Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: work shop

Puolisen vuotta jälkeenpäin
29.6.2016
Katri Myllylä

Lehtorin arki voi ammattikorkeakoulussa olla hektistä. Reilun puolen vuoden aikana on opintojaksojen, tuutoroinnin, opinnäytetyöskentelyn organisoinnin ja ohjauksen sekä muiden työtehtävien rinnalla kulkenut hanketyöskentely, jota olen viime viikkoina blogiteksteissä jälkikäteen tarkastellut.   Kansainvälisen kumppanuushankkeemme kolmas työpaja oli 14.-15.1.2016 Tallinnassa. Teemana oli ongelmaperustainen ja tutkiva oppiminen. Minua ja Patrick Ausderauta oli pyydetty valmistelemaan osio ongelmaperusteiseen oppimiseen liittyen, erityisesti selkeästi strukturoitujen ongelmien näkökulmasta. Työpajan muista osioista vastasivat Nataša Hoić-Božić ja Ivona Franković (University of Rijeka) sekä Kai Pata ja Mart Laanpere (Tallinn University).   Tämän työpajan suhteen oli matkan varrella enemmänkin ongelmia, joita voi kuulua hanketyöskentelyyn. Näistäkin selvisimme.   Olin varannut matkatoimiston kautta majoituksen ja laivaliput jo ajoissa ennen lomille lähtöä ja kauhukseni huomasin töihin palattuani, dokumentteja tulostaessani, että paluumatka oli toimittamistani selkeistä tiedoista huolimatta varattu edellisen vuoden puolelle. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu, mutta yllättävän paljon pikkujuttujen selvittelyyn voi mennä aikaa. Juuri silloin kun viikon aikana on käynnistettävänä monta isoa kokonaisuutta ja työajasta reilu kaksi vuorokautta kuluu ulkomailla.   Enemmän päänvaivaa kuitenkin itselleni aiheutti työpajan teeman tiukka ennakkorajaaminen, joka tuli meille yllättäen annettuna. Opetuksessani olen soveltanut niin ongelmaperusteisen kuin tutkivan oppimisen periaatteita. Mutta aihekokonaisuuksissa, joita opetan, ennakkoon tarkasti strukturoidut ongelmat ja ajatus prosessin myötä (yhteen) oikeaan ratkaisuun päätymisestä eivät ole relevantteja. Sen sijaan työskentely kompleksisten ilmiöiden kanssa nivoutuu vahvasti esimerkisi tarkasteltavien mediailmiöiden ymmärtämiseen.   Hyödynnän työssäni erilaisia digitaalisia välineitä, mutta etenkin Patrickilla on tähän tieto- ja viestintätekniikan puolelta vahvempaa osaamista. Minä pyrin huomioimaan pedagogisia tavoitteita ja niiden vaikutuksia tulevaan työpajaan. Muodostimme toisiamme täydentävän tiimin, jossa molemmilla oli toki perusymmärrys ja osaaminen sekä pedagogiikasta että tekniikasta. Alkutuskailujen jälkeen pääsimme etenemään materiaalien työstämisessä.   Toimme käsittelyyn esimerkkejä luonnontieteiden ja kielten opetukseen liittyen pyrkien näin huomioimaan osallistujien taustat ja mahdolliset tarpeet. Tiesimme myös, että työskentely jatkuisi teemaa laajentaen, joten oli luontevaa painottaa myös kysymyksiä siitä, miksi tietty menetelmä valitaan ja mitä osaamista tavoitellaan. Osallistujat saivat valita itse mahdollisen ongelman tai hyödyntää annettuja vaihtoehtoja. Näin he voisivat jatkaa aiheen käsittelyä työpajan jälkeen.   Digitaalisten työkalujen suhteen pyysimme osallistujia tutkailemaan ja arvioimaan eri vaihtoehtoihin liittyviä mahdollisuuksia ja rajoitteita työskentelyprosessin eri vaiheissa, kuten ideoinnin, keskustelun, äänestämisen, päätöstenteon, yhteistoiminnallisen sisällön kehittelyn sekä tulosten esittelyn ja jakamisen apuvälineinä. Lisävinkkejä voit löytää esimerkiksi Patrickin blogitekstistä.   Saimme osiostamme kiitosta siitä, että tarjosimme useita välinevaihtoehtoja testattaviksi ja arvioitaviksi. Vaihtoehtoisia tieto- ja viestintätekniikanvälineitä tarjotessamme pyrimme kuitenkin osaltamme painottamaan sitä, että välineiden valitsemisen tulisi olla alisteista osaamistavoitteille. Hankkeemme keskeisiä periaatteita noudattaen. Toiseen ja neljänteen työpajaan emme itse osallistuneet, mutta niidenkin teemat (pelillinen ja projektioppiminen, toiminnan analysointia tukevat välineet ja metodit, palautteen hyödyntäminen sekä työpajojen loppukoonti) olivat niin mielenkiintoisia, että materiaaleihin on tullut ajatuksella tutustuttua. Hankkeen luonteen, teemojen ja tavoitteiden vuoksi on ollut mielekästä käydä keskusteluja myös työpajojen välillä ja välissä.   Kuluneen kevään aikana työpajaan osallistuneet opettajat ovat soveltaneet tapaamisissa käsiteltyjä asioita käytäntöön. Tammikuisten koulutustemme mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia on mahdotonta vielä arvioida, mutta palautteen perusteella työpajoihin osallistuneet ovat saaneet koulutuksista ideoita ja tukea omaan työhönsä. Koostesivusto hankkeen sisällöistä saatiin kesäkuussa valmiiksi. Sivustolla voi tutustua osallistujien luomiin materiaaleihin eli hankkeen konkreettisiin tuloksiin. Materiaalit on tarkoitettu muidenkin opettajien hyödynnettäviksi.   Kesälomallani köllötellessä voin olla siis tyytyväinen, että pääsin osaltani positiivisesti vaikuttamaan myös muiden opettajien arkeen.   Hankkeen sivuilta löytyy yhteenvedot  toteutetuista työpajoista.  

Lue lisää

Kokeneita opettajia kouluttamassa
22.6.2016
Katri Myllylä

Olen toiminut opetustehtävissä viitisentoista vuotta. Silti kouluttajana toimiminen toisille opettajille on omanlaisensa kokemus. Kun yhtälöön lisätään vieraat kielet ja toimintaympäristö, rajallinen aika ja isot tavoitteet, tulee kokonaisuudesta jännittävä. Olimme Patrick Ausderaun kanssa kouluttajina kansainvälisen kumppanuushankkeen ensimmäisessä työpajassa 9.-10.4.2015 Tallinnassa. Parin päivän sessioiden valmistelun aloitimme jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia kontaktitapaamisia.   Työpajoihin osallistujat tulivat eri puolilta Viroa. Heidän opetettaviin aineisiin kuului englanti, matematiikka, fysiikka, kemia, IT, robotiikka, historia, maantieto, biologia ja luonnontiede. Opetuskokemusta osallistujilla oli kertynyt vähimmillään 3 ja enimmillään 33 vuotta. Laskin neljäntoista ensimmäisestä työpajasta palautetta antaneen taustatiedoista, että keskimäärin opetuskokemusta oli kertynyt 16 vuotta. 33 vuotta sitten olin itse vielä tyttönen. Osallistujat eivät olleet välttämättä ennen ensimmäistä työpajaa tavanneet, siitä huolimatta hyödynsimme pienryhmätyöskentelyä ja vertaisoppimista ensimmäisen päivän intron jälkeen. Samalla periaatteella jatkettiin työpajoissa myöhemminkin.   Työpajojen tavoitteena on ollut myös jalkauttaa tapaamisten sisältöjä osallistujien toimintaympäristöihin eri puolille Viroa. Osallistujat ovat saaneet erilaisia tehtäviä, joiden puitteissa he ovat jatkaneet aiheiden käsittelyä “kentällä”, luoden ja toteuttaen innovatiivisia opetusskenaarioita. Materiaaleja on ollut hankkeen alusta asti tarkoitus jakaa myöhemmin laajemmaltikin Euroopassa, jotta projektilla olisi laajempaa kansainvälistä hyödynnettävyyttä.   Olisin itse toivonut jo ensimmäisessä työpajassa keskusteltavan vahvemmin siitä, miten tärkeää olisi pyrkiä jakamaan alusta asti tuotettua informaatiota ja materiaaleja muiden nähtäville ja kommentoitaviksi, jopa keskeneräisinä. Näin myös vastavuoroisuudelle olisi ollut enemmän tilaa kehittelyssä. Mielestäni tämä liittyy osaltaan myös opettajuuden muutokseen sekä tiedon jakamisen avoimuuteen. Etenkin kun osallistujajoukossa on valtava määrä osaamista ja kokemusta. Tässä hankkeessa päätyminen työskentelyssä pitkälti suljettuun verkkoympäristöön nosti itselläni hankkeesta tiedottamisen kynnystä. Toki materiaaleja on työstetty projektin edetessä helpommin jaettavaan muotoon.   Yksi selittävä tekijä päätökseen toimia rajatussa ympäristössä voi olla toimintakulttuureihin liittyvät tavat ja tottumukset, joiden muuttaminen vaatii oman kokemukseni mukaan aikamoista ajattelun muutosta. En itsekään aikoinaan ollut valmis esimerkiksi jakamaan tuottamiani opetusmateriaaleja muille, saati laittanut kommentoitavaksi jotain keskeneräistä. Kunnes omassa työyhteisössäni uskalsin haastaa omat ajattelutapani. Jo omista opinnoista tuttu jatkuvan ammatillisen kehittymisen haaste on realisoitunut tässäkin. Materiaalien jako WTFPL-lisenssillä ei tuntuisi enää absurdilta.   Toinen selittävä tekijä voi olla kielihaasteisiin liittyvät asiat. Suureksi yllätyksekseni hankkeen työpajojen aikana osallistujat ovat käyttäneet suunnitelmiensa esittelyssä viroa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kun ohjelman mukaisesti olimme ensimmäisessä työpajassa Patrickin kanssa valmistautuneet antamaan osallistujien suunnitelmista palautetta, oli hämmästys suuri, kun presentoinnit pidettiinkin meille vieraalla kielellä.   Siinä sitten testattiin minunkin joustavuutta kun käännösohjelman ja virolaisten kollegoiden tulkkauksen pohjalta pyrin antamaan rakentavaa palautetta. Onneksi Tallinnan Yliopiston Kai Pata on osallistunut kaikkiin työpajoihin ja ollut korvaamaton apu. Ja toki teeman ollessa tuttu, pystyin esittämään ihan mielekkäitä kysymyksiä ja jatkokehitysideoita.   Ensimmäisessä työpajassa teemoina olivat trialoginen oppiminen sekä "flipped classroom" eli käänteisen opetuksen keinot ja käytännöt.  Teemoihin sidottiin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet tavoiteltua oppimista tukemassa. Meidän osioomme trialogisesta oppimisesta upotimme Helsingin yliopistossa työskentelevän Sami Paavolan etävierailuluennon (osa 1 ja osa 2), joka tarjosi mielestäni erinomaista tukea tavoitteellemme käsitellä teemoja pedagogiikan kautta, eikä vain “tekniikka-edellä”. Mart Laanpere tiivisti lähtökohtiamme avauspuheenvuorossaan hyvin: “We are not focussing on the new devices here, but how these devices change your teaching. We are going to explore this together like You will with your students once You go back to your schools.” Osallistujien vahva innostus tekniikan käyttöön näyttäytyi muun muassa siinä, että yllättävän moni toi ensimmäisen kerran suunnitelmissaan tietyn yksittäisen visailusoftan, joka lienee ollut tuolloin suosittu laajemmaltikin. Tässä yhteydessä minun oli luontevaa esittää kysymyksiä siitä, miksi juuri tämä väline, kuka kysymykset laatii ja millaista oppimista tavoitellaan sekä millaista oppimista tiettyjen välineiden valinta edesauttaa. Myös virolaiset kouluttajat toivat aktiivisesti palautekeskustelussa pedagogiikkaan liittyviä seikkoja esiin. Siitäkin huolimatta saimme ensimmäisestä työpajasta palautetta, jossa osa olisi kaivannut vielä enemmän “softavinkkejä” omaan työhönsä.   Flipped classroom -teemaa käsittelivät Mart Laanpere, Kai Pata, Terje Väljataga, Marina Kurvits, Hans Põldoja ja Romil Rõbtšenkov Tallinnan Yliopistosta. Koulutukseen osallistuvat opettajat saivat myös ensikosketuksen tekeillä olevaan LePlanner-työkaluun, jonka avulla työstettäisiin hankkeen aikana tehtyjä opetusskenaarioita. Alkuun kokeneiden opettajien kouluttamiseen osallistuminen tuntui isolta haasteelta, mutta on ollut mukava nähdä, että minulla on ollut osaltani heille annettavaa. Pitkäkestoisessa hankkeessa on ollut nähtävissä myös se, miten ajattelu vaatii aikansa. Työpajojen sisältöjen “sulattelun” vaikutus on nähtävissä koulutukseen osallistuneiden käytännön sovelluksissa ja siinä innokkuudessa, millä ryhmästä löytyi vapaaehtoisia osallistumaan Virossa kevään 2016 opitun jalkauttamistapahtumiin.   Jokainen koulutettava on sitoutunut toteuttamaan myös tapahtumia, joissa he välittävät hankkeen aikana kertynyttä kokemustaan ja tietoaan omissa kouluissaan. Kaikkiaan hankkeen puitteissa on toteutettu kymmenittäin opetusskenaariota, jotka jaetaan muidenkin opettajien hyödynnettäviksi.   Hankkeen sivuilta löytyy koosteet toteutetuista työpajoista.

Lue lisää