Avainsana: yrittäjä
Liiketoimintaa Lean Startupilla ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin
Koronapandemia vaikutti suuresti liikunta- ja hyvinvointialalla toimiviin yrityksiin. Keväällä 2020 tehdyn selvityksen mukaan liikunta-alan yrityksistä 59 %:lla liikevaihto laski koronarajoitusten myötä vähintään puolella. Monet yritykset joutuivat lopettamaan toimintansa kokonaan. (1.) Samalla myös ikääntyneiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi oli koetuksella tiukoista korona rajoituksista johtuen. Tässä blogitekstissä kerromme, miten ammattikorkeakouluissa on valmennettu yrityksiä uusiutumaan tuote- ja palvelukehityksessä Lean StartUp -menetelmän avulla. Lean StartUp ja kestävä kasvu kehittämistyön perustana Uuden luominen tapahtuu aidosti epävarmassa ympäristössä. Tilaston (2) mukaan yli 70 % kaikista uusista kokeiluista epäonnistuu. Vaikka aikaisempi kehitys on tiedossa, ei sen perusteella voida päätellä tulevaa. Lean Startup on menetelmä, jonka avulla pieni tai suuri organisaatio kykenee suunnitelmallisesti ja systemaattisesti luomaan uutta siten, ettei se päädy tuon ikävän tilaston jatkeeksi. Kestävä kasvu viittaa pitkäaikaiseen menestymiseen, jossa onnekkuuden ja satunnaisuuden merkitys vaimenee. Niin ihmisten kuin yritysten toiminnan päämääränä on lopulta kestävä kasvu. Lean StartUp -menetelmän ytimessä on validoitu oppiminen, joka tuottaa kestävää kasvua, sillä oppiminen kohdistuu todellisiin ja mitattaviin syy-seuraussuhteisiin. Jokainen organisaatio rakentuu ihmisistä, joilla on rajaton potentiaali tuottaa uusia ideoita ja toimia luovasti, mikäli heillä on siihen oikeus ja mahdollisuus. Muiden matkiminen ja menneisyyteen kurottaminen ovat ehdollistettuja toimintatapoja, joista voidaan oppia pois, mikäli vaihtoehtoinen ja riittävän turvallinen menetelmä on löydettävissä. Lean Startup –menetelmä mahdollistaa uuden luomisen turvallisesti ja systemaattisesti. Perinteinen tuote- ja palvelukehittäminen pohjautuu yritysten asettamiin ennakko-odotuksiin Kaikki kehittäminen perustuu oletuksiin tulevasta. Perinteinen kehitystyö rakentuu kumuloituvien oletusten varaan, jolloin prosessin aikana tuntemattomien muuttujien määrä kasvaa hallitsemattomaksi. Perinteinen tuote- ja palvelukehittäminen hyödyntää kyselyitä, joilla uskotaan kerättävän luotettavaa tietoa asiakkaiden tarpeista. Kyselyt muotoillaan kuitenkin yrityksessä, eivätkä ne osoita sellaista tietoa, joka saattaa olla ratkaisevaa tuotteen tai palvelun käytettävyyden tai haluttavuuden kannalta. Lean Startup –menetelmä korostaa oletusten testaamista, ennen kuin ne hyväksytään osaksi suunnitelmaa. Testaaminen tapahtuu heti, kun hypoteesi syntyy, jotta vältytään rakentamasta uusia oletuksia testaamattomien oletusten varaan. Lean StartUp -menetelmässä asiakkaat osoittavat, mitä he tarvitsevat ja haluavat. Osoittaminen on eri asia kuin kyselyihin vastaaminen. Minimum Viable Product (MVP) eli pienin tai alkeellisin toimiva tuote on keskeinen väline, jonka avulla asiakkaat kykenevät osoittamaan monin tavoin, kuten liikkeiden, eleiden, osaamattomuuden tai hämmennyksen kautta, kuinka he tuotetta tai palvelua käyttävät ja mitä he siltä toivovat. Yrityksen tulee oppia seuraamaan asiakkaiden käyttäytymistä sen sijaan, että seurataan kyselylomakkeiden tuloksia. Tuotteita tai palveluja kehitettäessä MVP rakennetaan nopeasti ja pienin kustannuksin. Se tarjotaan asiakkaille ja ryhdytään yhteiskehittämään asiakkaiden kanssa sen ominaisuuksia kohti ideaalia tuotetta tai palvelua. Tuote- tai palvelukehittäminen tapahtuu siis aidosti yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeistaan lähtien. Uusia ominaisuuksia kehitettäessä testataan jokainen toiminnallinen muutos asiakkailla. Vain näin tiedetään kaiken aikaa, mitkä askeleet johtavat eteen- ja mitkä taaksepäin kehityksessä. Asiakkailta kerätään myös heidän käyttäytymistään mittaavaa dataa, jonka avulla tiedämme kuinka uusi ominaisuus aidosti vaikuttaa asiakkaiden toimintaan. Validoidun oppimisen juurtuminen yrityksen toimintatapoihin johtaa pysyvään muutokseen. Siirtyminen arvausten ja oletusten maailmasta syy-seuraussuhteiden aitoon ymmärtämiseen muuttaa koko organisaation toimintaperiaatteita. Muutos voi aluksi tuntua hankalalta. Ne, jotka ovat valmiita rikkomaan vanhan muotin ja ryhtyvät tutkimaan, miten aidosti luotettava kehittäminen vaikuttaa yrityksen kasvuun, ihmettelevät miksi ihmeessä he eivät ole aiemmin tulleet kyseenalaistaneeksi epätyydyttävää ja epävarmaa kehittämisen kulttuuria. Muuttaako Lean Startup -menetelmän käyttö yritysten toimintaa? Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut (3AMK) yhdessä hakivat rahoitusta Lean StartUp-menetelmään pohjautuvaan asiakas- ja tarvelähtöisen valmennusmallin rakentamiseen liikunta- ja hyvinvointialan mikro- ja pienyrittäjille. Syksyllä 2021 saadulla Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella Dallaten-valmennuksen suunnittelu käynnistyi. Keväällä 2022 valmennuksen aloitti 15 Uudellamaalla toimivaa yritystä. (3) Dallaten - asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - valmennus sisälsi kaikille yhteiset koulutuswebinaarit sekä yksilöllisen räätälöidyn valmennusosuuden. Yksilöllisesti räätälöity valmennusosuus toteutui yrityslähtöisesti, yritysvalmentajan tukemana. Yrittäjien mahdollisuudet osallistua ohjattuun kehittämisprosessiin vaihtelevat Dallaten-hankkeessa toteutetussa valmennuksessa todettiin mikro- ja pienyrityksillä olevan tarve ja halu ottaa seniorikuluttajat mukaan palvelujen kehittämiseen. Yhteistyössä mukana olleen Vaikuttajaryhmän (4) eli yli 65-vuotiaiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kuluttajien kanssa syntyi uusia ja hiottiin jo olemassa olevia palveluita paremmin asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Olennaisinta tässä onnistumisessa oli yritysten oma resurssointi, ja mahdollisuus olla aktiivinen asiakkaisiin päin muiden päivittäisten kiireiden keskellä. Hankkeessa alusta asti mukana olleista yrityksistä useimmat lähtivät innolla mukaan. He kuvailivat organisaationsa taustaa ja kevään 2022 tilannetta muun muassa asiakkaiden, kilpailijoiden ja hinnoittelun kannalta. Tällä yrityskohtaisella nykytila-analyysillä luotiin pohjaa hankkeessa jatkossa tarjottaville koulutuksille ja räätälöidyille valmennuksille. Samanaikaisesti osallistujat perehdytettiin koulutuswebinaareissa menetelmän sisältöön ja mahdollisuuksiin. Myös näihin webinaareihin osallistuivat lähes kaikki mukaan ilmoittautuneet yritykset. Nykytila-analyysien osana yrittäjät valitsivat toiveensa yrityskohtaisten valmennusten kehityskohteiksi. Tähän työhön saatiin mukaan 12 osallistujaa, alun perin mukana olleista 15:sta yrityksestä. Tässä joukossa 8 yritystä oli valmiina kehittämään edelleen jo melko valmista palveluaan. 4 yritystä keskittyi jalostamaan idea-asteella olevan tuote- tai palvelupakettinsa kehittämistä. Kaksi yrityksistä jättäytyi työn jatkuessa sivummalle yhteistyöstä. Räätälöityihin valmennuksiin, ja hankkeen loppuvaiheen tapahtumiin osallistui siis 10 yritystä. Yritysten aktiivisuus vaihteli merkittävästi. Toiset ottivat maksimaalisen hyödyn valmennusmahdollisuuksista, ja olivat mukana, oli sitten kysymys vaikuttajaryhmäpäivistä, yhteiskehittämisen työpajoista tai yrityskohtaisista tapaamisista. Muilla pienyrityksen arjen kiireet estivät osallistumisen näihin tilaisuuksiin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä oli aktiivisia hankkeen valmennusten loppuun saakka. Osallistumisessa oli näidenkin kesken melkoista vaihtelua. Voidaan sanoa, että nämä osallistujat hyödynsivät palvelun kehittämisen mahdollisuuksia vaikuttajaryhmän kanssa, osallistuivat työpajoihin ja heille sopivalla tavalla hyödynsivät Lean StartUp-menetelmän mahdollisuuksia. Palveluja esiteltiin, testattiin ja edelleen kehitettiin asiakkaiden kanssa. Palautteen ja keskustelujen perusteella tätä ilmiötä selittävät sekä henkilökohtaiset, että yritystoimintaan liittyvät syyt. Tyypillisimmillään pienyrittäjä joutuu työpäivän aikana äkillisesti reagoimaan mitä erilaisimpiin suunnitelmia muuttaviin tilanteisiin. Joudutaan tuuraamaan sairastanutta työntekijää, asiakashankinta tai –palvelu vie ajan tai kiireelliset liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät haasteet vievät ajan. Mahdollisia muita syitä aktiivisuuden vaihteluihin saattaa tulla vielä esille ennen hankkeen päättymistä, mutta keinoja yrittäjien aktiivisuuden lisäämiseksi on löydettävä. Ovatko näitä joustavan osallistumisen lisääminen tallenteiden tai esimerkiksi hybriditoteutuksen muodossa? Vai yritysten valmiuksien ja osaamisen kehittäminen kehitystyön resurssoinnissa? Näitä vastauksia haetaan edelleen, mutta selvää on, että kehittämistahtoa pienyrityksissä riittää. Tuotekehitystä uudella tavalla - yrittäjän kokemus valmennukseen osallistumisesta Dallaten-valmennus yhdisti ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden teoreettisen osaamisen vaikuttajaryhmän eli potentiaaliset asiakkaat aidosti kohdaten ja keskustellen minut yrittäjänä, asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjänä ja tarjoajana. Koska elämme pidempään, aivojen kunto ja mielen vireys ratkaisevat usein lisävuosien laadun. Tämän osallistavan yhteistyön tuloksena syntyi ‘Aivot kunnossa ja mieli vireessä '-valmennus, jonka rakenteeseen ja sisältöön potentiaaliset asiakkaat pääsivät aidosti vaikuttamaan jo valmennuksen kehitysvaiheessa. Kasvaville seniorimarkkinoille syntyi siis uusi asiakaslähtöinen hyvinvointipalvelu sellaiselle osa-alueelle, jolla ei vielä ole kovinkaan paljon tarjontaa. Tuntuu hienolta, kun saa ja voi olla mukana tekemässä näin merkityksellisiä kehityshankkeita yhdessä muiden kanssa. Valmennuksessa hyödynnetyn Lean Startup -menetelmän yhteydessä käytetyt ajattelun viitekehykset ja kehittämisen mallit olivat sellaisia, joita tulen hyödyntämään varmasti myös jatkossa, eli osaamiseni lisääntyi. Lisäksi koulutuksen aikana minulla oli erinomainen mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Verkostoitumisen seurauksena minulle avautuikin tilaisuus tarjota yhdelle opiskelijalle mahdollisuus tehdä opinnäytetyö, joka liittyy vahvasti yritykseeni ja sen tarjoamiin palveluihin eli tältä osin yhteinen matka myös jatkuu. Yhdessä opitusta syntyi myös vinkkejä muille yrittäjille Jokaiselle yritykselle on eduksi tarkastella tuote- ja palvelukehittämisen toteuttamista tavalla, joka on sekä turvallinen että kannattava. Lean Startup tarjoaa menetelmän, jonka avulla yritys ei päädy epäonnistuneiden hankkeiden tilaston jatkeeksi. Mikäli yritys kykenee omaksumaan menetelmän tarjoaman kokeilukulttuurin, se löytää itsensä lopulta muiden tätä menetelmää soveltavien, maailman kannattavimpien yritysten joukosta. Tämän tilaston jatkeena on mukavampi jatkaa taivalta. Kannattaa siis opiskella Lean Startup - menetelmän perusteet (5) tutustua muihin menetelmää käyttäneihin yrittäjiin ja yritystarinoihin verkostoitua ja tutustua asiakasryhmään lähteä rohkeasti kokeilemaan menetelmää. Kirjoittajat Heidi Stenberg, KM, Lehtori, Th, tuotekehittäjä EAT, toimii Dallaten-hankkeen projektipäällikkönä tuoden toimintaan mukaan moninaisen osaamisen ja kokemuksen projektien johtamisesta, palveluiden kehittämisestä sekä myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla. Jukka Kaisla on psykologisen taloustieteen tohtori, yliopettaja. Organisaatioasiantuntija ja –valmentaja. Dallaten-hankkeessa hän on toiminut Lean StartUp -menetelmän asiantuntijana. Juha Leskinen on Laurea-ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija. Pitkän liike-elämän kokemuksen omaavana tradenomina hän valmentaa hankkeissa pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä muun muassa Lean StartUp -menetelmää hyödyntäen. Dallaten- hankkeessa hän on keskittynyt palvelukehityksessään pidemmälle päässeiden yrittäjien tukemiseen testausvaiheesta eteenpäin. Markku Hiljanen MBA, KTM, IhanaElo® -hyvinvointiohjaaja, Sertifioitu hyvinvointinavigoija, Firstbeat Life™ Certified Provider, BrainID® -mentor, ilMe-valmentaja ja Master Trainer. Ledear Oy:n perustaja ja TJ, joka toimii ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjänä, valmentajana ja luennoitsijana. Lähteet Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan (PDF). Simon-Kucher & Partners 2014. Press release: 72 percentage of all new products flop (simon-kutcher.com) Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin (dallaten.fi) -hankesivu. Seppänen M., Stenberg H., Leskinen J. 2023. Lean startup ja palvelumuotoilu hyvinvointipalvelujen kehittämisessä (journal.laurea.fi) Ries E. 2011. The Lean Startup. Suomennettu: Lean StartUp – kokeilukulttuurin käsikirja
Sirkkaa lautaselle ketterästi – yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
Omistan puolet pienestä elintarviketehtaasta, jossa prosessoidaan ja valmistetaan muun muassa hyönteisruokia, eli kotisirkkoja ja jauhomatoja. Mielestämme tuotteemme ovat aivan mahtavia ja rakennamme koko ajan uusia tuotteita ammattitaitoisten kokkiemme toimesta. Oikeastaan olen aika ylpeä koko tiimissämme! Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kuitenkin riskialtista. Emme voi ennalta varmuudella tietää, aukaiseeko kuluttaja kukkaronnyörit tuotteillemme tai ottaako ravintolat tuotteemme ruokalistoilleen. Kerron tässä blogimerkinnässä, minkälaisen ratkaisun kehitimme tuotekehityksen ja myynnin tueksi. Kansainväliset asiakkuudet ja myyntikanavat Asiakkaita näille tuotteille on Briteissä, Saksassa, Tsekeissä, Ruotsissa ja myös Suomessa. Sirkkojen myynti tapahtuu Suomessa ja Saksassa pääosin Amazonin ja oman verkkokaupan kautta. Saksassa tuotteet ovat myynnissä myös Kauflandilla ja Tsekeissä yhteistyökumppanin tuotelistoilla. Kehitystyön alla on ollut myös muita ruokavalmisteita ja juomia. Olen myös palkkatyössä, joten työskentelyni tehtaalla tapahtuu tarvittaessa iltaisin ja joskus myös viikonloppuisin. Osa tuotteistamme on myynnissä kaikissa Suomen Ruohonjuurissa ja muutamassa K-kaupassa sekä useassa ravintolassa. Yrittäjän lusikka mestarikokkien sopassa Tuotteiden jatkuva kehittäminen on tärkeää ja mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen jatkuvasti muutoksessa olevassa ruokien makumaailmassa. Tiimissämme ovat lisäkseni Michelin-kokki Jouni Toivanen sekä Ravintolakoulu Perhon opettajakokki Jarmo Liimatainen. On huikeaa seurata ammattilaisten työtä, vaikka maallikkona tekisinkin monta asiaa toisin. Tuotekehitys siis toimii ja uusia tuotteita rakennetaan ja ideoidaan jatkuvasti. Olen huomannut, että ravintola-alan ammattilaisten makuaisti ja kyky tunnistaa erilaisia makuvivahteita on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi omaan makuaistiini. Tämä vajavaisuuteni tuo usein esille ongelmia, kun arvoimme uusien tuotteiden mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa muiden tuotteiden kanssa - en tunnista kaikkia ruuan maun vivahteita ja olenpa usein täysin eri mieltä tuotteista. Paljon on ollut juomia ja ruokia, joista en pidä lainkaan. Uudet tuotteet nielevät rahaa Uuden tuotteen lanseeraaminen on kallista. Tuotteen tekemisessä on useita eri osa-alueita, muun muassa: suunnitellaan tuote ja sen reseptiikka etsitään sopiva pakkaus kuvataan tuote ja annokset suunnitellaan pakkauksen ulkoasu (etiketti) tehdään viranomaismääräyksen mukaiset raaka-ainelistaukset mietitään laajempi valmistusprosessi testataan pakkausmetodit rakennetaan pakkaus- ja valmistuslinjasto kokeillaan opitaan virheistä Virheet korjataan ja lopulta viedään ravintoloille maistiaiset, tehdään kauppaketjujen ostajille markkinointiin näyte-erät. Lanseeraukseen kuuluu muitakin vaiheita, yhdessä nämä vievät aikaa ja rahaa merkittävästi. Omien arvioiden mukaan meiltä kuluu yli 10 000 euroa yhden uuden tuotteen ja siihen liittyvän palvelun rakentamiseen. Siltikään meillä ei ole varmuutta, ottavatko ravintolat tuotteemme osaksi omia ruokalistojaan ja pitävätkö kuluttajat tuotteesta. Menestymisen ennustaminen on todella vaikeaa. Tuotekehityksen purevinta kritiikkiä ei saa ystäviltä Etsimme ratkaisua uusien tuotteiden menekin ennakoitavuusongelmaan. Aloitimme koemaistatuksilla perhe- ja ystäväpiirissä saadaksemme palautetta tuotteista. Palaute oli aina pääosin positiivista, mikä ei yllättänyt. Kukapa sitä ystävän tai perheenjäsenen tuotteita haukkuisi. Totesimme, että palautteen kerääminen tuttavapiiriltä on tärkeää, mutta ei anna oikeaa kuvaa siitä ollaanko tuotetta valmiita ostamaan. Olimme edelleen saman ongelman äärellä. Asiakkailla testaamalla valikoidaan tulevaisuuden hittituotteet Pohdimme asiaan ratkaisua ja päätimme testata uutta lähestymistapaa. Siihen kuului digitaalista markkinointia ja palvelua yhdistettynä tehtaanmyymälään, jossa ravintoloitsijat ja kuluttajat pääsevät tutustumaan tuotantoprosessiin ja ostamaan sekä maistamaan uusia tuotteita ja antamaan suoraa palautetta tuotteista. Kaikki tämä vielä korona-aikana, huh. Päätimme aukaista keväällä 2021 tehtaanmyymälän keskiviikkoiltaisin. Sitä markkinoitiin myymälää fyysisesti tehtaan lähellä olevissa Facebook-ryhmissä ja Instagramissa, sekä luonnollisesti yrityksen omissa sosiaalisen median kanavissa. Ensimmäiseen aukioloon emme ehtineet edes hankkia maksupäätettä, vaan toimimme käteisellä ja omilla Mobilepay-tileillä. Kuittivihon ehdin sentään käydä kirjakaupasta ostamassa sekä hankkia tukusta maistatuslusikat ja myyntirasiat. Etikettejä ei ollut, vain tuoteluettelo sekä raaka-ainelistat. Jännityksellä odotimme, tuleeko kukaan käymään. Onneksi meillä oli muutakin tekemistä tuolle illalle, joten toimettomina emme joutuisi paikalla olemaan. Olimme asettaneet tavoitteeksi viisi asiakasta ja 50 euron liikevaihdon, ensimmäinen kerta on ensimmäinen, eikä liikaa odotuksia voinut olla. Pidimme myymälää auki kello 17-20 ja myymälässä kävi yli kymmenen asiakasta. Liikevaihtoa kertyi parisataa euroa. Maistatimme tuotteitamme ja saimme rehellistä palautetta! Asiakkaat ostivat tuotteita maistatuksen jälkeen. Lisäksi saimme ravintolatilauksen muun muassa kuusenkerkkäpestosta. Asiakaspalautteesta tuoteperheeksi Valmistimme tehtaanmyymälään jatkuvasti uusia tuotteita asiakkaiden maistettavaksi. Päätimme tehdä nopeita kokeiluja ja päättää saadun palautteen perusteella, mihin tuotteisiin panostamme enemmän. Tuotteita syntyi laidasta laitaan, eksoottisimmasta päästä mainittakoon chilimaustettu jauhomato, muurahaissuola, savusuola ja kultasirkka. Testasimme asiakkailla lukuisia tuotteita, muun muassa nokkosista valmistettua superpestoa, horsmista valmistettua Kimchiä, grillivoita, vanilijasimaa ja raperperimansikkamehua. Saatu palaute on ollut koko ajan suoraan lompakolla tehtyä. Asiakkaat ostavat niitä tuotteita mistä pitävät. Kokemusta kertyy tehtaanmyymälän kautta, jota ei edelleenkään ole mainostettu muualla kuin Facebookissa ja Instagramissa. Saadun palautteen mukaisesti kehitimme Cultur-tuoteperheen, joka on nyt myynnissä kuluttajille kaikissa Suomen Ruohonjuuri-myymälöissä. Ensimmäinen toimituserä yli 1000 purkkia ja ravintolat käyttävät tuotteita mukavasti. Vaniljasimatilaukset ovat Vappua 2022 varten valmiina ja Chilimaustetut jauhomadot ovat hitti Tsekeissä. Kokeilu kannatti selvästi, olemme laajentamassa tuotantoa. Tuotekehitystä Virittämö 2.0 -hankkeen tukemana - tule mukaan! Meillä Metropoliassa on paljon käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hanke on tehty sinua varten, jotta voisit digitalisoida omaa prosessiasi ja kehittää tuotteitasi yhä paremmiksi ja paremmin myyviksi. Virittämö-hanketta rahoittaa Euroopan unioni, Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto. Tule mukaan virittämään oma tuotteesi/palvelusi, käytössäsi on rautainen ammattitaito. Kirjoittaja Otto Härkönen (Di, AmO, Kho) toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän on yrittäjyys ja johtaminen -alueen teemavastaava. Otto toimii Tuote- ja palveluvirittämö ja Oona2.0 hankkeissa asiantuntijana. Oton intohimoja ovat yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien sparraus. Hän on myös Itä-Helsingin yrittäjien hallituksessa oppilaitosvastaava.
Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
Maailman muutosten kiihtyessä mikro-, pien- ja keskikokoisten (pk-) yrittäjien tukeminen on monella tavalla tärkeää. Asiakaskäyttäytyminen ja toimintaympäristöt muuttuvat. Liiketoiminta- ja ansaintamallit kehittyvät. Taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja globaalit mahdollisuudet avautuvat. Covid-19 -pandemian aiheuttama yhteiskuntien laajamittainen sulkeutuminen, vahvat etätyösuositukset ja paikalliset rajoitukset ovat johtaneet asiakasvirtojen ja liiketoimintojen siirtymiseen digitaalisiin kanaviin, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lähes poikkeuksetta pienyritykset ovat kokeneet tarvetta etsiä ja tavoittaa yhä paremmin sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita digitaalisissa kanavissa. Digitaalinen transformaatio (itewiki.fi) on käynnistynyt jo paljon ennen vallitsevaa Covid-19-tilannetta, mikä kuitenkin on omalta osaltaan edelleen vauhdittanut maailman siirtymistä etäkaiken aikaan, markkinoiden yhä vahvempaa siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja yhteiskuntien siirtymistä kokonaisuudessaan kohti uutta normaalia. Kilpailu on monella tavalla kovaa ja kiristyy entisestään palveluntarjoajien siirtyessä vauhdilla verkkoon. Kivijalkamyymälät alkavat monella toimialalla olla erityistä arjen luksusta, jonka ylläpitämiseen monilla pienyrittäjillä ei ole enää varaa. Pienyrittäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pysyä muutoksessa mukana, varsinkin silloin, kun työn lisäksi on kyse yrittäjän toimeentulosta. Pienyrittäjien keskuudessa on havaittu tarvetta uusien tuotteiden ja palveluiden ketterään ja innovatiiviseen kehittämiseen erilaisten ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen monikanavaiseen myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjien keskuudessa vahvan uudistumishalun lisäksi on tunnistettu osaamisvajeita, tarvetta palvelumuotoilulle ja ydinliiketoimintojen uudistamiselle. Jo vuosia yrittäjäjärjestöt ovat tehneet kartoituksia jäsenistölleen. Niissä ovat erityisesti nousseet esiin digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset haasteet. Tuotteiden ja palveluiden fasilitoitu virittäminen Yksi tapa tukea yrittäjiä tunnistettujen osaamisvajeiden osalta on erilaisten koulutusten järjestäminen. Tänä päivänä niitä tarjotaankin laajasti sekä yksityisten toimijoiden että oppilaitosten toimesta. Myös me Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa toimivat asiantuntijat olemme halunneet antaa oman panoksemme tälle kentälle. Aloittaessamme vuonna 2018, emme arvanneet, kuinka merkitykselliseen arvoon tekemämme työ lopulta nousisi. Covid-19 -pandemia, sen suorat ja epäsuorat vaikutukset, välittyivät sekä koulutusorganisaatioiden että yrittäjien toimintaan. Tilanne haastoi toimintamallien nopeaan uudistamiseen täysin ennennäkemättömällä tavalla. Myös Tuote- ja palveluvirittämön koulutuskokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan verkkoon keväällä 2020. Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen ydinajatuksena on ollut sekä uusien että jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden virittäminen seuraavalle tasolle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat yrityskohtaiseen tuotekehittämisprosessiin (PDF), jota tuettiin seuraavilla toimilla: moduulimuotoinen koulutus yrityskohtaiset kehittämisprojektit ja yritysten yksilöllinen sparraus ja fasilitoitu työskentely yrityskohtaisissa työpajoissa. Tätä koulutuksen, kehittämisen ja sparrauksen muodostamaa kokonaisuutta olemme laajasti kutsuneet yritysten fasilitoiduksi virittämiseksi. Tavoitteena on ollut antaa yrittäjille tietoa ja työkaluja ja kartuttaa heidän osaamistaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta olemme hankkeen aikana sisällöllisesti keskittyneet seuraaviin teemoihin: liiketoimintaympäristö ja strategiset valinnat asiakkuuksien hallinta ja segmentointi asiakastarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilu myynti ja markkinointi digitalisaatio. Tavoitteena on ollut suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja arvioida uusia ja innovatiivisia tuotteita valmiina markkinoille vietäväksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tutustua toimintaympäristöjen muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan paikallisesti Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2018-2021 mukana on ollut 61 yritystä, joiden kehittämisprosessi on edennyt kuvassa 1 esitetyn polun mukaisesti. Jokaisen mukana olleen yrityksen kohdalla on tunnistettu yrityskohtaiset kehittämistarpeet valmisteltu kartoitettu suunniteltu ja ideoitu edetty konkreettiseen kehittämisen vaiheeseen tehty ja tuotettu pilotoitu ja lanseerattu arvioitu tulokset suunniteltu jatkotoimenpiteet ja suljettu kehittämisprojektit. Koko kehittämisprosessin ajan Tuote- ja palveluvirittämön henkilökohtainen fasilitaattori on toiminut yrittäjän työparina. Henkilökohtaisella sparrauksella kohti korkeuksia Erityisen tästä hankekokonaisuudesta tekee yrityksille tarjottu henkilökohtainen sparraus ja fasilitoitu työskentely, johon kokonaisuudessaan on panostettu paljon resursseja, kuten asiantuntijoiden aikaa ja osaamista. Henkilökohtainen apu on koettu kultaakin kalliimmaksi, ja sitä on koko hankkeen ajan kehuttu vuolaasti. Mukana olleet yrittäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan seuraavasti: “Aivan uusi muoto jakaa tietoa. Henkilökohtainen tuki oli ratkaiseva ja paras mahdollinen.” “Monen vähän vastaavan koulutuksen läpikäyneenä tämä oli mielestäni paras, koska tässä oli tarpeeksi yksilöllistä sparrausta.” “Parasta mitä minulle on tapahtunut oppimisen saralla sitten vuoden 2012, jolloin perustin yritykseni.” Myös hankehenkilökunta koki yritysten kanssa työskentelyn mielekkääksi ja anteliaaksi. Kehittämisprojektien aikana on koettu monenlaisia tunteita innostumisesta onnistumiseen, ajankohdan aiheuttamista haasteista ja monen pienyrityksen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Voimaa verkostoista Vaikka yrittäjäjärjestöjen tutkimukset (yrittajat.fi) osoittavat selkeitä kehittämistarpeita monen pienyrittäjän arjessa, niihin tarttuminen yksin voi osoittautua haastavaksi. Silloin viisasta on etsiytyä vertaisten seuraan ja etsiä tukea verkostoista. Se oli yksi myös tämän kokonaisuuden tavoitteista. Verkostojen merkitys nousee suureen arvoon erityisesti silloin, kun työskentelee yrityksessään yksin. Verkostojen avulla yrittäjä voi vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, laajentaa ja jakaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa. Verkostoista voi löytyä samassa vaiheessa tai saman haasteen kanssa painivia vertaisia, joiden kanssa kehittäminen voi olla helpompaa, hauskempaa ja tuloksellisempaa. Hanke sai kiitosta myös verkostoitumisen mahdollistamisesta, vaikkakin nopeasti levinnyt Covid-19-pandemia asetti uusia haasteita myös tälle toiminnalle. “Ilman koronaa tämä olisi ollut upea koulutus. Yksinyrittäjänä juuri muiden seura ja osallisuus olisivat antaneet vielä todella paljon enemmän.” “Valitettavasti korona-pandemia tuhosi sen arvokkaimman osan, kasvokkaisen kohtaamisen, niin opettajien kuin muiden kurssilaisten kesken.” Kaikesta huolimatta, ja kokemustemme perusteella, uskomme verkostojen vankkumattomaan voimaan myös tulevaisuuden hankkeissamme. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti parasta, jonka vuoksi myös me toivomme tämän mahdollisuuden nopeasti palaavan! Omatoimisesti vai fasilitoidusti? Hankkeen aikana (2018-2021) olemme kuunnelleet mukana olleiden yrittäjien tarpeita herkällä korvalla. Olemme kehittäneet ja muokanneet toimintamallia koko työskentelymme ajan. Olemme lisänneet webinaareja ja pienryhmätyöpajoja, tuottaneet video-ohjeita ja työskentelyä tukevia videosisältöjä, koko ajan yrittäjien tarpeita kuunnellen. Koska olemme havainneet yrittäjien moninaisuuden, olemme halunneet tuottaa kehittämisen tueksi myös omatoimimallin. Sen avulla myös kiireisimmät ja itsenäisesti mieluummin työskentelevät pääsisivät kehittämisessään vauhtiin. Omatoimimalli noudattelee samaa kaavaa fasilitoidun mallin kanssa, kuitenkin sillä erolla, että yksilöllinen asiantuntijasparraus ja järjestelmälliset verkostot puuttuvat. Sen avulla yrittäjä voi kuitenkin miettiä ja tutkailla oman yrityksensä tilannetta. Omatoimimallin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä kehittämisprosessissa alkuun, itse valitsemallasi ja sinulle parhaiten sopivalla tyylillä 👍. Tervetuloa mukaan joko omatoimisesti tai fasilitoidusti sparraten 😊 Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021.
Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
Korona koettelee luovien alojen lisäksi erityisen voimakkaasti matkailu- ja ravintola-alaa. Keväällä 2020 kuviteltiin, että vuoden kuluttua ala olisi jo uudessa nousussa ja korona ohi. Kuten olemme kaikki todistaneet, toisin kävi – höllennysten sijaan uusi poikkeustila astui voimaan maaliskuussa 2021. Uuden nousun sijaan alan epävarmuus ja toiminnan ennakoimattomuus vain jatkui, vailla näkymää paluusta entiseen. Silti monet yrittäjistä kertoivat edelleen “elävänsä omaa unelmaansa”, vaikka ammatin harjoittaminen oli sulkutilassa ties kuinka pitkään, kassavirta olematon ja vanhat verkosto kadonneet. Keskusteluissa näiden yrittäjien kanssa heräsikin kysymys, mistä saataisiin muille samanlaista uskoa positiiviseen tulevaisuuteen? Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään uudistaneet yrittäjien osaamista erilaisissa yrittäjyys- ja yhteistyöhankkeissa. Hankkeiden puitteissa on tuotettu koulutuksia ja valmennuksia yrittäjien moninaisiin tarpeisiin. Onnistuessaan yhteistyö on antoisaa sekä yrittäjälle että ammattikorkeakoululle. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme yrittäjille tarjottavien tapahtumien ja koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Arjen kiireet ja opiskelu - mahdoton yhtälö? Vaikka yrittäjien toimintaympäristöt ja työnkuvat ovat erilaisia, yhteistä kaikille on kiire. Yrittäjän arki on usein pirstaleista ja ennakoimatonta. Se hankaloittaa välillä osallistumista hankkeen toimintoihin. Yrittäjille kannattaakin tarjota lyhyitä tapahtumia, joiden ilmoittautuminen on yhden klikkauksen päässä – ei koko päivän kestäviä työpajoja tai laajoja, lukukauden mittaisia opintokokonaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta suunnitellaan etukäteen. Tutkintokoulutuksilla ei pystytä ketterästi vastaamaan yrittäjien usein uusiin, työssä jo hankittua perusosaamista täydentäviin tarpeisiin. Siksi räätälöidyt, yrittäjien itsensä toteamiin tarpeisiin vastaavat ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa muotoillut koulutukset onnistuvat. Onnistuneen yrittäjähankkeen muistilistalle tarjoamme kolme käytännön vinkkiä: Viestinnän rooli korostuu. Tarvitaan infoja, kutsuja, muistutuksia, toisia muistutuksia ja vielä viime hetken muistutuksia. Kaikki tarjolle yhden klikkauksen päähän, yhden yrittäjäkohtaisen ohjaajan tuella. Räätälöidytkin koulutukset tarvitsevat kohderyhmälle muotoillut, tiiviit ja konkreettisesti yrittäjää hyödyttävät toteutukset. Koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä huomioida helppo saatavuus ja yrittäjille sopivat puitteet, esimerkiksi ajankohdat ja kestot. Joskus hyvät koulutussessiot kestävät vain yhden illansuun. Monessa hankkeessa on osoittautunut, että epäselvät ja liian väljät toimintamallit eivät houkuttele yrittäjiä. Jos yrittäjillä on tarkoitus olla aktiivinen rooli koulutuksessa, siihen tarvitaan ohjeistusta. SUN-hankkeessa kertyneet kokemukset Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyöllä käynnistettiin keväällä 2020 matkailu- ja ravintola-alalle pikaisesti SUN – 3AMK sparraa uuteen nousuun -hanke. Se tarjosi – nimensä mukaisesti – sparrausta ja koulutusta alan yrittäjille. Vaikutelmaksi SUN-hankkeesta jäi, että hankkeiden rooli jatkuvan oppimisen palvelujen tuottajana on merkittävä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, ja kokemuksia onnistuneesta toiminnasta karttuu hanke hankkeelta. SUN-hankkeessa oli kaksi osiota: Se tarjosi osallistujille mahdollisuuden osallistua kolmen ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan ja lisäksi räätälöityjä webinaareja, yrityskohtaista liiketoimintavalmennusta sekä voimavaroja tukevaa ryhmävalmennusta. Hankkeen tutkimusosiossa kartoitettiin toimialan tunnuslukuja ja otettiin selkoa yrittäjien arjen kokemuksista koronan keskellä. Opintotarjontaa oli kolmesta ammattikorkeakoulusta, mikä oli selvästikin hyvin paljon yrittäjien osallistumismahdollisuuksiin suhteutettuna. Onnistunut yhteistyö tuo ammattikorkeakouluopiskeluun esimerkiksi ylisukupolvista kokemusta, joka on tärkeää opiskelijoille. Yrittäjille ei välttämättä ole tarjolla foorumeita, joilla jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. SUN-hankkeen aineistoissa tuotiin esiin, kuinka tärkeää on vertaistuki ja omien ajatusten jakaminen (ja kuinka sitä on harvoin tarjolla) kuinka yhdessä pohtiminen kirkastaa myös omaa visiota. Koulutusta järjestävän kannattaa yrittäjien kanssa mieluusti toimia niin, että hankkeen taholta otetaan ja pidetään yhteyttä eikä luoteta kehotukseen “ole yhteydessä, jos tarvitset apua”. Hyviä tuloksia on tuottanut toimintamalli, jossa on tarjottu konkreettista ohjausta kädestä pitäen ja ohjausvastuussa on kullakin yrittäjällä ollut vain yksi sparraaja tai ohjaaja. Seuraavaksi SUN-hankkeen oppeja sovelletaan ja jalostetaan edelleen kahdessa hankkeessa: luovien alojen koronasta toipumista tukevassa Eevi-hankkeessa ja mikroyrittäjille valmennusta tarjoavassa Toivo@Tee -hankkeessa. Yhteistyö ja julkaisut ovat oiva tapa välittää oppeja ja huomioita eteenpäin. Voit tutustua SUN- hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin julkaisuissamme. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen (MuT, TO) on lehtori musiikin yksikössä ja Tulevaisuuden työ ja osaaminen -teemaverkostossa. Leena toimii aktiivisena tutkijana ja yhteistoiminnallisen kehittämistyön edistäjänä. SUN-hankkeeseen hän toi työnohjauksen ja elämysalan näkökulmia vertailukohdaksi marata-alan yrittäjien kokemuksille. Hän vastasi tutkimusosion lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulun osuudesta SUN-hankkeessa. Hanna-Maija Aarnio (MuM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa monialaisissa TKI-hankkeissa, täydennyskoulutuksissa sekä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineen opettajana. SUN-hankkeessa hän toimi osana tutkimusryhmää. Hanna-Maija on pukeutunut lehmäpukuun Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun! riveissä vuodesta 2007 alkaen ja nauttii suunnattomasti musiikin tekemisestä lasten ja lapsenmielisten kanssa. Lisätietoa SUN-hankkeesta Lehdistötiedote hankkeen tuloksista sttinfo.fi -sivustolla Tutkimusraportit: Leena Unkari-Virtanen ja Marjaana Mäkelä (toim.) Kristallisoitumisia, kannibaaliverkostoja ja marata-alan tunnuslukuja. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun. (PDF) Petteri Ohtonen: Sosiaalisen median käyttö hotelli-, kahvila-ja ravintolapalveluissa. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia, osa 2. (PDF) Kokemuksia ja havaintoja hankkeen vaiheista ja toiminnasta: Marjaana Mäkelä (toim.) Loppuraportti, SUN - 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun 2021 theseus.fi -sivustolla Videot ja podcastit: SUN-hankkeen videot Youtubessa. Sisältää neljä mielenkiintoista asiantuntija-webinaaria ja keskusteluvideon sekä kolme hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien puheenvuorovideota. Podcast hankkeesta Tutkimusmatka: Matkailu- ja ravintola-alan jatkuvan oppimisen tarve on suurempi kuin koskaan (Katri Tihilä, Peppi Borgenström, Marjaana Mäkelä ja Arto Saloranta) Blogitekstit: EPALE-foorumi: Korona-arjessa yrittäjien rinnalla: hanketyöstä eväitä jatkuvan oppimisen muotoiluun | EPALE (europa.eu) (Marjaana Mäkelä) E-Signals-verkkojulkaisu: Rohkeutta on pyytää ja vastaanottaa apua (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Matkailu-ja ravitsemisala luottaa sosiaaliseen mediaan (Marjaana Mäkelä ja Petteri Ohtonen) Tikissä-verkkojulkaisu: Ota oppia yrittäjästä (Päivi Rahmel) E-Signals-verkkojulkaisu: Vastuullisuus ei katoa kriisiaikana (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Yrittäjä, apua on tarjolla (Marjaana Mäkelä)
Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
Korona koettelee luovien alojen lisäksi erityisen voimakkaasti matkailu- ja ravintola-alaa. Keväällä 2020 kuviteltiin, että vuoden kuluttua ala olisi jo uudessa nousussa ja korona ohi. Kuten olemme kaikki todistaneet, toisin kävi – höllennysten sijaan uusi poikkeustila astui voimaan maaliskuussa 2021. Uuden nousun sijaan alan epävarmuus ja toiminnan ennakoimattomuus vain jatkui, vailla näkymää paluusta entiseen. Silti monet yrittäjistä kertoivat edelleen “elävänsä omaa unelmaansa”, vaikka ammatin harjoittaminen oli sulkutilassa ties kuinka pitkään, kassavirta olematon ja vanhat verkosto kadonneet. Keskusteluissa näiden yrittäjien kanssa heräsikin kysymys, mistä saataisiin muille samanlaista uskoa positiiviseen tulevaisuuteen? Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään uudistaneet yrittäjien osaamista erilaisissa yrittäjyys- ja yhteistyöhankkeissa. Hankkeiden puitteissa on tuotettu koulutuksia ja valmennuksia yrittäjien moninaisiin tarpeisiin. Onnistuessaan yhteistyö on antoisaa sekä yrittäjälle että ammattikorkeakoululle. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme yrittäjille tarjottavien tapahtumien ja koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Arjen kiireet ja opiskelu - mahdoton yhtälö? Vaikka yrittäjien toimintaympäristöt ja työnkuvat ovat erilaisia, yhteistä kaikille on kiire. Yrittäjän arki on usein pirstaleista ja ennakoimatonta. Se hankaloittaa välillä osallistumista hankkeen toimintoihin. Yrittäjille kannattaakin tarjota lyhyitä tapahtumia, joiden ilmoittautuminen on yhden klikkauksen päässä – ei koko päivän kestäviä työpajoja tai laajoja, lukukauden mittaisia opintokokonaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta suunnitellaan etukäteen. Tutkintokoulutuksilla ei pystytä ketterästi vastaamaan yrittäjien usein uusiin, työssä jo hankittua perusosaamista täydentäviin tarpeisiin. Siksi räätälöidyt, yrittäjien itsensä toteamiin tarpeisiin vastaavat ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa muotoillut koulutukset onnistuvat. Onnistuneen yrittäjähankkeen muistilistalle tarjoamme kolme käytännön vinkkiä: Viestinnän rooli korostuu. Tarvitaan infoja, kutsuja, muistutuksia, toisia muistutuksia ja vielä viime hetken muistutuksia. Kaikki tarjolle yhden klikkauksen päähän, yhden yrittäjäkohtaisen ohjaajan tuella. Räätälöidytkin koulutukset tarvitsevat kohderyhmälle muotoillut, tiiviit ja konkreettisesti yrittäjää hyödyttävät toteutukset. Koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä huomioida helppo saatavuus ja yrittäjille sopivat puitteet, esimerkiksi ajankohdat ja kestot. Joskus hyvät koulutussessiot kestävät vain yhden illansuun. Monessa hankkeessa on osoittautunut, että epäselvät ja liian väljät toimintamallit eivät houkuttele yrittäjiä. Jos yrittäjillä on tarkoitus olla aktiivinen rooli koulutuksessa, siihen tarvitaan ohjeistusta. SUN-hankkeessa kertyneet kokemukset Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyöllä käynnistettiin keväällä 2020 matkailu- ja ravintola-alalle pikaisesti SUN – 3AMK sparraa uuteen nousuun -hanke. Se tarjosi – nimensä mukaisesti – sparrausta ja koulutusta alan yrittäjille. Vaikutelmaksi SUN-hankkeesta jäi, että hankkeiden rooli jatkuvan oppimisen palvelujen tuottajana on merkittävä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, ja kokemuksia onnistuneesta toiminnasta karttuu hanke hankkeelta. SUN-hankkeessa oli kaksi osiota: Se tarjosi osallistujille mahdollisuuden osallistua kolmen ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan ja lisäksi räätälöityjä webinaareja, yrityskohtaista liiketoimintavalmennusta sekä voimavaroja tukevaa ryhmävalmennusta. Hankkeen tutkimusosiossa kartoitettiin toimialan tunnuslukuja ja otettiin selkoa yrittäjien arjen kokemuksista koronan keskellä. Opintotarjontaa oli kolmesta ammattikorkeakoulusta, mikä oli selvästikin hyvin paljon yrittäjien osallistumismahdollisuuksiin suhteutettuna. Onnistunut yhteistyö tuo ammattikorkeakouluopiskeluun esimerkiksi ylisukupolvista kokemusta, joka on tärkeää opiskelijoille. Yrittäjille ei välttämättä ole tarjolla foorumeita, joilla jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. SUN-hankkeen aineistoissa tuotiin esiin, kuinka tärkeää on vertaistuki ja omien ajatusten jakaminen (ja kuinka sitä on harvoin tarjolla) kuinka yhdessä pohtiminen kirkastaa myös omaa visiota. Koulutusta järjestävän kannattaa yrittäjien kanssa mieluusti toimia niin, että hankkeen taholta otetaan ja pidetään yhteyttä eikä luoteta kehotukseen “ole yhteydessä, jos tarvitset apua”. Hyviä tuloksia on tuottanut toimintamalli, jossa on tarjottu konkreettista ohjausta kädestä pitäen ja ohjausvastuussa on kullakin yrittäjällä ollut vain yksi sparraaja tai ohjaaja. Seuraavaksi SUN-hankkeen oppeja sovelletaan ja jalostetaan edelleen kahdessa hankkeessa: luovien alojen koronasta toipumista tukevassa Eevi-hankkeessa ja mikroyrittäjille valmennusta tarjoavassa Toivo@Tee -hankkeessa. Yhteistyö ja julkaisut ovat oiva tapa välittää oppeja ja huomioita eteenpäin. Voit tutustua SUN- hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin julkaisuissamme. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen (MuT, TO) on lehtori musiikin yksikössä ja Tulevaisuuden työ ja osaaminen -teemaverkostossa. Leena toimii aktiivisena tutkijana ja yhteistoiminnallisen kehittämistyön edistäjänä. SUN-hankkeeseen hän toi työnohjauksen ja elämysalan näkökulmia vertailukohdaksi marata-alan yrittäjien kokemuksille. Hän vastasi tutkimusosion lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulun osuudesta SUN-hankkeessa. Hanna-Maija Aarnio (MuM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa monialaisissa TKI-hankkeissa, täydennyskoulutuksissa sekä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineen opettajana. SUN-hankkeessa hän toimi osana tutkimusryhmää. Hanna-Maija on pukeutunut lehmäpukuun Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun! riveissä vuodesta 2007 alkaen ja nauttii suunnattomasti musiikin tekemisestä lasten ja lapsenmielisten kanssa. Lisätietoa SUN-hankkeesta Lehdistötiedote hankkeen tuloksista sttinfo.fi -sivustolla Tutkimusraportit: Leena Unkari-Virtanen ja Marjaana Mäkelä (toim.) Kristallisoitumisia, kannibaaliverkostoja ja marata-alan tunnuslukuja. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun. (PDF) Petteri Ohtonen: Sosiaalisen median käyttö hotelli-, kahvila-ja ravintolapalveluissa. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia, osa 2. (PDF) Kokemuksia ja havaintoja hankkeen vaiheista ja toiminnasta: Marjaana Mäkelä (toim.) Loppuraportti, SUN - 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun 2021 theseus.fi -sivustolla Videot ja podcastit: SUN-hankkeen videot Youtubessa. Sisältää neljä mielenkiintoista asiantuntija-webinaaria ja keskusteluvideon sekä kolme hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien puheenvuorovideota. Podcast hankkeesta Tutkimusmatka: Matkailu- ja ravintola-alan jatkuvan oppimisen tarve on suurempi kuin koskaan (Katri Tihilä, Peppi Borgenström, Marjaana Mäkelä ja Arto Saloranta) Blogitekstit: EPALE-foorumi: Korona-arjessa yrittäjien rinnalla: hanketyöstä eväitä jatkuvan oppimisen muotoiluun | EPALE (europa.eu) (Marjaana Mäkelä) E-Signals-verkkojulkaisu: Rohkeutta on pyytää ja vastaanottaa apua (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Matkailu-ja ravitsemisala luottaa sosiaaliseen mediaan (Marjaana Mäkelä ja Petteri Ohtonen) Tikissä-verkkojulkaisu: Ota oppia yrittäjästä (Päivi Rahmel) E-Signals-verkkojulkaisu: Vastuullisuus ei katoa kriisiaikana (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Yrittäjä, apua on tarjolla (Marjaana Mäkelä)
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.