Avainsana: uratarina
Alumnin uratarina – Matti Laukko, tuottaja Helsinki Coffee Festivalin takana
Matti Laukko päätyi tuottamaan tapahtumia, kun kulttuurituotantoa opiskellessaan, kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Espanjassa Madridin kulttuuri-instituutissa ollessaan sai soiton Suomesta ystäviltään. Ruisrockiin tarvittiin tekijää. Vaikka Matti oli jo ajatellut jäädä Espanjaan pysyvästi, hän päätti lähteä Ruisrockiin töihin neljän päivän varoitusajalla. Sillä tiellä hän on ollut jo yhdentoista vuoden ajan. Nyt Matti kumppaneineen tuottaa jo toista vuotta Helsingin Coffee Festivalia. Matin ura ei kuitenkaan keskity ympäri vuoden yhteen isoon festivaalituotantoon. Hän on työskennellyt freelancer/yrittäjä -statuksella useiden muidenkin tapahtumien parissa. Näin työskentyyn syntyy mielekästä vaihtelua. "Kyllähän mä uran alussa olin kuskina ja roudarina. Ei sitä koulusta valmistuta suoraan tuottajan paikalle." Miten Helsinki Coffee Festival syntyi ja mistä siinä on kyse? "Vuosi sitten järjestettiin ensi kertaa kahvifestivaali Kattilahallissa Suvilahdessa. Me saatiin idea tähän kahden mun kaverin, Maijan ja Tommin kanssa siitä vielä vuosi taaksepäin. Ruvettiin vaan ideoimaan, mitä voitaisiin tehdä yhdessä. Keksittiin sitten yhtenä iltana, ettei sellaista ole Suomessa tai lähimaillakaan tehty. Noin vuoden aikana saatiin kasaan se ensimmäinen. Päätettiin jatkaa, koska se osoittautui hyväksi tapahtumaksi ja selkeästi sille oli tilausta. Sen verran tilausta, että siirrettiin saman tien isompiin tiloihin. Sekin osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Näytteilleasettajia on nyt kolmen viikon kuluttua Kaapelitehtaalle tulossa 35-40." "Tapahtuman ideana on tehdä kahvi tutuksi kävijöille. Oikeasti tutuksi. Miltä hyvä kahvi maistuu ja miten se tehdään." Minkälaisia riskejä HCF:n tuottamiseen liittyy? "Ollaan minimoitu riskit. Ekana vuonna tehtiin päätös, että jos ei saada tarpeeksi myytyä paikkoja, täytyy harkita tapahtuman tekemistä. lipunmyyntiriskillä ei haluttu tehdä tapahtumaa. Ei siis taloudellisesti kovin suuria riskejä." Ammattilaispäivä - mitä siellä tapahtuu ja onko siellä restonomeille jotain? "Tapahtumassa ovat alan firmat paikalla, uusimmat trendit, kahvilaadut, koneet esittelyssä. Uutta ja tuoretta tietoa, ellei sitten ole jo valmiiksi kahvialan täysinoppinut ammattilainen. Puhujat ovat ammattilaispäivänä valittu hieman eri kulmalla kuin muille päiville, tietysti." Ammattilaiset myös kisaavat tapahtumassa, mistä siinä on kysymys? "Kilpailujen karsinnat järjestää SCAE ja tapahtumamme HCF toimii finaaliareenana. Lauantaina on Suomen Brewer's Cup eli kuka keittää parhaat suodatinkahvit. Sunnuntaina puolestaan kisataan SM-baristan tittelistä. Voittaja lähtee baristojen MM-kilpailuihin." Tapahtumassa saa maistella kahveja aamu- tai iltapäiväsessioissa. Onko neuvoja kävijälle, miten välttyä kofeiinin yliannostuksesta? "Olisi hyvä syödä välissä. Tapahtumassa toki on tarjolla erinomaista ruokaa foodtruckista myytynä." Itse en ole kokeillut, mutta niin on sanottu, että banaani on hyvä tasoittaja kahvikupillisten jälkeen. Sitä kannattaa kokeilla. Tai syödä jotain muuta. Mitä yleisöjä tapahtuma tavoittelee? "Tavoite on laajapohjainen yleisö. Lähdetään siitä, että kahdeksankymppisistä alaspäin kaikki tulisi tutustumaan kahviin. Viime vuonna haasteena oli, että meidän kävijä oli tyypillisen kaupunkilainen, 25-40 -vuotias. Toivomme, että myös neljästäkympistä ylöspäin olisi tulijoita, siellähän on paljon kahvinkuluttajia. Esimerkiksi vein viime vuonna omille vanhemmilleni uudet myllyt, keittimet ja tutustutin papuihin. Nythän siellä ei keskustellakaan muusta kuin hyvistä kahvilaaduista. Kyllähän kahvi teemana aika hyvin uppoaa kaikkiin; jos miettii, miksi tulla, itse aloitan usein esimerkiksi ajatuksesta, että jos kipristelee vatsaa, kannattaisi tutkia ja tutustua, mitä kahvia juo ja miten sitä keittelee. Tapahtuma on laajentunut myös sillä, että kahvin kylkeen kuuluu tee. Nyt tapahtumassa on tarjolla myös salathéhuone, jossa pidetään teeseremonia. Se on vetänyt yleisöä niin, että seremoniapaikat on jo lähes loppuunmyyty." Miten rakas kahvi on juomana sinulle itsellesi? "En ole itse mikään himojuoja. Juon mieluiten yhden hyvän kahvin päivässä."
Alumnin uratarina – Lasse Parkkila on kitaristi, musiikkipedagogi ja yrittäjä
Lassella oli ensin bändi, sitten kiinnostus muusikon uraan. Soitonopettajaksi Lasse päätyi sattumalta “periessään” ystävältään kitaraoppilaita. Tie vei Järvenpäästä Kotkan kautta Helsinkiin ammattikorkeakouluun, kitaran ja musiikkipedagogin opintoihin. Muutama vuosi myöhemmin hän on Metropolian alumni, kitaransoitonopettaja ja osa-aikayrittäjä. Tilanne kuulostaa tämän päivän silpputyöläisen arjelta: bändikeikkaa, musiikin opetusta, yrittäjyyttä. Miten tähän on tultu? Lasse perusti yrityksen jo konservatoriossa opiskellessaan. ”Se oli helppoa. Netti on pullollaan sivustoja, joista saa kaiken tarvittavan tiedon toiminimen perustamiseksi. Toiminimi ei poista opiskelijalta opintotukea tai asumislisää, kunhan tulorajat eivät ylity.” Lassella pyörittää toiminimensä kautta myös laskutuspalvelua. Se on laskutusyritys, jonka asiakkaita ovat keikkailevat muusikot. Laskutuspalvelujen tarjoaminen alkoi puolivahingossa ystävien bändejä auttaen. Lassella ei ole kaupallisen alan koulutusta. Hän kritisoi omien opintojensa osana olleiden yrittäjyysaiheisten luentojen laatua. ”Luennoitsija ei tuntenut musiikkialaa. Tunneilla keskityttiin muusikoille tyypillisen yritysmuodon sijasta epäoleellisuuksiin. Tuntien aikana ja niiden jälkeen sainkin vastata muiden opiskelijoiden kysymyksiin toiminimen koukeroiden ollessa jo melko hyvin hallussa”, Lasse toteaa. Verottaja ja muutkin tahot ovat tarjonneet Lassen mielestä hyvää, ilmaista neuvontaa. Kirjanpito sivutoimisella toiminimellä onnistuu hyvin alkeellisilla Excel-taidoilla. Lasse on itseoppinut, mutta on välttänyt yrittäjän pahimmat karikot. Yritystoimintaa suunnitellessa täytyy huomioida riskit. Lassen mukaan niistä vakavin on toiminimen perustaneelle se, että osa- aikayrittäjänäkin vastaa itse henkilökohtaisesti kaikesta. ”Toiminimellä yrittäminen on todella yksinkertaista niin kauan kun kyseessä on vain omien palkkioiden laskuttaminen. Jos haluaa pystyä maksamaan palkkoja myös muille, on asioista otettava huomattavasti laajemmin selvää. Myöskään yrittäjä-statukseen kerran siirryttyään on vaikea päästä siitä pois eli yhteiskunnan tukiverkostot katoavat yrittäjän ympäriltä.” Muusikko on usein yrittäjä tai freelancer. Friikkujenkin tulisi ymmärtää tulonmuodostuksen päälle. ”Muusikon keikkojen kohdalla puhutaan usein laskutussummista. Ja tämähän ei todellakaan ole se mitä käteen jää. Jokaisen freelancerin tulisi ymmärtää mistä palkka koostuu”, Lasse huomauttaa. Asia on yksinkertainen, mutta ei aina oikein ymmärretty. Freelancereiden asemasta on käynnissä lainmuutos ja siitä seurannut huolestunut keskustelu. Lasse nostaa esiin, että tällä hetkellä aiheesta vallitsee suuri epätietoisuus eivätkä esim. TE-keskukset osaa soveltaa lakia. Lassen mielestä onkin ikävä ajatus, jos esimerkiksi kaikki muusikot pakotettaisiin yrittäjiksi: ”Kaikista ei todellakaan ole yrittäjäksi eikä tarvitsekaan olla. Freelancereiden tulisi tarpeen vaatiessa jatkossakin voida laskuttaa keikkansa laskutuspalveluiden kautta.” Vaikka Lassella on yrityksen suhteen kasvuhaluja, hän nauttii myös bändin keikkailusta ohjelmatoimiston välityksellä, sekä opetustyöstään, josta saa vakituista tuloa. Tuottelias mies on laatimassa kitaransoiton opasta aloittelijoille ja suunnittelee hakeutumista jatko-opintoihin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saadakseen. Tutustu yritykseen http://keikkalasku.fi