Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsana: hoivakoti

Yhteisöllisyyttä, luovuutta ja avoimuutta – Yhteinen alku lempeään hoivaan
29.5.2024
Carita Hand, Anniina Honkonen, Marja Immonen, Johanna Kauranen, Sanna Soini, Piia Tiilikallio, Kati Ylikahri

Kuvittele, että voisimme parantaa muistisairaiden elämänlaatua ilman lääkkeitä. Hoito olisi lempeää, ihmistä arvostavaa ja hoitajan omaa luovuutta tukevaa. Työpaikka olisi haluttu ja sinne hakeutuisivat muistisairaiden hoidosta kiinnostuneet, parhaat hoitajat, jotka haluaisivat tehdä paikasta mahdollisimman hyvän kaikille. Voisiko tämä olla aidosti mahdollista? Lääkkeettömät menetelmät ovat psykososiaalisia, psykofyysisiä ja muita lääkkeettömiä menetelmiä ja tukimuotoja, joita voidaan hyödyntää hoitotyössä osana muistisairaan hoitoa (Hotus-hoitosuositus 2019). Niitä käytetään monesti tilanteissa, joissa pyritään tunnistamaan käytösoireita laukaisevia tekijöitä tai halutaan muokata ympäristöä ja tukea muistisairasta niin, että hän pystyy elämään omannäköistä elämää ja toimimaan arjessa mahdollisimman pitkään itsenäisesti (Muistiliitto). Lääkkeettömiä hoitomenetelmiä käytetään muistisairaiden ihmisten hoidossa mutta niiden arvoa ja merkitystä ei välttämättä tunnisteta. Muistisairaudet Käypä hoito -suosituksessa (Duodecim 2023) esitetään omaisten ja hoitavien henkilöiden tukemista, koulutusta ja ohjausta lääkkeettömiin menetelmiin. Myös Hotuksen hoitosuosituksessa (Hotus-hoitosuositus 2019) tuodaan esille työntekijöiden koulutuksen, osaamisen sekä osaamisen päivittämisen ja täydentämisen merkitys laadukkaan ja potilasturvallisen hoitotyön toteutumiseen. Käytösoireisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä kehittämishankkeessa (2015–2016, rahoittaja Työsuojelurahasto) tuotettiin tietoa siitä, että lääkkeettömät menetelmät voivat parantavat muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja vähentää hoitajien työn henkistä kuormittavuutta ja lisätä työtyytyväisyyttä. Perusteet lääkkeettömien menetelmien käytölle ovat siis vahvasti olemassa.  Ulkopuolisen rahoituksen turvin (AKKE) alkoi Lempeä hoiva -hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa lääkkeettömiin menetelmiin liittyvää osaamista ja käyttöönottoa neljässä hoivakodissa Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla ja yksityisen palveluntuottajan hoivakodissa Vantaalla. Osallisuutta ja luovuutta tukevat aloitustilaisuudet Toiminnan alkaessa järjestimme kaikissa hoivakodeissa yhteisen aloitustilaisuuden. Halusimme lisätä avoimella viestinnällä hankkeen läpinäkyvyyttä ja sitoutumista hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Samalla välitimme tietoa kaikille henkilöille, jotka jollain tavalla voivat hyötyä hankkeesta. Ennen kaikkea halusimme saattaa henkilökunnan, hoivakotien asukkaat ja heidän läheisensä yhteen yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan lempeästä hoivasta ja lääkkeettömistä menetelmistä. Aloitustilaisuudet suunniteltiin niin, että ne edistivät yhteisöllisyyttä, luovaa ajattelua ja lempeän hoivan ideologiaa. Ohjelma suunniteltiin lempeän vuorovaikutteiseksi niin, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tilaisuuden kulkuun omina itsenään roolistaan tai työtehtävästään riippumatta. Aloitustilaisuuksien ympäristö luotiin rauhoittavaksi epäsuoran valon ja musiikin avulla. Pienten kellojen soitto johdatti teemasta toiseen. Tilaisuudessa haluttiin rohkaista luovuuteen mikä näkyi myös fasilitoijien asuissa. Tärkeän lisän asian äärelle pysähtymiseen toivat tarjolla olevat pienet herkut. Tilaisuuksissa oli kolme osallistavaa osuutta, joihin ideoitiin innostavia menetelmiä. Ensin osallistujat saivat pohtia, mistä tekijöistä lempeä hoiva heidän mielestään muodostuu. Nämä asiat kirjattiin pilven muotoisille lapuille, jotka kiinnitettiin oksaan ja joka jäi hoivakoteihin muistoksi. Alla olevaan kuvaan on koottu näitä esiin nostettuja lempeän hoivan tekijöitä. Lempeän hoivan tekijöitä (Anniina Honkonen 2024). Seuraavaksi ilmaistiin oma mielipide liittyen lempeän hoivan väittämiin äänestämällä värilapuin. Väittämissä pohdittiin seuraavia asioita: Lempeän hoivan toteuttaminen vaatii lisää resursseja Lempeää hoivaa on vaikea toteuttaa Arvostava kohtaaminen on lempeän hoivan ydin Lempeä hoiva vaatii erityisosaamista Lempeä hoiva koskettaa myös omaisia Luovia menetelmiä voivat hyödyntää vain luovan alan ammattilaiset. Lopuksi tunnistettiin bingoa pelaamalla, minkälaisia lääkkeettömiä menetelmiä hoivayksiköissä on jo käytössä ja mitä seuraavaksi voisi kokeilla. Ihmiset osallistuivat innokkaasti työskentelyyn ja menetelmät virittivät hyvin aiheeseen liittyvään keskusteluun. Lopputulemana lisää ymmärrystä ja orastavaa innostusta Tilaisuuksien jälkeen olimme uteliaita kuulemaan osallistujien palautetta lempeästä hoivasta ja lääkkeettömistä menetelmistä mutta myös tilaisuuden ilmapiiristä, ohjelmasta ja tunnelmasta. Palaute oli kannustavaa. Omaiset antoivat kiittävää palautetta ja näkivät asian tärkeänä. He toivoivat lisää tilaisuuksia, jossa he voisivat kertoa toiveistaan, huolistaan ja tuoda esille kehittämisehdotuksia. Muistisairaat asukkaat tuntuivat olevan myös mielellään mukana. Monelle mahdollisuus osallistua oli selvästi merkityksellistä mutta joillekin suuri ihmismäärä, ja tilanteiden nopea eteneminen aiheuttivat selvästi kuormitusta eikä kaikkien keskittymiskyky riittänyt olemana paikalla koko tilaisuuden ajan. Yllättäen osa henkilökuntaan kuuluvista koki luovien menetelmien käytön hieman vieraana tai hämmentävänä. Ehkäpä hoivakodeissa ei ole riittävän usein mahdollista järjestää tapahtumia, joissa heittäydytään mielikuviin ja osallistutaan yhdessä tekemiseen. Hankkeen aloitustapahtumat ovat tehneet lempeän hoivan ja lääkkeettömien menetelmien hyödyntämisen näkyvämmäksi hoivakodeissa. Tällaiset tapahtumat eivät ainoastaan lisää ymmärrystä hankkeen tavoitteista, vaan myös vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovaa ajattelua. Laaja tiedottaminen, osallistava ohjelma ja avoin keskusteluilmapiiri ovat luoneet vahvan perustan lempeän hoivan tavoitteiden edistämiselle. Lempeä Hoiva ei ole vain hankkeen nimi, vaan se on asenne ja lähestymistapa, joka ohjaa jokapäiväisessä työssä. Lempeällä otteella voidaan vaikuttaa positiivisesti jokaisen asukkaan elämään ja luoda hoivakoteihin ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi.   Kirjoittajat Carita Hand, terveysalan lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Anniina Honkonen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK. Marja Immonen, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Johanna Kauranen, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Sanna Soini, hoitotyön lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK. Piia Tiilikallio, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK . Kati Ylikahri, terveysalan lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Lähteet Duodecim 2023. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus. Viitattu 19.4.2024. Muistisairaudet (kaypahoito.fi) Hotus-hoitosuositus 2019. Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen - Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä Parisod H., Haapala O., Okkonen E., Saarnio R. & Tuomikoski A. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 19.4.2024. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/12/hoitosuositus-muistisairaat.pdf  Käytösoireisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä kehittämishanke (2015-2016). Dementiakoti Villa Tapiola Oy. Rahoittaja Työsuojelurahasto. Viitattu 17.4.2024. https://oma.tsr.fi/api/projects/ebfe04ad-f7ad-4bf1-9732-72ade95bdb8a/attachment/9261189e-367e-47b2-871b-e7434628278e Muistiliitto. Lääkkeetön hoito. Viitattu 14.4.2024. Lääkkeetön hoito :: Muistiliitto

Lue lisää

Luovat menetelmät hoivakodin arjessa – Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
21.12.2022
Anu-Riikka Eerola ja Mia Rosenström

Luovilla menetelmillä (musiikki, kuva, draama, digitaalinen verkko-ohjaus) pyritään syrjäytymisen ehkäisemisen lisäksi lisäämään hoivakotien asukkaiden hyvinvointia, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ylläpitämään tulevaisuuden uskoa.​ Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä - hankkeen (05/2021–03/2023) tavoitteena on ollut myös lisätä usein ylikuormittuneen hoitohenkilökunnan hyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Työviihtyvyyden lisääntymisellä toivotaan olevan positiivinen vaikutus hoivahenkilökunnan työmotivaatioon, työssä pysymiseen ja viihtymiseen. Luovien menetelmien hyödyntäminen hoivakodeissa lisää hoitajien työtyytyväisyyttä Luovien menetelmien käyttäminen hoivakotiympäristössä on perusteltua hoitajien näkökulmasta käsin. Tutkimusten mukaan hoitajat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti luovien menetelmien käyttöön hoidon tukena. (Broome 2017.) Luovien menetelmien hyödyntäminen omassa työssä lisää hoitajien tyytyväisyyttä työhönsä, parantaa työilmapiiriä sekä luo tunnetta omasta työstä nauttimisesta (Robertson & McCall 2018). Lisäksi hoitajat ovat tuoneet esille, että yhteinen luova tekeminen lisää heidän kiinnostustaan asukasta sekä tämän elämänhistoriaa kohtaan. Tämä puolestaan syventää hoitajan ja asukkaan välistä hoitosuhdetta sekä parantaa asukkaan hoidon laatua. (Broome 2017.) Hoitajien tyytyväisyyden työhön voidaan olettaa lisääntyvän, koska asukkaita miellyttävät kulttuurikokemukset vaikuttavat positiivisesti muun muassa asukkaiden kivun kokemukseen, jolloin asukkaat voivat paremmin.  Asukkaiden tyytyväisyys lisää myös hoitajien tyytyväisyyttä. (Koponen ym. 2018.) Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä - hankkeen alkaessa Seniorisäätiön hoivakotien työntekijöitä kysyttiin alkukartoituskyselyllä tietoja siitä, kuinka paljon, ja minkälaista luovaa toimintaa työntekijät käyttävät hoiva- ja hoitotyössään. Vastausten mukaan 43 % hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä viikoittain, päivittäin luovia menetelmiä käyttäviä työntekijöitä oli lähes 10 % ja kuukausittain 14 % vastaajista. Noin joka viides kyselyyn vastannut hoivakodin työntekijä käytti luovia menetelmiä 1–3 kertaa vuodessa. Kävimme hankkeen aikana myös haastattelemassa kahta Seniorisäätiön Mariankodin hoitajaa ja kysyimme heiltä heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan luovan toiminnan ilmenemisestä hoivakodissa sekä miten he näkevät luovan toiminnan vaikuttavan hoivakodin asukkaisiin. Vaikka hoivakodin arjessa aikaa luovuudelle jää toisinaan liian vähän, kokevat hoitajat luovuuden tärkeänä. Luovuus tuo vaihtelua päiviin, vaikuttaen näin positiivisesti sekä hoitajien työssä jaksamiseen että asukkaiden arkeen. Kun hoitajat näkevät, että asukkaat viihtyvät ja voivat hyvin, lisääntyy hoitajien hyvä mieli ja työssä viihtyminen. Hoitajat kertoivat luovuuden lisäävän myös hoivakodin kodinomaisuutta. Luovia menetelmiä hyödynnetään monipuolisesti - musiikki suosituin menetelmä Sekä alkukartoituksen tulokset että hoitajien haastattelu osoittivat, että suosituin hoivakodeissa käytetty luovan toiminnan muoto on musiikki, kuten musiikin kuuntelu, kehorytmit, laulaminen, soittaminen ja levyraati, jota 71 % kyselyyn vastanneista hoivakotien työntekijöistä käytti työssään. Toiseksi suosituin luovan toiminnan muoto oli sanallinen ilmaisu, esimerkiksi runot, tarinat, muistelu ja lukeminen (57 %). Kolmanneksi suosituimpia olivat erilaiset pelit ja leikit välineillä (52 %), esimerkiksi muistipelit, ja neljänneksi suosituimpia liike ja liikkuminen, kuten tuolitanssi tai vapaa liike musiikin mukaan (48 %).  Noin neljännes hoivakotien työntekijöistä mainitsi hyödyntäneensä työssään kulttuuritapahtumissa, kuten konserteissa tai taidenäyttelyissä käymistä (29 %) sekä käyttäneensä muistelua luovia menetelmiä hyödyntäen (24 %). Käsin tekemistä, esimerkiksi neulomista, virkkaamista, ompelua, nikkarointia, kivi- ja metallitöitä, puutöitä ja askartelua, käytti työssään 14 % vastaajista. Sen sijaan draamaa ja teatterilähtöisiä luovia menetelmiä, tai tanssia ja laulua sekä osallistumista etätapahtumiin käytetään huomattavasti vähemmän. Luovuus tuo lisäarvoa hoitajien ja asukkaiden yhteiseen arkeen Hoivakodin hoitajat kokevat, että luova toiminta hoitomuotona auttaa päivän kulussa ja tukee sekä asukkaita että hoitajia. Esimerkkinä tästä on hoitolaulujen käyttäminen suihkutilanteessa asukkaan rauhoittamiseksi. Joskus myös muun muassa runoilla asukasta voidaan auttaa ylös sängystä tai tuolista.  Haastateltavat hoitajat kertoivat, että luovuus on hoivakodin arjessa sallittua ja hyväksyttävää ja jokainen saa käyttää luovuutta omalla tavallaan. Hoitajille luovuus hoitotyössä on taidelähtöisten menetelmien lisäksi myös muun muassa leivontaa, hemmottelua, keskustelua ja yhdessä oloa. Ulkopuoliset luovat toimijat, jotka tuovat muun muassa konsertteja tai taidetta hoivakotiin, nähdään tärkeänä. Tämä tuo mielekkyyttä asukkaiden lisäksi myös hoitajille: ”Silloin voin irrottautua perustyöstä ja nauttia elämyksestä tai toiminnasta yhdessä asukkaiden kanssa.” Luovien menetelmien käyttäminen asiakastyössä tuokin selvästi työhyvinvointia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Alkukartoitukseen osallistuneet vastaajat korostivat, että luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia, ja että siitä on toisinaan erittäin paljon hyötyä, kun osaa käyttää luovuutta työssään. Hyvät vaikutukset näkyvät siinä, että yhteishenki lisääntyy ja mieliala kohenee.  Mielestäni on jokaisen ihmisen perusoikeus saada ja kokea luovuutta ja kulttuuritoimintaa koko elämänkaarensa ajan. Se on mielestäni se tapa, jolla katson myös työtäni, eli se on työni ydin ja se tuntuu hienolta, kun löytyy uusia keinoja ja tapoja, joilla asiakkaat voivat ilmaista itseään tai kokea päivittäistä arkea ja juhlaa, eräs vastaajista kertoo. Blogikirjoitus liittyy ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä hankkeen ”Elossa! vanhustyön luovemmat kasvot” - podcastsarjan kuudenteen jaksoon, joka on julkaistu 11.11.2022. Yhdeksän jakson podcastsarjassa keskustellaan laajasti hoivakotien ja luovien alojen yhteistyön mahdollisuuksista. Jaksot ovat kuunneltavissa: Spotify: https://open.spotify.com/show/4rLoGOvCdNVLmfM3NWr9yW SoundCloud: https://soundcloud.com/laurea-ammattikorkeakoulu Kirjoittajat: Anu-Riikka Eerola Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektikoordinaattori, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke Mia Rosenström Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektityöntekijä, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke Lähteet: Broome, E., Denning, T., Shneider, J. & Brooker, D. (2017). Care staff and the creative arts: exploring the context of involving care personnel in arts interventions. International Psychogeriatrics, 29(12), 1979–1991. Koponen, T., Honkasalo, M-L. & Rautava, P. (2018). Cultural plan model: integrating cultural and creative activities into care units for the elderly. Arts & Health 10(1), 65–71. Robertson, J. M. & McCall, V. (2018). Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing & Society 40, 1155–1174.

Lue lisää

Draamasta iloa hoivakotien arkeen
10.2.2022
Sanna Soini, Sonja Kukkonen, Anna Nikina-Ruohonen ja Mia Rosenström

Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen tutkimus- ja kehitystyön tulokset osoittavat, että luovalla toiminnalla, kuten musiikilla, kuvataiteella ja draamalla, on positiivista vaikutusta hoivakotien asukkaiden arkeen. Hankkeessa toteutetun tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä päivittäin tai viikoittain. Luovan alan ja hoivakotien elvyttäminen yhteiskehittämällä on Elossa!-hankkeen keskeinen tavoite. Luovan toiminnan hyötyjä muistisairaalle ovat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, levottomuuden vähentyminen ja mielialan kohentuminen (Mönkäre 2019). Luovalla toiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muistisairaiden elämänlaatuun (Noice ym. 2014) ja sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan oppimiseen ja osallisuuteen (Robertson ym. 2020). Elossa! -hankkeen tutkimus- ja kehityspolkua hyödyntäen, tämä artikkeli tarjoaa näkemystä siihen, minkälainen tekeminen tukee näiden tavoitteiden saavuttamista käytännössä ja mitä täytyy tapahtua luovien toimijoiden, hoivakotien, asukkaiden ja korkeakoulujen rajapinnassa, jotta saadaan aikaan innostavia ja kaikkia toimijoita tukevia asioita. Elossa! -hankkeen kontekstissa tämä rakentuu niistä kokemuksista, jotka liittyvät luoviin työpajoihin ja luovien toimijoiden sparrauksiin. Luovien alojen toimijat (draama, kuvataide ja musiikki) suunnittelevat ja toteuttavat työpajoja Helsingin seniorisäätiön asukkaille sekä henkilökunnalle. Pajojen tavoitteena on antaa luoville toimijoille kokemusta ikääntyneiden kanssa toimimisesta, ikääntyneille mahdollisuus osallistua luovaan toimintaan ja henkilökunnalle kurkistuksen erilaisiin luoviin menetelmiin. Palaute on yhteiskehittämisen tärkeä osa Luovat kokeilut hoivakodeissa käynnistyivät draaman työpajoilla. Työpajoissa keskeisinä menestystekijöinä ovat olleet vetäjien, hoitajien ja asukkaiden kyky heittäytyä tilanteeseen ja luoda sellainen tunnelma, joka tuo iloa yhteisiin hetkiin ja yhteiseen tekemiseen. Kyky pysähtyä ja antaa tilaa erilaisille kokemuksille – naurulle ja kyynelille – tukevat kaikkia osallistujia, auttavat käsittelemään omia tunteita. Hyvä valmistautuminen on tärkeä onnistumisen kriteeri – ja niin on myös kyky joustaa itse tilanteessa. Hyvällä suunnittelulla ja tilanteiden edellyttämällä joustavuudella pajatyöskentelystä hyötyvät kaikki osapuolet. Elossa! -kokeilujen havainnot tukevat tutkittua tietoa, jonka mukaan  luovan toiminnan kautta asukkaille tarjoutuu mahdollisuus tarkastella tunteitaan ja kokemuksiaan, ja hoitajille avautuu uusi tapa oppia tuntemaan asukkaat (Mönkäre 2019). Työpajojen aikana hankkeen toimijat havainnoivat asiakkaiden sekä hoitajien reaktioita ja osallistumista työpajoihin. Työpajojen jälkeen kysytään myös osallistujapalautetta pajaan osallistuneilta hoitajilta. Lisäksi luovat toimijat kirjoittavat pajojen suunnittelun ja toteutuksen aikana reflektiopäiväkirjaa annettujen kysymysten pohjalta. Havaintojen, palautteiden ja reflektiopäiväkirjojen avulla pyritään kartoittamaan laaja-alaisesti ja huomioimaan eri toimijoiden kokemuksia pajoista. Näitä kokemuksia hyödynnetään ja siirretään luovien toimijoiden liiketoimintaideoiden kehittelyyn ja siihen liittyviin sparrauksiin. Tällä tavoin mahdollistetaan yhteiskehittäminen, reflektio ja iteroiva lähestymistapa luovan toiminnan toteuttamiselle hoivakodeissa. Koulutuksella ja sparrauksilla luodaan luoville toimijoille valmiuksia muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen Muistisairaiden ryhmänohjauksessa ohjaajan rooli on tärkeä turvallisen ilmapiirin luomisessa, arvostavassa kohtaamisessa ja osallistujien oman tekemisen luottamisen tukemisessa (Mönkäre 2019). Ennen työpajojen toteutumista hankkeen toimijat järjestivät luoville toimijoille muistisairauksiin ja muistisairaan asukkaan kohtaamiseen liittyvän koulutuksen. Koulutuksessa käytiin läpi yleisimpiä muistisairauksia ja niihin liittyviä oireita sekä keskusteltiin mahdollisista tilanteista tulevissa työpajoissa, joissa asukkaiden muistisairaudet voivat tulla esille ja miten muistisairaudet tulisi huomioida työpajojen suunnittelussa. Luovien toimijoiden toiveesta koulutusta jatketaan vielä toisella tapaamiskerralla, jolloin on tarkoitus perehtyä vielä syvällisemmin siihen, miten työpajoissa mahdollistetaan muistisairaiden asukkaiden voimavarojen esille tuominen kohtaamisen keinoin. Luoville toimijoille suunnatut sparraukset tarjoavat näkemystä parempaan asiakasymmärrykseen sekä työkaluja omaan luovan konseptin suunnitteluun ja hiomiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä kehitystyö on alkanut sillä, että pohdinnassa ovat olleet erilaiset mahdolliset asiakasprofiilit. Sparraustyöpajoissa työskennellään asiakkaan ymmärtämisen parissa, ja luovat toimijat ovat päässeet yhdessä miettimään kenelle he mahdollisesti tulevaisuudessa tulisivat omia palveluitaan tarjoamaan ja millaisia palveluita asiakkaat haluaisivat hankkia. Luovat toimijat saivat lisäksi “kotitehtäväkseen” haastatella tai muutoin kartoittaa mahdollisten tulevien palvelua ostavien tahojen toiveita, ajatuksia sekä reunaehtoja. Näiden tietojen avulla asiakasymmärrystä tullaan syventämään sparrauksen jatkuessa. Hoivakotien asukkaiden myönteiset elämykset syntyvät yhteiskehittämisen ja -tekemisen kautta, jolloin kaikilla osallistujilla on keskeinen rooli luovan toiminnan onnistumisessa hoivakotiympäristössä. Yhteinen onnistumisen polku on luonteeltaan iteroiva: siinä opitaan kokemuksista, sopeudutaan joustavasti erilaisiin tilanteisiin. Asiakasymmärrys, avoin mieli ja positiivinen asenne ovat keskeisiä menestystekijöitä asukkaiden, hoitajien ja luovien toimijoiden kohtaamisissa.   Lähteitä: Mönkäre, R. 2019: Luova toiminta ja sen merkitys muistisairaan toimintakyvylle (Duodecim, Terveysportti: Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt)  Noice T. ym. 2014: Participatory arts for older adults: a review of benefits and challenges.  The Gerontologist 2014-10, Vol.54 (5), p.741-753 Robertson J. ym. 2020:  Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing and Society; Cambridge Vol. 40, Iss. 6,  (Jun 2020): 1155-1174   Seuraa meitä somessa: LinkedIn: Elossa-hanke Instagram: elossahanke   Kirjoittajat: Sanna Soini, Elossa!-hankkeen projektipäällikkö, hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Sonja Kukkonen, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Anna Nikina-Ruohonen, tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu  

Lue lisää

Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
28.9.2021
Sonja Kukkonen, Anna Nikina-Ruohonen, Mia Rosenström, Sanna Soini

Toukokuussa 2021 käynnistyneen 3AMK:n Elossa! Luovaa alaa ja hoi­va­ko­te­ja el­vyt­tä­mäs­sä yh­teis­ke­hit­tä­mäl­lä -hankkeen tavoitteena on elävöittää hoivakotien elämää tuomalla luovat menetelmät osaksi asukkaiden ja työntekijöiden arkea. Hankkeen sydämen sykkiessä jo kohti syksyä, kerromme tässä blogitekstissä kuulumisia hankkeen alkutaipaleesta. Luovat toiminnot osaksi hoivakotien arkea Jotta luovien toimintojen tuoma ilo ja arvo tulisivat näkyviksi, niiden paikan ymmärtäminen hoivakotiympäristössä on keskeistä. Hoivakotien asukkaat tarvitsevat taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä ja kokemuksia tuottamaan merkityksellisiä hetkiä heidän arkeensa ja vahvistamaan heidän toimijuuttaan. Hoivakodissa asuvien ikäihmisten kulttuuri- ja taidemieltymysten tunteminen on avainasemassa, kun lähdetään miettimään luovan toiminnan järjestämistä (Rinne 2019). Kesän aikana Elossa!-hanke on edennyt Helsingin Seniorisäätiön henkilökunnan sekä hoivakotien työntekijöiden parissa toteutetun alkukartoituksen siivittämänä. Ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteutetussa alkukartoituksessa selvitettiin hankkeeseen osallistuvien hoivakotien työntekijöiden ajatuksia ja toimintatapoja liittyen luovien menetelmien käyttöön hoivakotien arjessa. Kyselyllä ja haastattelulla kartoitettiin sekä toiminnan muotoja ja vaikutuksia että työntekijöiden odotuksia hankkeelle. Luovat menetelmät tukevat toimintakykyä ja merkityksellisyyden kokemusta Alkukartoituksen laadullisessa tutkimuksen osuudessa haastateltiin hoivakotien johtoa ja hoitajia. Elossa!-hankkeen edetessä alkukartoituksen tuloksia hyödynnetään hoivakodeille järjestettävien luovien työpajojen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa sekä luovan alan toimijoiden ryhmäsparrauksissa ja toimijakohtaisessa coachauksessa. Alkukartoituksen tulokset julkistetaan hankkeen aloitustyöpajassa syyskuussa hankkeen toimijoille sekä kohdeorganisaation edustajille. Alkukartoituksen tuloksista nousi esille, että hoitajat ovat motivoituneita käyttämään työssään luovia menetelmiä ja lisäksi huomaavat niiden käytön vaikuttavan positiivisesti asiakkaiden toimintakykyyn sekä mielialaan. Luovien menetelmien koetaan myös lisäävän hoitajan työssä jaksamista sekä oman työn merkityksellisyyden kokemusta. Hoitajat kaipaavat opastusta luovien menetelmien käyttöön päivittäisessä työssään sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä luovien menetelmien toteuttamisessa. Esimiehiltä ja organisaatiolta kaivattiin myös tukea, kannustusta sekä välineitä luovien menetelmien toteuttamiseen päivittäisessä työssä. Syksy saapuu – hankkeessa tapahtuu! Elossa!-matkaan on valittu vahva osaajajoukko luovia toimijoita, jotka edustavat draaman, kuvataiteen ja musiikin taiteenaloja. Luoville toimijoille Elossa!-hanke on mahdollisuus kehittää ja pilotoida uusia liiketoimintamalleja vanhustyöhön suuntautuen. Koko porukan kesken olemme jo kertaalleen tavanneet: syyskuun alussa ensimmäinen yhteinen tapaaminen Elossa!-projektitiimin ja luovien toimijoiden kesken oli lämminhenkinen ja innostava avaus hankkeemme konkreettiselle toteutukselle. Syksyn edetessä hankkeessa puhaltavat luovat tuulet saavuttavat ensimmäisenä draaman näyttämön, kun Voimavarat ja toimijuus draaman keinoin- työpajat käynnistyvät hoivakodeille loka–marraskuussa. Elossa!-teknologiatyöpaja tarjoilee marraskuussa puolestaan eväitä sosiokulttuurisesta innostamisesta digitaalisin keinoin. Marraskuussa käynnistyy myös Haaga-Helian vetovastuulla oleva luovien toimijoiden yrityssparraus, joka huipentuu huhtikuussa 2022 kick off- ja matchmaking-tilaisuuteen. Työpajojen yhteydessä myös opiskelijayhteistyö pyörähtää hankkeessa käyntiin. Kaiken tämän rinnalla Elossa!-hankkeen projektitiimi jatkaa suunnittelu- ja toteutustyötään luovien alojen toimijoiden ja hoivakotien yhteen tuomisessa – aina maaliskuulle 2023 asti. Kirjoittajat Sonja Kukkonen, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Anna Nikina-Ruohonen, tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan edistäminen, Haaga-Helia Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Soini, Elossa!-hankkeen projektipäällikkö, hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu   Seuraa meitä somessa! LinkedIn: Elossa -hanke Instagram: @elossahanke   Lähde Rinne, Virve 2019: Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen osana iäkkään aktiivista arkea. Teoksessa: Hyvä vanhuus -menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen (Jenni Kulmala toim.). PS-kustannus.

Lue lisää