Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: viestintäasiantuntija

3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana
http://Ikkunan%20äärellä%20pöytä,%20pöydällä%20lasipurkissa%20kyniä,%20pöydällä%20post%20it%20-lappuja%20ja%20yliviivaustusseja.
3.5.2023
Milla Åman Kyyrö

Vuosi sitten kirjoitin, miten hankeviestinnän osaamisen kehittyminen on hyödyksi ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Kun takana on lukuvuoden verran kokemuksia hankehenkilöstölle ja projektipäälliköille tarjotusta viestintäkoulutuksesta ja vertaisverkoston kehittämisestä, voin kiteyttää oppimani kolmeen väitteeseen. Lyhytkin koulutus voi avartaa ymmärrystä viestinnän kysymyksistä. Ymmärrystä tarvitaan, jotta hanketta valmistellessa muistetaan suunnitella myös sen viestintää. Hanketyötä ymmärtävän viestintäasiantuntijan tuki on tarpeen niin hankkeen valmistelun kuin toteuttamisen aikana. Nämä voivat vaikuttaa itsestäänselviltä väitteiltä, mutta sitä ne eivät aina ole. Blogimerkintäni kertoo, miksi. Hankerahoitusten hakijoita ei pakoteta ennakoimaan viestinnän tarpeita Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ilman viestintää kukaan ei tiedä, että hanke on olemassa. Viestinnällä tuetaan hankkeen toiminnan onnistumista ja tuloksiin pääsemistä. Useimmat Suomen ammattikorkeakoulujen käyttämät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden rahoitusohjelmat ovat kansallisia tai Euroopan Unionin hallinnoimia. Yleisesti ottaen hankkeiden rahoittajat vaativat, että hankkeista viestitään. Vähintäänkin saadun rahoituksen tulee näkyä viestintämateriaaleissa, verkkosivuilla ja julisteissa. Kaikki rahoittajat eivät määrittele suoraan, miten viestintätyö tulisi järjestää. Hakemuslomakkeilla yleensä kysytään, miten hankkeesta viestitään ja sen tuloksia levitetään. Kuinka paljon viestintään tarvitaan työaikaa, jää hakijan arvioitavaksi. Yhtenäistä mallia ei ole. Jotkin rahoittajat vaativat rahoituksen hakijoilta enemmän ja toiset vähemmän ennakkosuunnittelua viestinnän toteuttamiselle. Jos viestintä tuntuu epämääräiseltä aiheelta, sen toteuttamiseen vaadittavien resurssien arviointi jää helposti uutta hankehakemusta tehdessä vähemmälle huomiolle. Harmillisena seurauksena tästä ennakoinnin ja suunnittelun puutteesta on, että vasta hankkeen käynnistyessä havaitaan viestinnän tekemisen tarve. Asiaa voi harvemmin korjata, kun hankkeelle on jo myönnetty rahoitus. Mitä merkitystä viestintäkoulutuksella on hankkeiden toteuttamiselle? Metropolia Ammattikorkeakoulussa tuotettiin kuluneen lukuvuoden aikana runsaasti hankeviestinnän koulutuksia. Niiden tavoitteena oli tuoda hankkeissa työskentelevät, eri alojen asiantuntijat ja viestinnän ammattilaiset yhteen. Tilaisuuksissa tarjottiin aihekohtainen luento ja mahdollisuus osallistujille tutustua, jakaa kokemuksia ja esittää kysymyksiä. Kokeilu on hiljalleen ohitse. Koulutuksista on ollut hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle jonkinlaista hyötyä. Vielä ei ylletty tilanteeseen, jossa koulutuksilla olisi todennetusti suora vaikutus esimerkiksi hankkeiden näkyvyydelle mediassa. Toiveikasta on, että osallistujilta saatu palaute on ollut myönteistä. Kokenutkin projektipäällikkö on voinut todeta ymmärryksensä viestintätyön laajuudesta ja moniammatillisuudesta auenneen koulutusten myötä. Ensi kertaa viestintäaiheiseen koulutukseen osallistunut insinööritaustainen projektipäällikkö on ollut ilahtunut siitä, että asiahan käy oikeastaan järkeen. Osallistujat ovat siis oivaltaneet, että viestintä on oikeaa työtä, aivan kuten heidän oma asiantuntijuutensakin. Niin tärkeitä kuin arkiset viestintäteot ovatkin, viestinnässä on kyse paljosta muustakin kuin tiedotteiden lähettämisestä tai sosiaalisen median sisältöjen tuottamisesta. Viestinnän mahdollisuuksien oivaltamisesta on voinut seurata harmitus siitä, ettei omassa hankkeessa ole huomioitu viestintää riittävästi. Kouluttajan nimi ja kasvot jäävät kuitenkin mieleen ja seuraavan hankkeen valmistelussa on ehkä helpompi muistaa kutsua viestintäasiantuntija mukaan. Koulutuksiin osallistumisesta on parhaimmillaan jäänyt vahva muistijälki sille, että seuraavaan hankevalmisteluun varaudutaan paremmin. Jos viestinnän tarpeita, toteuttamiskeinoja ja tekijää ehditään jatkossa pohtia hankevalmistelun kiireiden keskellä, on kokeilu ollut onnistunut. Vielä parempaa, jos tulevissa hankevalmistelussa on mukana viestintäasiantuntija, joka on hyvin perillä hanketyön erityisvaatimuksista. Koulutusten toteuttaminen tuotti arvokasta palautetietoa Kehitin ja tarjosin hanketyötä tekeville kollegoilleni lukuvuoden aikana yli sata tilaisuutta perehtyä, joskin pintapuolisesti, hankeviestinnän teemoihin. Ne vaihtelivat suunnittelusta toteutukseen, kumppanien yhteisviestinnästä hankejulkaisuihin ja tapahtumista mediaviestinnän kysymyksiin. Mukana opettamassa olivat myös verkkoviestinnän, julkaisemisen ja digisaavutettavuuden asiantuntijamme, lehtorimme sekä hankkeissa työskentelevät visuaalisen viestinnän ammattilaiset. Uuteen henkilöstökoulutukseen kohdistui alkuinnostusta. Osallistumisaktiivisuus oli huipussaan, mukana oli aloittaneita ja kokeneita projektipäälliköitä sekä hankkeiden viestinnästä vastaavia henkilöitä, myös opiskelija-assistentteja. Oppimistilaisuuksista kerättiin osallistujapalautetta, ja toimintaa pyrittiin kehittämään sen perusteella. Monet kaipasivat kasvokkaistapaamisia, ja niitä tuotiin tarjolle kevätlukukaudelle webinaarien rinnalle. Osallistumismäärät vähenivät. HAVAINTO - hankeviestinnän avaintekijät -koulutukset olivat lukuvuoden mittainen pilotti. Verkosto jää elämään Teams-ryhmäänsä, jossa webinaarien materiaalit on koottu ryhmänjäsenten käyttöön yli 200 diaa sisältäväksi Hankeviestinnän megadeckiksi. Hankeviestinnän asiantuntijana kouluttaminen on ollut mahdollisuus tehdä viestintätyötä tutummaksi muiden alojen asiantuntijoille. On ollut tärkeää saada vuorovaikutteinen keskusteluyhteys hankkeita toteuttaviin. Sen ansiosta olen voinut muodostaa kuvan hankeviestintää koskevista tyypillisimmistä kysymyksistä, huolista - ja myös asenteista. Näiden havaintojen perusteella voin kehittää tarjoamiani hankeviestinnän tuen palveluita, vastaamaan paremmin hanketoiminnan tarpeita. Seuraavaksi keskityn tarjoamaan hankkeiden valmistelijoille ja käynnistyville tai päättyville hankkeille niiden tarvitsemaa neuvontaa. Tätä työtä olen tehnytkin jo ennen koulutuspilotin käynnistymistä. Neuvontatyön rinnalla näen tärkeänä pitää yllä säännöllisiä hankeviestinnän toteuttajien ja projektipäälliköiden verkostotapaamisia. Parhaassa tapauksessa ne edistävät TKI-hankkeiden toteuttajien keskinäistä vuorovaikutusta, sekä lopulta näkyvät ulospäin asiakaslähtöisesti toteutettuna hankeviestintänä. Kehittämistyö ei lopu, sillä toimintaympäristön muuttuessa myös toiminnan on sopeuduttava uusiin haasteisiin.

Lue lisää

Asiantuntija viestijänä – miten saada oma ääni kuuluviin?
http://Kolme%20ihmistä%20istuu%20läppärit%20avoinna%20pitkän%20työpöydän%20ääressä%20ja%20tuulettaa%20suut%20avoinna%20hymyssä%20kädet%20ilmaan%20nostettuina.
25.10.2022
Titta-Maria Kettunen & Milla Åman Kyyrö

Usein asiantuntijatyön tulokset eivät päädy suoraan julkisuuteen. Harvemmin asiantuntijatyön tuloksia päätyy julkisuuteen lainkaan, sellaisenaan, tai nopeasti, vaikka sekä asiantuntija että organisaatio näin toivoisivat. Hyvillä asiantuntijatyön tuloksilla on mahdollista kasvattaa organisaation vaikuttavuutta. Tarvitaan kuitenkin viestintää, jotta tuloksille saadaan näkyvyyttä. Nämä onnistumiset eivät tule täysin sattumalta, vaan ovat osoitus asiantuntijan ja viestintäammattilaisen taitavasta yhteistyöstä. Asiantuntijalla on lähtökohtaisesti intressi kertoa työnsä tuloksista. Me ihmiset rakastamme puhua itsestämme ja itsellemme tärkeistä asioista. Oman asiantuntijuuden jakaminen lisää myös kyvykkyyden tunnetta, joka on yksi psykologisista perustarpeistamme. Lisäksi työmme tulokset tulevat varsinaisesti toteen vasta sitten, kun muutkin voivat niistä hyötyä. Media valitsee julkaistavat sisällöt palvellakseen yleisönsä tarpeita Median tutkimuksessa korostetaan moniarvoisuutta viestintäpoliittisena ihanteena: “[...] median tulisi käsitellä erilaisia näkökulmia mahdollisimman monipuolisesti.” (1) Silti organisaation ja asiantuntijan saama näkyvyys toimitetussa mediassa perustuu aina journalistisiin näkökulmiin ja valintoihin. Asiantuntijan oleelliseksi kokema tieto ei välttämättä ole merkityksellistä suurelle yleisölle. Se mikä on tärkeää organisaation johdolle, ei aina ole kiinnostavaa medialle. Ruuhkaisella viestintäkentällä sattumallakin on osuutensa siinä, mikä asia saa julkisuutta. Mitä useammin yrittää, sitä useammin tuo sattuma voi osua kohdalle. Avuksi on sekin, jos tietää, mihin suuntaan viestiään kohdentaa. Valtakunnallisella päivälehdellä on eri yleisö kuin viikoittain ilmestyvällä alueellisella lehdellä. Kenen viestin organisaatio haluaa kuuluville? Organisaatio voi viestiä esimerkiksi vahvistaakseen brändiään tai lisätäkseen tunnettuuttaan. Organisaatiolla on parhaimmillaan kilpailijoistaan erottuva tyyli viestiä. Siihen kuuluvat niin ulkoasu kuin äänensävy, joilla eri kanavissa välitetään viestejä eri yleisöille. Organisaation toteuttaman viestinnän linjaukset pohjautuvat organisaation strategiaan. Ne voidaan siten nähdä arvovalintoina. Viestinnällä voidaan nostaa esiin tai rajata pois toiminnan moniäänisyyttä. Tärkeä kysymys on, miten aidosti viestinnällä luodut mielikuvat vastaavat organisaation todellista toimintaa? Asiantuntija voi kuulla kollegoiltaan ja asiakkailtaan, että hän tekee arvokasta työtä. Silti näistä työn tuloksista ei välttämättä viestitä organisaation kanavissa. Tästä voi syntyä ristiriita, joka voi heikentää asiantuntijan luottamusta omaa kyvykkyyttään tai organisaatiota kohtaan. Asiantuntijan viestintätaidot kehittyvät, kun motivaatiosta pidetään huolta yhdessä Nykypäivän asiantuntijatyö vaatii lähes poikkeuksetta hyvää taitoa viestiä, ja jokainen meistä viestii työssään tavalla tai toisella. Asiantuntija ei aina kuitenkaan ole viestinnän ammattilainen tai ainakaan kaikkien viestintämuotojen osaaja. Moni oivallus tai innovaatio jää jakamatta yleisölle, ellei asiantuntija tietotulvan keskellä tiedä, miten saisi asiansa kuuluviin. Jos asiantuntija kuitenkin rohkaistuu kokeilemaan ja kysymään viestintään apua, varmin motivaationtappaja on vastaus, ettei hänen asiantuntijuuteensa liittyvä sisältö ole organisaation viestintästrategian mukaista. Tämä voi herättää asiantuntijassa kysymyksen siitä, eikö oma asiantuntijuus tai rooli ole ylipäätään linjassa organisaation strategian kanssa. Jos vallinnut epävarmuus omasta osaamisesta kasvaa, asiantuntijaviestinnän kynnys nousee entisestään. Siksipä viestin tyrmäämisen sijaan hedelmällisempää olisi pohtia yhdessä, miten asiantuntijan viestiä tulisi muotoilla, jotta se soveltuisi julkaistavaksi. Hukkuuko asiantuntijan ääni isossa organisaatiossa? On luonnollista, että isossa organisaatiossa tapahtuu enemmän kuin mistä on mahdollista viestiä. Sisältöjä muotoilevat ja julkaisevat viestintäasiantuntijat ovat päivittäin valintojen edessä. Heidän on päätettävä, mikä aihe on tässä hetkessä organisaation yleisölle tärkeää, tai mitä tarjotaan organisaation nimissä medialle uutisaiheeksi. Valintatilanteissa organisaation asettamat strategiset painopisteet painavat enemmän kuin yksittäisten asiantuntijoiden toiveet. Organisaation toteuttamien viestinnällisten valintojen tulisi olla kaikin tavoin läpinäkyviä. Asiantuntijalle tulisi perustella, miksi hänen asiansa ei sellaisenaan ole riittävän kiinnostavaa viestittäväksi. Jos viestintästrategian linjaukset eivät edistä asiantuntijoiden työstä viestimistä, on aiheellista kysyä, miksi. Ovatko asiantuntijoiden tehtävät vai viestintästrategia ristiriidassa organisaation strategian kanssa? Vai liittyykö ongelma suoraan viestintään käytettävissä oleviin resursseihin? Ilman sisältöä ei ole viestintää - kohti luontevaa yhteistyötä Sekä asiantuntija että viestintäasiantuntija haluavat saada organisaation asiantuntemuksen kuuluviin, joten tavoite on yhteinen. Intressiristiriidoissa onkin kyse ennemminkin yhteisen kielen kuin yhteisen tavoitteen puuttumisesta. Organisaatiolle on eduksi määritellä asiantuntijan työstä viestimisen roolit ja vastuut. Alkuun olisi hyvä selvittää: Onko viestintäasiantuntijoiden tehtävä koordinoida ja sparrata vai tuottaa sisältöjä itse? Onko asiantuntijalla aina velvollisuus viestiä työnsä tuloksista? Väitetään, ettei organisaatioiden nimissä tuotettu viestintä kiinnosta yleisöä sosiaalisessa mediassa samalla tavalla kuin henkilöiden tuottama viestintä. Asiantuntijoita kannustetaankin tekemään itseään tunnetuksi omien sosiaalisen median kanavien kautta ja jakamaan viestiä verkostoilleen. Mitä, jos asiantuntija ei ole sosiaalisissa medioissa? Mitä, jos asiantuntijan henkilökohtainen verkosto ei koostu henkilöistä, jotka voisivat hyötyä hänen työnsä sisällöistä? Mitä, jos asiantuntija viestii sosiaalisessa mediassa liian omaperäisesti? Viestinnän toteuttaminen saattaa olla asiantuntijalla työnkuvaan sisäänkirjoitettuna. Mutta jos näin ei ole, kuinka päästä liikkeelle? Paras tapa kannustaa asiantuntijaa on auttaa luomaan onnistunut kokemus viestinnästä. Kaikilta asiantuntijatyötä tekeviltä odotetaan jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä. Yksi ratkaisu viestinnän tarpeiden kohtaamiseen on luoda mikro-oppimistilanteita, joissa pysähdytään löytämään asiantuntijan työn tuloksista viestittäviä merkityksiä ja tuotetaan yhdessä sisältöä. Sellaista, jonka sekä organisaatio että asiantuntija voisivat ylpeinä laittaa maailmalle omien kanaviensa kautta. Yhteistyön puitteiden luomisessa oleellista on tehdä eri alojen ammattilaisia tutuiksi toisilleen. Tämä voi parhaimmillaan edistää myös työyhteisön jäsenten keskinäistä arvostusta ja kestävää toimintakulttuuria. Kirjoittajat Titta-Maria Kettunen työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulussa asiantuntijatehtävissä Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Hän on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt ekonomi ja Helsingin yliopiston maisterivaiheen psykologian opiskelija. Milla Åman Kyyrö työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa viestinnän asiantuntijana. Hän on toiminut eri rooleissa hanketyössä vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2021 hän kirjoitti ja toimitti Hankeviestinnän käsikirjaa. Vuonna 2022 hän käynnisti HAVAINTO-vertaisverkostotoiminnan, joka on rento valmennusohjelma Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestinnän toteuttajille. Lähteet Karppinen, K. & muut. Kenen media? Johdatus viestintäpolitiikan tutkimukseen. Vastapaino, 2015

Lue lisää

Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
http://Kuusi%20piirrettyä%20ihmishahmoa%20rivissä%20eri%20asennoissa%20tanssimassa%20rinnakkain
25.5.2022
Milla Åman Kyyrö

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kasvaa, kansainvälistyy ja vaikuttaa työelämässä. Viestinnän rooli toiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistäjänä on merkittävä. Hankkeiden rahoittajatkin edellyttävät, että toiminnasta ja tuloksista viestitään. Viestinnän asiantuntijuus vaatii ammattitaitoa, kokemusta ja korkeakoulutusta. Työssäni viestinnän asiantuntijana neuvon TKI-hankkeita toteuttavia, eri alojen ammattilaisia. Kun haluan haastaa heitä kehittämään omaa viestintäosaamistaan, mistä lähteä liikkeelle? Tunnista osaamisen tarve tänään ja tulevaisuudessa Oman osaamisen kehittäminen on asiantuntijalle tärkeä työelämätaito. Se lähtee yksilön omien kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja motivaatiosta. Kehittyä voi ajan myötä kokemusta kerryttämällä. Kehittyä voi myös tavoitteellisesti, uutta osaamista hankkimalla. Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain noin sataa hanketta. Jokaisella niistä on projektipäällikkö. Lisäksi niiden parissa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Jokainen hanke on ainutkertainen projekti, jossa on tarkoitus saavuttaa ennalta asetetut tavoitteet, tiukasti määritellyissä aika- ja budjettiraameissa. Hanketyön viestintävastuiden järjestäminen koskettaa suurta joukkoa. Yksin tai itselle vieraasta asiasta vastuussa oleminen voi olla kuormittavaa. Paineiden puristuksessa väkisin väännetty viestintä ei ole välttämättä kovin strategista, oikein kohdennettua tai hauskaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkiin hankkeisiin saada kiinnitetyksi viestinnän ammattilaista. Pienimmissä hankkeissa viestinnästä usein vastaa projektipäällikkö yksin. Keskisuurissa hankkeissa viestintävastuuseen voidaan nimittää asiantuntija, joka ei ole viestinnän ammattilainen, ja joka tekee hankkeessa muutakin työtä. Se voi olla toimiva ratkaisu hankkeen tarpeisiin, jos tekijä on motivoitunut tehtävistään. Suuremman budjetin hankkeelle on yleensä mahdollista rekrytoida viestinnän asiantuntija. Hankkeissa työskentelevien viestinnän ammattilaistenkin on päivitettävä osaamistaan. Syventyminen hankkeen aihepiirin tekee viestintätyöstä entistä tehokkaampaa, kun alan sanasto, yleisöt ja viestintäkanavat tulevat tutuiksi. Kääntäen voisi myös ajatella, että eri alan ammattilaisesta voi halutessaan kehittyä ammattiviestijäksi. Toki se vaatii motivaatiota, kokemusta ja lisäkoulutusta. Opetushallitus on ennakoinut media- ja viestintäalan osaamistarpeita Osaamisen ennakointifoorumin toimikaudella 2017- 2020 (PDF). Raportissa luetellaan runsaasti viestinnän tulevaisuuden tarpeita, joissa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja teknologinen kehitys. Kehitä kokonaisuuksia ja kokeile käytännössä Asiantuntijaroolissa minulla ei ole muodollista vaikutusvaltaa muihin työntekijöihin. Kun haluan kehittää jotain toimintaa, on neuvoteltava eri rooleissa toimivien tahojen kanssa. Jos tavoitteenani on tarjota hankkeita toteuttaville työkaluja ja tietoa, yksittäiset koulutustilaisuudet voivat olla hyvä ratkaisu. Jos tarkastellaan hanketoimintaan kytkeytyvää viestintää kokonaisuutena, tarvitaan moniulotteisempaa ajattelua. Viestinnän toteuttamiseen ei ole yhtä sapluunaa, joka sopii kaikille hankkeille. Niiden suunnittelussa ja hakemusten kirjoittamisessa on mukana useita eri alojen ammattilaisia. Tarkoituksenmukaisten resurssien takaamiseksi on osattava ennakoida erilaiset tarpeet jo hankehakemusta valmisteltaessa. Jos viestintä on hanketta valmisteleville etäinen asia, sen huomioiminen rahoitushakemuksessa jää helposti vähälle. Kokonaisuudelle on hyödyksi, jos mukaan saadaan viestinnän asiantuntijan näkemys. Tämän järjestäminen voikin olla koko hankeorganisaation toimintaa koskeva kehittämistarve. Päätöksenteon tueksi on selvitettävä todelliset kehittämistarpeet. Nykytilannetta voi arvioida esimerkiksi järjestämällä hankehenkilöstölle kyselyn, jonka tuloksista saadaan tukea johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Päättävissä rooleissa toimivien on helpompi ottaa kantaa ja tukea konkreettisia toimintaehdotuksia. Uusien ratkaisujen kokeileminen käytännössä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta ja vaikutuksia. Palautteen ja arvioinnin perusteella toimintaa voidaan kehittää edelleen. Ratkaisuna vertaisoppimisverkosto hankeviestinnän tekijöille Työarjessa kollegan kanssa yhdessä ongelmia ratkoessa ei aina tule ajateltua, että kyseessä on vertaisoppimistilanne. Yksin haasteiden kanssa painiessa ei välttämättä tule ajateltua, että samaa asiaa pähkitään parhaillaan jossain toisaalla. Miten paljon säästyisi aikaa, jos kokoonnuttaisiin pohtimaan yhdessä? Olisiko mahdollista järjestää tilaisuuksia, jossa tuoreet ja kokeneet hankeviestijät ja eri alojen projektipäälliköt jakaisivat omia vinkkejä ja kokemuksia? Olisiko tällaisessa verkostossa mahdollista edistää sekä oman hankkeensa että samanteemaisten hankkeiden yhteistä viestintää? Voisiko toiminnasta hyötyä niin osallistuja kuin koko talo? Verkoston toiminnasta muodostuu osallistujiensa näköistä. Onnistunut verkostotoiminta perustuu jokaisen osallistujan tasavertaiseen kohtaamiseen ja kuulluksi tulemisen tunteeseen. Kun tavoite on luoda toimintaa ja tilaa, jossa saa jakaa ajatuksiaan psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, tarvitaan pelisäännöt. Ne on hyvä luoda yhdessä. Yhteisön inspiraation sytyttämiseen ja vaalimiseen tarvitaan muutamaa onnistunutta kokemusta, jaettua oivallusta sekä jäsenten keskinäistä, vahvaa luottamusta. Metropoliassa käynnistyy syyslukukaudella 2022 HAVAINTO-verkosto, jossa kehitetään koko organisaation hankeviestinnän osaamista tukemalla yksilöiden osaamisen kasvua. Käytännössä tarkoitus on tuoda eri alojen ja viestinnän ammattilaiset osallisiksi hankeviestinnän toteuttajien yhteisöön. Toiminnan tavoitteena on tarjota osallistujille aika ja paikka jakaa kokemuksia, vinkkejä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Vain kokeilemalla selviää, mitä hyötyä siitä on hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle, hankkeiden näkyvyydelle ja TKI-toiminnan vaikuttavuudelle. Näitä seikkoja kuulostellaan toiminnan edetessä.

Lue lisää