Tikissä

Yritysten digitalisoitumisella on merkitystä yrityksen menestykselle. Digitalisoituminen on kuitenkin lisännyt osaamisvaatimuksia yrityksissä, ja tähän Covid-19 pandemia toi vielä yllättäen lisää painetta. Yksinyrittäjän on oltava oppimiskykyinen muuntautuja, sillä muuta henkilöstä yrityksessä ei välttämättä ole, eikä aina ole mahdollista palkata lisää osaajia tai käyttää ostopalveluja. Tässä blogitekstissä käsitellään erityisesti yksinyrittäjänaisten digiosaamisen kehittämisen näkökulmia. Yksinyrittäjien digitaitojen kehittäminen on kriittinen menestystekijä Oman osaamisen kehittäminen, kouluttautuminen ja uusien taitojen omaksuminen - erityisesti digiosaamisessa - voi olla yksinyrittäjällä jopa tärkeämpää kuin muilla yrittäjillä. Kokonaisvaltainen digikyvykkyys auttaa ennakoimaan ja mukautumaan muutokseen ja tukee liiketoiminnan kehittämistä ja kasvattamista. Erityisesti naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen on syytä jatkuvasti panostaa, sillä samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä ja vähennetään eriarvoisuutta. Yrittäjien digiosaamisen ja uudistumisen tarpeita selvitetty Vastauksena pienyrittäjänaisten digiosaamisen ja -taitojen kehittämisen tarpeeseen Metropolia ammattikorkeakoulussa on toteutettu Oon@2.0 -”Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta” -hanketta. Sen puitteissa on toteutettu kyselytutkimuksena osaamiskartoitus, jonka tuloksista käy ilmi yrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hankkeen toimintaan osallistuneille tehtiin osaamiskartoitus, jonka avulla muodostettiin kokonaisnäkemys osallistuneiden yrittäjien oman osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista, mutta myös yrityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien kasvuhalukkuutta ja kasvun keinoja, sekä käsityksiä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä. Millaisille digitaidoille yrittäjänaiset kokevat tarvetta? Kyselytuloksissa selvisi yrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kysely toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2022 välillä. Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää. Vastanneet olivat keski-iältään 56 vuotta. Vanhin vastaaja oli 70-vuotias ja nuorin 22-vuotias. Vastaajien yritysten keski-ikä oli nuori, 37 % oli perustettu vuonna 2019 tai sen jälkeen. Vanhin yritys oli 40-vuotias ja nuorin vuoden. Vastaajista 76 %:lla oli ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto (alempi/ylempi/tohtorin tutkinto). 81 % yrityksistä toimi palvelutoimialalla Oman osaamisen arviointi auttaa kehittämistarpeiden tunnistamisessa Yrittäjänaisilta kysyttiin osaamiskartoitusta varten arviota oman osaamisen nykytilasta sekä oman osaamisen kehittämistarpeesta. Näitä näkökulmia yrittäjät arvioivat 11 digitaalisuuteen liittyvän teeman kautta. Teemat olivat: Digiosaamiseni nykytila yleisesti Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjät arvioivat oman osaamisensa nykytilaa asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti, ettei vastaaja osaa ollenkaan ja numero 10 merkitsi vastaajan kokevan osaavan todella hyvin tai olevansa asiantuntija. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä paremmin hän arvioi osaavansa tai hallitsevansa kysytyn asian. Oman osaamisen kehittämistarpeen yrittäjät arvioivat samojen yhdentoista teeman kautta asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti, ettei kehittämiselle ole tarvetta tai sitä ei koettu tärkeänä ja 10 tarkoitti, että kehittäminen oli todella tarpeellista tai koettiin tärkeänä. Mitä korkeamman pistemäärän yrittäjä antoi, sitä tärkeämmäksi tai tarpeellisemmaksi hän koki tämän teeman kehittämistarpeen. Valtaosa kokee digitaitojensa kehittämisen tärkeänä Naisyrittäjät arvioivat oman yleisen digiosaamisen nykytilan korkeimmalle kaikista 11 arvioituna olleesta teemasta (arvosana 7.0). Kuitenkin, vastaajat jakautuivat suhteellisen tasaisesti skaalan eri päihin: toiset ilmoittivat osaavansa hyvin ja jopa erinomaisesti, toiset eivät osaa ollenkaan tai vain hyvin heikosti. Mitä matalammaksi yrittäjä arvioi oman digiosaamisensa yleisen tason, sitä matalammat arvosanat osaamiselleen hän antoi myös kaikissa muissa teemoissa. Sama ilmiö päti myös toisinpäin. Joukossa oli siis vastaajia, jotka arvioivat oman yleisen digiosaamisensa nykytilan hyväksi tai erinomaiseksi, mutta silti kokivat suhteellisen paljon yleistä kehittämistarvetta. Mielenkiintoista oli, että tämä kahtiajakautuneisuus ei näkynytkään niin voimakkaasti, kun yrittäjät arvioivat oman yleisen digiosaamisen kehittämistarvettaan. Oman osaamisen kehittämisen arvioi tärkeäksi tai todella tärkeäksi jopa 78 % vastaajista. Verkkokauppa, digi- ja hakukonemarkkinointi sekä sosiaalisen median myynti haastavimmat osa-alueet Yksimielisimpiä osaamisestaan vastaajat olivat verkkokauppaan liittyvissä teemoissa "tekeminen" ja "ylläpitäminen". Tässä yrittäjät arvioivat oman osaamisen nykytilan matalimmaksi kaikista 11 teemasta. Peräti 38 % yrittäjistä vastasi näihin molempiin teemoihin arvosanalla 1 eli ”en osaa ollenkaan”. Arvosanalla 1-5 (en osaa ollenkaan – osaan heikosti) vastasi n. 75 % vastaajista näihin molempiin teemoihin. Hyväksi tai erinomaiseksi arvioi osaamisensa vain muutama yrittäjä. Markkinointi on keskeisessä osassa yrityksien toiminnassa. Sen avulla haetaan uusia asiakkaita, mutta myös koetetaan houkutella jo olemassa olevia asiakkaita pysymään asiakkaina ja tekemään uusia ostoksia. Kuluttajat käyttävät ostoksia tehdessään aina enemmän digitaalisia kanavia ja verkkokauppoja. Yrittäjän kannattaa seurata sitä, mitä kuluttajat tekevät. Myös digitaalisen markkinoinnin hallitsemiseen kannattaa panostaa. Kyselyssä oli neljä myyntiin ja markkinointiin liittyvää teemaa: hakukonemarkkinointi muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa myynti sosiaalisen median kanavissa markkinointi sosiaalisessa mediassa. Näistä neljästä teemasta kolmeen ensimmäiseen yrittäjät arvioivat tarvitsevansa osaamisensa nykytilaan nähden eniten lisäosaamista ja kehittymistä. Näissä yrittäjät arvioivat oman osaamisen ja kehittämistarpeen välisen eron suurimmaksi. Noin 60 % vastaajista koki kehittämisen todella tarpeelliseksi. Yrittäjät olivat myös aika yksimielisiä teemojen kehittämistarpeesta: vain muutama vastaajista arvioi osaamisensa nykytilan hyväksi, mutta kuitenkin niin, että kehittämistarvetta edelleen oli. Myös neljännen teeman ”markkinointi sosiaalisessa mediassa” osaamisen kehittämistarve oli vastaajista noin 70 % mielestä todella tärkeää. Tämän teeman osaamisen yrittäjät arvioivat kuitenkin hallitsevansa näistä neljästä parhaiten. Verkkosivut on kerran laitettu kuntoon, mutta riittääkö se? Teemojen ”verkkosivujen tekeminen" ja ”verkkosivujen päivittäminen tai uudistaminen” kohdalla keskiarvojen mukaan tarkasteltuna kehittämistarvetta osaamisen nykytilasta ei ollut. Kun tarkasteltiin yksittäisten vastaajien antamia arvosanoja, todettiin, että noin kolmasosa vastaajista ilmoitti, että eivät osaa tällä hetkellä ollenkaan tai hyvin heikosti verkkosivujen tekemistä tai päivittämistä. Molempien teemojen kehittämistarve koettiin myös todella tärkeäksi, ”tekeminen” noin 32% ja ”päivittäminen” noin 43 % vastaajista. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien heterogeenisuus näkyi siis myös tässä. Tietoturvan tärkeys tunnistetaan, vaikkei osaamista itsellä olisikaan Yrityksen tietoturvan kohdalla yrittäjät arvioivat oman osaamisen suhteellisen matalaksi (5.7), mutta kehittämistarvetta koettiin matalasta keskiarvosta huolimatta aika vähän. Yksittäisten vastaajien tuloksia tarkasteltaessa tilanne kuitenkin muuttuu ja vastaajien heterogeenisuus nousee esille: Noin 30 % vastaajista arvioi tietoturvaosaamisensa nykytilan hyväksi. Yli 43 % vastaajista arvioi tietoturvaosaamisensa heikoksi (ei osaa ollenkaan tai osaa heikosti). Noin 50% yrittäjistä tunnisti kuitenkin tämän teeman kehittämistarpeen tärkeäksi tai todella tärkeäksi. Vastattiinko hankkeen koulutuksilla aidosti yrittäjien tarpeisiin? Kartoitukseen ja Oon@2.0-hankkeessa järjestettyihin koulutuksiin osallistuneet yrittäjät olivat monen teeman kohdalla hyvin eri tasolla digiosaamisen nykytilan ja kehittämistarpeen suhteen. Heillä on luonnollisesti silloin myös erilaisia oppimistarpeita. Koulutukseen hakeutuneilla yrittäjillä juuri verkkokauppatoimintaan, myyntiin ja markkinointiin liittyvät arviot omasta osaamisen nykytilasta saivat heikoimmat arvosanat. Näissä teemoissa kehittämistarve oli myös suurin. Yrittäjän iällä, digiosaamisen nykytilalla ja kehittämistarpeen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Digitaalisen osaamisen taso ja kehittämistarve ovat siis siinä mielessä universaali ilmiö, eivätkä riipu iästä. Haastetta koulutuksen sisältöihin ja järjestämistapoihin tuo se, että toiset osaavat ja haluavat lisää ja toiset osallistujat ovat vielä perusteissa. Sisältöä pitää tällaisessa tapauksessa hajauttaa, ja niin hankkeessa tehtiinkin: osallistujille järjestettiin lisäpajoja tarpeen mukaan. Näyttäisi sille, että koulutuksen sisältö vastasi osallistujien kehittämistarpeita. Kirjoittaja Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanke- ja tutkimustyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimiikin parhaillaan Oon@2.0-hankkeessa sekä Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Healthissä. -- Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-30.6.2023.