Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä

Avainsana: synnytys

PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!
30.9.2022
Sari Haapio

On sanottu, että liikunta on lääke moneen vaivaan, mutta toisaalta monet vaivoista saattavat estää liikunnan harrastamista. Raskaana olevien ja synnyttäneiden liikunnasta ja sen ohjaamisesta on julkaistu uunituore suositus (Hotus-hoitosuositus 2022), jossa erinomaisesti tuodaan esiin liikkumisen myönteiset vaikutukset naisen hyvinvointiin. Mutta mitä tehdä, jos liikkuminen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen tuntuu epämukavalta, jopa sattuu, ja liikunnan määrä jää esimerkiksi sen vuoksi suosituksia vähäisemmäksi.   Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on sekä erityistä että normaalia Naisen keskivartalossa tapahtuu monenlaista sikiön kehitykseen ja synnyttämiseen liittyvää fysiologista sopeutumista: Sikiön kasvaessa vatsan koko kasvaa erkaannuttaen suoria vatsalihaksia toisistaan. Raskauden aikana erittyvä relaksiini -hormoni löystyttää selän ja lantion alueen nivelsiteitä, jotta sikiön kulku naisen luisen lantion läpi olisi synnytyksessä mahdollista. Imetykseen valmistautuessa rintojen koko kasvaa ja paino nousee, jolloin myös lantion alueen paine kasvaa ja painopiste muuttuu eteenpäin. Kaikki nämä voivat vaikuttaa raskaana olevan ja synnyttäneen keskivartalon lihasten toimintaan, lisätä lanneselän kuormitusta ja aiheuttaa kipuja. Onkin arvioitu, että yli 60%:a raskaana olevista kärsisi toistuvista lantionalueen kivuista ja lähes 20%:a jatkuvista kivuista (Bergström, Persson & Mogren, 2014). Liikkuminen on turvallista ja hyödyllistä sekä äidille että syntyvällä lapselle Monipuolinen liikunta raskauden aikana on kuitenkin todettu hyödylliseksi ja turvalliseksi raskaana olevalle, kun kyse on terveestä naisesta ja normaalista raskaudesta (Birsner &Gyamfi-Bannerman 2020, DiMascio, Magro-Malosso, Saccone, Marhefka & Berghella 2016). Se on turvallista myös sikiölle, kun liikunta on suositusten mukaista (Michalek, Comte &Desseauve 2016). Hoitosuositus (Hotus 2022) liikunnan määrästä on varsin kohtuullinen; 150 minuuttia liikkumista viikossa kohtalaisella teholla riittää. Vaikka kyse ei olekaan mistään supersuorituksesta, voi liikkumiseen ryhtyminen raskaana olevasta ja synnyttäneestä tuntua siltä, ja harva yltää suosituksen mukaiseen määrään. Keskivartalon tukeminen liikkumisen helpottajana Edellä mainittuja muutoksia ei voi estää tapahtumasta, mutta niistä mahdollisesti johtuvia kipuja tai muuta fyysistä epämukavuutta voi yrittää vähentää liikkeelle lähtemisen helpottamiseksi. Naiset ovat historian saatossa ympäri maailman käyttäneet esimerkiksi erilaisia liinoja vatsansa sitomiseen synnytyksen jälkeen, yrittäen nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja helpottaakseen liikkumista. Sama keino on mahdollinen myös nykyajan naisille, mutta ajan hengen mukaisesti hieman teknologisemmalla tavalla: käyttämällä keskivartalon tukemiseen kehitettyjä tukivöitä raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Myönteistä käyttäjäkokemustietoa vöiden hyödyistä on saatu, mutta tieteellisesti keskivartalon tukivöiden vaikutuksia ei ole tutkittu.  Tieteellisen tiedon puuttuminen ei estä tukivöiden käyttämistä, mutta luotettavan tiedon tuottaminen on tarpeen. Erilaisten tukikeinojen, joilla raskaana olevia ja synnyttäneitä voidaan tukea tämän haasteellisen elämäntilanteen aikana, on tarpeen. Anna panoksesi ja osallistu Corest -tutkimukseen Metropolia ammattikorkeakoulussa, Myllypuron kampuksella, on tänä syksynä alkanut terveystieteellinen interventiotutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää keskivartalon tukemiseen kehitettyjen tukivöiden (Lola&Lykke®Core Relief Raskausajan tukivyö ja Core Restore Synnytyksen jälkeinen tukivyö) vaikutuksia raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.  Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta ja olisit halukas osallistumaan, tutkimuksesta löytyy lisätietoa Metropolian Hymy-kylän sivuilta, linkistä: https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla/perhepalvelut, tai voit ottaa yhteyttä soittamalla tutkimuksesta vastaavalle henkilölle (Sari Haapio, gsm +358407145127). Puhelin on käytössä arkipäivisin klo 10–16 välillä.   Liitteet Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K,Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu pvm.kk.vuosi). Bergström, C., Persson, M. & Mogren, I. Pregnancy-related low back pain and pelvic girdle pain approximately 14 months after pregnancy – pain status, self-rated health and family situation. BMC Pregnancy Childbirth 14, 48 (2014). https://doi.org/10.1186/1471-2393-14-48 Birsner ML, Gyamfi-Bannerman C. Physical Activity and Exercise During Pregnancy and Postpartum Period. 2020. Acog Committee Opinion number 804. 2020. OBSTETRICS & GYNECOLOGY, VOL. 135, NO. 4. DiMascio D, Magro-Malosso ER, Saccio G, Marhefga GD & Berghella V. 2016. Exercise during pregnancy in normal-weight women and risk of preterm birth: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. American journal of obstetrics and gynecology, vol 215/5, p. 561. Michalek IM,  CComte, Desseauve D. 2020. Impact of maternal physical activity during an uncomplicated pregnancy on fetal and neonatal well-being parameters: a systematic review of the literature, European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology, 2020, Vol 252, p 265-272, ISSN 0301-2115, https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2020.06.061.   Kirjoittaja: Sari Haapio on Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori ja terveystieteiden tutkija.  

Lue lisää

Joulun lapsi syntyy Suomessa
18.12.2020
Heli Kondelin

Lapsen syntymä on joulun keskeinen sanoma.  Jouluna juhlitun lapsen Maria-äidille raskaus oli yllätys. Äiti oli todennäköisesti hyvin nuori, teini-ikäinen ensisynnyttäjä. Esikoislapsi syntyi spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena, luonnonmukaisesti, ilman toimenpiteitä, lääkkeellistä kivunlievitystä tai puuttumista synnytyksen kulkuun.  Synnytys tapahtui ilman etukäteissuunnitelmaa sairaalan ulkopuolella ja todennäköisesti ilman koulutettua ammattiapua. Marian tukena synnytyksessä oli kuitenkin puoliso. Lapsen myöhempien vaiheiden kuvausten perusteella voisi päätellä, että hän syntyi suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena. Paljoa ei synnytyksen kulusta tiedetä; siitä ei ole dokumentteja. Joulun lapsia syntyy taas vuonna 2020 Suomessakin. Joulurauhan aikaan aatosta tapaninpäivään 2000-luvulla on ollut synnytysosastoilla kuitenkin hiukan hiljaisempaa kuin joulukuun  päivinä keskimäärin1(kuvio). Raskauden aika Koko vuoden 2019 ajalta kootut tilastot 2 kertovat synnyttäjästä ja syntymästä Suomessa. Synnyttäjistä 42,3:lle lapsi oli ensimmäinen. Teiniäitejä, kuten Maria, oli vain 1,3 % synnyttäjistä. Sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen. Synnytyksistä 99,4 % tapahtui sairaaloissa. Toisin kuin Marialla, raskaus oli useimmiten suunniteltu eikä se kaikilla alkanut ilman terveydenhuollon asiantuntijoiden apua. Noin 5 — 6 % äideistä on saanut hoitoa hedelmättömyyteen3 ja noin joka viidennellä oli taustallaan keskenmeno. Raskauskaan ei aina mene ongelmitta. Joka kahdeksas äiti on ollut raskauden aikana vähintään 2 päivää sairaalahoidossa. Osalla raskaus on päättynyt lapsen ennenaikaiseen syntymään (5,5 %) joko spontaanisti tai hoitoperäisesti äidin tai lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun raskauden jatkaminen ei ollut enää turvallista. Synnytys Marian synnytys käynnistyi yllättäen pariskunnan ollessa matkoilla. Spontaanisti alkaneiden synnytysten osuus on pienentynyt ja synnytyksen käynnistykset ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Synnytyksistä käynnistettyjä oli vuonna 2019 lähes kolmannes (31,7 %), kun se vielä vuonna 2000 oli 14,4 %. Vaikka tiedetään, että synnytyksen käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski, määrään vaikuttavia tekijöitä on monia. Yksi niistä on synnyttäjien keski-iän nousu ja sen mukana monien raskaudenaikaisten ongelmien kohonnut riski4. Synnytyskipuihin valtaosa (92,8 %) synnyttäjistä sai jonkinlaista kivunlievitystä, suuri osa lääkkeellistä ja erilaisia puudutuksia sai yli puolet synnyttäjistä. Keisarileikkauksella äideistä synnytti noin joka kuudes (17,5 %) ja imukupin avustuksella noin joka kymmenes. Kuten Marialla, myös tämän päivän synnyttäjällä puoliso tai joku muu tukihenkilö on useimmiten mukana synnytyksessä. Synnytyksessä jokaisella äidillä on ollut oikeus ja mahdollisuus saada avukseen koulutettu kätilö ja tarvittaessa lääkäri, joiden tehtävänä on tukea synnyttäjää ja turvata synnytyksessä äidin ja syntyvän lapsen turvallisuus. Suomi onkin maailman turvallisimpia maita olla raskaana ja synnyttää. Lapsi Joulun juhlittu lapsi oli poika. Suomessa syntyneistä lapsista vuonna 2019 poikien osuus oli hiukan yli puolet (50,8 %). Valtaosa lapsista syntyy hyväkuntoisina. Viikon iässä syntyneistä lapsista oli jo kotona 93,6 %. Surulta ja menetyksiltä eivät kaikki säästyneet. Kun lapsia syntyi 45870, lapsen menetyksen raskauden aikana raskausviikon 22 jälkeen koki 125 äitiä ja syntyneen lapsen menehtymisen alle viikon ikäisenä 54 äitiä. Tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että todennäköisimmin joulun 2020 lapsi Suomessa syntyy tänäkin jouluna normaalin, spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena, mutta noin 30-vuotiaalle äidille.  Marian ja hänen aikalaistensa kanssasisarten tilanteeseen verrattuna oleellisimpia muutoksia ovat mahdollisuus koulutettuun apuun sekä raskauden että synnytyksen aikana sekä äidin ja lapsen todennäköisyys selviytyä hengissä ja hyväkuntoisena. Ja mitä dokumentaatioon tulee, synnytyksestä kerättävät yksityiskohtaiset tiedot säilyvät jälkipolville ja mahdollistavat tutkimustiedon jalostamana yhä paremman hoidon tuleviin synnytyksiin. Lähteet Gissler, M. THL. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostikeskustelu 7.12.2020. THL. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2019 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet. THL, tilastoraportti 27/2020, Hedelmöityshoidot 2018-2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046381. Coates et al. Induction of labour indications and timing: A systematic analysis of clinical guidelines. Women and Birth 33 (2020) 219–230 229.   Kirjoittaja: Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa.    

Lue lisää

Synnytysvalmennus – hömppää vai käypää hoitoa?
2.7.2019
Sari Haapio

Synnytykseen valmentamisella on Suomessa pitkät perinteet, jotka ulottuvat aina sotavuosiin 1940-luvulle saakka. Huomattavasti matalammasta elintasosta huolimatta valmennusta oli silloin kuitenkin varaa järjestää lähes kymmenkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna. Eikö nykypäivän äitien enää tarvitse valmentautua synnytykseen? Onko todelliseen vuorovaikutukseen perustuva synnytysvalmennus näinä virtuaalisen todellisuuden aikoina menneen maailman luksusta, johon ei ole enää varaa? Synnytysvalmennus sairaalassa on vastaus moneen haasteeseen Nykyisin suuri osa (yli 80 %) ensisynnyttäjistä pelkkää tavallisia synnyttämiseen liittyviä asioita kovaa tai kohtalaisesti jo raskauden varhaisessa vaiheessa (Haapio 2017). Synnytyksen jännittäminen alkuraskaudessa on sen verran yleistä, että sitä voi varmasti pitää normaalina ilmiönä. Asiasta voi kuitenkin tulla ongelma, jos äidin jännitys pääsee tuen puutteen vuoksi kehittymään patologisemmaksi synnytyspeloksi. Kaikki tuen riittämättömyydestä kärsivät odottajat ovat potentiaalisia synnytyspelkohoitoihin hakeutuvia. Pelkodiagnoosin (O99,80) saaneiden äitien lukumäärässä onkin ollut reilu kasvu viime vuosien aikana. Synnytyspelon hoito on kalliimpaa kuin sen ennaltaehkäisy, joten painopistettä kannattaisi siirtää synnytystä pelkäävien hoidon lisäämisestä pelkoa ehkäiseviin palveluihin. Esimerkiksi sairaalassa toteutetulla, laadukkaalla synnytysvalmennuksella on todettu olevan synnytyspelkoa ehkäisevä sekä hoitava vaikutus (Haapio 2017). Median synnyttämiseen liittyvistä keskusteluista tulee selkeästi esiin, että raskaana olevien epäluottamus synnytyssairaalan henkilökuntaa kohtaan on vahvassa nousussa. Keskusteluista huomaa, että monella odottajalla on kyllä synnyttämiseen liittyvää tietoa, mutta he pelkäävät synnytyksensä omistajuuden menettämistä: sitä, että synnytyksiä hoitava henkilökunta kävelee heidän toiveidensa, tarpeidensa ja tahtonsa ylitse. Tällaiselle epäluottamuksen muodostumiselle on hyvin tilaa, jos synnytyssairaala pysyy äidille vieraana ja kaukaisena instituutiona, johon ei ole mahdollista luoda todellista kontaktia jo raskauden aikana. Epäluottamus voi leimata kielteisesti raskausaikaa ja saattaa vaikeuttaa vuorovaikutusta synnyttäjän ja kätilön välillä synnytyksen aikana. Synnytyksenaikainen yhteistyösuhde synnyttäjän ja kätilön välillä on keskeistä ja luottamus sen toimivuuteen syntyy tai vahvistuu parhaiten aidoissa kohtaamisissa, keskusteluissa ja yhteisen toiminnan avulla. Yhteistyön rakentaminen tulisi aloittaa jo raskauden aikana esimerkiksi sairaalassa järjestettävän valmennuksen avulla. Hyöty tästä olisi kahdensuuntainen, sillä valmennuksen avulla myös kätilö saisi yhteyden synnyttäjiin oppien paremmin ymmärtämään heidän synnyttämiseen liittyviä odotuksiaan. Tietoa, taitoa ja tunnetta Tiedon saaminen on yksi synnytykseen valmentautumisen perusehdoista, mutta tiedollisen sisällön lisäksi myös emotionaaliset elementit sekä synnytystaitojen opettelu ovat korkeatasoisen synnytysvalmennuksen keskeisiä osatekijöitä. Synnytyskipu ja sen lievittäminen huolettavat raskaana olevia. Valmennuksessa synnytyskivun käsittelyn tulisi kuitenkin olla synnyttäjän vaihtoehtoja lisäävää, eikä kaventavaa. Esimerkiksi pelkästä epiduraalipuudutuksesta kertominen ei rohkaise synnyttäjää muiden kivunlievitysmenetelmien käyttöön. Hyvä synnytysvalmennus ei ole vain luentotilaisuus vaan se pitää sisällään synnytystaitojen harjoittelua. Synnyttäminen vaatii äidiltä erityisesti fyysisiä taitoja, joita voi ennen synnytystä valmennuksessa ja ehkä kotona itsenäisesti harjoitella. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaisten ponnistusasentojen, rentoutumiskeinojen sekä lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien toteuttamisen harjoittelu. Opastaminen näiden asioiden käyttöön on auttamatta myöhäistä, jos ne jäävät pelkästään siihen hetkeen, kun synnyttäjä tulee kipeänä sairaalaan. Synnytys on ennen kaikkea kokemuksellinen tapahtuma ja synnyttäjän henkisen valmentautumisen tarve on suuri. Tunnetuen välittämisen keinoja valmennuksessa ovat esimerkiksi, kun odottajaa rohkaistaan ilmaisemaan omia tunteitaan ja mielipiteitään synnytyksensä aikana, normalisoidaan synnyttämiseen liittyviä asioita ja annetaan lupa olla oma itsensä synnytyksessä. Synnytysluottamusta lisää, kun odottajalla on jo raskausaikana mahdollisuus kysyä ja tulla kuulluksi tulevassa hoitopaikassaan, ja kun hän saa rauhassa ja turvallisesti opastettuna tutustua tulevaan synnytysympäristöönsä. Synnytykseen valmentaminen on erityisosaamista Synnytysvalmennuksen ohjaajalla itsellään tulisi olla riittävästi osaamista ja myönteinen asenne valmennustyötä kohtaan, sillä ne ovat keskeisiä valmennuksen korkeaan laatuun vaikuttavia tekijöitä: jos ohjaaja ei itse arvosta, usko tai pidä tästä osasta työtään, näkyy se väistämättä valmennuksen laadussa. Osaamisestaan epävarma ohjaaja voi kokea valmennustehtävän epämieluisana. Sen vuoksi työnantajan tulisi säännöllisesti tarjota täydennyskoulutusta ohjaajilleen. Synnytysvalmennus on edelleen käypä ohjauspalvelu, johon jokaisella raskaana olevalla on terveydenhuoltolakiin perustuva oikeus. Kirjoittaja on Metropolia ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtori ja synnytysvalmennuksen tutkija.         Lähde: Haapio Sari. 2017. Synnytysvalmennus kätilötyön interventiona. Ensisynnyttäjien valmennuskokemukset ja valmennuksen vaikuttavuus. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto.  

Lue lisää

Synnytys sairaalan ulkopuolella – koulutuksella moniammatilliseen yhteistyöhön
17.2.2019
Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski

Entäs jos synnytyspaikkana onkin sairaalan piha?  Taksin takapenkki?  Avustajana bussikuski?  Sairaalan vahtimestari? Helsingin poliisilaitos kertoi alkuvuonna tapahtuneesta yllättävästä perhetapahtumasta bussipysäkillä. Näiden yllättävien perhetapahtumien määrä on viime aikoina ollut  nousussa. Suomessa syntyi vuonna 2017 suunnittelemattomasti 180 lasta sairaalan ulkopuolella, näistä 93 matkalla sairaalaan (ks. taulukko 1). 1Lapselle sairaalan ulkopuoliseensynnytykseen liittyy suurempia riskejäkuin äidille, jos jätetään huomioimatta synnytyskokemuksen merkitys tai vaikkapa synnytyspelkodiagnoosin viime vuosien tuplaantuminen. Perinataalikuolleisuus on lähes viisinkertainen.Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut tarvittavat toimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Äidin riskit liittyvät synnytyksen jälkeisvaiheeseen ja verenvuotoihin. Synnytys tulee muille kuin kätilöille hyvin harvoin vastaan, joten koulutuksen ja opetuksen tarve on suuri ensihoidossa. Taulukko 1. Suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys 2007-2017 Miten tähän on tultu? Terveydenhuollossa on tapahtunut ja tapahtuu useita muutoksia, joista merkittävimpiin kuuluvat nk. päivystysasetus ja sote-uudistus. Päivystysasetus Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus) ja sen synnytyksiä koskeva osuus tuli voimaan vuonna 2015. Päivystysasetuksella2 on merkittävä vaikutus synnytyksiin ja äitiyshuollon järjestämiseen. Asetuksen seurauksena synnytykset on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja pienempiä on jo lakkautettu. Matkat palvelujen saavuttamiseksi pitenevät.  (kuva 1) Äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden sekä pelastuslaitosten yhteistyölle tulee uusia vaatimuksia. Sote-uudistus Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on yhä työn alla.3 Tähänastiset valmistelut ennakoivat huomattavia muutoksia palveluihin, myös äitiyshuoltoon. Suunnitelmien mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee uusille itsehallintoalueille. Tähän muutokseen liittyvät myös KELAn kautta kulkevat matkakorvaukset, jotka synnytysten ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisen myötä tulevat lisääntymään. Muutosten myötä synnytyssairaaloissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Esimerkiksi alueensa ensihoidon synnytystehtäviin voi jatkossa lähteä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Päijät-Hämeen synnytysosastoilta myös kätilö, jos sairaalassa ei juuri silloin tarvita hänen työpanostaan. Ylen tietojen mukaan Päijät-Hämeessä tällaisia tehtäviä on noin 25 vuodessa. Koulutuksella kohti turvallisempaa tulevaisuutta Lisäkoulutusta tarvitaan tiedon ja osaamisen kartuttamiseksi sairaalan ulkopuolella tapahtuvan synnytyksen hoidosta. Yhteistyömuotoja tulisi kehittää niin, että parhaimmillaan osaaminen karttuu sekä työelämän toimijoissa että alan opiskelijoissa. Näin voidaan lisätä koulutuksen ja työelämän integraatiota  ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Synnytys sairaalan ulkopuolella edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa ammattikorkeakoulujen, sairaaloiden ja ensihoitoyritysten kesken osaamisen ja toimintojen kehittämisessä. Yhteistyössä on tarkasteltava työelämän hoitopolkuja äitiyshuollossa ja selvitettävä, millaista toimintaa ja osaamista moniammatillisessa ja monitoimijaisessa matkasyntymän hoidossa tulisi olla. Eräs mahdollisuus on tuottaa moniammatillisesti,  simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen, ensihoitajille käytännön taitoja ja kätilöille etäohjausosaamista. Kokemusten jakamisella voidaan parantaa osaamista ja kehittää uusia innovaatioita. Kehitettävät toimintamallit ja työkalut olisivat myöhemmin siirrettävissä myös kuntien/itsehallintoalueiden vastaaviin muihin toimintoihin, myös kansainvälisesti. Tulevaisuudessa pidentyneet välimatkat synnytyssairaaloihin ennakoivat lisääntyviä matkasynnytyksiä ja tarvetta lisätä ensihoitajien synnytyshoitovalmiuksia sekä synnytyssairaaloiden kätilöiden valmiuksia synnytyksen hoitoon ensihoito-olosuhteissa. Pidemmät etäisyydet lisäävät myös äitiysneuvoloissa työskentelevien erityisosaamisen vaatimuksia, lähinnä kätilötyön osaamista. Jos tulevaisuuden visio ei ole se, että ostoskeskuksista löytyy defibrillaattorien vierestä hoida-synnytys-missä-vaan –boksi, tai pikakurssien järjestäminen taksi- tai bussikuskille synnyttävien kohtaamisesta, olisiko nyt oikea aika moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja koulutukseen?         Kirjoittajat: Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.   Lähteet Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet – THLhttps://www.thl.fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.(https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130652) Mikä on sote-uudistus? https://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus

Lue lisää

Kätilökoulutuksesta – Näin syntyy kätilö
31.1.2019
Heli Kondelin, kätilö, TtM, Kätilökoulutuksen tutkintovastaava

  Järkevästä ujostelemattomuudesta kätilötyön asiantuntijuuteen Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Tukholmassa jo 1700-luvulla ja Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen. Kätilökoulutus oli ensimmäinen erityisesti naisille tarkoitettu ammatillinen koulutus Suomi-Ruotsissa.  Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1855, terveydenhoitajakoulutus 1924 ja ensihoitajakoulutus 1998. Hyvän kätilön ominaisuuksia on kuvattu kautta koulutuksen historian kelpoisuusvaatimuksissa koulutukseen pääsylle.  Varhaisimmat kuvaukset 1700-luvulta keskittyivät kätilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, käsien kokoon, vartalon ja raajojen sirouteen sekä nuhteettomaan maineeseen.  Näissäkin kuvauksissa on ominaisuuksia, joita nykyajan kätilökin tarvitsee: hyvä käsityskyky, kärsivällisyys, tarpeen tullen päättäväisyys sekä lukutaito itsensä jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi.  Yksi jo varhain mainittu ominaisuus on järjellinen vapaamielisyys, järkevä ujostelemattomuus. Sitä tarvittiin erityisesti, kun kätilö kohtasi työssään ongelmia, joissa oma ja yhteiskunnan arvomaailma olivat ristiriidassa asiakkaiden realiteettien kanssa. Ammattikätilöltä vaadittiin jo varhain myös kirjoitustaitoa mm. synnytyspäiväkirjojen pitämiseksi. Tämän päivän vastavalmistuneella kätilöllä on takanaan neljän ja puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot, jotka sisältävät teoriaopintojen ohella lukuisia viikkoja käytännön harjoittelua terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä sekä sairaanhoidon että kätilötyön alueella. Kätilön tutkinto Kätilön tutkinto on kaksoistutkinto.  Koulutus sisältää sekä sairaanhoitajan että kätilön tutkinnon. Valmistuessaan kätilö saa sekä sairaanhoitajan että kätilön osaamisen ja ammattipätevyyden. Koulutus on kansallisten säädösten lisäksi tarkoin EU-direktiivien säätelemää, ja sen on täytettävä sekä sairaanhoitajan että kätilön koulutusta säätelevät direktiivimääräykset.   Ammattipätevyysdirektiivissä terveysalan tutkinnoista ainoana kätilökoulutukselle on määritelty myös yksityiskohtaisia määrällisiä vaatimuksia käytännön harjoittelussa yleisten teoreettisen ja käytännön opetuksen sisältövaatimusten lisäksi. Näiden toteutumista seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjan, ”direktiivikirjan”, avulla. Vaadittuja määrällisiä käytännön toimia ovat mm. 100 raskauden aikaista tutkimusta 40 raskauden seuranta ja hoito 40 synnytyksen hoito 40 riskisynnyttäjän seuranta ja hoito 100 lapsivuoteisen naisen hoito 100 vastasyntyneen seuranta ja hoito     Opintojensa aikana kätilöopiskelijat harjoittelevat oppilaitoksessa luokkaolosuhteissa tapahtuvien harjoitusten ja simulaatioiden lisäksi sisätautien, kirurgian, mielenterveystyön, lasten ja nuorten hoitotyön yksiköissä sekä kätilötyön kliinisissä harjoitteluissa naisen hoitotyön yksiköissä, äitiysneuvoloissa, riskiraskauksia hoitavissa yksiköissä, synnytyssaleissa sekä lapsivuodeosastoilla. Mitä koulutetun kätilön tulee osata? Alkujaan valmistuvan kätilön tuli vannoa kätilön vala, joka oli edellytys ammatin harjoittamisoikeudelle.  Vuonna 1926 valan tilalle tuli kätilövakuutus.  Nykyisin kätilövala traditiona on säilynyt osana valmistumisjuhlaa, vaikka tänä päivänä sillä ei ole virallista merkitystä ammatin harjoittamisen kannalta. Jo 1700-luvulla valalle tulevan kätilön osaaminen oli määritelty.  Hänen tuli tuntea naisruumiin anatomia, synnytyselimet ja lantion luusto, osata auttaa lapsen päätä syntymään oikein, tehdä sisätutkimuksia, huolehtia jälkeisistä sekä kääntää hankalassa asennossa oleva sikiö. Yleinen käsitys kätilöstä synnytysten hoitajana on vain pieni osa suomalaisen kätilön työnkuvaa.  Kätilön päivitetty ammatillisen osaamisen kuvaus on julkaistu 2014. Kätilön asiantuntijuus on laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuutta.  Tähän sisältyvät kliinisen osaamisen osa-alueet ovat Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Naisen hoito- ja kätilötyö Raskauden aikainen kätilötyö Synnytyksen aikainen kätilötyö Synnytyksen jälkeinen kätilötyö Kätilötyö vastasyntyneen hoidossa       Tämän lisäksi osaamiseen kuuluvat kätilön ammatillinen toiminta sisältäen mm. ammattietiikan ja päätöksentekotaidot, näyttöön perustuva kätilötyön kehittäminen ja johtaminen, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat yleiset kompetenssit. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa kätilön asiantuntijuuteen kuuluu myös naistentautien hoitotyön osaaminen. Tämä ei sisälly sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ammattipätevyysdirektiivissä eikä näin ollen myöskään sairaanhoitajatutkinnon opintoihin kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa ei myöskään hyödynnetä kätilöiden ammatillista osaamista perusterveydenhuollossa seksuaaliterveyden edistäjänä ja raskauden seurannassa, joihin juuri kätilökoulutuksen saaneilla on paras asiantuntemus. Muissa Pohjoismaissa raskaana olevalla on oikeus saada kätilön hoitoa ja ohjausta raskauden aikana. Pitäisikö näin olla myös meillä Suomessa? Kätilökouluttajat  - The Voice of Midwifery Kätilökouluttajat - The Voice of Midwifery -blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opettajien 2019 perustama blogi, jossa äänensä saa kuuluviin kätilötyön opettajat ja muut alan asintuntijat.  Blogissa tartutaan ajankohtaisiin koulutuksen alaa koskeviin aiheisiin ja tuodaan esille näyttöön perustuvaa tietoa kätilötyöstä,  seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja kätilökoulutuksesta.   Kirjoittaja Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Ennen opettajauraansa hän on toiminut kätilönä ja osastonhoitajana synnytyssalissa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.   Lähteet Direktiivi 2005/36/EY.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Direktiivi 2013/55/EU.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Laiho, Arja 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Pienimaa, Anna-Kaisa 2014.  Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus.  Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vainio-Korhonen, Kirsi 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY.

Lue lisää