Avainsana: vaikuttavuus

Asiantuntija viestijänä – miten saada oma ääni kuuluviin?

http://Kolme%20ihmistä%20istuu%20läppärit%20avoinna%20pitkän%20työpöydän%20ääressä%20ja%20tuulettaa%20suut%20avoinna%20hymyssä%20kädet%20ilmaan%20nostettuina.
25.10.2022
Titta-Maria Kettunen & Milla Åman Kyyrö

Usein asiantuntijatyön tulokset eivät päädy suoraan julkisuuteen. Harvemmin asiantuntijatyön tuloksia päätyy julkisuuteen lainkaan, sellaisenaan, tai nopeasti, vaikka sekä asiantuntija että organisaatio näin toivoisivat. Hyvillä asiantuntijatyön tuloksilla on mahdollista kasvattaa organisaation vaikuttavuutta. Tarvitaan kuitenkin viestintää, jotta tuloksille saadaan näkyvyyttä. Nämä onnistumiset eivät tule täysin sattumalta, vaan ovat osoitus asiantuntijan ja viestintäammattilaisen taitavasta yhteistyöstä. Asiantuntijalla on lähtökohtaisesti intressi kertoa työnsä tuloksista. Me ihmiset rakastamme puhua itsestämme ja itsellemme tärkeistä asioista. Oman asiantuntijuuden jakaminen lisää myös kyvykkyyden tunnetta, joka on yksi psykologisista perustarpeistamme. Lisäksi työmme tulokset tulevat varsinaisesti toteen vasta sitten, kun muutkin voivat niistä hyötyä. Media valitsee julkaistavat sisällöt palvellakseen yleisönsä tarpeita Median tutkimuksessa korostetaan moniarvoisuutta viestintäpoliittisena ihanteena: “[...] median tulisi käsitellä erilaisia näkökulmia mahdollisimman monipuolisesti.” (1) Silti organisaation ja asiantuntijan saama näkyvyys toimitetussa mediassa perustuu aina journalistisiin näkökulmiin ja valintoihin. Asiantuntijan oleelliseksi kokema tieto ei välttämättä ole merkityksellistä suurelle yleisölle. Se mikä on tärkeää organisaation johdolle, ei aina ole kiinnostavaa medialle. Ruuhkaisella viestintäkentällä sattumallakin on osuutensa siinä, mikä asia saa julkisuutta. Mitä useammin yrittää, sitä useammin tuo sattuma voi osua kohdalle. Avuksi on sekin, jos tietää, mihin suuntaan viestiään kohdentaa. Valtakunnallisella päivälehdellä on eri yleisö kuin viikoittain ilmestyvällä alueellisella lehdellä. Kenen viestin organisaatio haluaa kuuluville? Organisaatio voi viestiä esimerkiksi vahvistaakseen brändiään tai lisätäkseen tunnettuuttaan. Organisaatiolla on parhaimmillaan kilpailijoistaan erottuva tyyli viestiä. Siihen kuuluvat niin ulkoasu kuin äänensävy, joilla eri kanavissa välitetään viestejä eri yleisöille. Organisaation toteuttaman viestinnän linjaukset pohjautuvat organisaation strategiaan. Ne voidaan siten nähdä arvovalintoina. Viestinnällä voidaan nostaa esiin tai rajata pois toiminnan moniäänisyyttä. Tärkeä kysymys on, miten aidosti viestinnällä luodut mielikuvat vastaavat organisaation todellista toimintaa? Asiantuntija voi kuulla kollegoiltaan ja asiakkailtaan, että hän tekee arvokasta työtä. Silti näistä työn tuloksista ei välttämättä viestitä organisaation kanavissa. Tästä voi syntyä ristiriita, joka voi heikentää asiantuntijan luottamusta omaa kyvykkyyttään tai organisaatiota kohtaan. Asiantuntijan viestintätaidot kehittyvät, kun motivaatiosta pidetään huolta yhdessä Nykypäivän asiantuntijatyö vaatii lähes poikkeuksetta hyvää taitoa viestiä, ja jokainen meistä viestii työssään tavalla tai toisella. Asiantuntija ei aina kuitenkaan ole viestinnän ammattilainen tai ainakaan kaikkien viestintämuotojen osaaja. Moni oivallus tai innovaatio jää jakamatta yleisölle, ellei asiantuntija tietotulvan keskellä tiedä, miten saisi asiansa kuuluviin. Jos asiantuntija kuitenkin rohkaistuu kokeilemaan ja kysymään viestintään apua, varmin motivaationtappaja on vastaus, ettei hänen asiantuntijuuteensa liittyvä sisältö ole organisaation viestintästrategian mukaista. Tämä voi herättää asiantuntijassa kysymyksen siitä, eikö oma asiantuntijuus tai rooli ole ylipäätään linjassa organisaation strategian kanssa. Jos vallinnut epävarmuus omasta osaamisesta kasvaa, asiantuntijaviestinnän kynnys nousee entisestään. Siksipä viestin tyrmäämisen sijaan hedelmällisempää olisi pohtia yhdessä, miten asiantuntijan viestiä tulisi muotoilla, jotta se soveltuisi julkaistavaksi. Hukkuuko asiantuntijan ääni isossa organisaatiossa? On luonnollista, että isossa organisaatiossa tapahtuu enemmän kuin mistä on mahdollista viestiä. Sisältöjä muotoilevat ja julkaisevat viestintäasiantuntijat ovat päivittäin valintojen edessä. Heidän on päätettävä, mikä aihe on tässä hetkessä organisaation yleisölle tärkeää, tai mitä tarjotaan organisaation nimissä medialle uutisaiheeksi. Valintatilanteissa organisaation asettamat strategiset painopisteet painavat enemmän kuin yksittäisten asiantuntijoiden toiveet. Organisaation toteuttamien viestinnällisten valintojen tulisi olla kaikin tavoin läpinäkyviä. Asiantuntijalle tulisi perustella, miksi hänen asiansa ei sellaisenaan ole riittävän kiinnostavaa viestittäväksi. Jos viestintästrategian linjaukset eivät edistä asiantuntijoiden työstä viestimistä, on aiheellista kysyä, miksi. Ovatko asiantuntijoiden tehtävät vai viestintästrategia ristiriidassa organisaation strategian kanssa? Vai liittyykö ongelma suoraan viestintään käytettävissä oleviin resursseihin? Ilman sisältöä ei ole viestintää - kohti luontevaa yhteistyötä Sekä asiantuntija että viestintäasiantuntija haluavat saada organisaation asiantuntemuksen kuuluviin, joten tavoite on yhteinen. Intressiristiriidoissa onkin kyse ennemminkin yhteisen kielen kuin yhteisen tavoitteen puuttumisesta. Organisaatiolle on eduksi määritellä asiantuntijan työstä viestimisen roolit ja vastuut. Alkuun olisi hyvä selvittää: Onko viestintäasiantuntijoiden tehtävä koordinoida ja sparrata vai tuottaa sisältöjä itse? Onko asiantuntijalla aina velvollisuus viestiä työnsä tuloksista? Väitetään, ettei organisaatioiden nimissä tuotettu viestintä kiinnosta yleisöä sosiaalisessa mediassa samalla tavalla kuin henkilöiden tuottama viestintä. Asiantuntijoita kannustetaankin tekemään itseään tunnetuksi omien sosiaalisen median kanavien kautta ja jakamaan viestiä verkostoilleen. Mitä, jos asiantuntija ei ole sosiaalisissa medioissa? Mitä, jos asiantuntijan henkilökohtainen verkosto ei koostu henkilöistä, jotka voisivat hyötyä hänen työnsä sisällöistä? Mitä, jos asiantuntija viestii sosiaalisessa mediassa liian omaperäisesti? Viestinnän toteuttaminen saattaa olla asiantuntijalla työnkuvaan sisäänkirjoitettuna. Mutta jos näin ei ole, kuinka päästä liikkeelle? Paras tapa kannustaa asiantuntijaa on auttaa luomaan onnistunut kokemus viestinnästä. Kaikilta asiantuntijatyötä tekeviltä odotetaan jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä. Yksi ratkaisu viestinnän tarpeiden kohtaamiseen on luoda mikro-oppimistilanteita, joissa pysähdytään löytämään asiantuntijan työn tuloksista viestittäviä merkityksiä ja tuotetaan yhdessä sisältöä. Sellaista, jonka sekä organisaatio että asiantuntija voisivat ylpeinä laittaa maailmalle omien kanaviensa kautta. Yhteistyön puitteiden luomisessa oleellista on tehdä eri alojen ammattilaisia tutuiksi toisilleen. Tämä voi parhaimmillaan edistää myös työyhteisön jäsenten keskinäistä arvostusta ja kestävää toimintakulttuuria. Kirjoittajat Titta-Maria Kettunen työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulussa asiantuntijatehtävissä Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Hän on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt ekonomi ja Helsingin yliopiston maisterivaiheen psykologian opiskelija. Milla Åman Kyyrö työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa viestinnän asiantuntijana. Hän on toiminut eri rooleissa hanketyössä vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2021 hän kirjoitti ja toimitti Hankeviestinnän käsikirjaa. Vuonna 2022 hän käynnisti HAVAINTO-vertaisverkostotoiminnan, joka on rento valmennusohjelma Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestinnän toteuttajille. Lähteet Karppinen, K. & muut. Kenen media? Johdatus viestintäpolitiikan tutkimukseen. Vastapaino, 2015

Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3

http://Kirjahylly%20taustalla,%20edustalla%20läppäri%20ja%20kameran%20näyttö%20jotka%20kohdistuneet%20kirjahyllyn%20kirjoihin.
13.5.2022
Riikka Wallin & Anna Hermiö

Tämä on kolmas osa blogimerkintöjen sarjassa, jossa Metropolian julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Artikkeli on yhteiskirjoitettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintäasiantuntija Anna Hermiön kanssa. Yhdessä olemme vahvempia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1]. Yhden hankkeen ja yhden julkaisun vaikuttavuus paranee, kun siitä on viestimässä useampi kuin yksi henkilö tai organisaatio. Yhteisesti tehdyt julkaisut saavuttavat siis yleensä laajemman yleisön. Yhteisjulkaiseminen on usein mielekästä myös taloudellisesta näkökulmasta: on järkevämpää tuoda resursseja yhteen ja hyödyntää valmiita ratkaisuja kuin lähteä joka kerta alusta liikkeelle. Hyödynnä vakiintuneita julkaisukanavia Yksi tehokas keino levittää hankkeen tuloksia ja näkökulmia on hyödyntää muita kuin hankkeen omia julkaisukanavia. Käytännöllinen tapa päästä mukaan on ehdottaa artikkelia johonkin olemassa olevaan julkaisuun. Kymmenvuotinen AMK-lehti, eli UAS Journal on ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan ammattikorkeakoulukentän TKI-hankkeiden tuloksia ja viestitään yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen omille toimijoille sekä sidosryhmille. Tänä vuonna lehdessä pureudutaan kentän ajankohtaisiin aiheisiin, tiedolla johtamiseen, eettiseen kestävyysosaamiseen ja kansainvälisyyteen. AMK-lehti/UAS Journal Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ja muut kustantajat käsittelevät eri teemoja kokoomateoksissa, joihin voi päästä mukaan aktiivisella verkostoitumisella hankkeen aikana sekä tarjoamalla tekstejä avoimien kirjoittajahakujen kautta. Esimerkiksi Metropolian asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän toimijat julkaisivat vuonna 2020 ensimmäisen teemakokoelman, jossa monialaisesti tarkasteltiin hyvinvointia ja terveyttä poikkeusoloissa. Kirja kokosi sekä hankkeissa kehitettyä että muuta uutta tietoa poikkeusoloihin liittyen. Kesän kynnyksellä ilmestyy innovaatiokeskittymän toinen kokoelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin ja terveyteen digitalisaation näkökulmasta. Tämä julkaisu avattiin myös Haaga-Helian ja Laurean asiantuntijoille. Minna Elomaa-Krapu, Aino Vuorijärvi, Riikka Wallin (toim.): Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (Theseus) Metropolian tietohallinto on jo vuodesta 2015 koonnut eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista mikrokirjan. Se kokoaa vuoden kiinnostavimmat tapahtumat muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen ja mobiilipalvelujen aloilta. Petri Silmälä (toim.): DIGI 2021: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä (Theseus) Euroopan sosiaalirahaston ja aluerahaston rahoituksen piirissä voi olla myös toimenpidekokonaisuutta koordinoiva hanke, joka julkaisee kokonaisuudessa syntyneitä käytänteitä kootusti. Tällaisiin julkaisuihin voi myös päästä mukaan. Julkaise yhdessä toisen asiantuntijan kanssa Yhdessä toisten kanssa moni asia on helpompaa kuin yksin. Joten: verkostoidu. Eli pyydä apua, ehdota ideaa, ota kontakti toiseen asiantuntijaan ja heitä ajatuksesi ilmoille. Vakuutamme, että et ole ajatustesi kanssa yksin. Monet asiantuntijat miettivät aivan samoja kysymyksiä ja todennäköisesti ovat ilahtuneita päästessään pohtimaan niitä kanssasi. Kirjoittajakumppani voi löytyä omasta korkeakoulusta, naapurikorkeakoulusta tai yhteistyöyrityksestä tai -organisaatiosta. Avainsana on kirjoittajan oma aktiivisuus ja hänen luomansa verkostot. Apua verkostojen luomiseen saat oman organisaatiosi julkaisuasiantuntijoilta. Heillä on tietoa muista julkaisijoista, erilaisista julkaisukanavista, tekeillä ja suunnitteilla olevista julkaisuista sekä koulutuksista, jotka ovat oivallinen paikka tutustua toisiin asiantuntijoihin. Yhtä tärkeä tietolähde ovat kollegasi. Sekä metropolialaiset että haagahelialaiset ovat kutsuneet mukaan muita kirjoittajia teksteihinsä. Miia Ojanen & Jussi Ojanen: Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? (Tikissä-blogi) Ruut Kaukinen & Michaela Moua: Rasismikokemukset vaikuttavat opiskelijan mielenterveyteen (eSignals) Useamman hankkeen yhteiset julkaisut Yhteiskirjoittamisesta seuraava askel syventää yhteistyötä hanketoiminnassa on tehdä useamman hankkeen yhteinen julkaisu. Tämä on tällä hetkellä vielä suhteellisen harvinaista, mutta sitä on kokeiltu esimerkiksi Mikko – mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus sekä Tuottavasti moninainen -hankkeissa, joiden yhteisenä panostuksena syntyi verkkojulkaisu Työhyvinvointiboosteri. Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola (toim.): Työhyvinvointiboosteri (verkkojulkaisu) Useamman hankkeen yhteisjulkaisu sopii esimerkiksi, jos hankkeissa kehitetään samantyyppistä asiaa tai samalle kohderyhmälle suunnattua toimintaa, mutta eri näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kolme suurta ammattikorkeakoulua, Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea, ovat muodostaneet 3AMK-liittouman, joka tekee yhteistyötä muun muassa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.  Meidän korkeakouluilla on useita hankkeita, jotka ovat saaneet pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja uusiutumiseen koronakriisin jälkeen REACT-EU-rahoitusta. Mitäpä jos jotkut näistä lyöttäytyisivät yhteen? Yhteiset teemat yhteiseen käsittelyyn Yksi esimerkki kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksista on Hankeviestinnän käsikirja. Sen kirjoittajat ovat kyseisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita, mutta teemat ovat kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä. Vaikka teemat ovat ajankohtaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa, vasta meidän yhteistyömme tuloksena ne on saatu samoihin kansiin. Saamamme palautteen ja julkaisun latausmäärien perusteella voimme todeta, että kirjalle on ollut tilausta. Tulkitsemme tätä siten, että hankeviestinnän haasteet ja ajankohtaiset kysymykset ovat kutakuinkin samoja eri ammattikorkeakouluissa ja muissakin organisaatioissa – tarvitaan vain jokin taho ja jokin kanava, jolla ne saadaan yhteiseen keskusteluun. Anna Hermiö, Maija Merimaa, Riikka Wallin, Marianne Wegmüller & Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän käsikirja (metropolia.fi) Ammattikorkeakouluissa tutkittavat asiat kytkeytyvät erottamattomasti ympäröivään maailmaan. Koska teemat ovat yhteisiä ammattikorkeakoulujen ja niin sanotun muun maailman välillä, on luontevaa, että myös ammattikorkeakoulujen ulkopuoliset tekijät ja kokijat saavat julkaisuissamme äänen. Yksi esimerkki yhteisjulkaisusta on SIMHE-toimijoiden julkaisema artikkelikokoelma, jossa kuuluvat sekä korkeakoulukentän asiantuntijoiden että SIMHE-toimintaan osallistuneiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien äänet. Vaikka julkaisu on tehty yksittäisessä Metropolian hankkeessa, kirjoittajiksi kutsuttiin mukaan teeman äärellä työskenteleviä valtakunnallisesti. Heidi Stenberg, Marika Antikainen, Eeva Lintala & Marianne Roivas (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) Maahanmuuttajat ja työnhakijat ovat päässeet ääneen myös Haaga-Helian julkaisemassa Tahdon töihin -julkaisussa. Työn, opiskelun, uuden kielen ja uuden kotimaan yhdistelmä ei ole aina helppo, mutta on tärkeää, että siitä voi kertoa omin sanoin. Kuva näiden ihmisten tilanteesta syvenee ja tarkentuu, kun siitä kertovat heidän esihenkilönsä, ohjaajansa tai TE-keskuksen yhteyshenkilö. Leena Nuutila & Eija Honkanen (toim.): Tahdon töihin – Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen -julkaisussa (pdf) Yhteistyöllä on monia hyötyjä sekä julkaisun vaikuttavuuden ja leviämisen että taloudellisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä pidämme kuitenkin sitä, että yhteiskirjoittaminen tuo laajemman osaamisen ja ymmärryksen yhteen julkaisuun. Kun julkaisussa on mukana erilaisten näkökulmien kirjo, sen laatu ja sovellettavuus paranevat. Kirjoittajat Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Anna Hermiö on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Hänen työnsä  keskittyy julkaisemiseen ja laajemmin asiantuntijaviestintään. Hän kokee asioiden ja prosessien kehittämisen sekä verkostoitumisen hyvin antoisiksi osiksi työtään. Viestintä rakentuu ihmisten kohtaamiselle, jossa riittää aina uutta ammennettavaa. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Kirjoitus on viimeinen osa kolmen blogimerkinnän laajuisesta Vaikuttava julkaiseminen -sarjasta, jonka ensimmäinen osa käsittelee päätöksentekijöille suunnattuja julkaisuja toinen osa käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle oppaalle tai oppikirjalle kolmas osa pureutuu yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, etuihin ja esimerkkeihin.

Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta

26.8.2021
Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrä ja laajuus ovat kasvaneet vuosikymmenessä. Näin kasvusta kerrotaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportissa; Vuonna 2015 ulkoisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2020 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, reilusta 9 prosentista yli 15 prosenttiin koko henkilöstöstä. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Hankkeilla kehitetään suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. TKI-hanketoiminnan laajentuessa halutaan myös kasvattaa toiminnan näkyvyyttä. Viestintä on vaikuttavuuden kannalta kriittisessä asemassa. TKI-toiminnan tueksi tarvitaan viestintää, joka auttaa pyrkimyksissä saada lisää mediaosumia, asiantuntijahaastatteluja ja suosiota sosiaalisessa mediassa. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen eri hankkeita toteuttavat sisältöasiantuntijat usein tarvitsevat viestinnän asiantuntijan apua. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja siihen kuuluvien hankkeiden viestinnän vastuut on järjestetty monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen viestintäyksikköjen resurssit eivät riitä yksittäisten hankkeiden viestintätoimenpiteiden tueksi, vaan hankkeen viestintä on ensisijaisesti hankerahoituksella suoritettavaa työtä. Tässä blogimerkinnässä kerromme Metropolia ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankeviestinnän toimintamallista, joka on kehittynyt viimeisen viiden vuoden ajan. Yleisöä kiinnostaa ensisijaisesti, mitä hyötyä hankkeesta on Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti ensimmäisenä Suomessa autonomisen sähköbussin pilotoinnin vuonna 2015. Robottibussipilotteja toteutetaan yhä vuonna 2021. Helsingin julkisilla kaduilla ajetut robottibussikokeilut ovat olleet innostusta herättänyttä ja näkyvää hanketyötä. Ne ovat kiinnostaneet yleisöä ja mediaa aina ulkomaita myöten. Hankerahoituksia on saatu rinnakkaisiin ja peräkkäisiin toteutuksiin eri rahoituslähteistä. Innovaatiokeskittymä tunnetaan tänä päivänä parhaiten robottibussikokeiluista. Se on leima, joka julkisen näkyvyyden kautta on syntynyt. Eri robottibussihankkeet ovat jakaneet periaatteessa saman yleisön. Sen vuoksi eri hankkeiden välillä on mietitty yhdessä älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän ulkoista viestintää ja sen tehostamista. Yhtenä käytännön ratkaisuna on perustettu kaikille hankkeille yhteisiä, innovaatiokeskittymän toiminnasta kertovia sosiaalisen median tilejä. Näille alustoille ovat voineet julkaista erilaista viestintäaineistoa niin hankkeen projektipäällikkö, innovaatiojohtaja kuin hankeviestijä. Yhteistyöllä on varmistettu, ettei tehdä turhaan päällekkäistä työtä. Yhteisesti päivitettävissä somekanavissa on voitu tulla esiin Metropolian innovaatiokeskittymä edellä. Viesti yleisölle ja medialle on ollut samanhenkinen: me tehtiin tällainen, tervetuloa kokeilemaan! Yhdessä tehty viestintä voi palvella paremmin aihepiiristä kiinnostunutta yleisöä, jonka ei tarvitse etsiä jokaisen hankkeen omaa viestintäkanavaa saadakseen ajantasaista tietoa. Yhteisviestintä ei koskaan poista vastuuta toteuttaa kunkin yksittäisen hankkeen omaa, hankehakemuksen perusteella suunniteltua ja rahoitettua viestintää. On kuitenkin hyödyksi yhdistää tarvittaessa voimia, sen sijaan että kilpaillaan samoista yleisöistä tai median huomiosta. Robottibussihankkeilla näkyvyyden saavuttaminen ja viestintä ovat kuitenkin kohtalaisen helppoa. Kyseessä kun on sympaattinen liikenneväline, jonka kyytiin voi astua tai jonka voi nähdä ajavan kadulla. Viestintäosaaminen punnitaan, kun pitäisi kertoa teknologiasta, jonka käytännön sovellutukset eivät ole käsin kosketeltavissa. Esimerkiksi, kun tehtävänä on saada media ja yleisö innostumaan 5G-verkon kehittämisprojektista, jossa ainoa näkyvä asia on harmaa laatikko katseilta suojatussa tilassa. Hankerahoitus ohjaa yhä silpputyöhön Hankeviestinnän kannalta hedelmällisintä on, jos viestinnän asiantuntija saa syventyä hankkeen teema-alueeseen työskennellen yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Näin ymmärrys aihepiiristä ja sidosryhmistä kasvaa. Tiettyyn teemaan keskittyvä viestinnän asiantuntija toimii parhaimmillaan hankkeiden viestinnän tarpeita ennakoivana, koordinoivana ja kokoavana tekijänä. Metropolian älykkään liikkumisen TKI-hankkeissa on vakituisia projektipäälliköitä, mutta muu henkilöstö rekrytoidaan tyypillisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden viestinnästä vastaavaksi on rekrytoitu talon sisältä jo vakituisessa työsuhteessa oleva viestinnän asiantuntija. Tämä on ollut mahdollista erityisesti, koska hankkeiden rahoitushakemuksissa viestintäasiantuntijan rooliin on anottu ja myönnetty rahoitusta hankkeiden projektipäälliköt ovat nähneet ratkaisun järkeväksi viestinnän asiantuntija on kokenut työnkuvan mielekkääksi ratkaisulla on ollut johdon tuki. Määräaikaisen ja vakituisen työntekijän hanketyöhön palkkaamisen riskit ovat erilaiset. Viestintäasiantuntijaresurssin jakamisen onnistuminen on luonnollisesti kiinni hankkeiden toteutusjaksoista, rahoituskausista ja hakemusten läpimenosta. Rahoitusehtojen mukaisesti kaikki hankkeille tehtävä työ kirjataan tarkasti, jotta nähdään esimerkiksi viestintäasiantuntijan käyttämän työajan kohdentuneen rahoitettuun hankkeeseen. Monelle organisaatiolle haastavin tilanne on se, että hankkeista maksettava viestintäasiantuntijan työaikaosuus ei kata täyttä työaikaa. Metropolian esimerkkitapauksessa osa henkilötyöajasta onkin käytetty muuhun TKI-toimintaan kytkeytyvään viestintätyöhön, joka on kustannettu ammattikorkeakoulun tukipalveluna. Toisin kuin hankekaudelle palkatun määräaikaisen työntekijän osalta, vakituisen viestintäasiantuntijan tietotaito ei katoa hankekausien nivelvaiheissa mihinkään, vaan voidaan aktivoida uudelleen alkavien hankkeiden käynnistyessä. Tämä vaatii luonnollisesti työntekijältä valmiuksia joustaa omissa työtehtävissä ja toisaalta työnantajalta taloudellista kykyä sitoutua järjestelyyn. Yhteistyön hyödyt viestinnän kehittämisessä Robottibussihankkeiden pilottireittien ajamisen aikana on jaettu tietoa robottibussien teknisistä ominaisuuksista ja niiden käyttöönoton reunaehdoista kaikissa mahdollisissa kanavissa. Samoihin yleisön ja median esittämiin peruskysymyksiin on vastattu vuosi toisensa jälkeen. Muutaman vuoden läheinen yhteistyö teeman parissa auttaa, jos insinööri on estynyt saapumasta robottibussin esittelytilaisuuteen. Viestinnän asiantuntija voi astua esiin luottavaisin mielin ja vastata yleisön kysymyksiin. Toisin sanoen, kun sama viestinnän asiantuntija toimii useamman älyliikenneteemaisen hankkeen viestinnästä vastaavana TKI-hanketyöntekijänä, hänen on mahdollista oppia uutta, syventää ja laajentaa käsityksiään aiheesta. Hankkeiden edetessä viestijä oppii sisältöasiantuntijoilta alan näkymistä omaksuu alan sanastoa hahmottaa alan verkostoja ja ekosysteemiä kytkee toiminnan merkityksiä laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Tietoa omaksuu parhaiten olemalla mukana käytännön hanketyössä ja kohtaamalla ihmiset, niin hankkeen toteuttajat kuin osallistujat. Kehittäjien ja käyttäjien kohtaaminen auttaa viestijää muokkaamaan luontevasti erilaisia sisältöjä eri yleisöille. Samalla on huomioitava, että kiinteässä yhteistyössä hankkeen toteuttajien kanssa toimiva viestijä voi osallistua myös uusien hankkeiden suunnitteluun entistä vankemmalla alan asiantuntemuksella. Ammattikorkeakoulu on asiantunteva kehittämiskumppani, joka välittää tietoa kokeiluista ja niiden tuloksista verkkoon sekä median edustajille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Kun kysymys on uudesta teknologiasta, hankeviestijän on opittava paljon uutta. On ymmärrettävä teknologian murroksen vaikutukset laajemmin kuin yhden hankkeen piirissä ja huolehdittava, että hankkeista ulospäin lähtevä tieto perustuu tosiasioihin eikä yliampuvaan hehkutukseen. Yhteistyössä pohtimalla löytyvät parhaat ratkaisut eri tilanteisiin. Jos viestinnän rooli hanketoiminnan vaikuttavuuden kasvun tukena arvotetaan riittävän korkealle, on mahdollista resursoida henkilötyövuosia viestintäasiantuntijuuteen yksittäistä hanketta laajemmin. Suosittelemme ottamaan asian harkintaan jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on laajemmin eri alojen TKI-hanketoimintaa. Kirjoittajat Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu Oscariin tarkemmin Metropolian People Finderissa. Milla Åman Kyyrö on Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija, jonka työpanosta on hyödynnetty älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän robottibussihankkeissa vuodesta 2016 alkaen. Tutustu Millaan tarkemmin Metropolian People Finderissa.