Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: vetovoima

Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa
http://Lasiseinään%20kiinnitettyjä%20värikkäitä%20post-it-lappuja,%20seinän%20takana%20mieshahmo%20puolikuvassa,%20vierellään%20naishahmo%20osittain%20lappujen%20takana%20piilossa.
10.10.2024
vierailija

Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä on paljon hankkeita, joissa on tarkoitus tuottaa lisäarvoa Uudenmaan pienille ja keskisuurille (pk-) yrityksille. Meillä on osaamista, opiskelijoita ja infrastruktuuria, joka voi auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Tässä artikkelissa esittelemme mallia, jonka avulla pyrimme muokkaamaan toimintaamme yhä enemmän asiakaslähtöiseksi ja yritysten tarvetta palvelevaksi. Ash Mayrua esittelee kirjassaan Running lean käsitteen traction, joka voidaan suomentaa vetovoimaksi tässä kontekstissa. Tämä vetovoima on mitattavissa oleva seikka, joka on auttaa liiketoimintamallin tulevaisuuden kasvua. Jokaisella tuotteella tai palvelulla on asiakkaita, joten mittareiden tulee liittyä suoraan näihin ryhmiin. Mauryan mukaan vetovoima on se tahti, jolla liiketoimintamalli onnistuu saamaan rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan. Maurya rakentaa myös mallin, jolla voidaan toteuttaa vetovoiman rakentamista. Tämä malli on ajatus yrityksestä asiakastehtaana, jossa kaikki yrityksen sisällä tapahtuva toiminta on olemassa tuottamassa lisää asiakkaita. Se tekee tämän ottamalla tietämättömän vierailijan ja muuttaa hänet onnelliseksi asiakkaaksi. Asiakkaiden tekeminen voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: hankinta, jossa mistään tietämätön vierailija muutetaan kiinnostuneeksi prospekteiksi eli mahdolliseksi asiakkaaksi. Tästä esimerkkinä on, että jos henkilö saapuu verkkosivuillesi, hän tekee jotain muuta kuin poistuu siltä aktivaatio, jossa kiinnostunut asiakas saa ensimmäiset tyydyttävät käyttökokemukset. Tästä käytetään usein ilmaisua ahaa-hetki, jossa tuotteen arvo tulee ilmeiseksi. Nettisivun esimerkissä tämä tarkoittaa mahdollisimman nopeaa pääsyä lunastamaan tuotteen lupausta. retentio tarkoittaa sitä, että kuinka usein asiakas käyttää tuotetta uudestaan. Verkkosivun esimerkissä tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä palaa ja kirjautuu sille uudestaan. tulovirta mittaa palvelun tulovirtaa ja verkkosivun esimerkissä kyse on asiakkaan siirtymisestä maksuttomasta versiosta maksulliseen versioon referenssi on asiakas, joka omalla toiminnallaan tuo lisää asiakkaita palvelun käyttäjäksi. Hanketoiminnan logiikka poikkeaa yritystoiminnasta Mitä Mauryan vetovoiman laista ja mallista voisi soveltaa hanketoimintaan? Jos hankkeen on tarkoitus saada aikaan toimintaa, joka liittyy joko yrityksiin tai henkilöihin, voidaan ajatella, että se tarvitsee vetovoimaa. Sen täytyy onnistua saamaan oma kohderyhmänsä kiinnostuneeksi itsestään, luomaan vetovoimaa omassa kohderyhmässään, oli tämä mikä tahansa. Sinänsä hankkeen tavoite ei ole saada rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan, vaan sen tulisi pystyä tuottamaan lisäarvoa omilla resursseiltaan asiakkaalle. Voidaan ajatella, että hankkeen yrityskumppanihankinta on tarkoitukseltaan käänteinen myyntiprosessi, jossa tarkoitus ei ole saada rahaa asiakkaalta vaan tarjota hankkeen resursseja niiden käyttöön kehitysprojektin tekemiseksi. Ehkä tämä on syy sille, miksi yritykset empivät mukaan lähtöä hankkeeseen. Koko arvonmuodostus on päälaellaan normaalin liiketoimintaan. Hankkeeseen osallistuvien tarpeiden huomioiminen Miten hanketyössä voitaisiin käyttää malleja? Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon yritysyhteistyötä tai henkilökäyttäjiä, riippuen hankkeen tarpeesta. Hankintavaihe on asiakashankinnan alkupiste. Tämä tarkoittaa usein käytännössä nettisivuja, markkinointia, tilaisuuksissa esilläoloa ja muuta mainontaa. Näiden viestien muotoilussa niin ainutkertainen arvolupaus kuin hissipuhe ovat olennaisia työkaluja. Näiden avulla on mahdollista muodostaa selkeitä ja helposti ymmärrettäviä viestejä, joihin ihmisten on mahdollista tarttua. Myös hankkeiden nettisivut tulisi suunnitella siten, että ne ovat mahdollisimman käyttäjäystävälliset ja sisältävät selkeän viestin hankkeen tuottamasta hyödystä. Aktivaatio voidaan nähdä ensimmäisenä käyttökokemuksena hankkeen toimintaan. Usein nämä ovat hankkeen tilaisuuksia tai työpajoja, joihin yritykset on kutsuttu. Olennaista olisi silloin rakentaa tilaisuudet siten, että ne nähdään ennen kaikkea myyntitilaisuuksina, joilla pyritään välittämään saatavaa hyötyä ja välttämään kertomasta hanketyöstä ja sen tarkoituksesta, ellei tämä liity suoraan hankkeen hyötyyn. Retentio voidaan ajatella siten, että aktivaation jälkeen henkilö tai yritys siirtyy hankkeen varsinaisten toimenpiteiden pariin. Retentio kannattaa ajatella tässä ajankäyttönä, eli organisaatio on halukas käyttämään uudestaan ja uudestaan aikaansa voidakseen olla osa hanketta ja sen toimenpiteitä. Tällöin tapahtuu toistuvaa kanssakäymistä, joka on retention ydin. Hanke tarjoaa riskittömän osallistumiskokemuksen Tulovirta siirtyy hanketoiminnan ulkopuolelle. Tässä vaiheessa organisaatio siirtyy hankkeen resurssien käyttämisestä omien resurssien käyttämiseen palveluiden hankintaan. Tämä voi tarkoittaa koulutuspalveluiden ostoa, kaupallista TKI-työtä jossa yritys maksaa suoraan korkeakoululle sen palveluista tai muuta kaupallista ja rahalla tapahtuvaa yhteistyötä. Referenssi tarkoittaa organisaatiota, joka on niin tyytyväinen hankkeen tuottamiin palveluihin, että on valmis toimimaan joko viestinnällisenä referenssinä eli antaa oman nimensä ja suostumuksen käyttää itseään mainonnassa. Kaikkein arvokkain referenssi kuitenkin on se, jossa organisaatio kertoo muille organisaatioille hankkeesta ja suosittelee ottamaan yhteyttä hankepartnereihin. Tällöin hankkeen toimenpiteet ovat oikeanlaisia sopivalle kohderyhmälle ja ne tuottavat lisäarvoa niin paljon, että niistä haluaa muidenkin hyötyvän. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media

Lue lisää

Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta
http://Kontteja%20ja%20nostureita
20.10.2023
Tuire Ranta-Meyer

Osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat maamme talouden voimavara. Ulkomaankaupan sujuvoittamisessa huolitsijoilla on keskeinen rooli, ja heidän käsittelemänsä tavaran arvo on vuosittain 70–100 miljardin euron luokkaa. Alalla toimii noin 300 yritystä ja yli 4000 työntekijää. Yksi tulevien vuosien haaste on osaavan henkilökunnan saatavuus. Nuoret eivät aina hahmota alaa ja sen mahdollisuuksia. Siksi he eivät ehkä valitse tutkintoonsa huolinnan ja logistiikan opintoja. Kun pääkaupunkiseutu edustaa Suomen logistiikan merkittävää solmukohtaa, Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ovat tehneet yhteistyötä alan vetovoiman lisäämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Ratkaisuna laaja-alainen ja pitkäjänteinen kehittämistyö Metropolia on panostanut vuodesta 2019 alkaen logistiikka-alan opintotarjontaan, alan näkyvyyteen opiskelija-arjessa, nuorten asenteisiin luoda ammattiura logistiikan ja huolinnan parissa sekä siihen, että taustasta tai tutkinnosta riippumatta kenellä tahansa Metropolian opiskelijalla on mahdollisuus valita opintojensa osaksi alan kursseja. Tulokset ovat tulleet näkyviin monessa eri muodossa. Metropoliassa on ollut tämän yhteistyön ansiosta tarjolla esimerkiksi vuodesta 2020 alkaen vapaasti valittavina opintoina verkkopohjainen viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Logistiikan perusteet. Sen ideana on ollut, paitsi antaa alasta perusteiden hallinta, myös räätälöidä oppimistehtävät osallistujan tutkinnon perusteella. On tärkeää, että vaikkapa kulttuurituotannon tai vaatetusalan opiskelija tunnistaa tulevan ammattinsa mukaisia logistiikan ilmiöitä siinä missä tuotantotalouden tai rakennusalankin opiskelija omiaan. Heti ensimmäisellä kerralla kurssille ilmoittautuneiden koulutustaustat olivat moninaiset: autotekniikasta 23 konetekniikasta 5 bio- ja kemiantekniikasta 4 rakennus- ja talotekniikasta 9 rakennusalan työnjohdon tutkinnosta 2 sähkö- ja automaatiotekniikasta 8 energia- ja ympäristötekniikasta 4 muotoilusta 1 kulttuurituotannosta 4 esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tietää logistiikasta ja huolinnasta on ollut siis huomattavan laajaa. Lisäksi ajasta ja kampuksesta riippumaton suoritustapa on koettu motivoivalta. Logistiikan maailma integroitu opetukseen Yhtenä tärkeänä päämääränä yhteistyössä on ollut kehittää alan tunnettuutta Metropoliassa, lisätä työelämäyhteyksiä ja luoda opintotarjontaa, jossa hyödynnetään valmista alan keskeistä ja jatkuvasti päivittyvää materiaalia. Yksi tällainen materiaalipankki on Reijo Rautauoman säätiön rakentama ja ylläpitämä verkkosivusto Logistiikan maailma, jossa käy vuosittain yli miljoona alalta tietoa ja hyviä käytäntöjä etsivää vierailijaa. Sivusto on Suomen käytetyin logistiikan perustietojen tietolähde ja siksi myös opiskelijoiden työelämävalmiuksien kannalta se on tärkeä tuntea. Metropoliassa sen hyödyntämistä on suunniteltu pedagogisesta näkökulmasta, sillä kokonaisuutena se on liian laaja opiskelijoiden suoraan omaksuttavaksi. Video- ja Jodel-kampanja alan vetovoiman lisäämiseksi Helmi- ja huhtikuun välillä 2023 Metropolia toteutti sosiaalisen median kampanjan, jonka tavoitteena oli kirkastaa nuorten mielikuvia logistiikka- ja huolinta-alasta ja tehdä siitä vetovoimaisemman. Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada tarinankerronnan avulla viesti huolinnasta ja logistiikasta varteenotettavana asiantuntija-alana tekijöiden itsensä ikäisille nuorille. Tuloksena tuli ammattitasoa vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen Munat matkaan – Eggs on the Road, Metropolian Youtube-kanavalla helmikuun alussa julkaistu video sai kuukauden sisällä yli 1300 katsojaa. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävää videota markkinoitiin pääasiassa nuorten suosiman Jodel-sovelluksen kautta. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä ja logistiikka-alan opettajien läsnäoloa interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian graafisen suunnittelun opiskelija Tia Tast, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Hän suunnitteli kampanjaa varten kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita. Räätälöity kysely alan houkuttelevuudesta Loppukeväästä 2023 Metropolia toteutti laajan kyselyn opiskelijoilleen. Tavoitteena oli selvittää, millaiset mielikuvat opiskelijoilla oli alasta kolmen vuoden mittaisen logistiikan ja huolinnan vetovoimaprojektin jälkeen. Oliko opintojen aikana tullut esiin uramahdollisuudet alan yrityksissä? Millaiset tehtävänimikkeet koettiin houkutteleviksi ja mitkä eivät herättäneet kiinnostusta? Millainen aloituspalkka oli opiskelijoiden mielestä sekä kilpailukykyinen että realistinen? Lisäksi kysyttiin, tunsivatko opiskelijat Logistiikan maailma -sivustoa ja miten Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry voisi kehittää yhteyksiään Metropolian opiskelijoihin. Sähköisen kyselyn rakentamiseen panostettiin erittäin paljon. Jos kysymykset ovat epämääräisiä, myös vastaukset ovat sellaisia. Jos kysely on vaivalloinen ja pitkä, vastauksia tulee niin vähän, ettei niiden avulla pysty tekemään analyysia. Jos opiskelijat pitävät kyselyä hutaisten tehtynä, he saattavat vastata samalla mitalla ja vastata huvikseen mitä sattuu. Liian usein törmää kyselyihin, joiden kohdalla ei ole riittävän huolellisesti mietitty sitä, mitä kullakin kysymyksellä tavoitellaan. Sanamuodoilla ja itse kysymyssananalla on väliä. Avovastausmahdollisuuksienkin liiallinen viljely vesittää tarkoituksen, sillä yleensä vain kaikkein innokkaimmat tai kaikkein kielteisimmin asiaan suhtautuvat jaksavat tuottaa arjen keskellä aiheesta omaa pohdintaa. Muut jättävät avokysymyksiin helposti kokonaan vastaamatta. Kyselyn toteutus ja tulokset tekniikan ja liiketalouden opiskelijoiden osalta Metropolian kysely lähetettiin harjoitteluinsinöörien, opinto-ohjaajien tai tutkintovastaavien kautta kaikille tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille. Kulttuurialan opiskelijat tavoitettiin sen opiskelijayhdistys Demoni ry:n Instagram-tilin kautta. Tällä kertaa kyselyä ei ulotettu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, sillä heille on suunnitteilla omaan alaan liittyvä toteutus logistiikan perusteista. Vastauksia kyselyyn tuli 288, mikä on erittäin hyvä määrä: tekniikasta 114 liiketaloudesta 85 kulttuurista 82 sosiaali- ja terveysalalta 7 siitä huolimatta, ettei kyselyä markkinoitu sinne. Kyselyyn vastanneet ovat iältään melko nuoria. Noin 75 % heistä kuuluu ikäryhmään 18–25-vuotiaat ja 26–35-vuotiaisiin noin 20 %. Valtaosa on taustaltaan ylioppilaita, mutta ammatillinen tutkinto löytyy neljänneksellä vastaajista. Noin 10 %:lla on jo taustallaan yksi korkeakoulututkinto. Kyselyn tulokset koottiin raportissa osittain yhteen ja osittain niputettiin tekniikan ja liiketalouden opiskelijat yhteen sekä kulttuuri- ja sote-alan opiskelijat omaksi ryhmäkseen. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että logistiikka-alan yritykset pitävät todennäköisesti tulevia insinöörejä ja tradenomeja keskeisimpänä rekrytointipohjana ja haluavat tutustua erityisesti heidän vastauksiinsa. On kuitenkin hyvä huomata, että niin kulttuurialalla kuin sosiaali- ja terveysalalla on ammatteja, joissa on tärkeä tietää ainakin perusteet logistiikasta ja huolinnasta. Vastaajien aiempi työkokemus on hyvin kirjava. Kymmenen vastaajaa kertoo toimineensa logistiikan parissa, heillä kaikilla tutkinnon alat vaihtelevat: International Business and Logistics, liiketalous, tuotantotalous, sähkö- ja automaatiotekniikka, viestintä, konservointi, kulttuurituotanto ja vaatetusala. Aiemmasta logistiikka-alan työkokemuksesta valtaosa oli varastoinnin tai kuljetusten parista, muut työtehtävät hajaantuivat yksittäisiin mainintoihin, kuten esimerkiksi lentorahtien suunnittelu tai työskentely terminaaleissa. Mielikuvat sanoista ”huolinta” ja ”logistiikka” Kysyttäessä opiskelijoilta mitä heillä tulee mieleen sanasta ”huolinta” tekniikan ja liiketalouden edustajien vastauksissa painottuivat kuljetusketjujen, lähetysten seurannan ja kuljetusten kustannustehokkuuden varmistukseen, raaka-aineiden kuljetusten, vastaanoton ja varastoinnin suunnitteluun, sujuvan ulkomaankaupan ja kuljetusten asiantuntijana toimimiseen sekä vientiin ja tuontiin liittyvien sopimusasiakirjojen ja tullauksen sujuvaan hallinnointiin liittyvät tehtävät. Vastaavasti mielikuvat sanasta ”logistiikka” toivat mieleen erityisesti tavaran ja siihen liittyvän tiedon liikuttamisen, varastoimisen ja perille toimittamisen sekä ahtaus-, rahtaus-, varastointi- ja jakeluliiketoiminnan kokonaisuuden. Tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille ei ole Metropoliassa vastausten mukaan kerrottu erityisen aktiivisesti uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä. Viisiportaisella asteikolla (0= ei lainkaan, 1= vähän, 2=jonkin verran, 3= melko paljon ja 4=erittäin paljon) mitattuna keskiarvo oli 1,6 eli vastausvaihtoehtojen ”vähän” ja ”jonkin verran” keskivaiheilla. Vain osa alan ammattinimikkeistä kiinnostaa nuoria Kysyttäessä huolinta- ja logistiikka-alan korkeakoulutettujen ammattinimikkeistä ja niiden kiinnostavuudesta vastausten viesti oli erittäin selvä. Nimikkeellä on väliä. Huolitsija- ja rahdinkäsittelijä- nimikkeitä ei koettu vetovoimaisina tai nykyaikaisina, vaihtoehdoiksi toivottiin avovastauksissa englanninkielisiä Supply Chain Manager -tyyppisiä nimikkeitä. Jos esimerkiksi yritys haluaa rekrytoida insinööritaustaisia valmistumassa olevia opiskelijoita, tehtävänimikkeen jälkiosan kannattaa olla ”-insinööri”, esimerkiksi tyyppiä kehitysinsinööri, suunnitteluinsinööri ja niin edelleen. Myös päällikkötehtäviä pidettiin kiinnostavina, kuten nimikkeitä logistiikka-, palvelu-, terminaali- ja avainasiakaspäällikkö. Houkuttelevan alkupalkan haarukka maltillinen Vastauksissa kysymykseen ”Minkä suuruinen bruttopalkka (euroa/kk) olisi mielestäsi realistinen ja samalla kilpailukykyinen aloittavana asiantuntijana huolinta- ja logistiikka-alalla?” noin 42 prosenttia päätyi palkkatasoon 2500 ja 3000 euron välillä. 35 prosenttia vastanneista katsoi, että alkupalkan tulisi olla 3000 ja 3500 euron välillä ollakseen houkutteleva. Vastauksia lähemmin tarkastellessa on huomattavissa jonkin verran eroa sen suhteen, oliko vastaaja itse kiinnostunut urasta logistiikan ja huolinnan parissa. Jos selvästi suuntautui jollekin muulle alalle, niin silloin usein alkupalkaksi oli merkinnyt hieman alemman tason kuin mihin ehkä itse jollain muulla alalla tähtäsi. Alan kansainvälisyys tunnetaan hyvin Mielikuvat urasta huolinta- ja logistiikka-alalla liittyivät eniten kansainvälisyyteen, monipuolisiin urapolkumahdollisuuksiin, toiminnan näkemiseen tulevaisuuden alana ja tarjolla olevien työpaikkojen runsauteen. Vähiten paikkansa pitäväksi arvioitiin väittämä ”uraa huolinta- ja logistiikka-alalla arvostetaan”. Tunne arvostuksen puutteesta voi johtua siitä, ettei alaa vielä tunneta riittävästi yhteiskunnassa tai omien verkostojen parissa eikä niissä tunnisteta sen tarjoamia asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi Petri Laitinen ja Anna Haakana viittaavat vuoden 2021 blogikirjoituksessaan nuorten käsityksiä selvittäviin tutkimuksiin, joissa huolinta- ja logistiikka-ala on saanut kuvauksia kuten ”tylsää”, ”rekalla ajamista”, ”varastotyötä”, ”raskasta” ja ”ei tietoa”. Tällaisten mielikuvien viljely nuorten keskuudessa on harmillista, sillä ne ruokkivat tarpeettomasti aikansa elänyttä kuvaa alasta ja vaikuttavat siihen, ettei uskota alaa arvostettavan. Liiton opiskelijasivuille tarvitaan näkyvyyttä Varsinaisesti Metropolian huolinta- ja logistiikka-alan vetovoimaprojektiin ei ole kuulunut Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry.) tunnettuuden lisääminen. Vastaajista 86,4 prosenttia ei ollut koskaan kuullut liitosta. Tulevaisuudessa SHLL voisi harkita näkyvyytensä lisäämistä opiskeluarjessa lähinnä siitä näkökulmasta, että sen sivuilla kuitenkin on hyödyllistä tietoa alasta yleisesti, mutta myös alan opiskelusta erityisesti (ks. Huolinta- ja logistiikka-alan opiskelu ja työtehtävät). Logistiikan maailma -sivustoa oli hyödyntänyt 37,2 prosenttia vastaajista ja sen lisäksi sen tunsi 11,5 prosenttia, vaikkei ollut toistaiseksi sitä käyttänyt. Opiskelijat antoivat myös vinkkejä SHLL:lle siitä, mitkä olisivat parhaat keinot tavoittaa heidät opiskeluvaiheessa. Huolinta- ja logistiikka-alan tehtävissä toimivien entisten opiskelijoiden vierailut Metropoliassa koettiin kaikkein tepsivimpänä tapana tavoittaa nykyiset opiskelijat. Metropolian kampuksille suunnatut rekrytointitapahtumat valmistuville ja ekskursiot huolinta- ja logistiikka-alan yrityksiin olivat suosittuja vaihtoehtoja. Sen sijaan sosiaalisen median vaikuttajien eli influenssereiden vinkit somessa eivät herättäneet opiskelijoissa positiivista vastakaikua ollenkaan. Kesätyöpaikkoja yritysten kannattaisi tarjota joko Metropolian sivujen työpaikkailmoitusten tai Metropolian opettajien, harjoitteluinsinöörien tai koulutussuunnittelijoiden kautta. Opiskelijat eivät niinkään pysty etsimään mahdollisuuksia yritysten omilta nettisivuilta eivätkä ehkä tunne tarpeeksi sellaisia alan yrityksiä, joista kannattaisi kysellä kesätyö- tai harjoittelupaikkaa. Sen sijaan valmistuneita kannattaisi houkutella töihin yleisten työpaikkasivustojen (esim. Oikotie, Monster, Duunitori), Metropolian opettajien tai rekrytointitapahtumien avulla. Kyselyn tulokset kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan osalta Kulttuuri- ja sotealan opiskelijat eivät saa kyselyn mukaan tietoa opinnoissaan uramahdollisuuksista logistiikka-alan yrityksissä. Kysymyksen “Onko opinnoissasi kerrottu uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä?” vastausten keskiarvo jäi 0,5:een asteikolla 4=erittäin paljon, 0= ei lainkaan. Tekniikan ja liiketalouden alalla keskiarvo oli sekin matala (1,6), mutta selvästi kulttuuri- ja sotealaa korkeampi. Tämä saattaa olla tärkeä signaali niin Metropolialle kuin huolinnan yrityksille. Useat kulttuuri- ja sotealan vastaajien opiskelemat tutkinnot voisivat antavat hyvät valmiudet myös huolinta- ja logistikka-alan tehtäviin ja varsinkin kulttuurialan kielitaitoiset ja kurinalaisesti toimivat opiskelijat olisivat potentiaalista työvoimaa alalle. Kulttuuri ja sotealan vastaajien mielikuvia huolinta- ja logistiikka-alasta kartoittavassa kysymyksessä esiintyi useita “en tiedä” -vastauksia, mikä kertoo alan olevan tuntematon. Suosittujen ammattinimikkeiden lista oli sekin hyvin erilainen kuin tekniikan ja liiketalouden alalla: kolme eniten mainintoja saanutta työnimikettä olivat verkostosuunnittelija, HR-asiantuntija ja viestintäkoordinaattori. Ideoita yhteyksien tiivistämiseen ja alan tunnettuuden kehittämiseen Kyselyssä viimeisenä osiona oli mahdollisuus esittää vapaamuotoisesti toiveita Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitolle ja ehdottaa, miten se voisi kehittää yhteyksiään opiskelijoihin. Yhteensä 39 kommentista useat koskivat toivetta aidon rekrytointitapahtuman järjestämiseen niin että opiskelijoille tarjottaisiin konkreettista ymmärrystä urakehityksestä, siitä mistä pääsee aloittamaan ja mitä tarvitsee osata tullessaan alalle. Kommentit ja vinkit olivat usein toiveita kohdata eri alojen edustajia enemmän kampuksilla ja tapahtumissa, esimerkiksi: ”Osallistukaa korkeakoulujen ja opiskelijoiden järjestämiin tapahtumiin jollain tavalla." ”Mainostakaan alan työpaikkoja opiskelijoille. Kun alumneja kertyy enemmän alalle, niin maine opiskelijoiden keskuudessa kasvaa. Alumneja kannattaa myös yrityksissä ja liitossa hyödyntää, sillä he tuntevat Metropolian ja osaavat neuvoa miten luoda yhteyksiä korkeakouluun.” ”Moni muu liitto ständeilee koululla ja Metropolia jakaa liittojen tapahtumia tai muuta sisältöä. Nämä ovat näkyvyyden kannalta toimineet minulle.” Yhteistyön osalta toivottiin myös enemmän kontakteja opiskelijajärjestöihin: ”Järjestäkää tapahtumia opiskelijayhdistysten kanssa. Tulemalla esille näkyvyydellä tapahtumissa voi syventää pääsyään opiskelijoiden piireihin. Enemmän tukea opiskelijayhteistyötä tekeville henkilöille.” Opiskelijat suhtautuivat kaiken kaikkiaan myönteisesti alaan ja mahdollisesti lisääntyvään aktiivisuuteen, mitkä tavat sitten ovatkaan: ”Olisi ihan kiva kuulla tästä enemmän kuin nyt.” ”Enemmän toimintaa kampuksilla.” ”Käyttäkää henkilökuntaa apuna tiedon tarjoamisessa. Rekrymessut, harkkainssit ja Metropolian intranet (OMA) sekä opetussuunnitelmaan sidotut tapahtumat toimivat kanavana hyvin.” Ovi on siis saatu raolleen ja kaikkia osapuolia motivoivan yhteistyön työn avulla se saadaan tulevaisuudessa apposen auki niin opiskelijoille kuin työvoimaa tarvitseville yrityksille! Tutustu Metropolian opiskelijoille 2023 tehdyn kyselyn tuloksiin PDF-raportista (wiki.metropolia.fi) Lähteet Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan (PDF) (huolintaliitto.fi). Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Merkintä Metropolian blogissa Vuoropuheluja. Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer FT, dosentti, yliopettaja on koordinoinut yhteistyötä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry), Reijo Rautauoman säätiön sekä Metropolian osaamisalueiden ja tutkintojen välillä.

Lue lisää

Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja
http://Viisi%20opiskelijaa%20Myllypuron%20kampuksen%20lasitetulla%20terassilla,%20kolme%20istumassa%20pöydän%20äärellä%20ja%20keksi%20seisomassa%20vastakkain%20ikkunan%20äärellä.
2.10.2023
Anna-Stina Tähkävuori

Rakennettu ympäristö käsittää hyvin laajasti eri toimijoita, joten osaaminen ja uusin tieto eivät aina välity osapuolten kesken. Alan oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut toimijat toteuttavat kehittämistoimintaa omissa erillisissä siiloissaan. Tämä hajautettu lähestymistapa estää usein uusien käytäntöjen ja teknologioiden tehokkaan leviämisen koko toimialalle. Se myös lisää turhaa päällekkäistä työtä, kun eri toimijat kehittävät samankaltaisia ratkaisuja tietämättä toistensa toimista. Tässä kirjoituksessa kerron, miten alan ekosysteemi tarjoaa tavan kehittää yhteyksiä elinkeinoelämään ja edistää tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi kuvailen, miten tärkeää hanketoiminta on alan ekosysteemien kehittymiselle. Rakennusteollisuus RT:n osaamistarveselvityksen mukaan osaavan työvoiman puute on suurin tekijä rakennusalan kasvun tiellä. Tulevaisuudessa työikäisten määrän vähentyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan ja miten alan vetovoimaisuutta voidaan lisätä. Useiden tutkimusten mukaan poikkitieteellisellä rakennusalalla tulee lisätä riittävästi resursseja koulutukseen ja tutkimukseen, jotta osaavan työvoiman saaminen varmistetaan tulevaisuudessa ja voidaan edistää monipuolisesti alan digitalisaation ja vihreään siirtymään linkittyvää kehitystä. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden avulla rakentuu yhteistyön kestävä perusmuuri Tutkimuksissa ja selvityksissä on tunnistettu, että eri koulutusorganisaatioiden yhteistyö on yksi pullonkaula koko rakennusalalla. Metropolia ammattikorkeakoulu toteuttaa noin 100 tutkimus- ja kehityshanketta vuosittain yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeissa keskitytään yhteiskuntamme merkittävien ilmiöiden ympärille. Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueen sekä tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymän yksi merkittävimmistä ilmiöistä keskittyy rakennetun ympäristön tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämiseen, alan osaajapulan taklaamiseen sekä alan vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Useiden hankkeiden osalta yhteistyötä on tehty jo vuosia, ja yhteinen tekeminen on perustunut vahvaan luottamukseen osapuolten kesken. Näiden merkittävien haasteiden kimppuun tartuttiin noin vuosi sitten uudenlaisella rakennusalan oppilaitos- ja tutkimusverkoston yhteistyöllä. Metropolian, Stadin aikuis- ja ammattiopiston (Stadin ao) rakennusalan yksikön sekä Aalto yliopiston Mittauksen ja mallinnuksen laitoksen (MeMo) jakama yhteinen tahtotila oli kehittää yhteistä tekemistä ja koota yhteen pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta. Tavoitteena oli toteuttaa kansainvälisesti korkealuokkainen oppilaitos- ja tutkimusverkosto. Yhteistyötä kutsuttiin aluksi nimellä KIRA Osaamiskeskittymä. Yhteinen visio ekosysteemistä toimijoita osallistamalla ja yhteiskehittämällä Yhteistyön alussa päätettiin osallistua mukaan HYTKE -hankkeen osallistavan tutkimuskumppanuuden pilottiin loppuvuodesta 2022, jonka tavoitteena oli auttaa KIRA Osaamiskeskittymän osapuolten sitouttamisessa ja muotoilla yhteistyöstä hankekokonaisuus, johon käynnistettäisiin rahoitushaku kevään 2023 aikana. Hankevalmistelussa oli tarkoitus hyödyntää HYTKE-pilotin mukana tuomia yhteiskehittämisen menetelmiä alkuvaiheen hanketavoitteiden määrittämiseen. Osana pilottia toteutettiin muun muassa fasilitoitu työpaja hankekumppaneiden kartoittamiseen ja tavoitteiden määrittämiseen. Työpajaan osallistui hankeorganisaatioiden osapuolia laajasti sekä Rakennusteollisuuden asiantuntijoita. Työpajasta koostettiin analyysi ja yhteenveto, jota hyödynnettiin hankevalmistelun edistämisessä. Työpajan tavoitteena oli synnyttää yhteinen visio: luoda oppilaitos- ja tutkimusverkosto, rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, joka nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön olisi tarkoitus kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö toisi selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Työpajasta ammennetun tiedon ja näkemysten pohjalta päätettiin hakea Helsingin kaupungin Innovaatiorahastolta rahoitusta keväällä 2023 vision eteenpäin viemiseksi. Aidon yhteistyön muodostuminen vaatii pitkäjänteistä ponnistelua Innovaatiorahasto myönsi rahoituksen kesäkuussa 2023 kaksivuotiselle hankkeelle Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä - Helsinki Myllypuron kampus. Hankkeessa profiloidaan ja käynnistetään keskittymän toiminta Metropolian koordinoimana. Hankkeessa syntyvä rakennusalan ekosysteemi vahvistaa alan yhteistyötä, avoimuutta ja uudistamista rakennetun ympäristön toimialan yritysten keskuudessa niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Kaikki hankeosapuolet hyötyvät merkittävästi ekosysteemistä. Kynnys eri koulutusasteiden väliseen yhteistyöhön madaltuu ja toimita arkipäiväistyy, kun käytössä on yhteisiä oppimisympäristöjä ja valmiiksi mietittyjä toimintatapoja. Oppimisympäristöissä vertaisoppiminen tehostuu kun työn tekemisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista lisätään tietoisesti ja tiedostamatta seuraamalla ja havainnoimalla toisten työskentelyä jakamalla hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kysymällä ja neuvomalla toisia etsimällä ja pohtimalla yhdessä kollegojen kanssa ratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin. Yhteistyön avulla voidaan jakaa oppeja asiantuntijoiden kesken sekä edistää entisestään jo nykyisin tiivistä ja monimuotoista työelämäyhteistyötä. Hankkeen fyysinen toiminta keskittyy Helsingin Myllypuroon, minne Helsingin kaupunki on keskittänyt rakennusalan opetusta. Myllypuroon on rakennettu kahteen kiinteistöön modernit oppimisympäristöt ja -tilat. Ammattikorkeakoulu noin 2000 kiinteistö- ja rakennusalan sekä 5000 sosiaali- ja terveysalan alempien AMK- ja ylempien YAMK-tutkintojen opiskelijalle sekä toisen asteen oppilaitos 1100 rakennus- ja talotekniikka -alojen ammattiin opiskeleville. Lisäksi toimintaan osallistuu täydennyskoulutuksen ja muiden opintojen opiskelijoita. Kampuksilta ja lähialueelta löytyy myös erilaisia rakennusalan oppimiseen sekä TKI -toimintaan kehitettyjä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Hanke tukee Metropolian ydintehtäviä, jossa keskiössä on jatkuva, ilmiölähtöinen oppiminen. Lisäksi hanke tukee Metropolian ja Stadin ao:n modernien kampusten ja oppimisympäristöjen parhaan potentiaalin hyödyntämistä. Hanke tukee myös Metropolian ja Aalto-yliopiston TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä, sekä teknologiakehityksen siirtoa ja tutkimustulosten teollista hyödyntämistä alueella. Osallistavan tutkimuskumppanuuden menetelmien avulla onnistuttiin rakentamaan yhteistyön kestävä perusmuuri, jossa toiminta on järjestelmällistä ja yhteiseen tekemiseen on osapuolten vahva sitoutuminen. Yhteistyö ei jää vain hankkeen aikaiseksi, vaan tästä se yhteistyö vasta alkaa. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymässä. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri (YAMK). Anna-Stina on työskennellyt noin 8 vuotta vuotta rakennusalalla työnjohto- ja rakennuttamistehtävissä sekä lähes viiden vuoden ajan Metropoliassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parissa. -- Metropolian Tieto-ohjattu rakentaminen innovaatiokeskittymä haluaa vastata meneillä olevaan rakennusalan murrokseen yhdistämällä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan sekä alan osaamistarpeet rakennusalaa palvelevalla tavalla. Tieto-ohjatun rakentamisen teemakokonaisuudet vuodelle 2022 on tiivistetty Metropolian laaja-alaisen osaamisen ja edistyksellisen kehitystyön tuloksena kolmeen kokonaisuuteen: Älykkäät kiinteistöt, Rakentamisen digitalisaatio ja Energiasiirtymä. Hytke-hanke rakentaa osallistuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Metropolia Ammattikorkeakoululle ja verkostoissa hyödynnettäväksi. Tavoitteena on kestävä hyvinvointi ihmisten arjessa teknologiaa hyödyntämällä.

Lue lisää

Kotihoidon vetovoima huolena – ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
http://Naishenkilö%20istuu%20olohuoneen%20lattialla%20elehtimässä%20älypuhelimelle,%20joka%20on%20kiinnitetty%20jalustaan.
21.11.2022
Heidi Stenberg

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaan. Toisaalta kysynnän kasvu on ollut nopeaa ja suurta, toisaalta työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä tavoitteisiin ei päästä, vaan keskeisimpänä ratkaisuna työvoiman saatavuuden parantamiseksi nähdään alan vetovoiman ja työolojen parantaminen. (1.) Tässä blogissa tarkastellaan kotihoidon vetovoimaa ja tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon yrittäjän työvoiman saatavuutta. Hoiva-alan yrittäjät ovat tunnistaneet omassa arjessaan työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja myös työntekijöiden pysyvyyden haasteet. Hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjinä toimivat usein terveysalan koulutuksen omaavat yrittäjät. Sen lisäksi, että yrittäjänä vastaa yrityksen liiketoiminnasta, voi toimia myös itse hoivatyössä. Ajanpuute, liiketoimintaosaaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät moninaisina haasteina arjessa. Työntekijöiden saatavuuden ja vaihtuvuuden haasteet sävyttävät hoiva-alan yritysten arkea ja näkyvät myös asiakkaiden palveluiden saatavuudessa. Positiivisella ja rehellisellä työnantajakuvalla on merkitystä Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa (2) on tunnistettu, että kotihoito kärsii imago-ongelmista, koetun arvostuksen puutteesta ja vanhanaikaisista käsityksistä työn sisällöstä. Kotihoitoyksiköissä ei aina panosteta aktiivisesti ulkoiseen viestintään ja viestinnän kehittämiseen. Aktiivisella ja positiivisella ulkoisella viestinnällä on kuitenkin mahdollista vaikuttaa kotihoidon vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä saada lisää hakijoita avoimiin tehtäviin. (3.) Vaikka viestinnällä pyritään vahvistamaan positiivista mielikuvaa työnantajasta, työn vahvuuksia ja myönteisiä puolia, on työpaikkailmoituksissa oleellista kuvata rehellisesti myös palkkaus ja henkilöstöetuudet sekä kertoa siitä, mitä työtehtäviin kuuluu perushoitotyön lisäksi. Lisäksi olisi hyvä kertoa kliinisen hoitotyön urapolkumalli, jos sellainen on. (4.) Työnhakijat haluavat nähdä työpaikkailmoituksissa ja yrityksien rekrytointisivustoilla kuvia ja tarinoita oikeista ihmisistä. Lisäksi he haluavat myös tietää työyhteisön arjesta, eli kurkistaa julkisivun taakse (5.) Työntekijöitä rekrytoitaessa on oleellista tuntea kohdeyleisö. Hoitoalan työntekijöillä työ itsessään, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, auttamisen halu sekä työn mielekkääksi ja merkitykselliseksi kokeminen palkitsevat. (6.) Yritykset voivat saada ulkoisella viestinnällä ja mainonnalla sosiaalisessa mediassa helposti lähestyttävää näkyvyyttä, joka edistää yrityksen brändiä ja tuo yrityksille tunnettavuutta. Onnistunut mainos luo hyvää mielikuvaa sekä vaikuttaa mielipiteisiin yrityksestä (7). Sosiaalinen media voi tukea rekrytointia Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelevien ohjelmaan kuuluvat innovaatio-opinnot (MINNO), jotka toteutetaan monialaisina innovaatioprojekteina. Näissä opinnoissa opiskelijatiimit saavat ratkaistavakseen jonkin työelämästä lähtöisin olevan ongelman. Esitimme sotealan pito- ja vetovoiman haasteet Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - hankkeen nimissä ratkaistavaksi. Kaksi Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijatiimiä ideoi keinoja, joiden avulla kotihoidon palveluja tarjoavat yritykset saisivat paremmin työntekijöitä palvelukseensa. Samalla tiimit pohtivat, miten lisätä työvoiman pitovoimaa kotihoidossa. (8.) MINNO-projektitiimi kartoitti mielipiteitä kotihoidon mainonnasta ja vetovoimaisuudesta Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista toivoi saavansa ensisijaisesti tietoa kotihoidon avoimista työpaikoista sosiaalisen median kautta. Tulevaisuuden työvoiman saatavuuden tueksi sosiaalisen median haltuunotto on siis yrityksille ja organisaatioille yhä tärkeämpää. Kotihoidon sosiaalisen median brändin on tunnistettu rakentuvan työntekijöiden esiin nostamien vahvuuksien ja työn myönteisten puolien varaan. Myös organisaatioiden työyhteisön arjen livelähetyksistä on saatu hyviä kokemuksia. (3) Yrittäjille tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen MINNO-projektitiimin haastattelema kotihoidon pienyrittäjä epäili kuitenkin sosiaalisen median kautta viestinnän ja mainonnan lisäävän työtaakkaa. Hän ei myöskään kokenut sosiaalisen median käyttöä luontevaksi itselleen, vaikka uskoikin sen hyödyttävän rekrytoinnissa. Opiskelijat päätyivät yrittäjän haastattelun innoittamana jatkojalostamaan annettua työelämähaastetta. Lopulta haasteeksi muodostuikin kaksi kysymystä: Minkälainen on hyvä mainosvideo sosiaalisen mediassa? Miten mainosvideo tuotetaan helposti ja aikaa tuhlaamatta? Ratkaisuna opiskelijat loivat ohjevideon hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjille. Videolla annetaan ohjeita rekrytointivideon tekemiseen ja kerrotaan, mitä asioita kannattaa tuoda esiin rekrytointivideossa. (9.) Ensimmäisessä osiossa perustellaan rekrytointivideon hyötyjä. Toisessa osiossa kerrotaan, minkälaista sisältöä kotihoidon rekrytointivideossa kannattaa nostaa esiin. Kolmannessa osiossa ohjeistetaan rekrytointivideon tekeminen vaiheittain. (9.) Lähteet Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua (julkaisut.valtioneuvosto.fi). TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 25.10.2022. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke (essote.fi) Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke 2020-2021. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon viestinnällä 2020–2021. (PDF) Dia-esitys. Viitattu 13.9.2022. Holmberg, Jan 2021. Hoitajien rekrytointi on lapsenomaista. (tehylehti.fi) Tehy-Tehyläisten oma lehti. Blogipostaus. 20.8.2021. Viitattu 15.9.2022. Suonpää, Sanna. Sosiaalinen media rekrytointikanavana –hypeä vai hyötyä? Monster.fi. Viitattu 13.9.2022. Vetovoimainen vanhustyö -hanke 2022. Vetovoimatekijät. (PDF) Viitattu 25.10.2022 Kansanniva, Miikka 2018. Mainosvideon merkitys pienyrittäjälle. (theseus.fi) Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelma, mediatuottaminen.  Viitattu 13.9.2022 Dallaten innovaatioprojektit: Veto- ja pitovoima 2022 (dallaten.fi). Viitattu 25.10.2022 Kotihoito vetovoimaiseksi. Metropolia MINNO -projekti syksy2022. (Youtube.com) Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä.

Lue lisää