Avainsana: rekrytointi
Soveltuvuusarvioinnit rekrytointiprosessin osana
Miten ammattikorkeakoulusta valmistuva pääsee työuran alkuun, kun kilpailu kovenee ja työpaikat ovat entistä tiukemmassa? Tapasin Adeccon seniorikonsultit Tiina Hakokorven ja Heidi Granqvistin, jotka kertovat rekrytointiprosesseista ja soveltuvuusarvioinneista. Mistä hakija tunnistaa asiantuntevan rekrytointikonsultin? "Meillä uusille konsulteille annetaan kattava perehdytys. Jatkuvalla lisäkoulutuksella varmistamme konsulttien ammatillisen osaamisen pysymisen ajan tasalla. Konsulttimme tietävät, miten työtä tehdään työnhakijoita kunnioittaen ja mm. henkilötietolain puitteissa sekä eettisen ohjeistuksen mukaisesti. Myös HPL:n auktorisointi määrittää hyvän toimintatavan." Työnantajien ydinosaaminen on yleensä muualla kuin rekrytoinnissa. "Jotkut työnantajat pitävät siitä, että pääsevät välillä rekrytoimaan, mutta heillä on paljon muutakin työpöydällä. Rekrytointiin ei ole antaa sitä aikainvestointia, mitä sen käyminen huolella läpi vaatisi. Siksi prosessi on hyvä osittain tai kokonaan ulkoistaa. Lopullisen valinnan tekee aina asiakasyrityksen esimies. Konsulteilla on asiantuntemusta, joka liittyy mm. hakijoiden osaamisen arviointiin. Lisäksi he tietävät, mistä kanavista sopivia hakijoita voisi löytää." Miksi soveltuvuusarvioinnit ovat lisääntyneet myös suorittavan tason tehtäviin haettaessa? "Avainhenkilöt ja johtotason henkilöt on hyvä arvioida mahdollisimman hyvin. Siihen onkin panostettu eli tehty investointia jo pitkään. Mutta varsinkin nyt, kun useat yritykset ovat tehneet henkilöstövähennyksiä, on ymmärretty suorittavan tason työntekijöiden tärkeä rooli yrityksen toiminnassa. On siis hyvä varmistaa myös heidän soveltuvuuteensa. Ajat ovat muuttuneet, enää ei vain kävellä suoraan tehtaalle kysymään töitä. Tehokkuusvaatimukset sekä sääntöjen ja turvallisuusmääräysten noudattaminen operatiivisella tasolla korostuvat aiempaa enemmän." Mistä puhutaan, kun arvioidaan soveltuvuutta? "Menetelmät valitaan aina tapauskohtaisesti riippuen tehtävästä, johon henkilö hakee. Hakijan ominaisuuksia peilataan haettavan tehtävän vaatimuksiin. Meitä ohjaa lainsäädäntö sekä Suomen Psykologiliiton ohjeistus arviointien tekemiseen. Menetelmien on oltava tarkoituksenmukaisia ja annettava relevanttia tietoa haettavaan tehtävään liittyen. Yleensä mitataan henkilön toimintatapaa, motivaatiotekijöitä ja kykypotentiaalia esim. erilaisilla päättelytehtävillä. Lisäksi voidaan teettää työnäyte, jonka myös tulee korreloida haettavan tehtävän kanssa." Soveltuvuusarviointi on yleisesti ottaen laaja käsite ja se herättää ihmisissä erilaisia mielikuvia. "Yhden menetelmän pohjalta ei johtopäätöksiä henkilöstä tehdä, vaan käytössä on aina useampi menetelmä. Tulokset käydään arvioitavan henkilön kanssa läpi henkilökohtaisessa tapaamisessa. Laadimme kirjallisen arviointilausunnon, joka annetaan myös henkilölle itselleen. On hyvä muistaa, että samankaltainen rooli eri yrityksessä voi vaatia eri ominaisuuksia. Arvioinnissamme todettu kehittämiskohde ei välttämättä tarkoita, etteikö henkilö soveltuisi esim. johonkin toiseen tehtävään." Arviointitulosten tulkitseminen ei ole niin mustavalkoista kuin voisi kuvitella. "Jossain tilanteissa ja rooleissa esimerkiksi tarvitaan sosiaalisuutta, muttei sillä kaikissa tehtävissä ole merkitystä. Ei ole vain yhdenlaista oikeaa henkilöä, vaan kaikilla on aina joitain kehittymiskohteita ja vahvuuksia haettavan tehtävän kannalta. Etsimme kokonaisnäkemystä siitä, kuka arvioiduista henkilöitä on soveltuvin juuri tähän tehtävään ja työympäristöön." Työnantaja saa myös johtamiseen tarvittavia välineitä, kun hänelle annetaan rekrytoitavasta jo etukäteen tietoa vahvuuksiin ja kehittymisalueisiin liittyen. Näin myös perehdytyksessä voidaan suoraan korostaa oikeita asioita. Takaavatko testit kuitenkaan, että tehtävään on saatu rekrytoitua sopiva henkilö? "Sataprosenttista ennustetta ei voida antaa rekrytoiville esimiehille eikä hakijoille. Aina on mahdollisuus pieneen virhemarginaaliin. Sekin vaikuttaa, millaisia työympäristö, kollegat ja tehtävät ovat. Ihmiset käyttäytyvät eri lailla eri tilanteissa, joten arvioinnissa ilmenneet ominaisuudet eivät välttämättä näy tyypillisenä toimintatapana yksi yhteen käytännön työssä. Arvioinnissa voi tulla ilmi motivaatiotekijöitä, joiden vaikutusta on tiettyyn pisteeseen asti voitu ennustaa, mutta on haastavaa arvioida, milloin tietty ”raja” ylittyy ja esim. motivaatio kääntyy laskuun. Mitä enemmän tietoa työnhakijasta on, sitä todennäköisemmin löytyy oikea tekijä, joka viihtyy ja menestyy työssään. On hyvä muistaa, että tässä haetaan myös hakijan näkökulmasta unelmatyöpaikkaa." Lopuksi vielä vinkkejä työnhakuun. "Kokemuksen kartuttaminen on tärkeää. Opintojen aikana kannattaa rakentaa omaa verkostoaan esimerkiksi harjoittelujaksoilla." "Kaikille ei ole kristallinkirkasta, mitä heistä isona tulee. Se ei ole niin suoraviivaista ja uran suunta voi myös muuttua. Silmät kannattaa pitää auki ja suhtautua avoimin mielin eri vaihtoehtoihin. Useita eri polkuja pitkin voi päästä kohti unelmatehtäväänsä."
Henkilöarvioinnit työnhaussa konsultin silmin
Valmistuttuaan Metropoliasta tuore ammattilainen siirtyy suoraan työelämään tai työnhakijaksi. Enää ei riitä hakemus ja haastattelu. Miksi työnhausta on tullut niin monimutkaista? Tapasin konsulttina toimivan Saara Karhulan Cubiksista, jolta sain arvokasta tietoa rekrytoinneissa käytettävien henkilöarviointien maailmasta. Cubiks on kansainvälinen konsultointiyritys, joka tuottaa palveluja henkilöstön arviointiin ja kehittämiseen. Yritys toimii kansainvälisesti 12 eri maassa. "Meitä on yhteensä 150 konsulttia, paikallistoimistot ovat tyypillisesti pieniä. Leimallista on, että meidän toiminnassa yhdistyvät psykologinen ja HR osaaminen sekä IT-osaaminen. UK:ssa toimii Cubicksin tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö eli arviointi- ja konsultointityön lisäksi meillä on myös tuotteita, joita käytetään henkilöarvioinneissa ja henkilöstön kehittämisessä. Soveltuvuusarviointeja toteuttavia tahoja on Suomessa monta." Miten työnantajat käyttävät palveluitanne rekrytointitilanteessa? "Jotkut yritykset ostavat tuotteitamme, niin että myymme ne kyseiselle organisaatiolle ja koulutamme heidät käyttämään niitä. Rekrytoitavat saattavat tällä tavoin olla tekemisissä tuotteidemme kanssa. Teemme myös itse henkilöarviointeja, joissa on mukana tyypillisesti kaksi-kolme viimeistä kärkivaiheen hakijaa. Henkilöarviointipäivä on tavallisesti työpäivän mittainen ja se tapahtuu toimistollamme. Arvioitavat tekevät haettavasta tehtävästä riippuen erilaisia kykytehtäviä, työelämän simulaatioita ja itsearviointitehtäviä. Tavoitteena on saada tietoa mm. henkilön työmotivaatiosta, työskentelytavasta, yhteistyötyylistä sekä oppimisvalmiuksista. Päivän aikana on myös konsultin haastattelu, jossa käydään läpi henkilön työhistoriaa ja taustaa, mutta eniten keskitytään tehtävän kannalta keskeisiin kompetensseihin." Mitä kompetensseilla tarkoitetaan? "Kompetensseilla tarkoitetaan henkilön toimintatapaa ja käyttäytymisen piirteitä erilaisissa tilanteissa. Kompetensseihin vaikuttavat mm. henkilön persoonallisuus, osaamiset ja taidot, kokemus, motivaatio ja asenteet. Työnantajia voivat kiinnostaa esimerkiksi henkilön yhteistyö-ja neuvottelutaidot-, johtamistaidot, paineensietokyky, tai jotkin muut työtehtävään oleellisesti liittyvät asiat." Miksi jo "suorittavan tason" tehtäviin tekijää valittaessa tehdään henkilöarviointeja? "Rekrytointiin panostetaan nykyisin entistä enemmän, koska tehtävät ovat muuttuneet paljon monimutkaisemmiksi ja tiedon määrä on valtava. Ns suorittavan tasonkaan töissä ei pärjää pelkällä ammattiosaamisella vaan esimerkiksi vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu yhä enemmän. Ehkä siksi entistä varhaisemmassa vaiheessa rekrytointiprosessia otetaan valintamenetelmiä avuksi. Toki sekin on hyvä huomioida, että rekrytointi vie sekä aikaa että rahaa ja siksi ns. virherekrytointeihin ei ole yrityksissä varaa. Työnantajan kannalta itse rekrytoinnin toteuttaminen sekä henkilön perehdyttäminen on tärkeä prosessi ja siihen halutaan panostaa. Myös työntekijän näkökulmasta ammattitaitoisesti toteutettu rekrytointiprosessi on etu, se mahdollistaa mm. motivaatioon, urasuunnitelmiin ja työskentelytapoihin liittyvän pohdinnan ja harkinnan. Ymmärrän kyllä, että moni kyseenalaistaa arviointeja ja se voi tuntua vieraalta, jos ei ymmärrä, mitä niillä haetaan takaa. Kun tapaan työnhakijoita, pyrin korostamaan, että tämähän on myös heidän etunsa. Pääsee miettimään, onko tämäntyyppinen työ oma juttu. Parhaassa tapauksessa hakija voi saada tästä itselleen vinkkejä omista vahvuuksista ja kehittymiskohteista ja tunnistaa, minkälaisiin asioihin voisi kiinnittää enemmän huomiota.” Minkälaista mielestänne on tämänhetkinen suomalaisten työnantajien rekrytointiosaaminen? "Osaaminen vaihtelee varmasti organisaatioittain. Erilaisissa organisaatioissa on varmasti erilaiset resurssit ja variaatio on uskoakseni laaja, joten vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Sen ymmärrän, että tuntuu kurjalta, jos lähettämäänsä hakemukseen ei saa vastausta. Ymmärrän kuitenkin myös sitä henkilöä, joka saa ne kaksisataa hakemusta eteensä ja yrittää niiden joukosta etsiä sopivimman henkilön. En usko, että lähtökohtaisesti työnantajat haluaisivat antaa käsityksen, etteivät he olisi kiinnostuneita henkilöistä, joita kiinnostaisi työskennellä yrityksessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että rekrytointitarve voi vaihdella paljonkin yrityksissä ja yksittäiselle esimiehelle rekrytointitarve ei tule kovin usein vastaan, joten on hyvä, että on kaltaisiamme organisaatioita, joilta saa tarvittaessa apua ja tukea." Entäpä rekrytointikonsultteina toimivien osaaminen? "Koska käytämme arvioinneissa omia tuotteitamme, koulutamme ja sertifioimme kaikki niitä käyttävät konsultit. Samoin toimimme niiden yritysten kanssa, jotka käyttävät meidän tuotteitamme. Jokaiseen tuotteeseemme liittyy oma sertifiointi, joka voi olla päivän tai useamman päivän kestävä koulutus. On todella tärkeää, että arviointia tehdään monimenetelmäisesti, sillä yhden menetelmän perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Siksi rekrytointiprosessiin ja arviointipäiviin liittyykin tyypillisesti haastattelun lisäksi muita tehtäviä ja menetelmiä. Rekrytointipäätöksen tekee viime kädessä aina palkkaava yritys ja erilaisilla henkilöarviointimenetelmillä ja testeillä saadaan tukea tämän päätöksen tekemiseen." Mitä, jos se testipäivä ei olekaan itselle paras mahdollinen? "Monesti hakija miettii, oliko kyseessä paras mahdollinen päivä. Tärkeintä on tulla ja toimia omana itsenään, niin saa parhaan ja totuudenmukaisen arvioinnin. Arviointipäivään en kuitenkaan suosittelisi tulemaan esimerkiksi sairaana tai muusta syystä ei-työkykyisenä.” Voiko testivastauksia manipuloida? Esimerkiksi vastaamalla niin kuin luulee, että kannattaisi vastata? "No periaatteessa esimerkiksi itsearviointitehtävissä näin voisi tehdä vaikka vastaamalla täysin sattumanvaraisesti kysymyksiin, mutta en suosittelisi sitä kenellekään. Se ei anna henkilöstä oikeaa kuvaa eikä hyödytä henkilöä itseäänkään, koska itsearviointien rinnalla painoarvoa on myös toisten havainnoilla ja vaikutelmilla henkilön käyttäytymisestä. Onhan sekin hyvä tietää, että monesti itsearviointitesteissä on ominaisuuksia, joilla varmistetaan, ettei vastausten manipulointi olisi mahdollista. Näkisin, että se on asennekysymyksin - pitää olla ymmärrystä siihen, että kaikissa ihmisissä on vahvuuksia, mutta myös kehittämistarpeita. Ei ole olemassa täydellistä ihmistä ja omien kehittymisalueiden tunteminen vahvuuksien rinnalla on hyödyllistä " Olisiko vielä vinkkejä AMK-tutkintoon valmistuneelle, miten suhtautua arviointiin työtä hakiessa? "Peräänkuulutan ennakkoluulotonta asennetta ja avointa mieltä. On sellainen kun on. Kannattaa miettiä työpaikkaa hakiessaan, onko hakemassa itselleen sopivaa roolia. Ymmärrän, että paineita saada työpaikka on ja hakemuksia tulee laitettua joka paikkaan, mutta jokaisen olisi hyvä miettiä ja omata näkemystä siitä, minkätyyppisessä tehtävässä voisi onnistua ja viihtyä. Siitähän henkilöarvioinnissakin on viime kädessä kyse." -- Kiinnostuneille lisäinfoa tuotteista (linkin takana PDF-tiedote): Cubiks_PAPI_Tuotekuvaus_Press -- Oletko samaa mieltä Saaran kanssa? Jätä kommenttisi, niin pähkäillään lisää yhdessä! //
Miten tulla valituksi työtehtävään?
Työmarkkinoilla on kova kilpailutilanne. Töitä ei riitä kaikille. Myös korkeakoulutettuja on työttömänä, tai he eivät ole koulutustaan vastaavissa tehtävissä, tai työ ei ole täysiaikaista. Kuitenkin joillain työnantajilla saattaa olla pulaa osaajista. Ristiriita vaikuttaa ilmeiseltä. Työnantajat käyttävät monenlaisia rekrytointiprosesseja löytääkseen juuri sen oikean henkilön juuri siihen tehtävään, joka on vapaana. Kun työpaikka avataan julkiseen hakuun, ryntäys on valtava. Yhtä tehtävää saattaa hakea sadoittain työtä vailla olevia. Moni työnantaja turvautuu ulkoistettuun ennakkokarsintaan. Se on ymmärrettävää, sillä työnantaja saattaa olla pulassa, jos joutuu käsittelemään itse satojen kandidaattien hakupaperit ja järjestämään haastattelut. Työnantajan ulkopuolelta ostettavia rekrytointiapuja on monenlaisia. Voi vuokrata työvoiman vuokrafirmalta. Voi ostaa palveluja suorittaakseen kokonaisen tai osan rekrytointiprosessistaan ulkopuolisen tahon suorittamana. Psykologisia profilointeja, taitotestejä, video- ja ryhmähaastatteluja. Näihin kaikkiin menetelmiin työnhakija voi törmätä. Mutta mitä nämä ennakkokarsintakierrokset oikeastaan ovat? Kuka niitä suorittaa? Minkälaisia tuloksia työnantajan ulkoistamat rekrytointiprosessit tuottavat? Johtaako kolmi- tai viisivaiheinen rekrytointiprosessi haluttuun lopputulokseen? Jos esikarsintavaiheet menevät omasta mielestä hyvin, on sopiva tutkinto ja monen vuoden työkokemus, mutta sekään ei enää riitä takaamaan työpaikkaa, mitä tavallinen ihminen voi enää asialle tehdä? Onko valituksi tuleminen ainoastaan tuurista kiinni? Osallistu keskusteluun tai kerro oma kokemuksesi rekrytointiprosessista. Voit vastata anonyymisti lomakekyselyyn täällä. Kyselylomake on avoinna helmikuun loppuun asti. Kyselyn tuloksista koostetaan oma blogimerkintä maaliskuun aikana ja se julkaistaan tiistaina 25.3.2014.