Alumnin uratarina – Olli-Pekka Kursi, reportterin ääni YLEn aalloilla
Olli-Pekka Kursi toimii YLEssä Radio Suomen Helsinki-toimituksen toimittajana. "Käytännössä olen reportteri eli kiidän ympäri Uuttamaatta mielenkiintoisten aiheiden ja ihmisten perässä, ja teen pääsääntöisesti suoria haastatteluja. Aloitin Ylellä ensin Yle Kioskissa, ja Yle Helsingin –radiotoimitukseen siirryin tammikuun lopussa.” Olli-Pekan opiskelu- ja työhistoria ei ole ollut yksiviivainen. "Aiemmin olen opiskellut sosionomiksi ja valmistuin 2005. Sen jälkeen päädyin pariksi vuodeksi Ateneumin museon kahvilavastaavaksi. Siellä touhutessa sain ajatuksen, että nyt haluan radioon. Teinistä asti olin halunnut radioon töihin. Silloinen kämppikseni sanoikin, että NYT haet sinne, olin silloin jotain 27-vuotias, kun hain Laajasaloon. Vuonna 2008 pääsin opiskelemaan Radio- ja TV-linjalle Metropoliaan. Opintojeni aikana työskentelin suurimmissa mediataloissa freelencer-toimittajana." Tutuiksi tulivat mm. Metroradioiden ja myöhemmin Nelonen Media radiokanavat, kuten MetroFM, GrooveFM ja Loop. "Välillä työskentelin The Voice –kanavalla juontajana ja verkkotoimituksessa kirjoittavana toimittajana. Televisiotuotannot tulivat tutuiksi mm. Big Brother –ohjelman ansiosta. Katselin BB-talon toimintaa muutamien kuukausien ajan kahtena peräkkäisenä syksynä nettitoimittajan ominaisuudessa 2010-luvun alkupuolella. Se oli myös aika ennakkoluulotonta somen tekemistä, johon muualla on taivuttu vasta vuosia myöhemmin. Olen sitten saanut jalan useamman mediatalon oven väliin ammattitaitoni, mutta myös sosiaalisen verkostoni avulla. Onhan se ihan totta, että sillä kenet tuntee on merkitystä. Uran alussa, mutta tietysti myös kaikissa vaiheissa, on osaamisesta, oppimisen halusta ja vuorovaikutustaidoista varmasti hyötyä." Teknologian kehitys ja median murros näkyvät media-alan työssä kaikella mahdollisella tavalla. Ei pelkkää radiota tai pelkkää nettiä enää tehdä missään, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Työhön kuuluu, että tehdään videoita someen, verkkojuttuja, ja -uutisia. Mediamaailma on muuttunut valtavasti siitä, kun aloitin opinnot Metropoliassa. Jos olisin arvannut, että videosta tulee niin merkittävä ilmaisun muoto, olisin keskittynyt siihen hommaan vähän tarkemmin! Olli-Pekan tavanomainen työpäivä sisältää paljon ihmisten tapaamisia ja haastatteluja. "Esimerkiksi eilen tein kolme juttua eli haastattelua päivän aikana. Yhden aamupäivällä, jonka tulin leikkaamaan valmiiksi toimitukseen, sitten riensin seuraavaan haastatteluun ja kolmas juttu oli suora lähetys Kalliosta. Päivät tosin vähän vaihtelevat – välillä on toki valmistelevia päiviä, jolloin miettitään juttuaiheita. Alumnikollegoita on YLEssa töissä useitakin, joten entiset opiskelukaverit ovat myös lähellä arjessa. Onko Olli-Pekka nyt tyytyväinen työtilanteeseensa? "Teen nyt just sitä, mistä haaveilin pitkään. Jännää on huomata, että aika monta mutkaa mahtuu matkalle. Kaikki hommat ovat olleet älyttömän opettavaisia ja nyt sitten tehdään tätä työtä. Tällä hetkellä on töitä, ja siitä olen älyttömän onnellinen! Uskoisin, että vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, että saavuttaa sen mistä haaveilee. Hakijoita riittää media-alan töihin paljon. täytyyhän sitä valmistautua siihen, että yrittää näyttää itsestään parhaat puolet joka tilanteessa!"
Alumnin uratarina – Matti Laukko, tuottaja Helsinki Coffee Festivalin takana
Matti Laukko päätyi tuottamaan tapahtumia, kun kulttuurituotantoa opiskellessaan, kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Espanjassa Madridin kulttuuri-instituutissa ollessaan sai soiton Suomesta ystäviltään. Ruisrockiin tarvittiin tekijää. Vaikka Matti oli jo ajatellut jäädä Espanjaan pysyvästi, hän päätti lähteä Ruisrockiin töihin neljän päivän varoitusajalla. Sillä tiellä hän on ollut jo yhdentoista vuoden ajan. Nyt Matti kumppaneineen tuottaa jo toista vuotta Helsingin Coffee Festivalia. Matin ura ei kuitenkaan keskity ympäri vuoden yhteen isoon festivaalituotantoon. Hän on työskennellyt freelancer/yrittäjä -statuksella useiden muidenkin tapahtumien parissa. Näin työskentyyn syntyy mielekästä vaihtelua. "Kyllähän mä uran alussa olin kuskina ja roudarina. Ei sitä koulusta valmistuta suoraan tuottajan paikalle." Miten Helsinki Coffee Festival syntyi ja mistä siinä on kyse? "Vuosi sitten järjestettiin ensi kertaa kahvifestivaali Kattilahallissa Suvilahdessa. Me saatiin idea tähän kahden mun kaverin, Maijan ja Tommin kanssa siitä vielä vuosi taaksepäin. Ruvettiin vaan ideoimaan, mitä voitaisiin tehdä yhdessä. Keksittiin sitten yhtenä iltana, ettei sellaista ole Suomessa tai lähimaillakaan tehty. Noin vuoden aikana saatiin kasaan se ensimmäinen. Päätettiin jatkaa, koska se osoittautui hyväksi tapahtumaksi ja selkeästi sille oli tilausta. Sen verran tilausta, että siirrettiin saman tien isompiin tiloihin. Sekin osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Näytteilleasettajia on nyt kolmen viikon kuluttua Kaapelitehtaalle tulossa 35-40." "Tapahtuman ideana on tehdä kahvi tutuksi kävijöille. Oikeasti tutuksi. Miltä hyvä kahvi maistuu ja miten se tehdään." Minkälaisia riskejä HCF:n tuottamiseen liittyy? "Ollaan minimoitu riskit. Ekana vuonna tehtiin päätös, että jos ei saada tarpeeksi myytyä paikkoja, täytyy harkita tapahtuman tekemistä. lipunmyyntiriskillä ei haluttu tehdä tapahtumaa. Ei siis taloudellisesti kovin suuria riskejä." Ammattilaispäivä - mitä siellä tapahtuu ja onko siellä restonomeille jotain? "Tapahtumassa ovat alan firmat paikalla, uusimmat trendit, kahvilaadut, koneet esittelyssä. Uutta ja tuoretta tietoa, ellei sitten ole jo valmiiksi kahvialan täysinoppinut ammattilainen. Puhujat ovat ammattilaispäivänä valittu hieman eri kulmalla kuin muille päiville, tietysti." Ammattilaiset myös kisaavat tapahtumassa, mistä siinä on kysymys? "Kilpailujen karsinnat järjestää SCAE ja tapahtumamme HCF toimii finaaliareenana. Lauantaina on Suomen Brewer's Cup eli kuka keittää parhaat suodatinkahvit. Sunnuntaina puolestaan kisataan SM-baristan tittelistä. Voittaja lähtee baristojen MM-kilpailuihin." Tapahtumassa saa maistella kahveja aamu- tai iltapäiväsessioissa. Onko neuvoja kävijälle, miten välttyä kofeiinin yliannostuksesta? "Olisi hyvä syödä välissä. Tapahtumassa toki on tarjolla erinomaista ruokaa foodtruckista myytynä." Itse en ole kokeillut, mutta niin on sanottu, että banaani on hyvä tasoittaja kahvikupillisten jälkeen. Sitä kannattaa kokeilla. Tai syödä jotain muuta. Mitä yleisöjä tapahtuma tavoittelee? "Tavoite on laajapohjainen yleisö. Lähdetään siitä, että kahdeksankymppisistä alaspäin kaikki tulisi tutustumaan kahviin. Viime vuonna haasteena oli, että meidän kävijä oli tyypillisen kaupunkilainen, 25-40 -vuotias. Toivomme, että myös neljästäkympistä ylöspäin olisi tulijoita, siellähän on paljon kahvinkuluttajia. Esimerkiksi vein viime vuonna omille vanhemmilleni uudet myllyt, keittimet ja tutustutin papuihin. Nythän siellä ei keskustellakaan muusta kuin hyvistä kahvilaaduista. Kyllähän kahvi teemana aika hyvin uppoaa kaikkiin; jos miettii, miksi tulla, itse aloitan usein esimerkiksi ajatuksesta, että jos kipristelee vatsaa, kannattaisi tutkia ja tutustua, mitä kahvia juo ja miten sitä keittelee. Tapahtuma on laajentunut myös sillä, että kahvin kylkeen kuuluu tee. Nyt tapahtumassa on tarjolla myös salathéhuone, jossa pidetään teeseremonia. Se on vetänyt yleisöä niin, että seremoniapaikat on jo lähes loppuunmyyty." Miten rakas kahvi on juomana sinulle itsellesi? "En ole itse mikään himojuoja. Juon mieluiten yhden hyvän kahvin päivässä."
Periscope on helppo väline
Olen ollut kiinnostunut Periscopen hyötykäytöstä. Olen scopettanut kokeilumielessä syksyllä muutaman opiskelijapuheenvuoron, tarjotakseni satunnaisille katselijoille tuoreita sisältöjä. Samalla kunnianhimo sisällöntuotantoon on kasvanut. Halusin lähteä haastamaan ammattikorkeakoulun innovaatiotoiminnan parissa työskenteleviä tekemään omaa työtään läpinäkyvämmäksi. Onnekseni kollegani Juha Järvinen ja Heikki Santti ovat pelottomia kokeilijoita, joten ehdotin heille Periscope-livelähetystä ammatillisista asioista. Valitsimme pääaiheeksi innovaatiot ja lähetyspaikaksi luonnollisesti Vantaan Aviapoliksessa toimivat yrityshautomo Turbiinin, jossa työskentelevä alumnimme Hannes Jesar oli heti innokkaasti mukana. Lähetys sai nimen "Silicon Vantaa: asiaa innovaatioista". Näillä pääsee alkuun: Hanki haastateltavat (meillä oli all-male -paneeli, olemme tietoisia tästä). Kirjoita haastattelun runko ja kysymykset. Lähetä kysymykset haastateltaville. He voivat nähdä ja kommentoida kysymyksiä etukäteen. Näin vältetään "jäätyminen" livelähetyksen aikana. Hanki älylaite, jossa Periscope toimii ja lataa app siihen. Se linkittyy Twitter-tiliisi. Käyttämäni tili on @MetropoliAlumni Mainosta striimausta ennakkoon muissa viestintäkanavissa, jotka ovat käytössäsi. Itse perustin Metropolian alumnien Facebook-sivun alle erillisen tapahtuman. Olisin voinut levittää sanomaa tätäkin enemmän ja tuottaa myös esimerkiksi puhujaesittely tapahtuman yhteyteen. Ensi kerralla sitten... Striimaa ennakkoon Periscopeen tiisereitä. Tuotin yhden. Se jäi näkyviin Twitter-tililleni, ja siksi otsikkoon oli tärkeää muistaa laittaa varsinaisen lähetyksen päivämäärä. Tiisereiden systemaattinen käyttö vaatii asianmukaista käsikirjoittamista. Siksi en tehnyt tällä kertaa useampaa. Valitse hyvä paikka livelähetykselle. Käytimme Turbiinin neuvotteluhuonetta. Huomioi ainakin ääni- ja valotilanne. Hiljainen ympäristö ja mieluiten luonnonvalon lähde toimivat parhaiten. Lavasta lähetyspaikka ja asettele laitteesi valmiiksi ajoissa (minulla oma android-käyttöliittymällä toimiva älypuhelimeni). Käytä laitteellesi jonkinlaista vankkaa jalustaa. Tärisevä kuva on ärsyttävä. Koska minulla ei ollut puhelimelle jalustaa, käytin valurautaista lautasliinatelinettä. Tee testiajo. Me teimme sen niin, että lähetimme yksityisesti #MetropoliAlumnin tililtä striimiä #Turbiinitweetsin tilille. Näin saimme tarkistettua äänen ja kuvan toimivuuden. Olin varautunut ulkoiseen mikrofoniin, mutta puhelimen oma mikrofoni riitti hyvin, kun tila oli rauhoitettu taustahälyltä. Haastateltavia pitäisi myös muistuttaa, ettei kannata tuottaa taustahälyä lähetyksen aikana. Toimistotuolilla rullaaminen, pöydän heiluttaminen, kahvikupin iskeminen kovaa pintaa vasten aiheuttavat kaikki häiriötä. Niin toki haastattelijan yskänkohtauskin. Yritä saada haastateltavat / puhujat rentoutumaan. Onneksi jutun edetessä meilläkin rento fiilis levisi huoneeseen. Tee livelähetys ennaltamainittuna ajankohtana. Käytä Periscopessa asiaa kuvaavaa otsikkoa. Näin käyttäjät näkevät nimestä, mistä aiheesta ja millä kielellä lähetys on. Varaudu yllätyksiin, etenkin teknisiin. Lähetyksemme katkesi 20 minuutin jälkeen kuin seinään. Selvyyttä sen syystä ei tullut. Päätimme sitten vain lopettaa. Kerää mielipiteitä yleisöltä. Meillä ei ollut livelähetyksessä yhtään chat-kommenttia, mikä oli harmillista. Olimme varautuneet kuitenkin ottamaan yleisökysymykset huomioon lähetyksen aikana. Nyt vuorovaikutusta yleisön kanssa ei syntynyt. Livelähetystämme seurasi jopa 6 katsojaa. Koska kyseessä oli pilotti, lukumäärä oli kuusinkertaisesti enemmän kuin mitä uskalsin odottaa. Käy palautekeskustelu tiimin kanssa. Meillä oli niin mukavaa, että päätimme tehdä jatkossakin lähetyksiä. Joskin ne tulevat olemaan hieman kompaktimpia, noin 10-15 -minuuttisia. Suunnittele tulevat lähetykset ennakkoon ja hyödynnä toiston voimaa. Kuten blogikirjoitustenkin osalta, aiheet, julkaisun säännönmukaisuus ja sisällön laatu / mielenkiintoisuus ratkaisevat yleisömäärän. Analysoi yleisömääriä ja pohdi keinoja sitouttaa heitä. Jos ajankohta oli huono tai aihe tylsä, muuta aikaa tai näkökulmaa. Muista, että lähetyksen tallenne katoaa Periscopesta 24 tunnin jälkeen eikä siten ole enää katsottavissa. Onnekseni kollegani Tiina Niskanen muistutti minua #katchme -palvelusta, joten sain lähetyksen tallennettua pysyvästi uudelleenkatseltavaksi, vaikken ollut perustanut tiliä ennen striimausta. Ohjeet tähän löytyivät palvelun FAQista. Jotta Katch.me toistaisi livelähetykset oikein päin, pitää jatkossa muistaa kuvata pystyasennossa. Kolmen miehen haastattelun aikana vaakatason kamerakulma tuntui houkuttelevammalta, mutta ei kannata. Eilisen pilottilähetyksen jälkeen päätimme, että ensi viikon tiistaina Turbiini lähettää seuraavan striimauksen. Aion itse mennä tekemään striimausta heidän striimauksestaan "making of" -hengessä. Siitä tulee lystiä. Voit katsella pilottilähetyksen linkin takaa katch.me/MetropoliAlumni PS: you may find this text in English from my LinkedIn posts.
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
