Geroblogi

Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa ei ole yksittäinen tekniikka, vaan tapa kohdata muistisairas ihminen rauhallisesti ja vuorovaikutteisesti. Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa voi vahvistaa sekä asukkaiden hyvinvointia että hoitajien työn imua – mutta vain silloin, kun edellytykset niiden käyttöön ovat kunnossa. Tämä kirjoitus on toinen osa kahden blogikirjoituksen sarjassa, joka käsittelee lääkkeettömien menetelmien käyttöä hoivakodeissa. Blogisarja perustuu Katja Markelinin ja Jonna Mähösen opinnäytetyöhön ”Jo asukkaan hymy on työvoitto” : lääkkeettömien menetelmien käytön vaikutus hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun, joka on tehty yhteistyössä Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lääkkeettömien menetelmien käyttö vaikuttaa hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen opinnäytetyön toista tutkimuskysymystä, joka koskee lääkkeettömien menetelmien käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Asenne määrittää mahdollisuudet käyttää lääkkeettömiä menetelmiä Lääkkeettömien menetelmien vaikuttava käyttö hoivakodeissa ei perustu yksittäisiin tekniikoihin vaan arjen rakenteisiin, hoitajien osaamiseen ja asenteeseen. Tutkimukset osoittavat, että onnistuminen edellyttää ymmärrystä muistisairaan tarpeista, työyhteisön tukea sekä esihenkilöiden aktiivista roolia. Kun nämä tekijät yhdistyvät, lääkkeettömät menetelmät helpottavat hoitotyötä ja parantavat asukkaiden hyvinvointia. Lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (O’Donnell ym. 2022; Hoitotyön tutkimussäätiö 2019.) Hoitajan suhtautuminen muistisairaan kohtaamiseen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka luontevaa lääkkeettömien menetelmien käyttö on arjessa. O’Donnellin ym. (2022) systemaattisen katsauksen mukaan hoitajien oma asenne ohjaa sitä, tartutaanko ensisijaisesti lempeisiin, vuorovaikutukseen perustuviin keinoihin vai nopeatempoisempiin toimiin. Hoitajat, jotka näkevät lääkkeettömät menetelmät osana ammatillista vastuuta ja muistisairaan tarpeiden ymmärtämistä, käyttävät niitä luontevammin ja kokevat niiden tukevan koko hoitotilanteen sujuvuutta (O’Donnell ym. 2022). Sillä, miten hoitaja asennoituu kohtaamiseen on suora vaikutus siihen, käyttääkö hän lääkkeettömiä menetelmiä hyödyksi. Hoitajien myönteinen ja avoin suhtautuminen tukee asukkaan inhimillistä kohtaamista. Se auttaa hoitajaa tunnistamaan tilanteita, joissa lempeät, lääkkeettömät keinot voivat vähentää stressiä ja helpottaa päivittäisiä hoitotilanteita. Osaaminen ja ymmärrys muistisairaudesta tukevat lääkkeettömien menetelmien käyttöä Lääkkeettömien menetelmien käyttö vaatii tietoa muistisairauksista. On hyvä tietää asukkaan käyttäytymisen taustalla olevista tarpeista ja siitä, miksi lempeät keinot usein toimivat paremmin kuin nopea ohjaaminen tai keskeyttäminen. Hoitotyön tutkimussäätiö (2019) korostaa, että lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2020.) Tutkimusten mukaan lääkkeettömät menetelmät eivät ole irrallinen lisä, vaan tapa tehdä hoitotyöstä rauhallisempaa ja inhimillisempää. Kun asukas kohdataan yksilöllisesti ja hänen tarpeensa huomioidaan, silloin hoitotilanteet sujuvat, ja myös hoitajan kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. (Humala ym. 2023.) Humalan ym. (2023) tutkimuksen mukaan hoitajien vahva ammatillinen osaaminen mahdollistaa luovuuden: musiikin, muistelun, luonnon ja arjen pienten rauhoittavien keinojen käytön. Nämä lisäävät sekä asukkaan hyvinvointia että hoitotilanteiden joustavuutta. (Humala ym. 2023.) Osaamisen puute puolestaan nousi esteeksi lääkkeettömien menetelmien käytölle. Ilman ymmärrystä muistisairauksista ja menetelmien periaatteista hoitajat kokivat epävarmuutta niiden käytössä. (O’Donnell ym. 2022.) Työyhteisön ilmapiiri ja esihenkilön tuki ratkaisevat Tutkimusaineistoissa esihenkilöiden rooli nousee poikkeuksellisen merkittäväksi. Heidän esimerkkinsä, miten he itse kohtaavat asukkaita ja millä tavoin he puhuvat menetelmistä, ohjaa työyhteisön toimintakulttuuria. (O’Donnell ym. 2022.) Gillis ym. (2024) osoittavat, että yhteiset toimintamallit, johdon tuki ja tiimin välinen keskustelu lisäävät hoitajien halua ja uskallusta käyttää lääkkeettömiä menetelmiä käytännössä. Lisäksi Isaac ym. (2021) raportoivat, että kun hoitajat saavat tukea ja jaetun ymmärryksen menetelmien merkityksestä, sekä stressi että epävarmuus vähenevät. Opinnäytetyömme tuloksissa työyhteisö ja esihenkilöt nousivat vahvasti esiin menetelmien mahdollistajina. Avoin keskustelukulttuuri, palautteen saaminen ja mahdollisuus jakaa kokemuksia kollegoiden kanssa nousivat vahvoiksi positiivisiksi tekijöiksi. Työyhteisöt, joissa lääkkeettömät menetelmät nähdään luonnollisena osana hoivaa ja joissa esihenkilö näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan, onnistuvat menetelmien käytössä parhaiten. Parhaiten lääkkeettömät keinot juurtuvat yksiköihin, joissa: asioista keskustellaan avoimesti toimivia käytäntöjä jaetaan kokeneet hoitajat ohjaavat uusia esihenkilö kannustaa ja näyttää esimerkkiä aikaa järjestetään kiireettömille hetkille. Hoitajat kuvasivat, että yhdessä pohtiminen ja kokemusten jakaminen helpottivat menetelmien käyttöä arjessa ja lisäsivät varmuutta. Samalla esihenkilöiden rooli oli ratkaiseva: pelkkä salliminen ei riitä, vaan tarvitaan kannustamista, palautetta ja aktiivista esimerkkiä. Opinnäytetyömme tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän yhteyden lääkkeettömien menetelmien käytön ja työn imun välillä (r = 0,827; p < 0,001). Hoitajat kuvasivat työnsä tuntuvan merkityksellisemmältä ja palkitsevammalta silloin, kun he saivat kohdata asukkaan kiireettömästi ja nähdä menetelmien myönteisiä vaikutuksia. Tämän blogitekstin pohjana olevaan opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa. Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeesta saa lisätietoa hankkeen nettisivuilta. Kirjoittaja Katja Markelin, sairaanhoitaja (YAMK) ja ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen valmistuva opiskelija Lähteet Gillis, Katrin & van Diermen, Linda & Lips, Dirk & Lahaye, Hilde & De Witte, Marianne & Van Wiele, Leen & Roelant, Ella & Hockley, Jo & Van Bogaert, Peter 2024. The impact of need-based care on formal caregivers´ wellbeing in nursing homes: A cluster randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 150. Humala, Iiris & Lahtinen, Anna & Soini, Sanna & Eerola, Anu-Riikka & Bethell, Satu. 2023. Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Gerontologia, 215–228 (6). Hoitotyön tutkimussäätiö 2019. Hotus-hoitosuositus®: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Työryhmä: Parisod, Heidi & Haapala, Olli & Koskenniemi, Jaana & Okkonen, Elia & Saarnio, Reetta & Tuomikoski, Annukka. Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi/hoitosuositukset. Viitattu 5.2.2026. Isaac, Vivian & Kuot, Abraham & Hamiduzzaman, Mohammad & Strivens, Edward & Greenhill, Jennene 2021. The outcomes of a person-centered, non-pharmacological intervention in redusing agitation in residents with dementia in Australian rural nursing homes. BMC Geriatrics 21 (193). O’Donnell, Elizabeth & Holland, Carol & Swarbrick, Caroline 2022. Strategies used by care home staff to manage behaviour that challenges in dementia: A systematic review of qualitative studies. International journal of nursing studies 133.