Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä

Avainsana: kätilötutkinto

Kiihdytyskaistalla vai rauhallisesti matkaten? Kätilöopiskelijan opinnot kulkevat omaa polkuaan
2.5.2019
Heli Kondelin

Tänä päivänä yhä useampi kätilöopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintojaan yksilöllisen aikataulun mukaan.  Esimerkiksi tänä keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuvista kätilöistä puolet valmistui tammi-huhtikuussa 1.  Joidenkin opinnot suuntautuvat yksilölliselle polulle aikaisemmin suoritettujen opintojen vuoksi ja osa on välillä poissa opinnoista perhevapaiden tai esimerkiksi matkailuun käytetyn jakson vuoksi.  Joku taas haluaa vain suorittaa opintojaan nopeutetusti tai hidastetusti omaan jaksamiseensa sovittaen henkilökohtaisen elämäntilanteensa mukaisesti. Vielä kymmenen vuotta sitten valtaosalla kätilöopiskelijoista opinnot kestivät tutkinnon normipituuden ja laskettu aika ja valmistuminen koittivat 4,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.  Lähes kaikki noudattivat opinnoissaan opetussuunnitelmaan kirjattua ajoitussuunnitelmaa, jossa kukin opintojakso oli ennalta ajoitettu tietylle lukukaudelle tiettyyn ajanjaksoon. Poikkeuksia tästä olivat vain aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja perhevapaiden vuoksi rajallisen ajan poissaolevat opiskelijat.   Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Nykyisin opiskelijat suunnittelevat opintojen alkaessa tutoropettajansa ohjauksessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, hopsin, jossa he sijoittavat tutkintonsa opetussuunnitelman (ops) sisältämät opinnot. Tätä suunnitelmaa sitten päivitetään opintojen edetessä ja suunnitelmien muuttuessa.  Metropolian kätilötutkinnon opetussuunnitelmassa 2 on pakollisia opintoja 255 opintopistettä (op) ja opiskelijan vapaasti valittavia opintoja 15 op. Usein hoito- ja kätilötyön aineopintojen suoritus noudattelee tiettyä järjestystä, jossa aikaisempi opinto luo pohjaa seuraavalle.  Opinnoissa on kuitenkin paljon sellaisia, joiden ajoitukseen opiskelija voi itse vaikuttaa.   Opintojen korvaaminen aikaisemmin hankitulla osaamisella Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon hänen aikaisempi osaamisensa 3, mm. koulutus- ja kokemustaustansa.  Jokaisessa aloittavassa kätilöryhmässä on opiskelijoita, joilla on takanaan aikaisempi korkeakoulutukinto tai sen opintoja, joko terveysalalta tai joltakin muulta alalta.  Tavallisin tausta on sairaanhoitajan tai tradenomin opinnot. Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen 4 mukaisesti koulutukselle määriteltyyn osaamistasoon 5 kuuluva joukko yhteisiä oppisisältöjä. Ammattikorkeakouluopinnot määritellään tasolle 6. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman korkeakoulututkinnon tai osia siitä, osaamisensa perustella hänelle voidaan hyväksilukea suorituksia, jotka korvaavat nykyisen tutkinnon opinnon, esimerkiksi kieli-, viestintä ja tutkimusmenetelmäopintoja.  Aikaisempia opintoja voi myös sisällyttää tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Korvattavan opinnon aikaan suunnitellaan opiskelijalle muita opintoja, jolloin opinnot etenevät nopeammin.   Opintojen kiihdytyskaista Opintojen nopeuttajat ovat uusi kasvava joukko opiskelijoita. Tämä joukko suorittaa kaikki opetussuunnitelmaan kirjatut opinnot, mutta he suorittavat opintopisteitä yli suunnitellut 60 op vuosivauhdin. Opiskelijat opiskelevat ympäri vuoden ja yhä lisääntyvässä määrin verkko-opintoina.  Opiskelijat hyödyntävät kesälukukautta ja mahdollisuutta muualla tai muulla tavoin suoritettujen opintojen hyväksilukuun.  Opintoihin kuuluvia harjoitteluja ja vapaavalintaisia opintoja korvataan kesätyössä saadulla työkokemuksella.  Ei ole tavatonta, että opintojen kokonaiskesto lyhenee puolesta yhteen vuotta. Valmistuvan kätilön osaaminen varmistetaan aina; hyväksilukujen edellytyksenä on, että tehdyllä suorituksella on saavutettu samat osaamistavoitteet kuin korvattavalla opinnolla saataisiin.   Hitaasti hyvä tulee Joskus opiskelijan elämäntilanne edellyttää opintojen hitaampaa tahtia. Hitaampaa opiskelutahtia voidaan suunnitella mm. opiskelijalle, jolla henkiset voimavarat ovat tilapäisesti heikoilla esim. masennuksen vuoksi.  Laajan koulutuksen opiskeluaikaan mahtuu myös tärkeitä elämäntapahtumia ja perhevapaita. Eräästä jo valmistuneesta opiskelijaryhmästä puolet oli poissa opinnoista äitiysvapaan vuoksi, jotkut kahdesti pitkän koulutusajan kuluessa.  Opinnot etenivät hitaammin, mutta kokemuksellinen tieto kätilöopinnoissa antoi pohjaa uuden tiedon omaksumisessa.  Tutoropettajan kanssa hopsia laadittiin perhetilanne huomioiden ja tutkinto valmistui aikanaan. Vaikka opiskeluihin käytetty aika yksilöllisesti vaihtelee opiskelijan valitseman polun mukaan, valmistuvalla kätilöllä on aina riittävä ammatillinen osaaminen kätilön ammatin harjoittamiseen. Lähtökohtaisesti aikaa opinnoille on normi +1 vuosi eli kätilöopinnoille 5,5 vuotta.  Kuten raskauskin, joka täysiaikaisena kestää 37-42 viikkoa, jotta syntyvä lapsi selviää synnyttyään, voi kätilöksi valmistuvan opinnot kestää suunnitellusta 4,5 vuodesta poiketen lyhyemmän tai pidemmän ajan, kuitenkin niin, että riittävä kypsyys on saavutettu ammatissa toimimiseen.   LÄHTEET Oma, valmistumisjärjestelmä, Metropolia Ammattikorkeakoulu Opetussuunnitelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu Mäkinen-Streng M, Ojala K & Haltia N. Opitulle tunnustusta. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:35 Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24 Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Eurooppalainen tutkintojen viitekehys Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys, Osaamistasokuvaukset. https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf luettu 10.4.2019   Heli Kondelin on kätilötyön tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Lue lisää

Kätilökoulutuksesta – Näin syntyy kätilö
31.1.2019
Heli Kondelin, kätilö, TtM, Kätilökoulutuksen tutkintovastaava

  Järkevästä ujostelemattomuudesta kätilötyön asiantuntijuuteen Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Tukholmassa jo 1700-luvulla ja Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen. Kätilökoulutus oli ensimmäinen erityisesti naisille tarkoitettu ammatillinen koulutus Suomi-Ruotsissa.  Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1855, terveydenhoitajakoulutus 1924 ja ensihoitajakoulutus 1998. Hyvän kätilön ominaisuuksia on kuvattu kautta koulutuksen historian kelpoisuusvaatimuksissa koulutukseen pääsylle.  Varhaisimmat kuvaukset 1700-luvulta keskittyivät kätilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, käsien kokoon, vartalon ja raajojen sirouteen sekä nuhteettomaan maineeseen.  Näissäkin kuvauksissa on ominaisuuksia, joita nykyajan kätilökin tarvitsee: hyvä käsityskyky, kärsivällisyys, tarpeen tullen päättäväisyys sekä lukutaito itsensä jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi.  Yksi jo varhain mainittu ominaisuus on järjellinen vapaamielisyys, järkevä ujostelemattomuus. Sitä tarvittiin erityisesti, kun kätilö kohtasi työssään ongelmia, joissa oma ja yhteiskunnan arvomaailma olivat ristiriidassa asiakkaiden realiteettien kanssa. Ammattikätilöltä vaadittiin jo varhain myös kirjoitustaitoa mm. synnytyspäiväkirjojen pitämiseksi. Tämän päivän vastavalmistuneella kätilöllä on takanaan neljän ja puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot, jotka sisältävät teoriaopintojen ohella lukuisia viikkoja käytännön harjoittelua terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä sekä sairaanhoidon että kätilötyön alueella. Kätilön tutkinto Kätilön tutkinto on kaksoistutkinto.  Koulutus sisältää sekä sairaanhoitajan että kätilön tutkinnon. Valmistuessaan kätilö saa sekä sairaanhoitajan että kätilön osaamisen ja ammattipätevyyden. Koulutus on kansallisten säädösten lisäksi tarkoin EU-direktiivien säätelemää, ja sen on täytettävä sekä sairaanhoitajan että kätilön koulutusta säätelevät direktiivimääräykset.   Ammattipätevyysdirektiivissä terveysalan tutkinnoista ainoana kätilökoulutukselle on määritelty myös yksityiskohtaisia määrällisiä vaatimuksia käytännön harjoittelussa yleisten teoreettisen ja käytännön opetuksen sisältövaatimusten lisäksi. Näiden toteutumista seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjan, ”direktiivikirjan”, avulla. Vaadittuja määrällisiä käytännön toimia ovat mm. 100 raskauden aikaista tutkimusta 40 raskauden seuranta ja hoito 40 synnytyksen hoito 40 riskisynnyttäjän seuranta ja hoito 100 lapsivuoteisen naisen hoito 100 vastasyntyneen seuranta ja hoito     Opintojensa aikana kätilöopiskelijat harjoittelevat oppilaitoksessa luokkaolosuhteissa tapahtuvien harjoitusten ja simulaatioiden lisäksi sisätautien, kirurgian, mielenterveystyön, lasten ja nuorten hoitotyön yksiköissä sekä kätilötyön kliinisissä harjoitteluissa naisen hoitotyön yksiköissä, äitiysneuvoloissa, riskiraskauksia hoitavissa yksiköissä, synnytyssaleissa sekä lapsivuodeosastoilla. Mitä koulutetun kätilön tulee osata? Alkujaan valmistuvan kätilön tuli vannoa kätilön vala, joka oli edellytys ammatin harjoittamisoikeudelle.  Vuonna 1926 valan tilalle tuli kätilövakuutus.  Nykyisin kätilövala traditiona on säilynyt osana valmistumisjuhlaa, vaikka tänä päivänä sillä ei ole virallista merkitystä ammatin harjoittamisen kannalta. Jo 1700-luvulla valalle tulevan kätilön osaaminen oli määritelty.  Hänen tuli tuntea naisruumiin anatomia, synnytyselimet ja lantion luusto, osata auttaa lapsen päätä syntymään oikein, tehdä sisätutkimuksia, huolehtia jälkeisistä sekä kääntää hankalassa asennossa oleva sikiö. Yleinen käsitys kätilöstä synnytysten hoitajana on vain pieni osa suomalaisen kätilön työnkuvaa.  Kätilön päivitetty ammatillisen osaamisen kuvaus on julkaistu 2014. Kätilön asiantuntijuus on laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuutta.  Tähän sisältyvät kliinisen osaamisen osa-alueet ovat Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Naisen hoito- ja kätilötyö Raskauden aikainen kätilötyö Synnytyksen aikainen kätilötyö Synnytyksen jälkeinen kätilötyö Kätilötyö vastasyntyneen hoidossa       Tämän lisäksi osaamiseen kuuluvat kätilön ammatillinen toiminta sisältäen mm. ammattietiikan ja päätöksentekotaidot, näyttöön perustuva kätilötyön kehittäminen ja johtaminen, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat yleiset kompetenssit. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa kätilön asiantuntijuuteen kuuluu myös naistentautien hoitotyön osaaminen. Tämä ei sisälly sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ammattipätevyysdirektiivissä eikä näin ollen myöskään sairaanhoitajatutkinnon opintoihin kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa ei myöskään hyödynnetä kätilöiden ammatillista osaamista perusterveydenhuollossa seksuaaliterveyden edistäjänä ja raskauden seurannassa, joihin juuri kätilökoulutuksen saaneilla on paras asiantuntemus. Muissa Pohjoismaissa raskaana olevalla on oikeus saada kätilön hoitoa ja ohjausta raskauden aikana. Pitäisikö näin olla myös meillä Suomessa? Kätilökouluttajat  - The Voice of Midwifery Kätilökouluttajat - The Voice of Midwifery -blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opettajien 2019 perustama blogi, jossa äänensä saa kuuluviin kätilötyön opettajat ja muut alan asintuntijat.  Blogissa tartutaan ajankohtaisiin koulutuksen alaa koskeviin aiheisiin ja tuodaan esille näyttöön perustuvaa tietoa kätilötyöstä,  seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja kätilökoulutuksesta.   Kirjoittaja Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Ennen opettajauraansa hän on toiminut kätilönä ja osastonhoitajana synnytyssalissa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.   Lähteet Direktiivi 2005/36/EY.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Direktiivi 2013/55/EU.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Laiho, Arja 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Pienimaa, Anna-Kaisa 2014.  Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus.  Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vainio-Korhonen, Kirsi 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY.

Lue lisää