä perehdytys lisää arvostuksen ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä auttaa nuorta työssä onnistumisessa, luo pitovoimaa ja siitä voi tulla jopa kilpailuvaltti. Koko työyhteisön tulee pohtia, kuinka nuoren mahdollisiin virheisiin ja hitaampaan työtahtiin suhtaudutaan sekä oltava perehtyjän tukena ohjaamassa ja antamassa tilaa oppimiselle. Nuoret pitävät yhtenä työelämään kiinnittymisen haasteena sitä, että työnantajat eivät näe vastavalmistuneiden nuorten potentiaalia ja taitoja.[6,7] Työpaikoilla tulee rikkoa vanhat perehdytys- ja toimintamallit ja luoda rohkeasti uutta. Perehdytyksen räätälöinti edellyttää osaamista ja ymmärrystä, mutta oppijansa näköisellä perehdytysohjelmalla tuetaan nuoren hyvinvointia ja sitä kautta kiinnittymistä työelämään.   Blogin kirjoittajat: tradenomi (AMK) ja suuhygienisti (AMK) Tuija Huupponen, Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja liiketoiminnan johtaminen YAMK-ohjelmasta, sosionomi (AMK) Enni Heikinmäki, suuhygienisti (AMK) Marika Manninen, sairaanhoitaja (AMK) Heidi Penttala ja sairaanhoitaja (AMK) Laura Virtanen Terveyden edistämisen YAMK-ohjelmasta. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.   Lähteet [1] Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 6.11.2022. [2] Ventelä, Anne 2022. Yhä useampi jää sairaslomalle ahdistuneisuuden vuoksi – miksi nuoret naiset ovat tilaston kärjessä? <https://sosiaalivakuutus.fi/yha-useampi-jaa-sairauslomalle-ahdistuneisuuden-vuoksi-miksi-nuoret-naiset-ovat-tilaston-karjessa/>. Viitattu 6.11.2022. [3] TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022. <https://tat.fi/wp-content/uploads/2022/05/TAT_Nuorten-tulevaisuusraportti_2022.pdf>. Viitattu 30.10.2022. [4] Erkko, Anni 2022. Nuoret ottavat nyt hiljaiset loparit, mutta miksi? Näin toimitusjohtaja selittää ilmiötä. <https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nuoret-ottavat-nyt-hiljaiset-loparit-mutta-miksi-nain-toimitusjohtaja-selittaa-ilmiota/3dd41a9b-a06f-4f0c-b284-f94d0847c64d>. Viitattu 30.10.2022. [5] Leermakers, Maija 2022. Mitä milleniaalit ja Z-sukupolvi haluavat työltään ja miten toiveisiin pitäisi vastata – kulttuurintutkija analysoi. <https://www.thinkcompany.fi/think-media/mita-millenniaalit-ja-z-sukupolvi-haluavat-tyoltaan-ja-miten-toiveisiin-pitaisi-vastata-kulttuurintutkija-analysoi>. Viitattu 28.10.2022. [6] Ollikainen, Antti 2021. Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua. Ilmarinen. Päivitetty 8.4.2021. <https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/vieraskyna-antti-ollikainen/nuorten-ajatukset-tyossajaksamisesta/>. Viitattu 2.11.2022. [7] Lindström, Sara 2022. Keltanokka liikenteessä – uutta lempeämpää suhtautumista työhön perehtyjään. Työterveyslaitos. Päivitetty 13.10.2022. <https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/keltanokka-liikenteessa-uutta-lempeampaa-suhtautumista-tyohon-perehtyjaan>. Viitattu 2.11.2022.   Kuvat: Morillo, Christina 2018. Woman in gray formal coat sitting near black full glass panel window. Pexels free to use photos. <https://www.pexels.com/photo/woman-in-gray-formal-coat-sitting-near-black-full-glass-panel-window-1181562/>. Fauxels 2019. Photo of people near wooden table. Pexels free to use photos. <https://www.pexels.com/photo/photo-of-people-near-wooden-table-3184431/>.

Lue lisää

Lukiolaisten uupumus ei pelkällä levolla parane – Tunnetaidoista apua jaksamiseen
9.2.2023
Ann-Mari Hiekkala, terveydenhoitaja; Johanna Häkkinen, fysioterapeutti; Ipi Jaatinen, toimintaterapeutti; Emmi Kivistö, fysioterapeutti; Suvi Tuominen, sairaanhoitaja

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupuminen koskettaa yhä isompaa osaa lukiolaisista, erityisesti tyttöjä. (1) Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan uupumusasteisesta väsymyksestä kärsi jopa lähes puolet, eli 48,2 %, tytöistä ja 24 % pojista. Koulu-uupumusta koki 27,5 % tytöistä ja pojista 21,1 %. (1) Kun vertaillaan vuoden 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyitä, voidaan nähdä nouseva trendi sekä poikien että tyttöjen koulu-uupumisessa (ks. kuvio 1). Kahdessa vuodessa määrä on noussut merkittävästi, kun tarkastellaan koko maan tilannetta. Pitkittyessään koulu-uupumus voi johtaa masennukseen ja lisätä nuoren syrjäytymisriskiä. (1) “Hukun koulutyöhön” (lukion 1. lk:n tyttö) Oppilaitokset ovat lailla velvoitettuja järjestämään oppilailleen oppilas- ja opiskelijahuollon. Tällä tarkoitetaan opiskelijan oppimisen sekä psyykkisen ja fyysisen terveyden edistämistä kuin myös sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuollon tulee olla lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. (2)       Entä jos tunnetaidot olisi oppiaine? Hyvien tunnetaitojen on osoitettu olevan merkittävä tekijä nuorten uupumisen ennaltaehkäisemisessä (3). Tunnetaitoja ovat tunteiden tunnistaminen, tunteiden sietäminen, tunteiden säätely sekä tunteiden ilmaiseminen ja käsittely. Tunnetaidot kuuluvat jo nyt lukion opetussuunnitelmaan. (4) Ne kulkevat mukana oppiaineiden sisällöissä ja tavoitteista. Olisiko kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti kannattavaa tehdä tunnetaidoista oma oppiaineensa lukioihin ja preventiivisestä näkökulmasta jo yläkouluihin? Tunnetaitojen on todettu suojaavan lukiolaisia uupumukselta ja lisäävän myös intoa opintoihin. Erityisesti uteliaisuus, sisu, resilienssi, palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvuus tukevat nuorten intoa lukio-opintoihin. (3) Jos tunnetaidot olisi oppiaine, nuoret harjoittelisivat tietoisesti enemmän tunnetaitoja, jotka tutkitusti vähentävät masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta ja lisäävät sosiaalista toimintakykyä ja itsearvostusta (5). Jotta tunnetaitojen opettaminen ei jäisi pelkästään opettajien harteille, kannattaisi se toteuttaa monialaisena yhteistyönä esimerkiksi terveyden edistämisen asiantuntijan ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Sekä opettajien että kouluterveydenhuollon tuen on todettu suojaavan lukiolaisia koulu-uupumukselta (6).   Mitkä tunnetaidot? Miten tunnetaidoilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin? Tunnetaitoja käsittelevissä tutkimuksissa vilahtelee usein sosioemotionaalisten taitojen käsite.  Sosioemotionaalisella käsitteellä viitataan tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilön synnynnäiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät kohtaavat (5). Sosioemotionaalisten taitojen opiskelussa keskitytään sekä sosiaalisiin taitoihin että tunnetaitoihin, joita pitkäjänteisesti vahvistamalla voidaan vaikuttaa opiskeluissa menestymisen lisäksi myös ihmissuhteissa, yhteisöissä ja työpaikalla toimimisen taitoihin (7). Sosioemotionaalisten taitojen opiskelu määritellään yleensä viiteen osaamisalueeseen, joita ovat: itsetietoisuus itsejohtaminen sosiaalinen tietoisuus ihmissuhdetaidot vastuullinen päätöksenteko. Erityisesti Amerikassa tunnettu järjestö Collaborative for Academic, Social and Emotional Learning (CASEL) on luonut viitekehyksen näiden viiden osa-alueen ympärille ja tuottanut runsaasti materiaalia menetelmän koulumaailmaan integroimisen tueksi. (8) Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for economic co-operation and development) on luonut arviointimenetelmän, jota käytetään myös Suomessa sosioemotionaalisten taitojen mittaamiseen. OECD:n arviointi pohjautuu tunnettuun Big Five -malliin (ks. kuvio 2), ja mitattavia sosioemotionaalisia taitoja siinä on yhteensä 17 (9,10).   Hyvinvoivana jatko-opintoihin ja työelämään  Yhtenä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n 17:sta tavoitteesta on hyvä koulutus, jonka tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Tähän sisältyy muun muassa tavoite varmistaa, että nuoret siirtyvät työelämään riittävin työelämätaidoin. (11) Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on edelleen maailman huipputasoa, on työelämän psyykkisen kuormituksen lisääntyessä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeää, että jatko-opintoihin ja edelleen työelämään siirtyy psyykkisesti terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia. Tähän tarvitaan koko kouluyhteisön panosta. Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä-toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: 1) THL 2021. Perustulokset nuoret 2019 ja 2021. Päivitetty 4.10.2021. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=600836&mittarit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=199256&vuosi_0=v2019&kouluaste_0=161123>. Viitattu 25.10.2022. 2) Finlex. <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287>. Viitattu 31.10.2022. 3) Salmela-Aro, Katariina & Upadyaya, Katja 2020. School engagement and burnout profiles during high school –The role of socio-emotional skills. European Journal of Developmental Psychology 17 (6). 943–964. ­­­­­ 4) Opetushallitus. <https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/tunnetaidot-koulussa>. Viitattu 26.10.2022. 5) Ahonen, Timo & Lyytinen, Heikki & Lyytinen, Paula & Nurmi, Jan-Erik & Pulkkinen, Lea & Ruoppila, Isto. 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. PS-kustannus. 6) Salmela-Aro, Katariina 2011. Mikä nuoria liikuttaa? Uupumuksesta intoon. Tieteessä tapahtuu 2011. 4–5. <https://journal.fi/tt/article/view/4246/3960>. 7) Frey, Nancy & Fisher, Douglas & Smith, Dominique 2019. All Learning Is Social and Emotional: Helping Students Develop Essential Skills for the Classroom and Beyond. Association for Supervision & Curriculum Development. ASCD. 8) Bear, George G. & Whitcomb, Sara A. & Elias, Maurice J. & Blank. Jessica C. 2015. SEL and Schoolwide Positive Behavioral Interventions and Supports. Handbook of Social and Emotional Learning. Research and Practice. New York: The Guillford Press. 453–467. 9) Eduskunta. OECD-tietopaketti. <naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-jarjestot/oecd/Sivut/default.aspx>. Viitattu 8.2.2023. 10)  OECD Survey on Social and Emotional Skills Technical Report. 2021.<https://www.oecd.org/education/ceri/social-emotional-skills-study/sses-technical-report.pdf>. Viitattu 5.11.2022. 11) Suomen YK-Liitto. 4 Hyvä koulutus. <https://www.ykliitto.fi/hyva-koulutus>. Viitattu 6.11.2022.  

Lue lisää