Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: vihreä siirtymä

Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä
http://Tekoälyllä%20generoitu%20piirroskuva%20kaksikerroksisesta%20harjakattoisesta%20talosta,%20jonka%20aukinaisesta%20seinästä%20näkee%20nukkekotimaisesti%20sisälle,%20steampunk-henkisiä%20tietokoneita%20ja%20kalustusta.
26.10.2023
Aarne Klemetti

Tekoäly (artificial intelligence, AI) voi olla tukena, kun yritys haluaa parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia tai kehittää asiakaskokemusta, tuotteita ja palveluja. Tämä blogikirjoitus esittelee tekoälyn soveltamismahdollisuuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yleisten tarpeiden näkökulmasta. Yrityksillä on luonnollisesti myös varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä vaatimuksia, joita pitää käsitellä sekä yritys- että toimialakohtaisesti. Tekoälyn tehokkuus on yksi sen arvostetuimmista ja pelätyimmistä puolista. On tärkeää, että yritykset arvioivat huolellisesti tekoälyn mahdolliset hyödyt ja haitat ennen sen käyttöönottoa. Yritykset voivat vähentää mahdollisia haittoja hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella. Tekoälyn hyödyt ja haitat yritystoiminnassa Tekoäly on väsymätön toimija siinä ympäristössä, johon se on opetettu. Koneen herpaantumaton tarkkaavaisuus voi ehkäistä ihmisen väsymyksestä johtuvia inhimillisiä virheitä. Usein tekoälyjärjestelmiä otetaan käyttöön rutiininomaisten tai työläiden tehtävien automatisoimiseksi. Tällä tavoitellaan kustannussäästöjä, jota perustellaan esimerkiksi siten, että työntekijöiden aikaa vapautuu tuottavampiin tehtäviin tai luovempiin töihin. Automatisointi näkyy esimerkiksi asiakaspalvelun tehostamisessa. Tekoäly jaksaa toistaa samaa tehtävää eli tarjota tietoa ja tukea asiakkaille ympäri vuorokauden. Se tunnistaa ja ratkaisee asiakaspalvelutarpeita sekä osaa yksilöidä asiakaskokemusta. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi tekoälyjärjestelmää voidaan käyttää tukena esimerkiksi uusien markkinoiden tunnistamiseen, asiakaskäyttäytymisen analysointiin sekä uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Tehokkuuden kääntöpuolena on mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää korvaamaan ihmisten työtä. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetykseen, erityisesti niissä toiminnoissa, jotka ovat toistuvia ja rutiininomaisia. Yritysten on ratkaistava, mihin suuntaan ne haluavat viedä kehitystä. Järjestelmiä voidaan käyttää myös keräämään ja analysoimaan henkilökohtaisia tietoja. Jos näitä tietoja ei käytetä asianmukaisesti, se voi johtaa yksityisyyden loukkaamiseen. On mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, joka voi johtaa tasa-arvoisuuden heikkenemiseen. Esimerkiksi käyttämällä huonosti suunniteltua aineistoa tekoälyjärjestelmien opettamiseen voidaan aiheuttaa syrjintää työmarkkinoilla tai sosiaalisesti. Tekoäly henkilöstöhallinnon tukena Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi henkilöstöhallinnon tehokkuutta ja tarkkuutta. Se voi myös auttaa yrityksiä säästämään rahaa ja tarjoamaan paremman työntekijäkokemuksen. Tekoälyä voidaan käyttää henkilöstöhallinnossa esimerkiksi seuraavasti: Rekrytointiprosessi: Hakemusten käsittelyn automatisointi, ansioluetteloiden analysointi ja haastatteluihin kutsuttavien henkilöiden valikoiminen. Se voi myös parantaa rekrytointiprosessin osuvuutta. Perehdytys ja koulutus: Erilaisten perehdytys- ja koulutusaineistojen tuottaminen tai työntekijöiltä edellytettyjen perehdytysten tai koulutusten suoritusten valvonta. Työntekijän suorituskyvyn arviointi: henkilöstön lisäkoulutus- tai kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen. Palkkauksen ja etujen hallinta: palkka- ja etujärjestelmien kilpailukyvyn tai yrityksen etujen mukaisuuden varmistaminen. Työsuhdehallinto: automatisoitu lomien ja sairasvapaiden hallinnointi, työsopimusten laatiminen ja työsuhteiden päättyminen. Tekoäly voi tukea yrityksiä myös, kun ne haluavat varmistaa työsopimustensa vastaavan alan työsopimusehtoja. Tekoäly toiminnanohjauksen apuna Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi toiminnaohjauksen tehokkuutta ja tarkkuutta. Tekoälyä voidaan käyttää resurssienhallinnassa työntekijöiden, laitteiden ja materiaalien tehokkaaseen hallintaan. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän resurssinsa ovat käytettävissä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tuotannon hallinnassa tekoäly tukee tuotannon prosessien optimointia, esimerkiksi tuotannonlinjojen nopeuttamisessa ja virheiden vähentämisessä. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan tuotantokapasiteettiaan ja vähentämään kustannuksia. Tekoälyä voidaan käyttää kustannusten seurantaan ja analysointiin, esimerkiksi materiaali-, työvoima- ja energiakustannusten seuraamiseen. Tämä voi auttaa yrityksiä tunnistamaan kustannuksia, joissa voidaan säästää. Laadunhallinnassa tekoäly voi tukea esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden laadun mittaamisessa ja parantamisessa. Tämä voi auttaa yrityksiä kehittämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään tuotepalautuksia. Logistiikan hallinnassa tekoälyä voidaan käyttää prosessien optimointiin, esimerkiksi toimitusten seuraamiseen, varastotilan hallintaan ja kuljetusten suunnitteluun. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta ja vähentämään kustannuksia. Toimitusketjun hallintaa tekoälyn avulla Valmistavassa tuotannossa toimitusketju on keskeisessä roolissa. Tekoälyn hyödyntäminen eri toiminnoissa voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta, ennakoitavuutta ja asiakaspalvelua sekä vähentämään kustannuksia. Toiminnoittain sitä voidaan lähestyä seuraavasti: Varastonhallinta: tuotteiden ja materiaalien varastotilan hallinnan, tilausten ennakoinnin sekä toimitusaikojen optimointi. Kuljetusten hallinta: suunnittelun, aikataulujen seurannan ja jäljittämisen optimointi. Tilausten käsittely: tilausten automatisointi, vastaanotto, maksujen käsittely ja toimitusten suunnittelu. Riskien hallinta: toimitusketjun häiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi: toimitusketjun tietojen analysointi, esimerkiksi kysynnän ennustaminen, tehokkuuden mittaaminen ja suorituskyvyn parantaminen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa toimitusketjujen tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tämä voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä toimitusketjun hallinnassa. Maksuliikenteen hallinta tekoälyn avustamana Tekoälyä voidaan käyttää osto- ja myyntireskontran hallintaan monin tavoin. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi yritysten osto- ja myyntireskontran toiminnan tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tekoäly tukee taloushallintoa esimerkiksi seuraavasti: Laskujen käsittelyn automatisointi, tietojen tarkistaminen ja maksaminen. Maksujen hallinta, käsittely, seuranta ja viivästymisvaroitusten lähettäminen. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän laskunsa maksetaan ajallaan. Riskien hallinnan parantaminen, esimerkiksi maksuhäiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi, esimerkiksi osto- ja myyntidata, trendien tunnistaminen ja ennusteet. Tekoälyn tarjoama tuki voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä osto- ja myyntitoiminnan hallinnassa. Myynti ja markkinointi tekoälyn tuella Tekoälyä voidaan käyttää myynnin ja markkinoinnin parantamiseen monin tavoin, esimerkiksi prospektointiin eli potentiaalisten asiakkaiden löytämiseen ja heidän kontaktitietojensa keräämiseen. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää kohdennettuun mainontaan, esimerkiksi mainosten näyttämiseen toimijoille, jotka ovat todennäköisemmin kiinnostuneita tarjottavista tuotteista tai palveluista. Asiakaspalvelussa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaiden kysymyksiin vastaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja palautteen keräämiseen. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi myyntidatan analysointiin, trendien tunnistamiseen ja ennusteisiin. Nämä voivat auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä myynnissä ja markkinoinnissa. Jääkö ihmisen tehtäväksi vain arvioida tekoälyn käytön hyödyllisyyttä? Tekoäly tukiälynä tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia omien tukitoimintojen optimointiin ja automatisointiin. Edellä on esitetty potentiaalisia sovellusalueita perusteluineen. Käyttöönottoa harkittaessa kannattaa kuitenkin punnita huolellisesti mahdolliset hyödyt ja haitat. Mukaan pitää joka tapauksessa lähteä, ainakin selvittämään nykytilaa, oletettua tulevaisuutta ja sopivuutta omiin toimintoihin. Nämä ovat parhaiten saavutettavissa yhteistyökumppanien kanssa, jolloin myös erilaisten vertaisarviointien tekeminen on helpompaa ja joustavampaa. Metropolia-vetoisessa Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa tuotettavissa mikro-opintokokonaisuuksissa ja osassa järjestettäviä työpajoja on ollut mukana myös tekoälyä hyödyntäviä osuuksia. Niistä saatuja kokemuksia ja laajojen kielimallien palveluja on hyödynnetty tässä tekstissä. Kirjoittaja Aarne Klemetti (DI) on tutkijaopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulun ICT ja tuotantotalous -osaamisalueella. Hän toimii tekoälyasiantuntijana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa. Lisälukemista Tekoäly (wikipedia.org) Tekoäly 4.o raportti: Suomella mahdollisuus olla eettisen, digitaalisen ja vihreän siirtymän edelläkävijä (valtioneuvosto.fi) Artificial Intelligence pros and cons (rockcontent.com)

Lue lisää

Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä
http://Koodikielen%20nollia%20ja%20ykkösiä%20riveissä%20sinimustalla%20pohjalla.
10.10.2023
Elja-Ilari Suhonen

Vihreän siirtymän tukeminen teknologian avulla on entistä tärkeämpää, kun kasvavat ilmastonmuutoksen ja taloudellisen epävarmuuden haasteet vaativat kestävämpiä, muutoksiin mukautuvia ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rooli on murroksessa siirryttäessä osaamisen kehittämisen lisäksi aktiiviseen osallistumiseen uusien teknologioiden kehittämisessä ja soveltamisessa. Globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota, ovat tuoneet monimutkaisia haasteita ja samalla uusia mahdollisuuksia organisaatioille. Teknologiset megatrendit luovat uusia liiketoiminta- ja kehitysmahdollisuuksia kaikille sektoreille. Kriisit ovat vaikuttaneet kestävyyteen monin tavoin. Vaikka ne ovat vauhdittaneet uusiutuvien energialähteiden käyttöä, niin sosiaalinen kestävyys ja kiertotalous ovat jääneet taka-alalle. Vihreällä siirtymällä on Suomessa merkittävä teknologiakehitys- ja investointipotentiaali Suomi on sitoutunut Green Deal -sopimukseen päästö- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Uusi EU:n CSRD-vastuullisuusraportointistandardi vaatii isoilta yrityksiltä säännöllistä raportointia liiketoiminnan riskeistä ja vaikuttavuudesta yhteiskuntaan sekä ympäristöön. Yritysten tulisi nähdä nämä kansainväliset sitoumukset ja lainsäädännölliset uudistukset mahdollisuutena luoda uusia liiketoimintamalleja, kumppanuuksia sekä teknologisia innovaatioita. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla (pk-) yrityksillä on haasteita sijoittaa vihreisiin teknologioihin, eikä heiltä usein löydy riskinottokykyä odottaa pitkän aikavälin tuottoja ja hyötyjä (1). Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän loppuraportin mukaan  uusien teknologiaratkaisujen kehittämisellä on keskeinen rooli kohti kestävämpiä toimintamalleja. Suomeen tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020-2050 vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämä tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joille tulee olemaan kysyntää kotimaassa ja globaalisti (2). Boston Consulting Groupin tuoreeseen “Finland’s Moonshots for Green Growth” (bcg.com) (3) raporttiin koottiin Suomen vihreän siirtymän mahdollistajat muun muassa luonnonvaroihin sekä teknologiaosaamiseen liittyen. Yksityinen sektori voi hyödyntää näiden raporttien ja selvitysten skenaarioita tunnistamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä hyödyntämällä osaamis- ja teknologiakehityksen kulkusuuntia. Yritykset testaavat jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja, tuotekehitysprosesseja, materiaali- ja energiaratkaisuja sekä muita bisneksen kannattavuutta, mainetta tai kustannustehokkuutta parantavia lähestymistapoja, joista hyötyä vihreässä siirtymässä. Teknologiset megatrendit kiertotaloudessa Teknologiset megatrendit tarjoavat valtavia mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta. Tässä muutamia esimerkkejä niistä: Tekoäly: Tekoälyn käyttö resurssien optimoinnissa ja jätteenkäsittelyn tehostamisessa sekä uusiokäytössä voi merkittävästi vähentää ympäristövaikutuksia. Tekoäly pystyy analysoimaan suuria määriä dataa sekä tunnistamaan säästökohteita, optimoimaan tehokkuutta ja löytämään mahdollisuuksia jätteiden tai materiaalien uusiokäyttöön. Esineiden internet (IoT): IoT-teknologia mahdollistaa fyysisten laitteiden ja esineiden verkottumisen. Tämä voi parantaa resurssien seurantaa ja lisätä läpinäkyvyyttä toimitusketjussa varsinkin teollisuudessa. Lohkoketjut: Lohkoketjut mahdollistavat datan keräämisen ja jakamisen koko raaka-aineiden toimitusketjussa. Sovelluskohteita on myös luotettavassa ympäristösertifikaattien sekä sidosryhmän odotusten vaatimusten täyttämisessä. Tästä isoja aloitteita ovat tehneet jo muun muassa IBM ja Suomessa Neste. 3D-teknologiat (AR/VR/XR): 3D-tulostus voi vähentää materiaalien tarvetta ja vähentää jätteen määrää sekä mahdollistaa varaosien paikallisen valmistuksen, mikä vähentää tarvetta pitkille toimitus- ja logistiikkaketjuille. 3D-teknologioiden kasvava sovellusalue on simulaatiot, joilla voidaan analysoida yritysten resurssivirtoja, suunnitella ratkaisuja yhteistyötiloissa tai ennakoida muuttuvien sääolosuhteiden vaikutusta organisaatioiden infrastruktuuriin, strategiaan ja muihin toimintoihin. Suomessa CSC on kehittänyt LUMI-supertietokoneen (csc.fi), jota on tarkoitus soveltaa ilmastojärjestelmän simulointiin. Mikä on tiedolla johtamisen potentiaali ja vaikuttavuus vihreässä siirtymässä? Ammattikorkeakoulut voivat olla avainasemassa puuttumalla tiedolla johtamisen ja teknologian kehittämisen haasteisiin sekä edistämällä monialaisia innovaatioekosysteemejä yritysten kanssa. Tiedolla johtaminen perustuu tiedon systemaattiseen hyödyntämiseen sekä analysointiin operatiivisen ja strategisen päätöksenteon tueksi. Se koostuu tiedon tuottamisesta, hallinnasta, analysoimisesta ja säilyttämisestä sekä organisaation tavoitteiden määrittelystä tiedon pohjalta (4). Vihreän siirtymän sekä kiertotalouden kehityskohteet vaativat järjestelmällistä datan analysointia, jotta päätökset voidaan tehdä perustuen perusteelliseen ymmärrykseen ympäristövaikutuksista sekä resurssien käytöstä prosesseissa ja liiketoiminnassa. Eräässä tutkielmassa (5) todetaan, että kiertotalouden pk-yrityksissä tiedolla johtamisen käytänteet ovat usein tarvelähtöisiä, joka on joko liiketoimintakriittinen tai viranomaislähtöinen. Vihreään liiketoimintaan tähtäävillä yrityksillä raportointi- ja  tiedon jakamisen tarpeet ovat usein toimialakohtaisia sekä myös data-, tietoarkkitehtuuri ja analytiikkatarpeissa ilmenee tutkimuksen mukaan paljon hajontaa sekä eroavaisuuksia. Tiedolla johtaminen tukee vihreää siirtymää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Resurssien optimointi: Tiedolla johtaminen mahdollistaa tarkastella resurssien käyttöä ja tunnistaa mahdollisia pullonkauloja tai hukkaa prosesseissa. Analysoimalla tuotannon ja liiketoiminnan dataa voidaan optimoida resurssien käyttöä ja minimoida ympäristövaikutuksia. Vastaavia sovelluskohteita ovat esim. energiatehokkuuden parantaminen ja toimitusketjujen optimointi. Datavetoiset tuote- ja palveluinnovaatiot: Usein resurssitehokkuuden edistäminen on hyvin tietointensiivistä ja vaatii uusien analytiikka- ja tiedonkeruumenetelmien kehittämistä, josta “sivutuotteena” tunnistetaan uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Ympäristötiedon seuranta ja kvantifiointi (määrällistäminen): Tiedon kerääminen ympäristövaikutuksista ja ekologisista jalanjäljistä on keskeistä vihreän siirtymän edistämisessä. Kerättyä ja analysoitua dataa voi peilata esim. tarkkailemalla energiankulutusta, päästöjä ja jätteen määrää. Näin voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kestävien käytäntöjen vahvistamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals eli SDG:t YK:n määritelmän mukaan) seurantaan ja mittaamiseen on monta työkalua eri tarkoituksiin, kuten GRI-raportointistandardi, GHG-protokolla (Scope 1-3 päästöt) ja Science-Based Targets (SBT) Kaikkia yllämainittuja tapoja tukee LCA (elinkaarianalyysi), koska se auttaa määrällistämään ympäristövaikutukset, vertailemaan materiaaleja ja energialähteitä keskenään sekä usein tuo yrityksille uutta tietoa prosesseista ja tuotantoketjuista. Yhdistämällä LCA:han kiertotalouden periaatteet sekä elinkaarikustannusten (LCC) arviointi yritykset voivat merkittävästi parantaa datavetoista päätöksentekoa sekä prosessien ja materiaalien jäljitettävyyttä (6). Tiedolla johtamisen hyvät käytänteet REACT-EU-hankkeessa Ammattikorkeakoulujen osalta tässä yhtälössä on tärkeää tietotaidon ja avoimen datan jakaminen osana monialaisia yhteistyöverkostoja. Tämä periaate on toteutunut tiedon ja hyvien käytänteiden jakamisena REACT-EU hankkeessa, jota on toteutettu valtakunnallisesti 22 ammattikorkeakoulun kesken. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tunnistaa uusia yhteistyömalleja ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Tiedon hallintaan REACT-EU -hanke on hyödyntänyt yhteisiä Microsoft Teams -yhteistyötiloja, joihin hankkeen tuotetut sisällöt, raportointipohjat sekä tulokset organisoidaan osatoteuttajien kesken. Verkostointitapahtumien ja työpajojen lisäksi tiedon jakamista on tuettu myös mm. valtakunnallisella Slack-keskusteluryhmällä, jossa hankkeen osatoteuttajat jakavat ajankohtaista tietoa hankkeen teemoista osallistuneille pk-yrittäjille. Tiedolla johtaminen kohtaa vihreän siirtymässä haasteita erityisesti tiedon saatavuudessa koskien teollisuuden sivuvirtoja sekä jätteiden jälkikäsittelyä. Haasteena on myös puutteet osaamis- ja teknologiakyvykkyyksissä sekä monialaisten innovaatioekosysteemien muodostamisessa (7). Näiden haasteiden ratkaisussa ammattikorkeakouluilla on kasvavan tärkeä rooli. REACT-EU -hankkeessa oikean tiedon saatavuus esim. EU-raportointi standardeista on ollut haaste ja tätä helpottaakseen Metropolia on hyödyntänyt Miro-yhteistyöalustaa (miro.com), johon on kerätty hyviä käytänteitä hanketyöstä projektityöntekijöiden saataville. Metropolian koordinoimassa REACT-EU -hankkeessa on tuettu pk-yrittäjien osaamista vihreässä siirtymässä, muutoskyvykkyyksissä sekä digitalisaatiossa. Hankkeen toteuttamat työpaja- ja mikro-opintokokonaisuudet uusien teknologioiden (AI, XR, robotiikka yms.) hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisen perusteista löytyvät hankkeen verkkosivulla (yritystenmuutoskumppanina.fi). Tiedolla johtamisen haasteet huomioitava Tiedolla johtamisen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Tärkeitä huomioitavia osa-alueita ovat muun muassa tietoturva esimerkiksi avointa dataa jaettaessa, liiketoiminnan vastuullisuus ja läpinäkyvyys, reilut pelisäännöt kumppanuusmalleissa sekä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden soveltamisen eettiset kysymykset. Näistä huolimatta tiedolla johtaminen ja teknologiset megatrendit ovat ratkaisevia voimavaroja vihreän siirtymän ja kiertotalouden edistämisessä. Ammattikorkeakoulujen rooli on keskeinen uusien teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kirjoittaja Elja-Ilari Suhonen on intohimoinen innovaattori, suunnittelija ja kehittäjä kestävän liiketoiminnan, tiedolla johtamisen sekä ketterän teknologiakehityksen risteyksessä. Elja työstää YAMK-gradua datavetoisesta päätöksenteosta vihreässä siirtymässä Lapin ammattikorkeakoulussa sekä on päivätöissä Metropolialla REACT-EU hankkeessa projekti-insinöörinä. Hän on rakentanut työkokemuksensa pohjalta DIGICISU-viitekehystä edistämään kestävää liiketoimintaa ja vihreitä innovaatiota. Eljalla on 10 vuoden kokemus kasvun kiihdyttämisestä, teknologiainnovaatioiden rakentamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta eri toimialoilla. Hän on suorittanut kolme tutkintoa: BBA (Haaga-Helia), Ympäristöalan erikoisammattitutkinto resurssitehokkuudesta (Suomen Ympäristöopisto Sykli), Data-analytiikan ja koneoppimisen asiantuntijasertifiikkatti (Aalto-yliopisto) sekä paljon itsenäisiä opintoja kestävyys- ja teknologiateemojen parissa. Lähteet Allam, Zaheer, Simon Elias Bibri, and Samantha A. Sharpe. 2022. The Rising Impacts of the COVID-19 Pandemic and the Russia–Ukraine War: Energy Transition, Climate Justice, Global Inequality, and Supply Chain Disruption (mpdi.com). Viitattu: 3.8.2023 Valtioneuvosto Helsinki 2022. Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä - Loppuraportti (valtioneuvosto.fi). Viitattu 4.8.2023 Ibounig E., Saarela L., Belt A., Inovaara S., Wilkko W., Kangas O., Kaskinen T. & Turkki J. 2023 Finland’s Moonshots for Green Growth (bcg.com). Boston Consulting Group Viitattu: 3.8.2023 Kosonen, M. 2019. Tiedolla johtamisen käsikirja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (theseus.fi). Viitattu 3.8.2023 Salonen 2021. Tiedolla johtaminen suomalaisissa kiertotalouden yrityksissä (jyu.fi). Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta. Viitattu 7.8.2023 Pre Sustainability 2021. The Circular Economy and LCA: Make Each Other Stronger (pre-sustainability.com). Viitattu 9.8.2023 Lapin Ammattikorkeakoulu. Kiertotalous tulee - mutta miten sitä mitataan? (uasjournal.fi) Henri Saarela 2022 (sisältää useita lähteitä). Viitattu 3.8.2023 Lisämateriaalia Perehdy aiheeseen myös videoina YouTubessa Webinaari - IoT-ratkaisut kiertotaloudessa (youtube.com) Webinaari - Tekoäly kiertotaloudessa (youtube.com) 3D-teknologioiden hyödyntäminen kestävässä kehityksessä ja kiertotaloudessa (youtube.com)

Lue lisää

Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle?
http://Pyöreän%20pöydän%20ympärillä%20kaksi%20mies-%20ja%20yksi%20naisoletettu,%20miehillä%20kahvikupit%20edessä%20pöydällä,%20naisella%20läppäri.%20Taustalla%20sammalesta%20tehty%20viherseinä.
16.8.2023
Heikki Ahokas

Mikrokokoisilla, pienillä ja keskikokoisilla (pk) yrityksillä on usein vähemmän resursseja kouluttaa henkilöstöään verrattuna suurempiin yrityksiin. Kuitenkin kilpailukyvyn ja kasvun saavuttaminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tässä blogitekstissä käydään läpi, millaisia etuja ammattikorkeakoulujen tarjoamat mikrokurssit tarjoavat mikro- ja pk-yrittäjille, ja miksi niiden suorittaminen voi olla hyödyllistä liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Mikä on mikrokurssi? Mikrokurssit tai pienet osaamiskokonaisuudet ovat laajuudeltaan sekä ajankäytöltään tiiviitä voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, juuri silloin kun oppijalle sopii voidaan suorittaa nopeammin perinteisempiin ja laajempiin oppilaitosten tarjoamiin kurssikokonaisuuksiin verrattuna. Mikrokurssien tuottaminen on tutkintoon tähtääviä opintoja joustavampaa, jolloin kurssivalikoimia on helpompi päivittää kysynnän ja oppimistarpeiden mukaisesti. Mikrokurssit ja jatkuva oppiminen Mielenkiintoisia ja osaamista kehittäviä kokonaisuuksia voidaan tarjota mikromuodossa eri tavoin yhdisteltynä. Laajalla tarjonnalla tuetaan jatkuvaa oppimista, joka on muuttuvassa maailmassa ja varsinkin joidenkin teknologioiden kohdalla erittäin nopeaa. Mikrokurssien järjestämisen tarkoituksena on mahdollistaa silta muutokselle, sekä samalla herättää kurssinsuorittajan mielenkiintoa tutustua aiheeseen syvemmin jatkossakin. Muutos tukee kurssin suorittajan jatkuvaa oppimista, joka on tärkeää muuttuvassa maailmassa. Miksi kiireinen yrittäjä lähtisi suorittamaan mikrokurssia? Yleensä mikrokurssien suorittaminen on riippumatonta ajasta ja paikasta, joten niitä voidaan tehdä silloin kun on aikaa. Laajuutensa puolesta kurssit ovat kompakteja kokonaisuuksia. Kurssien suoritustapa on kustannustehokas muoto yrittäjälle tutustua ja oppia uutta. Tarkoituksena ei ole, että yrittäjät suorittaisivat koko laajan tarjonnan, vaikka sekään ei ole kiellettyä. Tarjonnasta voidaan valita sillä hetkellä kiinnostavimmat kokonaisuudet. Kurssien tarjoaman tiedon lisäksi osallistujien on mahdollista saada uudenlaisia näkökulmia omaan toimintaansa aiheesta riippuen. Oppiessa uutta ajankohtaisista teemoista, yrittäjän on mahdollista saavuttaa tavoiteltua hyötyä tulevaisuutta ja yritystä ajatellen. Tarvitaan vain motivaatiota kehittää ja olla ajan hermoilla mukana, vaikkakin välillä niin hektisessä maailmassa toimimmekin. Voihan olla, että ensimmäisen uuden oppimiskokemuksen saatuaan, yrittäjä jatkaa tarjonnan loppuun syventääkseen ymmärrystään. Ammattikorkeakoulut yritysten uudistumisen tukena Suomen 22 ammattikorkeakoulun yhteinen valtakunnallinen Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hanke tarjoaa mikro- ja pk-yrittäjille ilmaisia, ajankohdasta riippumattomasti saatavilla olevia koulutuksia verkkokurssien muodossa. Hanketyönä tuotetun mikrokurssitarjonnan avulla on mahdollisuus toteuttaa ja tuotteistaa uutta henkilöille, joiden elämässä tutkinnon suorittaminen ei välttämättä tule kyseeseen. Tavoitteena on rakentaa silta tulevaisuuden muutokseen, jossa elämme, sekä madaltaa kynnystä ottaa käyttöön uusia teknologioita tarjotuista aiheista. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja niiden tarkoitus on tukea yritysten liiketoiminnan kehitystä sekä kasvamista uusia teknologioita hyödyntäen. Metropolia tuo jatkuvaan oppimiseen oman panoksensa tuottamalla sisältöä kurssien sekä tapahtumien muodossa. Ajankohtaisia aiheita tällä hetkellä ovat esimerkiksi muutoskyvykkyys, digitalisaatio ja vihreä siirtymä. Toteutustapa vaihtelee inspiraatioluennoista mikrokursseihin ja syvempiin kokonaisuuksiin. Hankkeen sivustolta löytyvät opintokokonaisuudet: Muutoskyvykkyyden teema Digitalisaatio ja XR-teknologia Vihreän siirtymän sisällöt Tarjonta tulee kasvamaan hankkeen edetessä. Jokainen löytää varmasti aiheen, johon perehtyä tarkemmin. Kurssien käytännön toteutukset vaihtelevat videoiduista inspiroiduista sisällöistä, perinteiseen ”teoria ja tehtävä” -muodossa toteutettuihin osioihin. Tämäkin tuo mukavaa vaihtelua perinteisiin kurssien suorittamistapoihin ja tukee myös ihmisten erilaisuutta oppia asioita eri menetelmien avulla. Kirjoittaja Heikki Ahokas toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa projekti-insinöörinä Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -REACT-EU-hankkeessa. Lähteet European Education Area (europa.eu): micro credentials Ely-keskus.fi: jatkuva oppiminen Hankkeen kurssitarjonta: yritystenmuutoskumppanina.fi Tulevat tapahtumat 11/2023 saakka hankkeen verkkosivulta  

Lue lisää

Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa
http://Yksi%20nainen%20istuu%20työpöydän%20ääressä,%20läppäri%20auki,%20toinen%20nainen%20seisoo%20hänen%20takanaan,%20molemmat%20katsovat%20läppäriä.
12.6.2023
Sini Maunula & Kaisa Rapanen

”Isona olen ensin ratikkakuski ja kun en enää jaksa olla ratikkakuski, olen laivankuski”, toteaa 4-vuotias. Hän on nähnyt lähipiirissään monta esimerkkiä urapoluista, joilla ammattia vaihdetaan useita kertoja, joten asia tuntuu hänelle täysin luontevalta. Kuitenkin moni työssäkävijä on tehnyt alavalinnan ajatuksella, että se määrittää loppu elämän ja alan vaihtaminen tuntuu vaikealta. Vihreän siirtymän myötä muutoskyvykkyyttä tarvitaan enemmän myös työuralla. Vihreä siirtymä haastaa totutun työelämässä Vihreä siirtymä tarkoittaa siirtymistä kestävään talouteen ja kasvuun. Siirtymä on välttämätön, koska nykyisellään luonnonvaroja ylikulutetaan, mikä vie edellytyksiä elämältä tulevaisuudessa. Vihreä siirtymä tulee muuttamaan elinkeinoelämää ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin voimakkaasti kytkeytyvien alojen toimintaa. Myös työelämä muuttuu vihreän siirtymän myötä ja osa ammateista voi kadota kokonaan. Varsinkin uransa yhdellä alalla työskennelleelle työpaikan menettäminen voi olla kriisi, joka pysäyttää. Koko tulevaisuus on saatettu suunnitella työpaikan varaan: asunto hankkia työpaikan läheisyydestä ja lainat mitoittaa alan palkkauksen perusteella. Työn menettäminen voi yksilölle tarkoittaa repeytymistä juuriltaan, kun nykyinen asuinpaikka ja siellä olevat verkostot joudutaan jättämään uuden työn tai alan vaihdon takia. Muutosvastarinta kumpuaa epävarmuudesta ja pelosta Ihmisillä on luontainen taipumus vastustaa muutosta ja pyrkiä tekemään valintoja, jotka säilyttävät nykytilan. Muut vaihtoehdot koetaan huonompina nykytilaan verrattuna ja mitä enemmän valintoja on, sitä houkuttelevammalta nykytilan säilyttäminen tuntuu. Ei siis liene ihme, että vihreä siirtymä ja sen tuomat muutokset voivat näyttäytyä uhkana. Kokemus uhasta voi johtaa muutosvastarintaan, jonka pyrkimys on estää vihreän siirtymän etenemistä. Vaikka yksittäisen henkilön vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, voi useamman ihmisen systemaattinen vastustus ja ryhmittäytyminen vihreää siirtymää vastaan vaarantaa sen etenemisen ja muodostaa siten uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Siksi ihmisten kokema näköalattomuus pitää ottaa vakavasti ja miettiä keinoja, miten muuttuva tulevaisuus nähtäisiin uhan sijasta mahdollisuutena myös yksilöiden näkökulmasta. Vaikka vihreä siirtymä on välttämättömyys, ei sen toteaminen poista ihmiseltä huolta omasta toimeentulostaan. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu myötätunnolla Kestävässässä työelämässä tarvitaan enemmän toivoa ja mahdollisuuksia luovaa puhetta. Se toimii pohjana positiiviselle asennoitumiselle vihreään, muuttuvaan työelämään. Positiivinen asenne parantaisi yksilöiden hyvinvointia välittömästi ja estäisi vihreän siirtymän pelosta kumpuavaa vastustamista. Se voisi jopa kiihdyttää vihreää siirtymää ihmisten tarttuessa mahdollisuuksiin ja innovoidessa uusia ratkaisuja yhteisiin ongelmiimme. Tietoisuus siitä, että esimerkiksi metsien hakkuiden kanssa työskennelleet voivat hyödyntää osaamistaan metsän ennallistamisessa, on oleellista näkymien avartamiseksi. Työelämässä ja uutta urasuuntaa etsivien tukemisessa myötätuntoiset ja näköoaloja luovat kohtaamiset voivat olla ratkaisevia. On tärkeää korostaa, miten ihmisen koko osaaminen ei vanhene, vaikka työpaikka vaihtuisikin. Aina löytyy osaamista, jonka päälle voi rakentaa uutta. Ristiriitaisia tunteita saa tulla. Muutoksen tuomaa huolta ja jännitystä pitää voida purkaa työpaikalla. Yritysten johdon tehtävänä on luotsata yritysten toimintaa ja suunnitella tulevaisuutta siinäkin tilanteessa, kun nykyinen toimiala on kuolemassa. On sekä yksilön että yrityksen etu, kun työntekijät pidetään muutoksessa mukana tarjoamalla uusia uramahdollisuuksia ja tukea osaamisen kehittämiseen organisaatiossa vanhojen tehtävien poistuessa. Yksilölle tarjoutuu jatkuvuutta pienemmillä muutoksilla kuin täysin uudelleen kouluttautumalla ja yritys saa pidettyä kiinni työntekijöistään, joilla on jo kokemusta yrityksessä. Vihreään siirtymään kytkeytyvälle osaamiselle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, jolloin työntekijöiden sitoutuvuus on entistä tärkeämpää yrityksille. Tunnetaidot auttavat muutosten keskellä Ideaalitilanteessa ajatusmallit, jotka auttavat näkemään muutoksessa mahdollisuuden, on opittu jo nuorena. Tunnetaitoja onneksi opetetaan nykyään jo päiväkodissa. Tulevaisuuden työelämätaitona muutoskyvykkyys on yksi keskeisimmistä. Jo nyt työelämässä on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet useita uranvaihdoksia ja joille alan vaihtaminen ja poukkoileva urapolku on ollut hyvä kokemus. He myös kokevat sen normaalimpana kuin pysymisen samassa yrityksessä koko uransa. Kyseessä on siis taito, joka on omaksuttavissa. Työelämän virta vie eri suuntiin, mutta aina voi luottaa siihen, että jotain työtä löytyy. Tällaista luottamusta olisi hyvä valaa yhä suuremmalle joukolle ihmisiä, jotta vihreiden työpaikkoihin ja vihreän siirtymän tarpeisiin löytyy tarpeeksi tekijöitä. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan inhimillisyyttä Osaajien riittävyys onkin lisähaasteena vihreässä siirtymässä. Suomessa on jo nyt työvoimapulaa ja väestön ikääntyessä pula tulee vain kasvamaan. Työelämää pitäisi parantaa paremmin vastaanottamaan erilaisia ihmisiä, jotta entistä useampi voisi olla töissä omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Siksi tulevaisuuden kestävä työelämä huomioi myös ihmisten erilaiset tarpeet. Omaan työmäärään, työntekopaikkaan ja –aikaan vaikuttaminen lisää hyvinvointia ja jaksamista töissä. Toisaalta esimerkiksi tehdastyöstä alaa vaihtava voi kaivata selkeitä raameja työpaikan ja -ajan suhteen. Erilaisten ihmisten kohtaamisen taito ja myötätunnon opettelu sekä itseä että muita kohtaan nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Alussa referoidun nelivuotiaan lausahdukseen kiteytyikin tärkeä oppi tulevaisuuden työelämään. Ollaan uteliaita ja valmiita kokeilemaan erilaisia urapolkuja ja jos valittu polku ei tunnu enää hyvältä, ollaan itsellemme armollisia ja vaihdetaan suuntaa. Muutos ei tarkoita muutosta pahempaan vaan se on mahdollisuus meille jokaiselle parantaa hyvinvointiamme, tehdä merkityksellistä työtä ja elämästämme elämisen arvoista. Kirjoittajat Kaisa Rapanen työskentelee hankeasiantuntijana Vihta-hankkeessa sekä projektipäällikkönä kahdessa energiasiirtymän hankkeessa Metropoliassa. Hän on aiemmin työskennellyt luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana ja kulttuurituottajana - sekä poukkoilevan urapolkunsa aikana yli kymmenessä muussa tehtävässä eri aloilla. Koulutustaustana hänellä on Ympäristöalan erikoisammattitutkinto sekä Kulttuurituottajan (AMK) ja Tradenomin (BBA) tutkinnot. Sini Maunula työskentelee hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hankekokemusta hänellä on noin 10 vuotta, pitkälti vastuullisuuteen ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Hän on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (MBA) Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä -koulutusohjelmassa, joka keskittyy ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen kuluttajina. VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeen tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Tarkoituksena on edistää siirtymää vihreään ja digitaaliseen työhön.

Lue lisää

Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
http://Vaaleassa%20toimistohuoneessa%20ikkunan%20edessä%20on%20pöytä%20jonka%20ääressä%20istuu%20kolme%20ihmistä%20neuvottelemassa,%20kuvan%20etualalla%20selin%20kameraan%20seisoo%20yksi%20henkilö%20polkupyörän%20kanssa.
25.8.2022
Kaisa Rapanen

Ilmastokriisin edessä tarvitsemme innovaatioiden lisäksi kokonaisvaltaisen kulttuurinmuutoksen. Ekologisen kestävyyden huomioimisen tulee olla osa kaikkea toimintaa, jotta kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos saadaan aikaan. Uudet toimintatavat tulee ottaa osaksi jokapäiväistä työntekoa kaikilla aloilla. Vihreän työpaikan luovat ympäristötekoja työssään tekevät ihmiset. Maapallon kantokyvyn rajoissa eläminen edellyttää, että jokainen työpaikka on vihreä. On tarpeen vahvistaa myös työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden vihreän työn osaamista, jotta he voivat ohjata yrityksiä ja työnhakijoita ekologisen kestävyyden ja vihreän digitalisaation aiheista. Viime marraskuussa Helsingin kaupungin päätös jättää liha pois kokoustarjoiluista kohahdutti. Näitä muutoksia tarvitaan nyt kipeästi ja nopeasti, sillä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla. Oli kyseessä sitten lihansyönti tai jokin muu paljon päästöjä aiheuttava toiminta, niin vanha toimintatapa ja kulttuuri on jäämässä historiaan. Jokaisen on valmistauduttava ja sopeuduttava muutoksiin ja muutettava ajatteluaan. Tarvitsemme uuden normaalin Ilmastokriisin edessä tarvitaan teollisuuden innovaatioiden lisäksi myös markkinointia, suhdetoimintaa ja poliittista vaikuttamista, kirjoittaa Reija Anckar (esignals.fi). Nämä ovat keskeisiä asioita, sillä ne aikaansaavat kulttuurin muutosta. Markkinointikuvasto syöttää meille sitä kuvaa, millainen on haluttava elämä. Nyt on luotava uusi normaali, joka ei voi enää olla materiaali- ja kulutuskeskeinen. Arto O. Salonen peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista siirtymistä kiertotalouteen ja esittelee jälkiteollisen yhteiskuntamallin (artosalonen.com). Siinä edistyksen mittarina on kansalaisten hyvinvointi. Kuluttaminen keskittyy palveluihin, jätettä ei synny ja energiaa tuotetaan puhtaasti. Kokonaisvaltainen käännös on välttämätön hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Jokainen päätös on paikka vaikuttaa Yrityksillä ja niiden työntekijöillä on päivittäin tilaisuuksia vaikuttaa ja näyttää esimerkkejä uudesta normaalista: ruokavalinnat, tapaamiset, ostokset ja tilaisuuksien järjestäminen - muutaman mainitakseni. Uuden toimintatavan luomisessa Suomen pääkaupungin kokoustarjoilujen lihattomuus on iso asia. Jo nyt hankintakriteereissä voi nähdä vaatimuksia ympäristövastuutyöstä tai tietystä sertifikaatista. Kun yritykset ja niiden työntekijät toimivat yhteistyössä, on siinä aina paikka vaikuttaa toiseen ja paikka näyttää, että meillä tehdään ympäristövastuullisia valintoja. Ja tietysti paikka tukea organisaatioita, jotka ovat jo omaksuneet vihreän toimintatavan. Ympäristövastuullisten valintojen tekemisestä tulee myös viestiä ja kertoa avoimesti. Tämä motivoi muitakin lähtemään mukaan vihertämään tekemistään. Kulttuurin ja toiminnan muutokseen tarvitaan sekä regulaatiota että käytännön tekoja ja esimerkkejä. Ympäristöteot eivät saa olla pelkkää sanahelinää, vaan niiden täytyy olla konkreettisia tekoja. Kulttuurinmuutos luo myös mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintamalleille, ehkä sellaisille, joita emme vielä tänään osaa kuvitella. Vihta-hanke tukee vihreän työn edistämistä Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaikuttaa työhön ja työelämään: uusia työpaikkoja syntyy, osa työpaikoista katoaa ja useimmat työt muuttuvat tavalla tai toisella. On hyvä muistaa, että lihattomien kokoustarjoilujen lisäksi on sopeuduttava myös paljon isompiin muutoksiin. Joistain totutuista asioista ja periaatteista on joustettava ja yhä suuremmassa määrin on osattava toimia jatkuvan muutoksen keskellä. Toimintatapojen muutos edellyttää osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen periaatteella sekä tarjottavien palveluiden jatkuvaa uudelleen konseptointia. Tähän tukea tarjoaa 3AMK:n yhteinen Vihta-hanke. Vihreän ja digitaalisen työn Vihta-hankkeessa vihreää työtä edistetään kouluttamalla yritysasiantuntijoita, jotta he osaavat auttaa aloittavia yrityksiä ympäristövastuutyössä. Kasvattamalla asiantuntijoiden osaamista lisätään kestävää, digitalisaatioon pohjaavaa yrittäjyyttä. Työllisyyspalveluille tarjotaan tietoa tulevaisuuteen katsoen: millaisia vihreitä työpaikkoja tulee olemaan ja millaista koulutusta ja osaamista tarvitaan. Koulutukset tarjoavat laajasti näkökulmia työelämän ajankohtaisiin aiheisiin ekologisen kestävyyden läpileikatessa puheenaiheita. Pohdimme muun muassa sitä, mikä on digitalisaation ympäristövaikutus, innovoimme uutta ja tutustumme yritysten ympäristövastuutyöhön. Kirjoittaja Kaisa Rapanen työskentelee hankeasiantuntijana Vihta-hankkeessa. Hän on aiemmin työskennellyt luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana, kulttuurituottajana ja eri organisaatioiden ekotukihenkilönä. Vapaa-aikanaan Kaisa opiskelee ekologisen kestävyyden aiheita ja luo sisältöä Yksi ekoteko -blogiin ja Instagramiin. Koulutukseltaan hän on Kulttuurituottaja (AMK) ja Tradenomi. -- VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeen tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Hanke keskittyy digitaalisen ja vihreän työn osaamisen vahvistamiseen innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Hankkeen rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lue lisää