Periscope on helppo väline

Suomessa ei enää ole tarjolla suoranaisesti painoviestintään tai graafiseen tekniikkaan kohdistuvaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa. Viimeiset alan insinöörit valmistuivat Metropoliasta vuonna 2017. Sen jälkeen painotekniikkaan liittyviä opintoja ei ole ollut tarjolla edes osana mediatekniikan opintoja. Mediatekniikka sekin on nykyään tieto- ja viestintätekniikan sisällä valinnainen opintopolku, jossa tarjotaan puolentoista vuoden mittainen erikoistuminen digitaalisen median, web-teknologioiden ja mediapalvelujen ja -alustojen perusteisiin. Alan korkeakoulutuksen tulevaisuuden kasvot näyttivät 2020-luvun alkaessa hieman apeilta. Metropoliassa erityisesti lehtori Toni Spännäri havahtui korjaamaan tilannetta, vaikkei toiveita entisen graafisen tekniikan insinöörikoulutuksen uudelleen käynnistämisestä ollut. Sen sijaan Metropoliassa käynnistettiin printtimedian Painovoimaa-niminen sivuainekokonaisuus vapaasti valittavina opintoina. Tavoitteena oli saada tulevaisuuden painotaloihin tekijöitä, joilla olisi laajempaa osaamista ja keskenään mahdollisesti erilainen koulutustausta tai suuntautuminen. Sivuaineopintojen myötä haluttiin antaa lähtökohdat erikoistua printtialan vauhdilla muuttuviin tehtäviin, oli opiskelija sitten valmistumassa kone-, automaatio, materiaali- ja pinnoitetekniikan insinööriksi, kulttuurialalta graafiseksi suunnittelijaksi tai liiketaloudesta markkinointitradenomiksi. Korona-pandemia aiheutti sen, että sivuaineesta oli tarkoituksenmukaista tehdä verkkopohjainen, ajasta ja paikasta riippumaton opintokokonaisuus. Tämä on osoittautunut hyvin onnistuneeksi ratkaisuksi. Siitä kertoo, että printtimedian sivuaineopintoja ovat suorittaneet kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijat Lappia myöden. Verkko-opiskelumateriaalin kiinnostavuuteen ja ajantasaisuuteen myös panostettin alusta alkaen huomattavan paljon. Aineiston rungon muodostavat työelämän edustajien puheenvuorot ja havainnollisesti toteutettu, looginen sisällön jäsentely. Nykypäivän nuorten maailma on hyvin visuaalinen ja he itse osaavat tuottaa toinen toistaan hohdokkaampia sisältöjä nettiin. Ei voi ajatella, että Metropolia tyytyisi mihinkään vähemmän koukuttavaan. Nyt kun Metropolian Painovoimaa-hankkeella on takanaan jo viisi toimintavuotta, havaittavissa on joitakin ilmiöitä tai trendejä. Tässä artikkelissa kuvaillaan, millaiset opiskelijat valitsevat painoalan opintoja Metropolian tarjonnasta ja miten he ovat itse arvioineet suorittamiaan opintoja ja niiden  merkitystä.  Sivuaineen markkinointi opiskelijoille Painovoimaa-sivuainetta ja sen yksittäinkin suoritettavissa olevia kursseja on markkinoitu Metropolian opiskelijoille tiedotteilla, erilaisilla kampanjoilla, flyereillä, julisteilla, haalarimerkeillä ja haalaripainatuksiin liittyvällä sponsoroinnilla. Niiden lisäksi hankkeen asiantuntija on jalkautunut erilaisiin opiskelijatapahtumiin ja tehnyt esimerkiksi leikkimielisen kilpailun Kahoot!-oppimisympristössä. Kahoot! on suosittu ja kätevä verkkopohjainen pelialusta, jonka avulla voi luoda esimerkiksi tietokilpailuja. Siitä on ilmainen versio, mutta lisäominaisuudet ovat maksullisia. Printtimediaan liittyneeseen Kahoot!-kisaan osallistui Arabian kampuksella esimerkiksi huhtikuussa 2025 noin 200 pelaajaa RatikkAppr6-tapahtumassa. Sen järjestäjä oli Metropolian Arabian kampuksen paikallinen opiskelijayhdistys Demoni ry. Joitakin vuosia sitten ammattikorkeakoulujen opiskelijoille kehitettiin kätevä mahdollisuus opiskella  niin sanotun ristiinopiskelun (aiemmin CampusOnline)  kautta muiden ammattikorkeakoulujen verkkokursseja. ”Metropolian ICT:n ja tuotantotalouden yksikkö tarttui heti mahdollisuuteen ja tuotti portaaliin tarjolle useita tietotekniikan kokonaisuuksia”, kertoo osaamisaluejohtaja Janne Salonen. Esimerkiksi vuonna 2024 yli joka neljäs ristiinopiskelussa tuotettu opintopiste suoritettiin Metropoliassa. Suuri suosio kertoo siitä, että verkko-opetukselle on kysyntää, vaikka lähiopetuksella onkin aina oma, korvaamaton arvonsa. Painovoimaa-opinnot on tarjottu alusta alkaen tämän portaalin kautta, jotta hankkeen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri ja paikkakunnasta riippumatta opiskelija voisi halutessaan erikoistua printtimediaan edes johdantokurssien verran. Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tavoittaminen ja opiskelumahdollisuudesta tiedottaminen on kuitenkin melko haastavaa. Markkinointia on tehty toistaiseksi välillisesti niin, että hankkeen johtaja lähetti henkilökohtaisen viestin kaikkien ammattikorkeakoulujen niille, opettajille, joiden alaan printtimedia mahdollisesti kuului. Johtui sitten kirjeestä tai laadukkaiden verkkokurssien saamasta erinomaisesta maineesta, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita on printtimedian sivuaineopiskelijoista yli puolet. Painovoimaa-opinnot ovat tarjolla avoimen ammattikorkeakoulun opintoina kenelle tahansa kiinnostuneelle. Samoin yhteistyötä on tiivistetty myös Stadin ammattiopiston ja Gradian kanssa, jotta toisen asteen opiskelijat voisivat jo osana opintojaan suorittaa korkeakouluopintoja. Toistaiseksi koko sivuaineen suorittajia ei toisen asteen oppilaitoksista ole vielä tullut. Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on ollut Painovoimaa-hankkeen päärahoittaja C. V. Åkerlundin mediasäätiön erityisenä painopisteenä. Siksi Metropoliassa printtimedian sivuaineen valinneet opiskelijat ovat saaneet opiskeluarkeen hieman luksusta: heille on järjestetty vierailukäyntejä alan yrityksiin (mm. Sanomala, Nextprint, Grano, LSB Yhtiöt), mutta myös opintomatkoja ulkomaille. Erityisesti on pyritty innostamaan opiskelijoita printtimedian pariin tarjoamalla mahdollisuutta osallistua eri vuosina Fespa-messuille (Berliini, München) sekä Drupa-messuille Düsseldorfiin. Lisäksi yhden opiskelijaryhmän kanssa on tehty opintomatka alan sisarkorkeakouluun Stuttgartiin (Hochschule der Medien) ja sen yhteydessä onnistui vierailu myös Heidelberg Druckmaschinen tehtaalla Wieslohissa, Ajatuksena on ollut näyttää, miten monitahoista alan koulutus voi olla ja miten monta eri sektoria printtiala sulkee sisäänsä. Muotoilun, graafisen ja tekstiilisuunnittelun opiskelijat hyötyneet opintotarjonnasta Printtimedia, sen huikea kehitys sekä painettujen tuotteiden merkitys viestinnässä ja liiketoiminnassa ovat saaneet Metropoliassa aivan uutta näkyvyyttä Painovoimaa-hankkeen myötä. Silti ei voi sanoa, että tulevaisuuden faktorit tulisivat jatkossa Metropoliasta ja sen eri tutkinnoista. Koko 30 opintopisteen sivuainekokonaisuuden suorittajat ovat olleet toistaiseksi hyvin harvassa, ja heistäkin vain yksi on tullut tekniikan alalta (kone- ja automaatiotekniikan tutkinnosta). Yksittäisiä Painovoimaa-opintojen kursseja tulevat insinöörit ovat kyllä valinneet, mutta printtialalle suuntautumiseen ne eivät ehkä riitä. Varsinkin insinööriopinnoissa opiskelijat ovat hyvin tietoisia valitsemansa alan työllisyysnäkymistä. He suuntaavat opintoja ja vapaasti valittavia kursseja tukemaan työllistymistään heti valmistumisen jälkeen. Painovoimaa-opinnot puolestaan antavat eväitä saada haltuun perusasioita ja kiinnostua printtialasta, mutta eivät voi antaa valmiuksia toimia heti alan töissä. Osuutensa on myös sillä, että toisin kuin monet muut ammattikorkeakoulut, Metropolia on pikemminkin rajaamassa kuin lisäämässä vapaasti valittavien opintojen määrää tutkinnoissaan. Tekniikan alalla voi olla vaikeata mahduttaa sivuaineen laajuiset Painovoimaa-opinnot vapaasti valittavina opintoina tutkintoon, kun pakollisten kurssien määrä on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä yksilöllisten opintojen mahdollistamiseksi. "Erilaiset työelämätoimeksiannot ja yhteistyöprojektit ovat yksi ammattikorkeakouluissa eniten käytetyistä tavoista lisätä opiskelijoiden kiinnostusta yritystä ja sen edustamaa toimialaa kohtaan”, painottaa tutkintovastaava Toni Spännäri ja jatkaa: Painovoimaa-hankkeessa tällaisia Metropolian ja yritysten yhteisiä projekteja on ollut toistaiseksi turhankin vähän. Kuitenkin esimerkiksi LSB Yhtiöiden kanssa 2024 toteutettu tekoälyhanke perehdytti 17 opiskelijaa prepressin prosesseihin, ja tuloksena oli viisi erilaista toteuttamiskelpoista ideaa tekoälyn hyödyntämisestä yrityksen arjessa. Tässä kaikki hyötyivät: yritys, opiskelijat ja laajemmin myös  tulevaisuuden työelämä. Painotalojen ja muun työelämän kannalta lienee hyvä uutinen se, että painotekniikan ja painomateriaalien parempi tuntemus on alkanut kiinnostaa median ja muotoilun opiskelijoita. Tulevaisuuden graafikot, designerit, kulttuurituottajat ja tekstiilisuunnittelijat haluavat olla ajan tasalla nykypäivän painotekniikan ja erikoistehosteiden tarjoamista lähes loppumattomilta tuntuvista mahdollisuuksista. He haluavat myös ymmärtää, mitä printtikelpoisen aineiston tuottaminen edellyttää. Erityisesti Painovoimaa-opintojen kurssit Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus (5 op) ja Pakkauspainaminen (5 op) ovat suosittuja, ja tällä hetkellä rakenteilla olevan digipainamisen kurssin käynnistymisajankohtaa kysellään ahkeraan. Metropoliassa esimerkiksi graafisen muotoilun opinnoissa on pyritty pitämään prioriteeteissa korkealla sitä, että valmistuttuaan opiskelijat tuntevat painotuotteiden asettamat vaatimukset graafiselle suunnittelijalle. Lehtori Tuomas Aatolalla on vahva printtimedian tausta ja hän toteaa: "Meille on kunnia-asia huolehtia siitä, että opiskelijamme tuntevat painoprosessit ja aineistovaatimukset niin, että yhteistyö painojen ja suunnittelun välillä on saumatonta. Digitaalisuus ei syrjäytä painettua mediaa, vaan molempien hallinta on graafisen suunnittelun keskeistä ammattitaitoa." Palaute kertoo onnistumisesta Painovoimaa-sivuaineen (viralliselta nimeltään Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukset) tarkoituksena on antaa vahva yleiskuva alasta, sen tuotteista ja trendeistä. Tässä johdantovaiheessa on pyritty pidättäytymään liian teknisestä näkökulmasta. Ymmärryksen pitäisi sen sijaan lisääntyä alan eri osa-alueista, tekniikoista ja taloudesta sekä alaan liittyvistä kestävän kehityksen haasteista. Kurssipalautteen perusteella opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu. Esimerkiksi Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus -kurssista eräs opiskelija kertoi: "Otin tämän kurssin, sillä olen koko ajan enemmän painotalojen kanssa tekemisissä sarjakuvaharrastukseni kautta, ja halusin tietää siitä enemmän. Mielestäni kurssi on hyvin rakennettu ja mielenkiintoinen ja tehtäviä oli laidasta laitaan. Oli helpompia ja vähän vaikeampia. Tein tätä kurssia aika monen muun asian ohella, mutta aina kun pystyin istumaan alas, sai se kyllä kokonaan mielenkiintoni. En väitä, että olisin nyt painoalan ammattilainen tämän kurssin myötä, mutta olen myös huomannut, että katselen erilaisia painotuotteita nyt vähän erilailla kuin ennen kurssia." Toinen opiskelija koki yleissivistyksensä kohentuneen merkittävästi: ”Mielestäni kurssi oli todella hyvä, jos näin yksinkertaisesti sanoisin. En tiennyt printtimaailmasta kauheasti mitään, mutta nyt varmasti tiedän ainakin kaiken olennaisen. Kurssin teoria puoli oli viihdyttävä minulle, sillä aihe kiinnosti minua.” Kolmannen mielestä kurssi oli kattava katsaus painotekniikkaan ja alan tämän hetkisiin tuuliin. Se sisälsi paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka omaksumisessa ammattitausta oli avuksi. Kurssin myötä heräsi kiinnostus oppia enemmän pakkaus- ja tilasuunnittelusta: "Kurssi oli paljon mielenkiintoisempi kuin odotin. Opin paljon uutta, ja erityisesti pidin viimeisestä osiosta jossa käsiteltiin visuaalisuutta. Innostuin erityisesti väreihin liittyvistä aiheista, ja koen että niistä on hyötyä markkinoinnin työtehtävissäni.” Opiskelijapalautteessa kurssi sai paljon kiitosta monipuolisuudesta ja siitä, että se sisälsi paljon tietoa painamisen eri menetelmistä ja alan tulevaisuuden näkymistä. ”Videoita oli paljon, mikä helpotti suuresti eri painokoneiden toiminnan ymmärtämisessä. Ammattitermistöä oli valtavasti, mutta niistä jokainen oli avattu hyvin. Kokonaisuutena tämä oli mielenkiintoinen!”, kuvasi eräs opiskelija kurssin rakennetta ja jatkoi: "Sain kurssilta mitä hain. Minulle annettiin joskus aikoinaan pieni esittelykierros painotalossa ja vihdoin tämän kurssin ansiosta koen ymmärtäneeni lähes kaiken mitä minulle silloin yritettiin kertoa. Erityisesti olin hakemassa tietoa tekstiilipainamisesta, jos siitä olisi tulevaisuudessa minulle hyötyä. Ison kiitoksen annan kuosiraportin selkeästä ohjeesta.” Edellä kuvatun kaltainen ja yleisestikin varsin yksimielisen kiittävä palaute verkkokursseista on tärkeä osoitus siitä, että sivuaineen suunnittelussa on onnistuttu. Lähes kaikkien opiskelijoiden mielestä kurssit muodostivat hyvän kokonaisuuden ja olivat sisällöltään laajempia kuin etukäteen osasi olettaa. ”Pidin erityisesti siitä, että kurssin materiaaleissa oli paljon vaihtelevaa sisältöä, kuten erilaisia videoita, mikä teki opiskelusta sujuvampaa. Kaikin puolin hyvin rakennettu kurssi! Lisätietoa Painovoimaa-hankkeesta ja sivuaineopinnoista osoitteesta painovoimaa.metropolia.fi. Artikkelin kirjoittaja on yliopettaja ja hankkeen johtaja Metropoliassa. Hankkeen rahoittajina toimivat C. V. Åkerlundin mediasäätiö ja Media-alan tutkimussäätiö.

  Oletko miettinyt, millaista työelämän ja korkeakoulun yhteistyö on varhaiskasvatuksessa? Tässä jutussa esittelemme varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen ja Pilke päiväkotien yhteistyön onnistumisia. Metropolian varhaiskasvatuksen sosionomeja kouluttava opettajatiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Pilke päiväkotien kanssa jo vuosia. Opiskelijayhteistyöllä on vakiintuneet käytännöt oppimistehtävien, innovaatioprojektien, opinnäytetöiden ja harjoittelujen toteuttamisessa Pilkkeen yksiköissä. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden lisäksi Pilkkeen toimipisteissä  harjoittelee mm. toimintaterapia-,  terveyden edistämisen-, varhaisiän musiikkikasvattaja-, ja sisustussuunnittelijaopiskelijoita. Pilke päiväkodit ovat myös vierailleet Hymy-kylän perhekahvilassa esittelemässä toimintaansa niin vanhemmille kuin opiskelijoillekin. Yksi konkreettinen esimerkki opiskelijan kehittymisestä varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi löytyy Julia Hiltusen haastattelusta Metropolian verkkosivuilla (https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/uutiset/varhaiskasvatuksen-sosionomiksi-valmistunut-julia-hiltunen-sosionomin-tyo-on-yhteisollista-ja-kaytannonlaheista), jossa hän kertoo opinnäytetyöstään ja harjoittelustaan Pilke-päiväkodeilla. Julian mielestä sosionomiopinnoissa työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys on vahvasti läsnä lähes kaikilla opintojaksoilla. Valmistumisen jälkeen Julia työllistyi varhaiskasvatuksen sosionomiksi Pilke päiväkotiin. Hanke- ja kehittämisyhteistyö tuottaa molemminpuolista oppia Myös hanke- ja kehittämisyhteistyö Pilkkeen kanssa on pitkäjänteistä ja toimivaa. Parhaillaan Pilke päiväkodit ovat mukana Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista 2 ja 3 -hankkeissa. Tästä esimerkkinä on tänä syksynä Kiuruveteläisen päiväkoti Tempon kanssa suunnittelemamme ja  järjestämämme työpajat, joissa ensin harjoiteltiin tunnetaitoja draamapedagogiikan ja luovan toiminnan avulla. Lapsiryhmissä seikkailimme Orangutang III:n lempeästi hallitsemaan aarniometsään auttamaan eksynyttä Banaania löytämään takaisin kotiin ja jatkoimme työskentelyä iltakoulutuksessa sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön kanssa. Prosessidraama ja sen mahdollistama pedagogiikka tuottavat iloa, yhteisöllisyyttä ja oppimista leikillisen ja osallisuutta tukevan toiminnan kautta. Tämä konsepti todella toimii! Sitä aiomme jatkaa seuraavallakin hankekaudella päiväkotien kanssa. Tästä voit lukea lisää Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista -hankekausien julkaisuista, ensimmäinen on ilmestynyt ja toisen hankkeen julkaisu on tulossa joulukuussa 2023. Kansainvälisen yhteistyön tuki on meille voimavara Pilke-päiväkotien yhteistyötä tukevan vuosimaksun turvin varhaiskasvatusta opettaville opettajille mahdollistui opintomatka Portugaliin keväällä 2023. Ajankohta valikoitui sen takia, että opettajilla oli siellä myös työn alla syksyn varhaiskasvatuksen opintojen suunnittelu. Erityisesti suunnittelimme syksyllä 2023 alkanutta varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta, sillä suuntautumisvaihtoehto varhaiskasvatuksen sosionomiopintoihin oli ensimmäistä kertaa omana hakukohteena yhteishaussa. Portugali valittiin matkakohteeksi sen takia, että oli tarkoitus tällä opintomatkalla tutustua tarkemmin Lissabonin ja Porton varhaiskasvatukseen, rakentaa yhteistyöverkostoa sekä perehtyä freirelaiseen sosiaalipedagogiikkaan, jota Portugalissa sovelletaan myös varhaiskasvatuksessa (Paolo Freire, Sorrettujen pedagogiikka, lue esim. Pinheiro, A. 2021). Varhaiskasvatuksen sosionomien osaamisen ydin on sosiaalipedagogiikassa - sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa ja voimavaralähtöisessä kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Portugalissa kävimme kolmen päivän aikana yhteistyökorkeakouluissamme Lissabonissa ja Portossa ja tutustuimme Lissabonissa Lá Fora - metsäpäiväkotiin, joka oli inspiroitunut skandinaavisesta varhaiskasvatuksesta ja erityisesti arjen luontokasvatuksesta. Porton yliopistossa tutustuimme sosiaalipedagogiseen näyttelyyn ja tutkimukseen sekä projektiin, jossa lasten osallisuutta kaupunkisuunnittelussa pyrittiin lisäämään. [caption id="attachment_1607" align="alignleft" width="260"] Kuvateksti: Vierailu Escola Superior de Educação de Lisboa -korkeakoulussa[/caption] Yhteistyökumppaniemme kanssa jaamme tavoitteen, että tarjoamme varhaiskasvatuksen opiskelijoille entistä parempia mahdollisuuksia laadukkaisiin pitkiin ja lyhyisiin vaihto-ohjelmiin heidän opiskelijoilleen meillä Metropoliassa ja toisinpäin. Myös yhteiset tutkivan kehittämisen ajatukset ovat lähteneet etenemään. Yhteistyömme Pilke päiväkotien kanssa on monipuolista ja antoisaa. Toivomme, että voimme jatkaa ja kehittää hedelmällistä yhteistyötämme opiskelijoidemme osaamisen vahvistumisen, varhaiskasvatuksen työelämän vetovoiman sekä lasten ja perheiden tukemisen parissa!         Lue lisää: Nevanen, S. & Lassila, J. 2022. Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista. TAITO-sarja 104, Metropolian julkaisut. Helsinki.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-369-5 Pinheiro, A. 2021. A Freirean view of early childhood education in Portugal: A complicit response to Michel Vandenbroeck’s Introduction. Kirjassa Vandenbroeck, M. Revisiting Paulo Freire’s Pedagogy of the Oppressed. Issues and Challenges in Early Childhood Education. Routledge, London.  

STEK ry:n ja Metropolian viisivuotinen yhteishanke kiinteistötiedon ja kiinteistöjen IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt puoleen väliin. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria: suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen käyttäjälähtöisyyden ja älykkään ohjauksen nostaminen keskiöön talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen. Syyslukukaudesta 2021 alkaen tutkimusnäkökulmaa ja tutkimusyhteistyötä erityisesti Aalto-yliopiston kanssa on vahvistettu. Se on mahdollistunut Aalto-yliopistoon tohtoriopintoja tekevän Matti Huotarin tultua mukaan hankkeeseen. Hänen taustansa on tietotekniikassa ja matematiikassa, joista molemmista hän on tehnyt maisteritutkinnon Helsingin yliopistoon. Väitöstutkijana hän on erikoistunut tekoälyyn ja konenäköön liittyvien työkalujen hyödyntämiseen rakennetussa ympäristössä. Tutkimuksen viitekehys ja siinä kehitetyt sovellukset tuovat alan yrityksille sekä perusteluja että tapaustutkimusten avulla löydettyjä konkreettisia tuloksia, joiden ansiosta yrityksillä on paremmat eväät valita oma haluttu lähestymistapa digitalisaatioon. [caption id="attachment_1534" align="alignnone" width="450"] Kuvassa Matti Huotari ja herra Okamura japanilaisen kylpylän edessä. Huotari puhuu sujuvaa japania ja on japaninkielen virallinen kääntäjä (japani -> suomi).[/caption] Huotarin alojenvälisen väitöskirjan ohjaajina ovat tietotekniikan apulaisprofessori Kary Främling sekä älyrakentamisen ja -palveluiden työelämäprofessori Heikki Ihasalo. Ihasalo toimii samalla myös kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin digipäällikkönä, joten työelämäkytkös on todella tiivis. Kun Granlund on myös Metropolian merkittävä yrityskumppani, kokonaisuus toimii erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yrityksen välillä. Metropoliassa Huotarin työn keskiössä on älykäs rakentaminen ja siihen kytkeytyvien tietoteknisten työkalujen kehittäminen niin, että resurssien käyttöä kiinteistöissä voidaan analysoida, ohjata, mallintaa ja uusiokäyttää energiatehokkaalla ja käyttömukavuutta lisäävällä tavalla. Tällä hetkellä erityisesti energian lyhyen aikavälin kulutusjousto on yksi hänen ajankohtaisimmista tutkimusteemoistaan, sillä kuten tiedetään, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan perustuvan sähkön tuotantokapasiteetti vaihtelee päivittäin olosuhteista riippuen. Hyvällä ennakoinnilla ja tekoälypohjaisella optimoinnilla tuotannon notkahduksiin pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti. Maailmanpoliittinen tilanne juuri tällä hetkellä on osoittanut, miten tärkeää kulutus- ja kysyntäjoustojen hyödyntäminen on. STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke on siten ollut kaukaa viisas käynnistäessään kehitystyön jo Myllypuron kampuksen käyttöönoton alkumetreillä ja tuodessaan sinne talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. [caption id="attachment_1527" align="alignnone" width="450"] Lämmönjakohuone Myllypuron kampuksella toimii myös oppimisympäristönä[/caption] Huotari toimii KITSI-hankkeessa tutkijan roolissa ja linkkinä Metropolian ja Aalto-yliopiston yhteistyössä. Hän toteaakin: Haluan auttaa syventämään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa niin, että meille muodostuu vahva klusteri kiinteistö- ja rakennusalalle. Esimerkiksi Metropolian LVI-laboratoriota  virtualisoidaan parhaillaan. Sen avulla tulevaisuudessa suuri joukko opiskelijoita tai  vaikkapa yritysten edustajia voi testata, kokeilla ja tehdä käytännöllisiä harjoitustöitä ilman,  että on pelkoa minkään laitteen tai järjestelmän osan rikkoutumisesta. Jo nyt Aallon opiskelijat ovat päässeet tutustumaan Metropolian talotekniikan laboratorioihin ja metropolialaiset Aallon älyrakentamisen hankkeisiin. Jatkossa toivottavasti syntyy enemmän yhteisiä, puhtaasti opiskelijalähtöisiä projekteja. Ollessaan töissä Nokialla Huotari nimittäin huomasi erityisesti Microsoftin panostavan paikalliseen yhteishengen ilmapiiriin, niin että työntekijät tapasivat toisiaan, olivat päivittäin myös vapaamuotoisesti yhdessä ja että kaikenlaisen kanssakäymisen katsottiin edistävän innovaatioiden syntymistä. Samaa henkeä hän pyrkii luomaan myös Metropoliaan niin, että KITSI-hankkeesta rakentuisi ekosysteemi eli alusta, jossa voidaan sekä tutkia, opettaa että räätälöidä yritysten tarpeisiin erilaisia innovaatioprojekteja tai testausympäristöjä. Kiinteistöstä kertyvän varsin ainutlaatuisen datan on myös tarkoitus olla eri toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä, jolloin hanke edistää laajasti talotekniikan sekä julkista että yksityistä kehittämistä Suomessa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä mikään ei tapahdu aluksi itsestään tai omalla painollaan. KITSI-alustan toiminta pitääkin järjestää niin, että toimijoilla on yhteistä puhuttavaa ja vapaata tilaa ideoida niin, ettei ole pelkoa esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisesta. Kun Matti Huotari valmistuu joulukuussa 2022, hän pystyy panostamaan hankkeeseen työaikaa jatkossa 100 %. Siksi hän miettii jo suuntaa, johon hän omalta osaltaan haluaa viedä ekosysteemiä: Toivon, että pystyn jalkauttamaan tutkimuksestani osia myös opetukseen, vaikka se on  tunnetusti haasteellista. Hyvään opetukseen tarvitaan nimittäin paljon aikaa ja suunnittelua. STEK:in rahoittamassa hankkeessa palkitsevaa on se, että valta ja vastuu ovat tasapainossa arjen toiminnassa. Kun opettajat, tutkijat ja projektityöntekijät ovat mukana usean vuoden ajan kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset siirtyvät opetukseen ja osaaminen sitä kautta alan yrityksiin. Tähän mennessä Huotari on ollut mukana suunnittelemassa LVI-tutkimusympäristöä ja mittareiden asentamista. Tutkimuskohteita on tarjolla useampiakin: sähkötaajuusmarkkinat, ilmanvaihdon käytön ja käyttötyytyväisyyden mittaukset, aikasarjojen keruu muuttujista saatavien mittaustulosten tallentamiseksi tekoälymallintamista varten sekä käyttäjämäärien automaattinen, mutta hienovarainen ja yksityisyyden suojaa kunnioittava laskenta. Onnea tuleviin haasteisiin niin väitöstutkijalle kuin hankkeelle! Toivottavasti pian saadaan lukea myös ensimmäisiä julkaistuja KITSI-tutkimusartikkeleita edellä mainituista aiheista! Lisätietoa hankkeesta haastateltavalta, blogimerkinnän kirjoittajalta, teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, lehtori Jarno Nurmiolta, projekti-insinööri Eetu Jääskeläiseltä sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säteriltä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.