Avainsana: yrittäjyys
Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
Maailman muutosten kiihtyessä mikro-, pien- ja keskikokoisten (pk-) yrittäjien tukeminen on monella tavalla tärkeää. Asiakaskäyttäytyminen ja toimintaympäristöt muuttuvat. Liiketoiminta- ja ansaintamallit kehittyvät. Taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja globaalit mahdollisuudet avautuvat. Covid-19 -pandemian aiheuttama yhteiskuntien laajamittainen sulkeutuminen, vahvat etätyösuositukset ja paikalliset rajoitukset ovat johtaneet asiakasvirtojen ja liiketoimintojen siirtymiseen digitaalisiin kanaviin, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lähes poikkeuksetta pienyritykset ovat kokeneet tarvetta etsiä ja tavoittaa yhä paremmin sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita digitaalisissa kanavissa. Digitaalinen transformaatio (itewiki.fi) on käynnistynyt jo paljon ennen vallitsevaa Covid-19-tilannetta, mikä kuitenkin on omalta osaltaan edelleen vauhdittanut maailman siirtymistä etäkaiken aikaan, markkinoiden yhä vahvempaa siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja yhteiskuntien siirtymistä kokonaisuudessaan kohti uutta normaalia. Kilpailu on monella tavalla kovaa ja kiristyy entisestään palveluntarjoajien siirtyessä vauhdilla verkkoon. Kivijalkamyymälät alkavat monella toimialalla olla erityistä arjen luksusta, jonka ylläpitämiseen monilla pienyrittäjillä ei ole enää varaa. Pienyrittäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pysyä muutoksessa mukana, varsinkin silloin, kun työn lisäksi on kyse yrittäjän toimeentulosta. Pienyrittäjien keskuudessa on havaittu tarvetta uusien tuotteiden ja palveluiden ketterään ja innovatiiviseen kehittämiseen erilaisten ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen monikanavaiseen myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjien keskuudessa vahvan uudistumishalun lisäksi on tunnistettu osaamisvajeita, tarvetta palvelumuotoilulle ja ydinliiketoimintojen uudistamiselle. Jo vuosia yrittäjäjärjestöt ovat tehneet kartoituksia jäsenistölleen. Niissä ovat erityisesti nousseet esiin digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset haasteet. Tuotteiden ja palveluiden fasilitoitu virittäminen Yksi tapa tukea yrittäjiä tunnistettujen osaamisvajeiden osalta on erilaisten koulutusten järjestäminen. Tänä päivänä niitä tarjotaankin laajasti sekä yksityisten toimijoiden että oppilaitosten toimesta. Myös me Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa toimivat asiantuntijat olemme halunneet antaa oman panoksemme tälle kentälle. Aloittaessamme vuonna 2018, emme arvanneet, kuinka merkitykselliseen arvoon tekemämme työ lopulta nousisi. Covid-19 -pandemia, sen suorat ja epäsuorat vaikutukset, välittyivät sekä koulutusorganisaatioiden että yrittäjien toimintaan. Tilanne haastoi toimintamallien nopeaan uudistamiseen täysin ennennäkemättömällä tavalla. Myös Tuote- ja palveluvirittämön koulutuskokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan verkkoon keväällä 2020. Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen ydinajatuksena on ollut sekä uusien että jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden virittäminen seuraavalle tasolle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat yrityskohtaiseen tuotekehittämisprosessiin (PDF), jota tuettiin seuraavilla toimilla: moduulimuotoinen koulutus yrityskohtaiset kehittämisprojektit ja yritysten yksilöllinen sparraus ja fasilitoitu työskentely yrityskohtaisissa työpajoissa. Tätä koulutuksen, kehittämisen ja sparrauksen muodostamaa kokonaisuutta olemme laajasti kutsuneet yritysten fasilitoiduksi virittämiseksi. Tavoitteena on ollut antaa yrittäjille tietoa ja työkaluja ja kartuttaa heidän osaamistaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta olemme hankkeen aikana sisällöllisesti keskittyneet seuraaviin teemoihin: liiketoimintaympäristö ja strategiset valinnat asiakkuuksien hallinta ja segmentointi asiakastarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilu myynti ja markkinointi digitalisaatio. Tavoitteena on ollut suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja arvioida uusia ja innovatiivisia tuotteita valmiina markkinoille vietäväksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tutustua toimintaympäristöjen muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan paikallisesti Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2018-2021 mukana on ollut 61 yritystä, joiden kehittämisprosessi on edennyt kuvassa 1 esitetyn polun mukaisesti. Jokaisen mukana olleen yrityksen kohdalla on tunnistettu yrityskohtaiset kehittämistarpeet valmisteltu kartoitettu suunniteltu ja ideoitu edetty konkreettiseen kehittämisen vaiheeseen tehty ja tuotettu pilotoitu ja lanseerattu arvioitu tulokset suunniteltu jatkotoimenpiteet ja suljettu kehittämisprojektit. Koko kehittämisprosessin ajan Tuote- ja palveluvirittämön henkilökohtainen fasilitaattori on toiminut yrittäjän työparina. Henkilökohtaisella sparrauksella kohti korkeuksia Erityisen tästä hankekokonaisuudesta tekee yrityksille tarjottu henkilökohtainen sparraus ja fasilitoitu työskentely, johon kokonaisuudessaan on panostettu paljon resursseja, kuten asiantuntijoiden aikaa ja osaamista. Henkilökohtainen apu on koettu kultaakin kalliimmaksi, ja sitä on koko hankkeen ajan kehuttu vuolaasti. Mukana olleet yrittäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan seuraavasti: “Aivan uusi muoto jakaa tietoa. Henkilökohtainen tuki oli ratkaiseva ja paras mahdollinen.” “Monen vähän vastaavan koulutuksen läpikäyneenä tämä oli mielestäni paras, koska tässä oli tarpeeksi yksilöllistä sparrausta.” “Parasta mitä minulle on tapahtunut oppimisen saralla sitten vuoden 2012, jolloin perustin yritykseni.” Myös hankehenkilökunta koki yritysten kanssa työskentelyn mielekkääksi ja anteliaaksi. Kehittämisprojektien aikana on koettu monenlaisia tunteita innostumisesta onnistumiseen, ajankohdan aiheuttamista haasteista ja monen pienyrityksen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Voimaa verkostoista Vaikka yrittäjäjärjestöjen tutkimukset (yrittajat.fi) osoittavat selkeitä kehittämistarpeita monen pienyrittäjän arjessa, niihin tarttuminen yksin voi osoittautua haastavaksi. Silloin viisasta on etsiytyä vertaisten seuraan ja etsiä tukea verkostoista. Se oli yksi myös tämän kokonaisuuden tavoitteista. Verkostojen merkitys nousee suureen arvoon erityisesti silloin, kun työskentelee yrityksessään yksin. Verkostojen avulla yrittäjä voi vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, laajentaa ja jakaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa. Verkostoista voi löytyä samassa vaiheessa tai saman haasteen kanssa painivia vertaisia, joiden kanssa kehittäminen voi olla helpompaa, hauskempaa ja tuloksellisempaa. Hanke sai kiitosta myös verkostoitumisen mahdollistamisesta, vaikkakin nopeasti levinnyt Covid-19-pandemia asetti uusia haasteita myös tälle toiminnalle. “Ilman koronaa tämä olisi ollut upea koulutus. Yksinyrittäjänä juuri muiden seura ja osallisuus olisivat antaneet vielä todella paljon enemmän.” “Valitettavasti korona-pandemia tuhosi sen arvokkaimman osan, kasvokkaisen kohtaamisen, niin opettajien kuin muiden kurssilaisten kesken.” Kaikesta huolimatta, ja kokemustemme perusteella, uskomme verkostojen vankkumattomaan voimaan myös tulevaisuuden hankkeissamme. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti parasta, jonka vuoksi myös me toivomme tämän mahdollisuuden nopeasti palaavan! Omatoimisesti vai fasilitoidusti? Hankkeen aikana (2018-2021) olemme kuunnelleet mukana olleiden yrittäjien tarpeita herkällä korvalla. Olemme kehittäneet ja muokanneet toimintamallia koko työskentelymme ajan. Olemme lisänneet webinaareja ja pienryhmätyöpajoja, tuottaneet video-ohjeita ja työskentelyä tukevia videosisältöjä, koko ajan yrittäjien tarpeita kuunnellen. Koska olemme havainneet yrittäjien moninaisuuden, olemme halunneet tuottaa kehittämisen tueksi myös omatoimimallin. Sen avulla myös kiireisimmät ja itsenäisesti mieluummin työskentelevät pääsisivät kehittämisessään vauhtiin. Omatoimimalli noudattelee samaa kaavaa fasilitoidun mallin kanssa, kuitenkin sillä erolla, että yksilöllinen asiantuntijasparraus ja järjestelmälliset verkostot puuttuvat. Sen avulla yrittäjä voi kuitenkin miettiä ja tutkailla oman yrityksensä tilannetta. Omatoimimallin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä kehittämisprosessissa alkuun, itse valitsemallasi ja sinulle parhaiten sopivalla tyylillä 👍. Tervetuloa mukaan joko omatoimisesti tai fasilitoidusti sparraten 😊 Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021.
Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
Digitalisaation, digitaalisen oppimisen ja digitaalisten mahdollisuuksien asiantuntijana olen saanut ammattikorkeakoulussa tehdä työtä hyvin erilaisissa projekteissa. Vuosien varrella yhteinen tekijä näille kaikille on ollut digitaaliset teknologiat, sovellukset ja ratkaisut ja niiden soveltava, vaikuttava hyödyntäminen, aina tarkoitukseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja korkeakoulutuksen digitalisaation ohella olen työskennellyt jo vuosia sekä mikro- että pienten ja keskisuurten (PK) -yrittäjien kanssa ja heidän digihaasteidensa parissa. Tähän taustaan pohjaan näkemykseni pienyrittäjää koskevan digitalisaation merkityksestä ja sen vaikutuksista tulevaisuuden näkymiin. Pienyrittäjään kohdistuvista digi-ilmiöistä voit lukea aiemmasta blogimerkinnästäni. Teknologian nopea kehitys on jo vuosien ajan haastanut poikkeuksetta kaikkien toimialojen malleja, pienyrittäjiä unohtamatta. Vallitsevassa hetkessä teknologisen kehityksen kiivas tahti ei osoita rauhoittumisen merkkejä, päinvastoin. Digitaaliset mahdollisuudet, alustaratkaisut ja globaalit palveluntarjontamallit murtavat yrittäjien perinteisiä ansaintamalleja ympäri maailman, edelleen nopeutuvassa tahdissa. Jos olet jo aiemmin miettinyt yrityksesi ”viemistä verkkoon”, tai mietit sitä parhaillaan, sen hetki taitaa olla viimeistään nyt. Miltä tulevaisuus näyttää? Teknologian kiihtyvä kehitys. Pienyrittäjän näkökulmasta teknologisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä, joiden laatu ja nopeus paranevat edelleen (aukeaa toiseen palveluun). Huippunopea 5G-verkko alkaa olla monin paikoin arkipäivää, samaan aikaan jo kehitettävän 6G-verkon kanssa. Tekoäly, koneoppinen ja algoritmit tuovat yrittäjän arkeen uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset tulkit ja 24/7 palvelevat chattibotit yleistyvät kovaa vauhtia. Työ alkaa olla ajasta ja paikasta irrottautunutta, tuotteiden ja palveluiden kuluttamisesta puhumattakaan. Globaalit markkinat ovat pienyrittäjänkin näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoiset. Oman tuotteensa tai palvelunsa voi avata kansainväliseen kauppaan nappia painamalla, esimerkiksi globaalin verkkokaupan muodossa. Maailmanlaajuiset toimintaketjut ja alustatalouden mahdollisuudet tuovat onnistumisen avaimet jokaisen yrittäjän ulottuville, keräten yhteen kysyntää ja tarjontaa yhdistävät markkinat. Korkealaatuinen asiakaskokemus on vähintääkin yhtä tärkeä, kuin se on aina ennenkin yrittäjälle ollut. Kuitenkin lisääntyvä tarjonta ja globaalisti avautuva markkina korostavat asiakaskokemuksen merkitystä. Viestinnän monikanavaisuus, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, haastaa yrittäjät tuottamaan korkeaa laatua kaikilla tavoilla, yhtäaikaisesti useassa eri kanavassa. Sosiaalisen median voima, niin hyvässä kuin pahassa, on uskomattoman suuri. Influencereiden eli markkinointivaikuttajien käyttö, myös pienyrittäjien tukena, on lisääntymään päin (aukeaa toiseen palveluun). Markkinoinnin hienovarainen personointi liittyy tiiviisti edelliseen ilmiöön. Hektisessä yhteiskunnassa, jossa kaikki tieto on vain älylaitteen yhden napin painalluksen päässä, sisällön personointi ja tarkka kohdentaminen ovat suuressa roolissa. Minkälaista sisältöä sinun asiakkaasi etsii tai haluaa nähdä ja missä kanavissa? Jo nyt älykkäät koneet, sovellukset ja algoritmit tekevät puolestasi tätä työtä ja tunnistavat asiakkaidesi tarpeita heidän (verkko)käyttäytymisensä perusteella. Yrittäjänä sinun tulee varmistua siitä, että näyt ja kuulut juuri niissä medioissa, joissa sinulle merkitykselliset asiakkaat liikkuvat. Yrittäjän toimenkuvan ja roolin muutos koskee todella monia, jos ei kaikkia, toimialasta riippumatta. Harvalla työnkuva muodostuu enää pelkästään ”perinteisen yrittäjyyden” ympärille, jolla tarkoitan esimerkiksi kivijalkamyymälää ja sen pyörittämiseen liittyviä toimia. Myös yrittäjän työ lähestyy moniosaajan työnkuvaa, jossa monimediainen sisällöntuottaminen, digitaalisen markkinoinnin kanavien hallinta ja verkkokauppayrittäjyys yhdistyvät, ehkä edelleen niihin perinteisiin malleihin. Miksi digiä? Koska maailma muuttuu, emmekä voi sille mitään, vaikka kuinka pyristelisimme vastaan. Kaikkia toimialoja koskeva kiihtyvä digitalisaatio ei jätä tulematta, vaikka me ummistaisimme silmämme ja keskittyisimme tekemään kaiken niin kuin ennenkin. Palvelut, jotka voidaan toteuttaa etänä, toteutetaan jo. Tulevaisuudessa paljon myös niitä, joita ei vielä tällä hetkellä osata edes ajatella. Palvelurakenteet, ansaintamallit ja ansaintalogiikat muuttuvat. Poistuvien tuotteiden ja palveluiden tilalle syntyy koko ajan uusia. Koska maailma on täynnä mahdollisuuksia ja hienoja toteuttamista vailla olevia ideoita. Käytännössä voittaja on se, joka vie kehitysprosessit onnistuneesti maaliin. Kyse on ideoiden, yritysten ja yrittäjien elinkelpoisuudesta ja ketterästä reagoinnista ansaintamallien ja tuotantoketjujen kehittämisen suhteen. Koska kehittäminen on kivaa hommaa, jossa jatkuvasti oppii paljon uutta. Onnistuminen ja innostuminen johtavat työn iloon, työhyvinvoinnin parantumiseen ja jopa koettuun työn imuun. Jatkuva oppiminen ja osaamispääoman kartuttaminen ovat yrittäjälle merkittäviä investointeja. Koska hankalan asian maaliin saaminen voimaannuttaa. Erityisesti digikehittämisen näkökulmasta itsensä ja yrityksensä kehittämisen onnistuminen on koettu hyvin merkittävänä. Onnistuessaan, alun perin valtavalta tuntuva digihaaste, saa aikaan positiivisen kehityspyörteen, joka edelleen kantaa pienyrittäjää uusien haasteiden läpi. Minä osaan, minä pystyn, minä voin. Mikäpä sen paremmin motivoisi edelleen jatkamaan? Koska on pakko. Yksinkertaisimmillaan pienyrittäjän digitalisoitumista ohjaa tarve liiketoiminnan ylläpitämiseen ja elinkelpoisena säilymiseen. Pakko on perinteisesti hyvä motivaattori, erityisesti bisneksen tuottavuuden ja ansaintologiikan ylläpitämisen näkökulmasta. Jos rahaa ei kassaan perinteisillä malleilla enää tule, on hyvä pysähtyä punnitsemaan muita vaihtoehtoja ja rohkeasti ideoitava ja kehitettävä uutta. Koska voi olla hyvä luopua vanhasta, kun kehittää ja käyttöönottaa uutta. Kaikessa kehittämisen imussa on hyvä pitää mielessä vanha viisaus siitä, että uuden haltuunotto vaatii monesti vanhan jättämistä taakse. Laatikon ulkopuolella voi olla uusia toimintatapoja, jotka ovat soveltuvimpia tarkoitukseensa kuin vanhat juurtuneet mallit. Kohti uutta normaalia Vaikka tällä hetkellä koenkin muutoksen olevan vähintäänkin pysyvä olotila, toivon kuitenkin, että olemme piakkoin jo laskeutumassa kohti uutta normaalia, jossa palvelurakenteet, ratkaisut ja mallit asettuvat pikkuhiljaa paikoilleen, niin että vuoden 2020 aikana eletystä etäkaiken ajasta voidaan pysyvään käyttöön ottaa parhaiten toimivat ratkaisut. Siihen kokonaisuuteen toivon myös pienyrittäjän mahdollisimman hyvin sopeutuvan. Kohti uutta normaalia voi kehittyä esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeen avulla, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Lähteet https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/01/28/yrittajaa-digittaa/ https://yrityksille.elisa.fi/ideat/5g-teknologia-antaa-yrittajille-uusia-mahdollisuuksia/ https://promoty.fi/influencer-markkinoinnin-101-kaikki-mita-sinun-tulee-tietaa-sisallontuottajista/ https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_digitalisaatio_ja_digipolitiikka_2025.pdf https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/oona-2-0-yrittajanaisten-liiketoiminnan-kasvua-digitalisaation-ja-kumppanuusverkostojen-kautta Oona 2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-31.10.2022.
Luovuus voimavarana työelämässä
Luovuus on osa mielikuvitustamme. Meillä kaikilla on perustavanlaatuinen pyrkimys käyttää sitä ja luoda jotain uutta. Luovuuden avulla voimme unohtaa käytännön normit ja kehittää uusia innovaatioita yksin tai yhdessä tiimin kanssa. Mutta miksi meidän on tärkeää hyödyntää luovuuttamme? Ja miten me voisimme edistää tätä luovaa ajattelua niin kotona, kuin työpaikalla? Meistä kaikista löytyy luovuutta Nykypäivän hektisessä arjessa usein puhutaan, että ei ole aikaa luovuudelle tai irti päästämiselle. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset puskevat päälle ja ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että juuri se hetken pysähtyminen päivässä voisi olla ratkaiseva tekijä uusien innovaatioiden syntymisessä tai esimerkiksi tiimihengen nostattamisessa. Voisiko työnantaja olla mahdollistajana ja tukea tällaisen luovan hetken löytämisessä tarjoamalla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa aikaa luovaan ajatteluun, oli se sitten kävelylenkki, taidetunti tai meditaatioharjoitus kesken työpäivän? Kuinka löytää luovuus sisältämme? Apuna voi käyttää esimerkiksi hetken hiljentymistä tai luovia harjoituksia. Tietoinen läsnäolo ja meditaatio auttavat meitä muun muassa rauhoittumaan, hallitsemaan mieltämme, keskittymään olennaiseen, tuntemaan itsemme paremmin ja kuuntelemaan omia vaistojamme sekä näin hyödyntämään luovuuttamme. Luovuutta voi harjoitella Työntekijöiden luovaa työtä yksilöinä voidaan tukea esimerkiksi siten, että tiimissä on mukana ammattilaisia, joiden luovaan ajatteluun kannustetaan ja joiden motivaation annetaan kasvaa. Myös visuaalisesti inspiroiva fyysinen ympäristö edesauttaa luovuuden herättelyssä. Organisaatioissa tiimin jokainen henkilö voi omalta osaltaan olla luomassa luovaa tilaa. Organisaatioiden tulisi pyrkiä viestimään työntekijöilleen, että luovuutta arvostetaan ja yhdessä luomalla kehitetään aina parempia ratkaisuja, kuin yksin puurtamalla. Luovien harjoitusten avulla voi herätellä itseään pohtimaan erilaisia työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä asioita. Ne voivat auttaa esimerkiksi käsittelemään sitä, kuinka epäjärjestyksen ja epävarmuuden kanssa tulisi oppia elämään tai miten päästää irti jatkuvasta kontrollista. Luovuustapahtuma naisyrittäjien tukena Osana Jätkäsaari smart mobility -hanketta järjestetty luovuustapahtuma Helsingissä kannusti naisyrittäjiä hyppäämään pois omalta mukavuusalueeltaan. Tapahtumassa Aino-Sofia Kojonen johdatteli osallistujat kuuntelemaan ja tarkkailemaan itseä sekä maailmaa ympärillä erilaisten mielenhallinnan harjoitusten avulla, jotka virittivät osallistujat vastaanottavaisemmiksi ja rohkeammiksi ammentamaan luovuuttaan. Marie Sand ja Kati Mayfield auttoivat oman luovuuden löytämisessä erilaisten piirtämisharjoitusten avulla. Lopuksi Heidi Gutekunst piti puheenvuoron luovuuden hyödyntämisestä työelämässä. Hän esimerkiksi kyseenalaisti usein pinnalla olevat käsitykset siitä, että jos olet luova, et ole tuottava työntekijä. Luovuus tarvitsee tilaa, aikaa, luvan epäonnistua ja mahdollisuuden pyrkiä pois täydellisyyden tavoittelusta. On aika löytää sisäinen lapsemme ja lähteä ulos leikkimään yhdessä! Hyödynnetään vahvuuksiamme ja rakennetaan turvallinen tila luovuudelle. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkönä. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK). Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja omakotitaloprojektia viimeistellen.
Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
Viimeisten kuukausien aikana olemme viettäneet markkinoiden suurimpia ostopäiviä ja meille kaikille tuttuja kulutusjuhlia, kuten Single's Day, Black Friday ja joulu. Me olemme tilanneet ja toimittaneet, kuljettaneet ja noutaneet sekä maasta että maailmalta saapuneita tuotteitamme. Ostokäyttäytymisessämme on helppo nähdä vähittäiskaupassa tapahtuvia muutoksia, jonka myötä monen pienyrittäjänkin markkina-alue on muuttunut globaaliksi. Verkkokaupan markkinaosuus kasvaa huikeaa tahtia ja yhä useampi ostos tehdään asiakkaan kotisohvalla. (Yle 2019.) Kivijalkaliikkeiden ohelle perustetaan uusia verkkokauppoja, kiihtyvällä nopeudella. Liiketoiminnan vieminen verkkoympäristöön on monelle pk-yrittäjälle (mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset) elinehto, jossa keskiöön nousevat asiakaslähtöisyys asiakkaan ketterä huomioiminen positiivinen asiakaskokemus ja korkeaksi koettu tyytyväisyys. Asiakassuosittelun, eli asiakkaan halu suositella tuotetta tai palvelua, merkitys korostuu ja voi muodostua yrityksen kriittiseksi menestystekijäksi. Muuttuva yrittäjyys Monet tämän päivän pienyrittäjät elävät muuttuvaa arkea, kokevat digitalisaation ja globaalin markkinatalouden ja ostokäyttäytymisen aiheuttamat muutokset. Kivijalkaliikkeet vaihtuvat verkkokaupoiksi, mainoslehtiset sosiaalisen median virroiksi, paikalliset hankinnat maailmanlaajuisiksi. Kassavirroista päätellen muutoksen mukana on pysyttävä, jos mielii liiketoiminnan kasvavan tai edes monesti pysyvän ennallaan. Liiketoimintamalleja ja yrityksen strategiaa on arvioitava uudella tavalla. On huomioonotettava uusia trendejä, kartoitettava asiakaspotentiaaleja, tunnistettava asiakkaiden unelmia ja tarpeita. On mietittävä uusia vaikuttavia digitaalisia ratkaisuja ja otettava haltuun verkko-, media- ja graafisen tuotannon perusteita, sosiaalisen median myynti- ja markkinointikanavia datan keräämiseen, analytiikkaan ja kertyvän tiedon hyödyntämisen perusteita osana liiketoiminnan kehittämisestä. Haastavaksi tämä muodostuu erityisesti meille, jotka ovat perustaneet yrityksensä ennen tietokoneiden, älylaitteiden ja pakettiautomaattien keksimistä, sosiaalisesta mediasta ja sen toiminnallisuuksista puhumattakaan. Meneillään oleva kehityssuunta on monen pienyrittäjän näkökulmasta valtava asia, joka pakottaa jokaisen yrittäjän kehittymään ja kehittämään. Tärkeät digi-ilmiöt pienyrittäjän näkökulmasta Digitaalisilla markkinoilla yrittäjän on hallittava ja tarvittaessa opeteltava paljon uutta, joista nostan esiin viimeisten vuosien aikana merkityksellisiksi osoittautuneita asioita. Kokemukseni sekä digitaalisten palveluiden että pienyrittäjien parissa ovat osoittaneet seuraavaa: Yrityksen graafinen ilme ja visuaalinen yrityskuva ovat asiakkaalle ja ostokäyttäytymiselle tärkeitä. Visuaalinen yhtenäisyys, niin digitaalisissa kuin perinteisissäkin materiaaleissa, luo yrityksestä asiantuntevan ja luotettavan kuvan. Kotisivut muodostavat yrityksen digitaalisen kodin. Ilman kotisivuja ei ole näkyvyyttä digitaalisilla markkinoilla. Keskity selkeän rakenteen kehittämiseen ja laadukkaiden sisältöjen tuottamiseen. Näin teet samalla erittäin tärkeää hakukoneoptimointia. Brändi on mielikuva yrityksestä, joka muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Brändin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, joka muodostaa yrityksen sielun ja yrittäjän tarinan. Asiakkaan polun visualisointi ja käytettävyyden testaus on tärkeä osa kehittämistä, joka lisää ymmärrystä asiakkaan/ asiakasryhmien toimista ja valinnoista digitaalisissa ympäristöissä: Missä kanavissa asiakas liikkuu? Mitä tietoa hän etsii ja tarvitsee ostopäätöksensä tueksi? Miten hän sivustolla liikkuu, mitä aineistoja lukee tai katsoo? Paljonko hän käyttää aikaa ennen mahdollista ostopäätöstä? Löytääkö hän kaiken tarvitsemansa ostopäätöstä varten? Asiakkaan polun määrittämiseen ja käytettävyyden testaamiseen kannattaa panostaa. Pienillä toimilla voi saada merkittäviä parannuksia aikaan! Sosiaalisen median hyödyntäminen ja monikanavainen strategia lisäävät asiakkaan tyytyväisyyttä ja sitoutumista palveluun. Parhaimmillaan homma toimii yhdistelemällä useita ostokanavia, esimerkiksi verkkokauppaa ja kivijalkaa. Tällöin asiakas saa haluamansa itselle sopivassa paikassa, itselle sopivaan aikaan, itselle sopivalla tavalla. Monikanavainen strategia toimii hyvin sekä palveluiden, tuotteiden että tietosisältöjen markkinoimiseen. Visuaaliset sisällöt, videot ja audiot ja niiden hyödyntäminen lisääntyvät räjähdysmäisesti. Video on tällä hetkellä yksi käytetyimmistä sosiaalisen median sisältötyypeistä ja niiden määrien ennakoidaan edelleen lähivuosien aikana kasvavan. Monien kanavien algoritmit suorivat videosisältöjen näkymistä uutisvirroissa. Monen yrittäjän potentiaalinen asiakas katsoo videoita mielellään, vaikkei tekstien merkityksen ja printtimedian katoamiseen uskokaan. Verkkokauppa on monelle mikro- ja pienyrittäjälle kehittämisen pakollinen ja suuri haaste, joskin samalla valtava mahdollisuus. Lähes kuka tahansa voi perustaa kaupan verkkoon, ilman suuria kustannuksia. Kuten maailmalla toimivien yrittäjien markkina on globaali, se on myös meidän suomalaisten. Erilaisten liiketoiminnallisten tavoitteiden, kuten esimerkiksi kävijämäärät, ostot, konversiot, uutiskirjeiden tilaajat tms.), mittaaminen digitaalisten kanavien analytiikan avulla auttaa kohdentamaan digitaalisen sisällöntuotannon- ja markkinoinnin toimia. Se auttaa ymmärtämään asiakkaan ostokäyttäytymistä kuten liikkumista eri kanavissa, sivustolla käytettyä aikaa ja asiakkaan sivustolla tekemiä toimia. Analytiikan avulla voidaan määrittää ja kehittää ostoprosessin vaiheita, joissa lopullinen ostopäätös jää tekemättä. Osa-alueena analytiikka on edelleen kiivaasti kehittyvä, jonka hyötyjä emme osaa vielä täysimääräisesti hyödyntää. Apua tuote- ja palveluvirittämöstä Digitaalisen liiketoiminnan ja siihen liittyvien osa-alueiden haltuunotto on monelle yrittäjälle iso työ, joka vaatii osaamista, sitoutumista, motivaatiota ja aikaa. Tämän tukemiseksi Metropolia ammattikorkeakoulun Tuote -ja palveluvirittämössä eri alojen asiantuntijat auttavat Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueen mikro- ja pienyrittäjiä näiden kehittäishaasteiden konkreettisessa ratkaisemisessa. Hankkeessa on vuoden 2019 aikana ollut mukana kymmeniä pienyrittäjiä, jotka ovat kehittäneet markkinoille uusia tuotteita ja virittäneet onnistuneesti jo olemassa olevia palveluitaan. Viimeinen ryhmä innokkaita yrittäjiä aloittaa kevään 2020 aikana. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR, rahoittama ja toimii 31.12.2020 saakka, yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lähteet Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. Kauppakamari. Saarelainen, A. 2019. Muotoilua meillekin! Muotoilu- ja brändiopas yrittäjille. Yhteistyössä Artranta ry:n kanssa. Painopalvelut Yliveto. Tuote- ja palveluvirittämö 2018-2020, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yle. 2019. Entistä useampi ostaa kotisohvalta: Vuosikasvu jo 20 prosenttia –vähittäiskaupalla edessä suuri myllerrys, linkki avautuu Ylen verkkosivulle. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. - Jos asia on sinulle ajankohtainen ja haluat mukaan (digi)kehittyvään joukkoon, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan sivustolla https://tuotejapalveluvirittamo.metropolia.fi/
Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
Asiakkaat ovat yrityksen olemassaolon välttämätön, arvokkain voimavara. Jos yrityksellä ei ole asiakkaita, ei ole rahaa tuottavaa työtä eikä yrityksen menoihin, esimerkiksi palkanmaksuun ja kehittämiseen, ole varaa. Tämä blogimerkintä kertoo asiakaslähtöisen yritystoiminnan perusvaatimuksista ja koulutussisällöistä, joita on luotu pienten ja keskisuurten (PK) -yrittäjien tueksi useiden kehittämishankkeiden työnä. Asiakaslähtöisen yrityksen resepti: Tunne asiakkaasi, kumppanisi ja kilpailijasi. Palvele heitä kunnioittaen, luottamuksella ja lisäarvoa kehittäen. Osallista heitä tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Kohdenna markkinointiviestintäsi oikein. Johda asiakkuuksia tiedolla ja virtaviivaista koko palveluprosessi tuottamaan toimintaasi kehittävää tietoa. Rekrytoi ja sparraa asiakaslähtöistä henkilöstöä ja osallista heidät jatkuvaan kehittymiseen asiakaslähtöisyyden polulla. Tunnetko asiakkaasi? Asiakkaita ja asiakkuuksia on monenlaisia: yksittäiset itse maksavat asiakkaat, yritysasiakkaat, järjestöt, julkisyhteisöt ja niin edelleen. Asiakas on ihminen, jolla on tunteensa, tarpeensa, odotuksensa ja arvonsa. Asiakas valitsee toimittajansa ja päättää itse, mistä ja miten hankkii tarvitsemansa. Hän sitoutuu ja auttaa liiketoiminnan kehittämisessä, jos on tyytyväinen saamaansa palveluun. Asiakas maksaa mielellään hyvän hinnan, kun saa mitä tarvitsee. Porterin mukaan kilpailukykyyn vaikuttavat kysyntäolosuhteet ja asiakkuudet muuntuvat jatkuvasti. Vaativa ja valistunut kysyntä kehittää tuotteita ja palveluja. Myös kysyntäsegmentit ohjaavat yritysten strategioita ja tarjontaa. (1) Asiakkaista haetaan nykyisin kannattavuuden ohella kumppanuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, koska tiedetään, että uusien asiakkaitten hankinta on paljon kalliimpaa kuin vanhojen pitäminen. (2) Kilpailu on kuitenkin kiristynyt ja toimitusten nopeus ratkaisee hektisessä maailmassa. Arvon muodostaminen tukeutuu Osterwalderin liiketoimintasuunnitelmaa tiivistävään Business Model Canvas -malliin, josta on kehitetty arvon muodostamisen Value Proposition Canvas. (3) Yrittäjät saavat koulutuksen välitehtävänä tutkittavakseen talousraporteistaan, mitkä asiakassegmentit ovat kannattavimpia ja mitkä heikoiten kannattavia. Yrittäjät pääsevät arvioimaan syitä kannattavuuden takana ja kuinka kannattavuutta voi kehittää. Miten rakennat tuotteesi ja palvelusi asiakastarpeita vastaaviksi? Moni yritys on nimennyt arvoihinsa asiakaslähtöisyyden. Ilman asiakkuuksien johtamista, tietoon perustuva asiakaslähtöinen yrityksen toiminnan kehittäminen usein ontuu. Digitaalisuus mahdollistaa tiedon kartuttamisen erilaisista asiakkaista, automaattisen yhteydenoton ja markkinointiviestinnän elinkaaren vaiheen huomioiden asiakas voi olla: suspekti (kohderyhmään kuuluva tunnistamaton asiakas) prospekti (tunnistettu, potentiaali asiakas) liidi (kiinnostunut asiakas, kotisivuilla vieraillut) asiakkaana ollut vakioasiakas kanta-asiakas suosittelija. (4) Asiakaslähtöisyyden lunastamisessa yritykset eivät saisi unohtaa tärkeää johtamistyötä, johon kuuluvat asiakkaiden syvätuntemus nykyisten ja tulevien palvelutarpeiden huomiointi odotukset ylittävä asiakaspalvelu osallistaminen palvelujen kehittämiseen ja arviointiin markkinointiviestinnän ja myynnin personointi. Asiakaskohtaamiset ovat tehokas tapa lisätä ymmärrystä ja sitä hyödynnetään palvelumuotoilussa ja yhteiskehittämisessä. Asiakasymmärrys auttaa yritystä tuottamaan juuri sellaisia palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat ja haluavat ostaa, eikä pelkästään sitä, mitä itse tuottavat. Esimerkkeinä asiakaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä löytyy Palvelumuotoilun ABC (5), Tiedostava kuluttaja (6) ja Ikäystävällinen yritys (7) -materiaaleista. Asiakkuuksien hallinnassa kannattavuusnäkökulma on tärkeä. Asiakkaiden arvo on tunnustettava, samoin kuin se, että kaikki asiakkaat eivät ole yritykselle saman arvoisia. Asiakkaiden nykyhetken ja potentiaalinen arvo on laskettavissa. (8, 9) Verkossa vieraillessaan asiakas tuottaa taloudellisen arvon lisäksi sosiaalista arvoa välittämällä muille sisältöjä ja linkkejä. Vierailija-arvo on myös arvokas, koska jokainen sivuklikkaus tuo mainosarvoa ja jättää jäljitettävän tiedon yrityksen tietovarantoon. (10) Asiakkaita voidaan ryhmitellä arvon mukaan ja heille kohdistaa räätälöityä markkinointia, uusia tuotteita ja palveluja jo ennen kuin hän itse niitä osaa pyytää. (11) Arvojen muutokset, kuluttajan tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä tuotteen tai palvelun käytettävyys ovat tekijöitä, jotka ratkaisevat lähitulevaisuudessa yrityksen menestyksen toimialasta riippumatta. Elämän laatu ja merkityksellisyys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä kuluttajan tehdessä ostopäätöksiään. Yritysten on opittava tunnistamaan ja hyödyntämään näitä tekijöitä omassa liiketoiminnassaan. Miten johdan asiakkuuksia? Asiakkuuksien johtaminen, asiakkuuden hallinta (Customer Relationship Management, CRM) on keskeisin johtamisen osa-alue. Toisin kuin suomen kielessä, englanninkielisessä johtajuuskirjallisuudessa erotellaan management asioiden johtamisena ja leadership ihmisten johtamisena, jonka piirissä suuri ja vaikuttavin osa johtamisesta tapahtuu. Asiakkuuksien johtaminen kohdistuu koko asiakkuuskirjon hallintaan. Yrityksen sisällä yrittäjä ja henkilöstö lunastavat tekemänsä asiakaslupaukset ja tuottavat asiakkuuden arvon asiakaspalvelun avulla. Onkin alettu puhua asiakaskokemuksen johtamisesta. Asiakaskokemuksen johtaminen Suomessa -selvityksen mukaan Elisa panostaa eniten asiakastyöhönsä. Selvityksen perusteella suuri osa vastaajista on nostanut asiakkuuskokemusten johtamisen päätavoitteekseen ja panostaa aiempaa enemmän kehittämishankkeisiin. Tärkeimpinä kehityskohteina jatkossa ovat selvitykseen osallistuneissa yrityksissä sähköiset kanavat, monikanavaisuus ja sosiaalinen media. (12) Asiakkuuksien hallintaan on kehitetty sähköisiä CRM-järjestelmiä (13, 14), mitkä auttavat solmimaan asiakassuhteita kehittämään pysyviä asiakassuhteita laskuttamaan ketterästi hallitsemaan yrityksen taloutta CRM-järjestelmä kerää toimiessaan tietoa, mikä auttaa yrityksen johtamisessa ja päätöksenteossa. (14) Vaikka monet CRM-järjestelmät ovat nykyään jo hyvinkin halpoja, jopa ilmaisia, aloittavan tai pienen yrityksen ei niitä kannata heti hankkia. (15) Järjestelmiin kannattaa kuitenkin tutustua, jotta tietää miten niistä saa parhaimmat tehot irti asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseen. (16, 17) Pieni yritys voi lähteä rakentamaan asiakkuuksien hallintaa Excelin avulla, huomioitavaa on kuitenkin, että kaikki henkilötietojen käsittely on EU:n tietosuojalain (GDPR, General Data Protecting Regulation) alaista toimintaa, johon pitää asianmukaisesti varautua. Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet avuksi yrittäjän tietosuojaoppaan (18). Sähköiseen markkinointiin on EU:sta tulossa myös ePrivacy-asetus, joka tulee vielä tarkentamaan GDPR:ää. Näitä käsitellään Virittämön digiratkaisut-koulutuskokonaisuuden yhteydessä. Tärkeää on valita omaan toimintaan sopivat mittarit ja toimintamallit. Systemaattisella tiedon kartuttamisella lisätään asiakasymmärrystä ja tieto auttaa yritystä kehittämään palveluvalikoimaansa asiakkaan arvoa lisäävästi. (19) Miten organisoit asiakaslähtöisen viestinnän? Asiakassuhdemarkkinointi on nykyisin sisältömarkkinointia (inbound), jolloin asiakas itse hakeutuu vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa ja haluaa vastaanottaa markkinoijan viestejä. (20, 21) Yrityksen pitää olla hyvin löydettävissä ja saavutettavissa sekä osattava viestiä tuotteensa ja palvelunsa asiakkaille niin, että sanoma tavoittaa asiakkaan, saa hänet ostamaan ja tuottaa hänelle lisäarvoa. Markkinointi eriytetään yksilöllisesti sekä asiakassuhteen, asiakkuuden vaiheen, että tyytyväisyystilanteen mukaan. Inbound-markkinointia tuotetaan internetin avulla verkkosivuja, blogeja, videoita ja podcasteja sekä sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tehokas hakukoneoptimointi nostaa markkinoijan sivut hakutulosten kärkeen ja Google-analytiikan avulla saadaan yritykselle tärkeää tietoa kävijöistä ja heidän ominaisuuksistaan. Markkinointi kannattaa suunnitella ennalta. Siinä excel ja markkinoinnin vuosikello ovat hyvänä apuna. Asiakkaan palvelupolku kannattaa myös saada näkyväksi. Visuaalisuus auttaa hahmottamaan, mistä on kyse niin asiakkaalle, kuin yrittäjällekin. Koulutusta asiakkuuksien kehittämiseen Tuote- ja palveluvirittämössä näitä asioita tehdään näkyväksi tehtävien muodossa. Kukin virittämön toimintaan osallistuva yrittäjä etenee oman yrityksensä kehittämisessä, mutta saa vertaisryhmästä tukea ja sparrausta. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä Salpauksen uusmaalaisille ja päijät-hämäläisille pien- ja keskisuurille yrittäjille suunnatussa Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa yhtenä aihekokonaisuutena on asiakaslähtöisyys ja kohderyhmät. Koulutuksen aikana perehdytään muun muassa asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin asiakasorientoituneen liiketoiminnan strategiseen johtamiseen asiakkuuksiin ja kohderyhmiin digitaalisessa ympäristössä CRM (Customer Relations Management) -ajatteluun ja työkaluihin. Koulutuksessa keskitytään erityisesti asiakkuuksien hallintaan ja segmentointiin, asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. (22) Koulutuksen ensimmäisenä päivänä tarkastelun ja kehittämisen kohteena ovat yrityksen asiakkuuksien luonne asiakaskartta ja verkostot segmentointi asiakashallinta asiakkaan kohtaaminen ja asiakaspolku asiakastarpeet palvelumuotoilu yhteiskehittäminen hyvä myyntityö ja hinnoittelu. Toisena koulutuspäivänä päähuomion saavat asiakkuuden arvo asiakkuuksien strateginen johtaminen digitaalisiin CRM-järjestelmiin tutustuminen markkinointiviestintä asiakaskokemuksen tiedolla johtaminen trendien tunnistaminen asiakastyytyväisyys yrityksen kasvuun liittyvä osaaminen. Koulutuksen sisällön kehittämisessä on hyödynnetty Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeessa tuotetun Yrittäjänaisen kasvukirjan (23) harjoitteita, SDT - Palvelumuotoilun työkalupakkia (24), Verkostot pienyrittäjän tukena -opasta (25) sekä yhteiskehittämistä käsitteleviä verkkojulkaisuja (Espoon kaupunki [26], Innokylä [27], VTT [28]). Lähteet Porter, M. 1991. Kansakuntien kilpailuetu. Suomentanut Maarit Tillman. Otava. Keuruu. Mäntyneva, M. 2001. Asiakkuuden hallinta. 1. painos. Helsinki: WSOY. Liljeroos, J. 2018. Esimerkki: Miten Value Proposition Canvasta käytetään?, video Youtube.com -verkkosivulla. Luettu 25.11.2019. Tirkkonen, T. 2013. Prospektointi ja kontaktointi. Blogi, aukeaa terhotirkkonen.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019. Wan, M. & Pendolin, H. 2018. Palvelumuotoilun ABC. Webinaari 26.9. 2018. @Contribyte, @HumanCosults, @Pendolin, video Youtube.com -verkkosivulla. Luettu 25.11.2019 Tiedostava kuluttaja 2014, aukeaa tiedostavakuluttajahanke.blogspot.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019. Jämsén, Arja & Kukkonen, Tuula 2017. Ikäystävällinen yritys: senioriasiakkaat tulevat! PDF-tiedosto. Karelia-ammattikorkeakoulu. Joensuu: LaserMedia Oy. Luettu 25.11.2019. Juhonen, M. 2012. Talousinformaation käyttö asiakkuuksiin liittyvässä päätöksenteossa. PDF-tiedosto. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (ylempi AMK), Lahden AMK. Luettu 25.11.2019. Pastila Amanda 2016. Asiakkuuksienarviointi case Puska Promotion Osk, PDF-tiedosto. Haaga-Helia AMK, Myyntityön koulutusohjelma. Luettu 25.11.2019. Haapala, A. 2018. Asiakas tuottaa yritykselle monenlaista arvoa - muullakin kuin tehdyillä ostoilla on merkitystä. Blogi, aukeaa almamedia.fi -verkkosivulle. Almamedia. Luettu 25.11.2019. Kiviranta, O. 2018. Asiakkuuksien hallinta webinaari 19.4.2018, aukeaa lapinamk.fi -verkkosivulle. Lapin AMK. Luettu 25.11.2019 Pihlaja, S. 2019. CXPA Finland: Elisa panostaa eniten asiakastyöhönsä, aukeaa shirute.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019 Top 10 CRM Tools -Find Software W/Capterra- Instant Free List of Systems, aukeaa capterra.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019 Taimer 2019. Paras CRM-järjestelmä 2019 – Top 10 CRM-järjestelmät pk-yrityksille, aukeaa taimer.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019 Ylijärvi, A. 2013. Asiakkuuksien kehittäminen ilman CRM –järjestelmää, PDF-tiedosto. Liiketalous, Hyvinkää, Laurea AMK. Verkkodokumentti. Luettu 25.11.2019. Suominen, S 2016. Esittelyvideo: Odoo 8, Myynnin työkalu (CRM-järjestelmä), video aukeaa Youtube.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019 Myllymäki, A & Rissanen, J. 2015. Tarjouspyyntö: CRM - järjestelmä asiakkuuksien hallintaan, Maestro, video aukeaa Youtube.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019 Suomen yrittäjät, 2018 Yrittäjän tietosuojaopas (PDF). Rantakangas, E. 2017. Asiakkuuksien hallinnan kehittäminen myynnin näkökulmasta, PDF-tiedosto. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma. Luettu 25.11.2019. Halonen, T. 2016. Inbound-markkinoinnin opas pienille B2B-asiantuntijayrityksille, PDF-tiedosto. Opinnäytetyö. Liiketalouden tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Pietilä, A. 2019. Inbound, opas tehokkaaseen b2b-myynnin liidituotantoon, aukeaa loyalistic.com -verkkosivulle. Tuote- ja palveluvirittämö 2019. Moduuli 2: Asiakaslähtöisyys ja kohderyhmät, aukeaa Metropolia.fi -verkkosivulle. Tuote- ja palveluvirittämö -EAKR-hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä. Luettu 25.11.2019. Yrittäjänaisen kasvukirja 2019, aukeaa Theseus-tietokannan verkkosivulle. Toim.: Tiina Taipale, Minna Janhonen, Sirkka Kolehmainen, Sara Lindström, Ulla Vehkaperä. Metropolia ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos. Luettu 25.11.2019. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 2012. Service Design Toolkit - Palvelumuotoilun työkalupakki, PDF-tiedosto. Luettu 25.11.2019. Työterveyslaitos 2017. Opas: Verkostot pienyrittäjän tukena, PDF-tiedosto. Luettu 25.11.2019. Espoon kaupunki 2018. Yhteiskehittämisen käsikirja, aukeaa issuu.com -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019. Innokylä 2019. Yhteiskehittäminen ja osallistaminen, aukeaa innokyla.fi -verkkosivulle. Luettu 25.11.2019. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: Menetelmiä huomisen arvonluontiin. Yhteiskehittäminen asiantuntijapalvelun tuotteistamisessa, PDF-tiedosto. Luettu 25.11.2019. Kirjoittaja: Sirkka-Liisa Kolehmainen on fysio- ja jalkaterapian, opetuksen, johtamisen ja yrittäjyyden asiantuntija. Eläköitynyt Metropolia AMK:sta 37 vuoden opettajaurasta. Hän on myös toiminut fysioterapiayrittäjänä yli 40 vuotta sekä valmentanut eri yrittäjyysohjelmissa ja -hankkeissa: projektipäällikkö Oona-osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hankkeessa, asiantuntijalehtori Hyvinvointiyritykset kiertoon -EAKR-hankkeessa ja asiakkuuksien asiantuntijalehtori Tuote- ja palveluvirittämö -EAKR-hankkeessa.
Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
Parhaimmillaan yritysten kehittäminen on sellaista, jossa henkilöstö kytketään toiminnan kehittämiseen. Suunniteltu kehittämisprosessi aikatauluineen on onnistumisen edellytys (vrt. Gröhn & Rekola 2017, 51). Pienissä yrityksissä yhden henkilön puuttuminen heijastuu arkeen ja myös kehittämisprosessin aikatauluun. Yrittäjän ja johdon sitoutuminen kehittämiseen on tärkeää, sillä mahdollistetaan henkilöstölähtöiset ratkaisut. Johdon tulee tietää, mihin henkilöstö kehittämisessä keskittyy. Samoin henkilöstön tulee tietää, että johto on sitoutunut kehittämistyöhön ja sen tuloksiin. Kun tuottavuuden ratkaisuja kehitetään arkilähtöisesti, yritysten kehittämisessä näkyy käytännönläheisyys, systemaattisuus ja kokonaisvaltainen tuottavuuskäsitys. Silloin henkilöstö nähdään tuottavuuden voimavarana ja niin, että henkilöstö kykenee itse kehittämään tuottavuutta ja pystyy siitä kommunikoimaan. Samoin henkilöstö pystyy poistamaan työnsä kuormitustekijöitä, jotka heikentävät tuottavuutta ja siksi yrityksissä korostetaan ratkaisukeskeistä näkemystä tuottavuuden parantamiseen. Yritykset kehittävät toimintaansa tiukassa aikataulussa Kehittäminen pienissä yrityksissä on aikataulutettava oikein. Tärkeää on henkilöstön äänen kuuluminen. Yritysten kehittämisen voimavarana on vuorovaikutus. Se nähdään vahvana moniulotteisena tietoperustaisena k äsitteenä, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi (vrt Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan. Markkinointisuunnitelmat, toimintasuunnitelmat ja sujuva rekrytointi lisäävät tuottavuutta Pienissä yrityksissä kehittämisprosessi liittyy arkisiin markkinointi- ja toimintasuunnitelmien päivittämiseen ja henkilöstöprosessien kehittämiseen. Kehittämisen tuloksena yrityksen markkinointisuunnitelma ja toimintasuunnitelma päivitetään. Nämä nähdään tulevaisuudessa niin tärkeänä, että henkilöstö sitoutetaan suunnitelmien sisällön tuntemiseen ja kehittämiseen. Samoin yritysten kotisivujen päivittämisessä on havaittu henkilöstölähtöisyyden tuovan lisäarvoa. Yritys voi pohtia, millaiset ovat kotisivut, jossa henkilöstöllä “on hyvä olla” ja miten tuo vaikutelma välittyy kotisivuilta. Yrityksen toimintasuunnitelman rakentamisessa henkilöstölähtöisyys tuo kilpailuetua. Henkilöstö saa vaikuttaa asiakkaille suunnattuihin uusiin tuotteisiin, markkinointiin ja erilaisiin yrityksen kamppanjapäiviin aikatauluineen. Tuloksena työntekijät markkinoivat ja tuottavat sisältöä mielellään työnantajayrityksensä sosiaalisen median kanaviin, kun henkilöstölle on annettu tilaa kehittää. Rekrytointiprosessin kehittäminen perehdytyksineen ja lomakkeineen on yrityksille elintärkeää. Henkilöstön vaihtuminen on luonnollinen osa organisaatioiden elämää, mutta henkilöstö kantaa huolta siitä, ”viihtyykö uusi työntekijä meillä ja miten hänen sitoutumistaan organisaatioon voisi lisätä?” Entä sopiiko uusi työntekijä ”meidän yrityskulttuuriin”? Saisiko henkilöstö osallistua rekrytointiin? Rekrytointiin liittyviä loppuhaastatteluja voi pitää tärkeänä, samoin sitä, että uudella työntekijällä tulisi olla oma ”perehdytysmentor”, jolta kysyä tarvittaessa. Sosiaalistunut yrityskulttuuri ja yhteinen työpaikkakokous lisäävät tuottavuutta Tuottavasti moninainen -hankkeessa tuottavuuden tuloksia on kehitetty ratkaisukeskeisellä tuottavuuden mallilla. Palautteiden perusteella kehittämisprosessin tuloksena yritysten toimintakulttuuri on sosiaalistunut, kehittämistyön palautteiden perusteella voimavaroiksi on koettu hyvä työyhteisö ja hyvät asiakkaat. Tämä on heijastunut yrityksen tuotteisiin, palveluun ja asiakkaisiin, sillä ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Sosiaalinen yrityskulttuuri luo arvoa asiakkaalle (vrt. Hesapro 2013). Kehittämisprosessin päätteeksi yrityksissä on katsottu toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kehittämiskohteisiin. Kehittämisen tulokset ovat olleet hyvin yksinkertaisia: yhteinen kuukausittainen työpaikkakokous, josta ei haluta enää tulevaisuudessa luopua. Työpaikkakokousten on nähty varmistavan sosiaalistunutta kulttuuria. Tuloksia yrittäjän näkökulmasta Kehittämisen tuloksena on ollut yrittäjän näkeminen itsensä kehittämisen voimavarana. Palautteiden perusteella yrittäjät ovat nähneet itsensä tärkeäksi osaksi kehittämistä ja työpajat ovat olleet tehokas kehittämistapa, mutta siitä ”olisi saanut enemmän irti, jos olisi itsekin panostanut prosessiin enemmän”. Yrittäjän mielestä kehittämisen näkökulma on ollut henkilöstölähtöisyys, joka on toteutunut. Ratkaisukeskeinen tuottavuuden malli tulosten takana Hankkeemme aikana yrityksissä ulkopuolisina kehittäjinä toimiessamme emme ole tarjonneet vastauksia, vaan yritysten työntekijät itse tuottavat korjausta vaativat ratkaisut. Näin parannamme laatua, työhyvinvointia ja työn tehokkuutta. Ratkaisukeskeisessä tuottavuuden mallissa seuraavilla kysymyksillä on ollut merkitystä yrityksen tuottavuuden kehittämisessä: - Tulenko työntekijänä kuulluksi kehittämistilaisuuksissa? - Saanko hyödyntää asiantuntijuuttani työssäni? Saanko kehittää tuottavuutta hyödyntäen omaa asiantuntijuuttani? - Tuleeko ääneni kuulluksi tuottavuutta edistävissä ratkaisujen kehittämisessä? Sellainen yritys on tuottava, joka pitää huolta joka päivä tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista. Silloin ei jouduta saneeraamaan tai vähentämään henkilöstöä. Tällainen yritys näkee henkilöstön ja henkilöstön edustajat toimintatapojen ja kehittämisen voimavarana. Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. (Tanskanen 2013, 5.) Lähteet: Hesapro (For safe, healthy and productive workplaces) 2013. The link between productivity and health and safety at work. Background research paper. Life Long Learning Programme. Luettu 20.2.2019 Gröhn, I & Rekola 2017 (toim). Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla. Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf Tanskanen, R. 2013. Menestyvä työpaikka - tuottavuus ja työhyvinvointi. Työturvallisuukeskus. ---- Kirjoittaja: Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Metropolian Tuottavasti moninainen -hanke järjestää yrityksille verkostoitumistilaisuuksia, kuten 28.3.2019 “Kaikki on mahdollista? - Näkökulmia yrityksen kehittymiseen. https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/tuottavasti-moninainen/
Innovaatioista yrittäjyyteen
Korkeakoululähtöiseen yrittäjyyteen liitetään monesti mielikuvia, jotka vievät ajatukset nopeisiin voittoihin, erilaisilla areenoilla pidettyihin pitchauksiin, aggressiviiseen kasvuun ja enkelisijoittajiin. Muodikkaissa mielikuvissa unohtuu, että useimmiten merkittävämmät rahoittajat kiinnostuvat vasta sitten, kun yrityksen kannattavasta toiminnasta on olemassa jotakin näyttöä vähintään parin vuoden ajalta. Väliin mahtuu paljon kovaa työtä ja todennäköisesti myös epäonnistumisia. Joulukuussa 2018 julkaistiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI ry:n sekä Suomen Yrittäjät ry:n yhteistyönä toteutetut korkeakoulujen yhteiset yrittäjyyssuositukset. Suosituksissa korostetaan yrittäjyysasennetta ja -valmiutta, korkeakoulujen tukea uuden yritystoiminnan syntymisessä mutta myös yrittäjyyden uudistumisen merkitystä. Myös esimerkiksi mahdollisuus kokeilukulttuurien kehittymiseen korkeakouluissa nostetaan tärkeäksi. Kaiken korkeakoululähtöisen yrittäjyyden ei tarvitse olla hämmentävän eksoottista pöhinää tai säkenöivällä tavalla uutta ja nopeaa. Maltillisetkin tavoitteet, kuten vakaa ja tasainen kasvu voivat olla arvokkaita. Toimiva yritys voi olla vaikkapa uudistettu palvelu, sinänsä jotakin tuiki tavallista, jossa jokin asia vain on toteutettu aiempaa tai kilpailijoita paremmin. Yrittäjämäistä asennetta taas voi hyödyntää opinnoissa, työssä ja arjessa, vaikka ei ryhtyisikään yrittäjäksi. Toimiakseen yrityksen on joka tapauksessa tehtävä kannattavaa liiketoimintaa. Sen tuotteiden on oltava kunnossa. Jos tarjolla oleva asia on asiakkaalle hankalasti hahmotettava, toiminta vaikeutuu. Ei siis kannata oikaista ja suin päin rakentaa yrittäjyyttä keskeneräisen tuotteen tai suunnitelman varaan. Toisaalta loputon hiominenkaan ei ole välttämätöntä tai aina edes tarpeen: monesti ulostulo, kokeilut, ja tuotteen testaaminen asiakasta kuunnellen auttavat jatkokehityksessä ja oikean suunnan löytämisessä. Korkeakoululähtöinen yritys voi perustua myös opintojen yhteydessä kehitettyyn asiaan. Metropolian kaikille tutkinto-opiskelijoille pakollinen innovaatioprojekti MINNO esimerkiksi tuottaa vuosittain satoja projektituloksia, joista monet voisivat olla uuden yritystoiminnan ituja. Myös korkeakoulujen TKI-hankkeissa syntyy paljon uutta, joka ei välttämättä kuulu hankkeen fokukseen mutta on hyödynnettävissä. On mahdollista, että arvokasta tulosaineistoa, jopa keksintöjä voi jäädä hyllyille pölyttymään, koska niiden kehittäjät eivät ole huomanneet tuloksen merkityksellisyyttä. Yrittäjyyden opintoihin tulisikin liittää entistä enemmän innovaatioiden tunnistamiseen liittyvää opetusta ja käyttämätön ylijäämä tuloksia saada paremmin saataville. Omistajanvaihdos voi olla hyvä vaihtoehto aloittaa yrittäjyys. Esimerkiksi hyvinvointialoilla on lähivuosina jäämässä tuhansia yrityksiä ilman jatkajaa, kun omistaja jää pois työelämästä. Jo toimiva yritys valmiine osaajineen ja asiakkaineen on vähemmän riskialtis lähtökohta, kuin aivan uuden yrityksen perustaminen. Omistajanvaihdos edellyttää molemmilta osapuolilta, luopuvalta ja jatkavalta yrittäjältä kärsivällisyyttä ja joustavuutta, jotta vaihdos sujuu mahdollisimman kitkattomasti. Tiimiytyminen kannattaa Yksin ei välttämättä kannata ryhtyä yrittäjäksi. Varsin tavallinen ajatus nimittäin on, että opintojen yhteydessä on syntynyt jokin idea tai tuote, ja sen ympärille opiskelija haluaa perustaa yhden hengen yrityksen, joka sitten valmistaisi ja markkinoisi kyseistä tuotetta. Ellei kyseessä ole pienimuotoinen ammatinharjoittaminen, vaikkapa jokin käsityö -tai taideteollisuuden toiminta tai palvelu, tällainen malli ei ole asiakkaiden silmissä uskottavaa, eikä pitkän päälle edes kannattavaa. Tuloksena on helposti yrittäjän väsähtäminen ja toiminnan hiipuminen. Kaikkien alojen erikoisosaajia kun ei ole. Monasti on kannattavampaa pyrkiä rakentamaan tiimi, jossa on mahdollisimman monipuolista osaamista. Yrittäjyyttä suunnittelevien opiskelijoiden kannattaa hyödyntää jo opiskeluaikanaan korkeakoulussa tarjolla oleva monipuolinen tuki: oman alan yrittäjyyteen liittyvät opinnot, innovaatiopalvelut ja kiihdyttämötoiminta. Samalla voi etsiä sopivia jäseniä tiimiin, kehittää ideaansa ja hahmottaa, mitä edellytyksiä ja vahvuuksia itsellä on ryhtyä yrittäjäksi. Metropolian yrityskiihdyttämön Turbiinin 10 Week Sprint -ohjelma on yksi varteenotettava vaihtoehto yrittäjyyttä suunnitteleville. Kymmenen intensiivisen viikon aikana kenellä tahansa korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus työstää omaa ideaansa asiantuntijoiden kanssa työpajoissa ja kehittää ideasta liiketoimintaa. Syksyllä 2018 10 Week Sprint pilotoitiin myös hyvinvointialojen opiskelijoiden kanssa ja tulokset olivat erittäin hyviä: ”Kaikki osallistujat kokivat tärkeänä sen, että yrittäjyysosaaminen vahvistui. Opiskelijat saivat yritysideaansa tai omaa jo olemassa olevaa yritystään kehitettyä reilusti eteenpäin,” lehtori Ulla Vehkaperä Metropoliasta toteaa, ja kannustaakin eri alojen opiskelijoita osallistumaan Sprinttiin.[1] Yrityksen perustamisen tueksi on lisäksi tarjolla erinomainen kaupunkien ja kuntien palveluiden tukiverkosto, esimerkiksi Helsingissä toimii NewCo-yrityskeskus, joka antaa koulutus- ja neuvontapalveluita yrittäjyyden eri vaiheissa. Hyvä valmistautuminen kantaa pitkälle Kaikki yritystoiminta edellyttää epävarmuuden sietämistä, kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja johdonmukaista työskentelyä yhden päämäärän saavuttamiseksi. Oikoteitä ei ole. Korkeakoulu voi kuitenkin olla mukana, ja varmistaa, että kun vauhdinotto alkaa, on ponnahduslauta riittävän pitkä, jotta hyppy tuntemattomaan varmasti onnistuu. Ratkaisevat askeleet on jokaisen otettava kuitenkin itse. Alkavia yrityksiä ei voida hautoa loppumattomiin: hautomoista ei saa tulla hautaamoita. Hyvin tuettu yritys, jolla on toimiva idea ja määrätietoinen ja motivoitunut tiimi, uskaltaa ottaa vauhtia ja hypätä pelottomasti. [1] Lisää Sprint-kokemuksia voit lukea Anna Puustelli-Pitkäsen ja Hannes Jesarin blogista Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittouma (3AMK) käynnistyi 1.1.2017 yhtenä tavoitteena edistää 3AMK:in, opiskelijoiden ja henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia. Blogissa kerromme 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen -tiiminä tekemästämme kehittämistyöstä henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien edistämiseksi ja edistäen samalla yrittäjyyden ekosysteemiä pääkaupunkiseudulla. Vuorovaikutuksella yrittäjämäiseen ekosysteemiin Vuorovaikutus on moniulotteinen ja laaja tietoperustainen käsite, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi. Vuorovaikutus on systeeminen ja esiintyy yksilöiden ja ryhmien välillä sekä laajasti verkostoissa ja ekosysteemissä. Moninaisuutta ovat avanneet Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan. Kehittämistyömme taustalla ovat klusteri ja arvoverkkoajatukset sekä yrittäjyyden ekosysteemin rakentaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys julkisista yrityspalveluista paljasti koordinoimattoman yrityspalvelujen kentän, jossa ekosysteemiselle kehittämiselle, toimijoiden välisten rajapintojen sekä työnjakojen selkeyttämiselle on tilaus. (Pekkala ym., 2016). Pääkaupunkiseudulla on tarjolla julkisia yrityspalveluja, joiden monisyinen palveluvalikoima on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Ammattikorkeakoulujen rooli yrittäjyyden edistäminen osana laajempaa yrittäjyyden ekosysteemiä onkin vahvasti kehittäjän ja verkostoijan rooli. Pienille- ja keskisuurille yrityksille tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakoulut eivät ole hyödyntäneet yritysyhteistyötä voimavarana. Yritykset toivoisivat, että korkeakoulut kehittäisivät tapojaan viestiä nykyistä paremmin toiminnastaan ja yrityksille tarjoamistaan yhteistyömahdollisuuksista sekä panostaisivat yhteistyön rakentamiseen monimuotoisten yritystarpeiden kehittämiseksi (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym, 2018b). Ekosysteemit dynaamisia ja kontekstiin reagoivia Salmisen ja Mikkelän (2016) Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina -julkaisussa yrittäjäekosysteemit hahmotetaan siltana innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien välille. Ekosysteemisen politiikan tulisi olla kokonaisuudet hahmottavaa, vuorovaikutussuhteiden sekä toimijoiden välisten rajapintojen yhteensovittavaa ja muuttuviin kontekstuaalisiin tilanteisiin reagoivaa. Julkisilta toimijoiltakin edellytetään moderneja toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä sekä epävarmuuden sietoa. Toimivan ekosysteemin rakentaminen vaatii systeemijohtajuutta, systeemin kokonaisuuden hahmottamista, monipuolisia arviointikäytänteitä sekä kykyä siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uuden yhteisen tulevaisuuden luomiseen (co-creation) (Salminen ja Mikkelä, 2016, 6). Opettajilta ja tiimeiltä tämä edellyttää itsensä johtajuutta, irrottautumista vanhoista malleista, vastuun jakamista, monitasoista vuorovaikutusta ja ketterää kehittämistä. Uusissa Korkeakoulujen yrittäjyyssuosituksissa nähdään kolme keskeistä kehittämisaluetta: 1. yrittäjyysasenne ja -valmiudet, 2. uusi yrittäjyys ja 3. uudistuva yrittäjyys (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym. 2018a). Yrittäjyysasenne ja -valmiudet luovat pohjaa kahdelle jälkimmäiselle. Oppimisen omistajuudella, avoimella jakamisella, tiimi-, kumppanuus- ja verkostoyhteistyöllä sekä ketterällä, innovatiivisella kokeilukulttuurilla synnytetään uutta, parannetaan ja korjataan vanhaa sekä pidetään yritykset elinvoimaisina. Vuorovaikutteiset pajat henkilöstön kehittämisessä 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimimme kehitti 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia vuonna 2018 kahdella työpajalla henkilöstölle ja opiskelijoille. Näissä molemmissa oli mukana noin 20 osallistujaa. Samalla kartoitettiin henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia ja kehittämistarpeita. Tässä kehittämisessä vuorovaikutus muiden yrittäjyyden ekosysteemin toimijoiden nousi kehittämisen tavoitteeksi. Korkeakouluissa yrittäjyyden opettajat puurtavat yksin tehden päällekkäistä työtä. Verkostoituminen nousi keskeisenä kehittämiskohteena. Samoja alueen yrittäjiä kuormitetaan, eikä tiedetä toisten tapahtumista ja tarjonnasta. Kehittämistä on myös tiimiopettajuudessa, tiedon jakamisessa ja yhteisessä tekemisessä. Aina kun on yrittäjyyden äärellä kohtaamista, vahvistuu yrittäjyyshenki. Tarvitaan substanssiosaamisen kehittämistä, yritysvierailuja, tiimivalmennusta ja -opettajuutta, projektioppimista sekä opettajavaihtoa. Suurin osa näistä toiveista liittyy vuorovaikutukseen muiden tahojen kanssa. 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimi on toiminut vuoden ja olemme lisänneet amk:in HRD -henkilöstön ja yrittäjyyden ekosysteemitoimijoiden kanssa yhteistyötä. Työpajojen tuloksena havaittiin opettajien ja opiskelijoiden positiivisen asenteen merkitys osaamisen kehittämiseen. Positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan ja sitä kautta yrittäjämäinen ote vahvistaa yrittäjyysopettajien työtä, joka välittyy opiskelijoille. Yrittäjämäinen opettaja on inspiroiva, kannustava, hyvä kuuntelija, innostunut ja ennakkoluuloton toimija. Hän kannustaa kokeilemaan muistaen konkretian merkityksen. Positiivista asenne vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulutustilaisuudet ekosysteemin edistäjinä Ekosysteemiä vahvistettiin kolmella koulutustilaisuudella vuonna 2018: Eikö motivaatio riitä? – Keskity toimeenpanoon, 9.10. Haaga-Heliassa Pasilassa sekä PBL-Valmennus: Opettaja työelämätaitojen vauhdittajana 7.11. ja 30.11.2018. Näiden markkinointiin tiimi ja HR-henkilöstö osallistuvat ammattikorkeakouluissa. Kolmen AMK:n tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää henkilöstönsä fasilitointi- ja valmennustaitoja. Nämä taidot liittyvät läheisesti yrittäjyyteen, yritysideoiden sparraamiseen, yhteiskehittämiseen ja tiimityön fasilitointiin. 3AMK-yhteistyössä on tarkoitus järjestää kesällä 2019 opiskelijoille 10 Days 100 Challenges –innovaatiohaasteohjelma, johon tarvitaan tiimityön fasilitoinnin osaajia. Myös työpajoissa opiskelijat toivoivat vuorovaikutusta ja henkilökohtaisia tapaamisia. Ekosysteemin edistämistä sosiaalisessa mediassa Työpajojen jatkoksi avasimme oman 3AMK henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien LinkedIn-ryhmän keskustelun luomiseksi ja yhteisen kehittämistyön jatkamiseksi. Sisällöntuottajina toimivat kaikki yrittäjyysasiantuntijat. Laurea on avannut Opiskelijakauppa.fi -oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat harjoitella liiketoimintaa. Alustalla on tarkoitus myös tiedottaa yrittäjyyteen liittyvistä ekosysteemin tapahtumista sekä kursseista. Kehittämistyömme vahvisti pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK), Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian tavoitetta henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisessa osana laajempaa ekosysteemiä. Yhteisesti jaettu työkulttuuri ja yrittäjyyden ekosysteemin tuki opettajan yrittäjäidentiteetin vahvistajana on tulevaisuutta. Samoja kehittämiskohteita löytyy Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset 2018 julkaista ja sen pohjalta työstetyissä Yrittäjyyden pelikirja:ssa ja täydennettävä versio :ssa, joka on tehty korkeakoulun omaksi pelikirjaksi. Yrittäjyysasenne ja -valmiudet ovat Yrittäjyyden pelikirjassa jäsennetty Oppimisen omistajuuden vahvistamiseksi, Yrittäjämäisen oppimisympäristön ja Yrittäjämäisten tiimien rakentamiseksi, sekä kokeilukulttuurin juurruttamiseksi. Nämä ovat keskeisiä alueita myös 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen kannalta. Kehittämistyömme oli esillä yrittäjyyskasvatuspäivillä Lahdessa ja siitä on ilmestynyt abstraktikirja ja artikkelijulkaisu YKTT2018. Seuraavat yrittäjyyskasvatuspäivät järjestetään Helsingissä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin Yliopiston Viikin laitosten yhteistoimintana 2.-3.-10.2019. Suomen Yrittäjät järjestää yhdessä Diakin kanssa maksuttoman valmennuksen opettajille yrittäjyyspedagogiikasta ja yritysyhteistyöstä Helsingissä 5.4. ja 9.5.2019. Kirjoittajat: Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, sote -johtamisen YAMK-tiimi, THM, lehtori, projektipäällikkö, Oona –Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hanke sekä asiantuntijalehtori, Tuote-ja palveluvirittämö -EAKR-hanke. Fysioterapian, jalkaterapian, kuntoutuksen, yrittäjyyden, johtamisen, laadunhallinnan, kehittämisen ja kouluttamisen asiantuntija. Taina Kilpinen, Laurea-ammattikorkeakoulu, Asiantuntija/Yrittäjyystiimi (henkilöstön ja opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, viestintä & verkostot), Projektipäällikkö: Polku – liikeideasta kasvuyritykseksi, Spinno – kasvuyrityksen kehityskumppani, Talsinki Metropolitan Incubation, KTM, kasvuyrittäjyyden, asiantuntijoiden ja johtajien kehitysohjelmien, kansainvälisen yhteistyön, projektijohtamisen asiantuntija. Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Päivi Williams, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päivillä on parinkymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta niin isoista yrityksistä kuin startupeista opetuksen, digitalisaation, markkinoinnin ja projektijohtamisen aloilla. Hän on innostunut elinikäisestä oppimisesta, ja valmistuttuaan tietojenkäsittelyopin maisteriksi hän on opiskellut markkinointia ja johtamista Aalto-yliopistolla, sekä valmistunut ammatilliseksi opettajaksi. Yrittäjyys ja yrityskasvatus on lähellä sydäntä ja nyt Päivi toimii Service Design Leadina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp Schoolissa. Lähteet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018a). Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yrittäjyyssuositukset/Yrittäjyyssuositukset%20korkeakouluille%202018.pdf Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018b). Selvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2018/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf Kolehmainen, Sirkka-Liisa, Kilpinen, Taina, Komulainen, Marjatta & Williams, Päivi (2018b). Kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen. Artikkeli ss. 71-92. Teoksessa: Peltonen, K., Laakso, H., Kuru, P. & Oksanen, L., (2018). YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018 - Artikkelit. Entrepreneurship Education Conference 2018 – Articles. Tutkimusraportit – Research Reports 84. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LUT University. Lappeenranta. Saatavilla www-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-246-9 Pekkala, H., Lamminmäki, K. Kaihovaara, A., Halme K. & Salminen, V. (2016). Selvitys julkisista yrityspalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 10/2016. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74841/TEMjul_10_2016_web_11032016.pdf?sequence Salminen, V. & Mikkelä, K. (2016). Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Saatavilla www-muodossa: https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/Policy+Brief+VNK+yritt%C3%A4j%C3%A4ekosysteemit+0903.pdf/05ccb22f-f9bb-4d43-8ec0-b92aed946bfa?version=1.0 Suomen Yrittäjät (2018a). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille - Suositukset yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyyden_pelikirja_korkeakouluille_0.pdf Suomen Yrittäjät (2018b). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille - Toimet yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yritt%C3%A4jyyssuositukset/Pelikirja%20t%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4%20Yritt%C3%A4jyyssuositukset.pdf
Yrittäjänainen haluaa kasvaa
”Kasvu on ihmisenä ja yrittäjänä kasvamista”. ”Kasvu on sitä, että pystyn elämään mielekästä elämää”. ”Kasvua syntyy, kun teen enemmän yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa”. Näin kuvailevat yrittäjänaiset ajatuksiaan kasvusta. Mutta ovatko nämä kasvusta puhuvat yrittäjänaiset harvinaisuuksia? Perinteisesti on ajateltu, että naiset eivät halua kasvattaa yritystoimintaansa. Naiset haluavat puuhastella enemmän kuin tehdä vakavaa yritystoimintaa. Tilastojen valossa naisyrittäjät työllistävät miesyrittäjiä harvemmin ulkopuolisia työntekijöitä ja naisten yritykset ovat harvemmin kasvuyrityksiä. Naisten yrittäjyyttä tukevassa Oona-hankkeessa olemme havainneet, että nämä väitteet eivät välttämättä ole totta: kasvuhaluja kyllä löytyy. Lisäksi yrittäjänaiset haastavat perinteisinä pidetyt kasvun mittarit. Kasvuhalukkuus on kaikissa suomalaisissa pk-yrityksissä (1) keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa. Oona-hankkeen kyselyyn osallistuneista yrittäjistä jopa 37 % kertoi tavoittelevansa liikevaihdon voimakasta kasvua. He eivät kuitenkaan tahdo kasvua millä ehdoilla tahansa. Käsitys siitä mitä halua ja minkälaista elämää tahtoo elää, on usein esillä yrittäjänaisten keskusteluissa. Perinteisesti kasvua mitataan määrällisillä mittareilla Useimmiten kasvu nähdään määrällisenä lisääntymisenä. Jotain on enemmän kuin aikaisemmin eli bisneskielellä kassavirtaa, henkilöstöä tai voittoa. Pienyritysten kasvuun keskittyvä tutkimus (2-4) kuitenkin osoittaa, että yrittäjän käsitys kasvusta jakaantuu moniin eri osa-alueisiin, henkilökohtaisesta elämästä kaupalliseen menestymiseen. Myös yrittäjänaiset haastavat perinteisinä pidetyt kasvun mittarit ja puhuvat kasvusta monin eri tavoin. Jos ajattelemme kasvua, vaikka tomaattien kasvattamisen kautta, niin kasvua on ainakin kolmen tyyppistä. Ensinnäkin kasvu on tomaatintaimien itämistä (yritysnäkökulmasta itäminen on uusi tuote/palvelu, uusi verkosto, uusi yritys, omistajanvaihdos tai yritysosto). Toiseksi kasvu on tomaattien kypsymistä (yrittäjien arjessa kypsyy oma osaaminen, asiakasymmärrys tai liikeidea). Kolmantena kasvu on versomista ja rönsyilyä (eli uusia yhteistyökuvioita, verkostoja ja osaamista, osakkuuksia, tytäryhtiöitä, fuusioita, uusia lisenssejä tai muuta liiketoiminnan laajentumista). Ja toki kasvu on myös tomaattien määrällistä lisääntymistä (voitto, myynti, liikevaihto, tuottavuus, työllistäminen). Lisäksi osa yrittäjistä pohtii kasvua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulmista, niin kuin useat tomaattien kasvattajatkin. Mitä kasvuyrittäjyys oikeastaan on? Kasvuyrittäjyyden määritelmän voi kokea yksinyrittäjän näkökulmasta lannistavana. OECD:n, Eurostatin sekä TEM (5) määritelmän mukainen kasvuyritys on vähintään kymmenen henkilöä työllistävä yritys, jonka kasvuvauhtia kuvaa kymmenen prosentin lisäys yrityksen henkilöstön tai liikevaihdon määrässä vuosittain, tulevien kolmen vuoden aikana. Toisella tapaa määritettynä, kasvuyritys on vähintään 20 prosenttia vuodessa henkilöstöltään tai liikevaihdoltaan kasvava yritys. Suomalainen yrittäjyys on lähtötasoltaan kuitenkin huomattavasti vaatimattomammissa kantimissa: yli 90 prosenttia yrityksistä (6) on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Lisäksi 65 prosenttia yrityksistä on yksinyrittäjien harteilla. Yrittäjänaisten osuus yksinyrittäjistä on kolme neljäsosaa (7). Jos viittaamme kasvuyrittäjyydellä vain edellä mainittuun määritelmään, niin kaikkien alle kymmenen hengen yritysten kasvu jää hämärään. Kuitenkin esimerkiksi yksinyrittäjän yritystoiminnan liikevaihto voi kaksinkertaistua ottamalla yrityskumppanin. Jos se ei ole kasvuyrittäjyyttä, niin mikä? Kasvupolkuja tukemassa Otollisen markkinatilanteen, laadukkaan tuotteen tai palvelun, yrittäjän rautaisen osaamisen ja onnellisten sattumien lisäksi, halu kasvaa näyttäytyy erittäin tärkeänä selittäjänä yrityksen kasvulle. Myös suunnitelmallisen kasvupolun luominen tukee yrittäjiä. Oona-hankkeessa keskitymme johtamisosaamiseen, liiketoimintaosaamisen, tuotekehitykseen ja digitaalisten taitojen kehittämiseen. Kurssien ja ohjattujen työpajojen rinnalla vertaisoppiminen ja -tuki ovat suuressa roolissa. Lisäksi yrittäjänaiset tarvitsevat tukea kansainvälistymiseen, harjoitusta vientiin sekä kannustimia työpaikkojen luomiseen (8). Tuen tulee kohdistua myös esimerkiksi perheyrityksiin ja omistajanvaihdosyrityksiin, joilla on huomattava ja usein piilevä kasvupotentiaali verrattuna uusiin yrityksiin (8). Yrityskasvua voi myös kehittyä sarjayrittäjyydestä, jolloin osaaminen kumuloituu ja riskinottokyky paranee tai laajentamalla portfolioyrittäjyydeksi, jolloin samalla omistajayrittäjällä voi olla useita yrityksiä samanaikaisesti. Oona-hanke yrittäjänaisten kasvun tukena Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteisesti toteuttamassa Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeessa yhtenä päätavoitteena on lisätä uusmaalaisten yrittäjänaisten kasvuhalukkuutta ja kannustaa heitä rohkeasti pohtimaan erilaisia kasvupolkuja. Tämä bloggaus perustuu keskusteluihin hankkeen vertaisryhmissä ja työpajoissa. Seuraava vertaisryhmä aloittaa syyskuussa. Tervetuloa mukaan! Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Voimakkaasti kasvuhakuiset PK-yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yritykset. 6/2018. Verkkodokumentti. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160566/TEM_rap_6_2018_FINAL.pdf>. Luettu 14.5.2018. Achtenhagen, L. & Naldi, L. & Melin, L. 2017. ”Business Growth” - Do Practitioners and Scolars Really Talk about the Same Thing? Entrepreneurship Theory and Practice. Verkkodokumentti. < http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1540-6520.2010.00376.x>. Luettu 14.5.2018. Costin, Y. 2012. In pursuit of growth: an insight into the experience of female entrepreneurs. International Journal of Gender and Entrepreneurship. Vol. 4. No 2, 2012. pp 108-127. Verkkodokumentti. <http://www.emeraldinsight.com/1756-6266.htm>. Luettu 14.5.2018. Wright, M. & Stigliani, I. 2012. Entrepreneurship and growth. International Small Business Journal 31 (1) 3-22. Verkkodokumentti. <http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0266242612467359?journalCode=isbb>. Luettu 14.5.2018. Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Kasvuyrittäjyys. Verkkodokumentti. <http://tem.fi/kasvuyritykset>. Luettu 14.5.2018. Suomen Yrittäjät 2018. Yrittäjyystilastot 2016. Verkkodokumentti. <https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyystilastot.pdf>. Luettu 14.5.2018. Suomen Yrittäjät 2018. Yksinyrittäjäohjelma 2011-2015. Verkkodokumentti. <https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tavoiteohjelmat/yksinyrittajaohjelma-2011-2015-317764>. Luettu 14.5.2018. Vier Machado, H. 2016. Growth of small businesses: a literature review and perspectives of studies. Gest.Prod. Vol. 23. No 2 São Carlos Apr. /June 2016 Epub May 17, 2016. Verkkodokumentti.<http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0104-530X2016000200419&script=sci_arttext&tlng=en>. Luettu 14.5.2018. Kirjoittajat: Sara Lindström, Työterveyslaitos Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoittajat vetävät Oona-hankkeessa johtamisen työpajoja ja yrittäjänaisten vertaisryhmiä. Lisäksi he valmistelevat yrittäjänaisille suunnattua työkirjaa, jonka tavoitteena on tukea yrittäjänaisia yritystoiminnan kylvö-, itämis-, kasvu- ja sadonkorjuuvaiheiden läpi. Unohtamatta kastelua, lannoitusta ja kitkemistä.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.