Avainsana: vaikuttaminen
Tuumasta toimeen Brysselissä – miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen?
Ammattikorkeakoulujen roolia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vaikuttavana toimijana on kirkastettava. Se edellyttää strategisten suhteiden ja kontaktirajapintojen luomista ja ylläpitämistä Brysselin keskeisiin EU-päättäjiin, sidosryhmiin ja verkostoihin. Miten edunvalvontamatka paikan päällä toimii? Euroopan komission virkamiehet kuuntelevat mielellään EU-hankkeiden edunsaajien kokemuksia EU-rahoituksen hakuprosessien toimivuudesta, EU-rahoitusohjelmien soveltuvuudesta erilaisten edunsaajien tarpeisiin ja EU-hankkeiden vaikuttavuudesta paikallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Tälläkin hetkellä komission eri pääosastot ja toimeenpanovirastot arvioivat EU-rahoitusinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) väliarviointia. Komissiolle annettu palaute vaikuttaa osaltaan myös tulevien EU-rahoitusohjelmien suunnitteluun seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028 - 2034). Miksi matkustaa - agenda kirkkaana Pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian 3AMK-liittouma tekee kansainvälisesti merkittävää TKI-työtä, jonka mahdollistamisessa EU-rahoitusohjelmilla on yhä suurempi merkitys. 3AMK:n edustajat saivat tilaisuuden esitellä nostoja EU-hankeportfoliostaan Brysselissä. Uskomme, että 3AMK-liittouman edustajien EU-hankeportfolion esittely vahvistaa sekä liittouman kansainvälistä profiilia että pohjustaa EU-vaikuttamistyötä komission suuntaan. Vaikuttamismatka toteutettiin 3AMK-liittouman EU-vaikuttamissuunnitelman pohjalta. Vierailuohjelman suunnittelun ja toteutuksen aktiivisina taustavoimina toimivat blogitekstin kirjoittajat Mikael Vainio, Metropolian EU-rahoituksen grant writing -asiantuntija ja Anniina Heikkinen, Haaga-Helian EU-asiantuntija. Vainio työskenteli aikaisemmin Helsinki EU Officen palveluksessa. Keneen ja mihin vaikutetaan - delegaatio ja tapaamiset 3AMK-liittouman TKI-johdon delegaatio sai edunvalvontamatkalla tilaisuuden esittää ydinviestejään, TKI-toiminnan kärkiään sekä laajaa hanketoimintaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeisille toimijoille ja vaikuttajille. Tavattavina olivat muun muassa Suomen pysyvän EU-edustuston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan erityisasiantuntija Niina Nurkkala, europarlamentaarikko Ville Niinistö sekä Euroopan komission TKI-pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Esposito ja innovaatiopolitiikan yksikön varapäällikkö Jekaterina Novikova. Tämän ohella delegaatio vieraili EU-komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa, jossa keskusteltiin lupaavista kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista suomalaisille korkeakouluille EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa. Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Espositon tapaamisessa keskustelu kilpistyi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman loppukauden strategisen suunnitelman valmistelutyöhön, jonka painotukset heijastuvat puiteohjelman konkreettisiin työohjelmiin ja rahoitushakuihin loppukaudella (2025-2027). Itse asiassa, komissio julkisti pian tapaamisen jälkeen valmistelutyötä tukevan kattavan analyysin (europa.eu). Tapaamisen myötä vakuutuimme, että 3AMK-allianssin soveltavan tutkimuksen vahvuusaloilla on paljon annettavaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettaviin monialaisiin eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin, joilla ratkaistaan laajoja globaaleja haasteita. Keskustelussa todettiin, että Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa osittain myös EU:n TKI-toiminnan painopisteisiin. Esposito arvioi, että keskeisiä rahoitettavia tutkimusaloja ovat jatkossakin kestävä energia, ruokaturvallisuus, kansalaisturvallisuus, terveydenhoito, ikääntyvä väestö, ilmastonmuutos sekä muuttoliikkeet. Esposito rohkaisi delegaatiota tutustumaan myös ohjelman kolmannen pilarin mahdollisuuksiin: Euroopan innovaationeuvosto keskittyy koko innovaatioketjun tukemiseen, kun taas Euroopan innovaatioekosysteemit -kokonaisuudella tavoitellaan eurooppalaisten innovaatioekosysteemien tiiviimpää kytkeytymistä toisiinsa. Milloin - ajoituksen kytkeminen ajankohtaisiin tapahtumiin Matkan ajankohta oli harkittu tarkkaan, sillä delegaatiolla oli samalla tilaisuus osallistua eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-verkoston vuosikonferenssiin Brysselissä. Verkostoitumistapahtumaan osallistuminen oli jo itsessään erinomainen mahdollisuus vahvistaa 3AMK-liittouman strategista profiilia ja luoda uusia kontakteja Brysselissä. UAS4EUROPE-verkosto toimii yhteisenä vaikuttamisalustana yli 450 eurooppalaiselle ammattikorkeakoululle ja suomalaiset ovat siinä hyvin edustettuina. Verkosto julkaisi vuosikonferenssin yhteydessä myös päivitetyn strategiansa vuosille 2023-2026. Eurooppalaisia verkostoja on kannattavaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti EU-vaikuttamisessa, ja suhdetyöhön on järkevää käyttää aikaa. Tänä vuonna UAS4EUROPE-verkostoitumiskonferenssi toi yhteen eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen edustajat keskustelemaan soveltavan tutkimuksen painoarvosta eurooppalaisella TKI-kentällä. Tapahtuma keskittyi EU:n tutkimuksen ja innovointialan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarviointiin. Keskustelujen ytimessä olivat luonnollisesti ammattikorkeakoulujen valmiudet, potentiaaliset vahvuudet ja kehityskohteet, Horisontti Eurooppa -rahoituksen saannon kasvattamisessa. Suomessa ammattikorkeakoulujen osuus kaikille suomalaisille organisaatioille myönnetystä Horisontti-rahoituksesta yltää vain noin yhteen prosenttiin, kun taas perinteisten tiedeyliopistojen osuus yltää 36 prosenttiin (Business Finlandin yhteenveto, 8.2.2023). EU-vaikuttamisen jatkuvuuden kannalta on tärkeää huomata, että nykyinen väliarviointi luo jo syötteitä tulevaan eli EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (FP10) valmisteluun (2028 - 2034). Jatkosuunnitelmat valmiina Matkan päätteeksi totesimme, että ammattikorkeakoulujen soveltavalla, ilmiölähtöisellä ja ratkaisukeskeisellä TKI-toiminnalla on yhä enemmän kysyntää koko Euroopan laajuisten suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Tästä huolimatta EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan vaikuttavien sidosryhmien joukko on laaja. Viime aikoina perinteiset eurooppalaiset tiedeyliopistot ovat peräänkuuluttaneet, että Horisontti Eurooppa -rahoitusta olisi kohdennettava soveltavan tutkimuksen sijaan enemmän perustutkimukseen - erityisesti ohjelman toisen pilarin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Olemme vakuuttuneita, että myös ammattikorkeakoulujen kannattaa panostaa yhä enemmän suunnitelmalliseen, aktiiviseen ja pitkäjänteiseen EU-vaikuttamistyöhön. 3AMK-liittouman ääni ansaitsee tulla kuulluksi Brysselin areenoilla. Kirjoittajat Mikael Vainio (YTM) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä Metropolian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Vainio on työskennellyt EU- asiantuntijatehtävissä Helsinki EU Officen toimistossa Brysselissä. Anniina Heikkinen (MSc) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee tutkimuspalveluissa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Heikkinen on työskennellyt EU-asiantuntijatehtävissä Länsi-Suomen Eurooppa-toimistossa Brysselissä. Lähteet Business Finland (2023): Lyhyt yhteenveto Suomen HE-osallistumisesta (businessfinland.fi), 8.2.2023. European Commission, Directorate-General for Research and Innovation (2023): Horizon Europe strategic plan 2025-2027 analysis (europa.eu). UAS4EUROPE (2023): UAS4EUROPE Networking Conference 2023 – Executive summary (uas4europe.eu). UAS4EUROPE (2023): Strategy 2023 - 2026: Empower Europe to rise to global challenges (PDF. uas4europe.eu) -- Tämä kirjoitus on osa Uudenmaanliiton rahoittamaa Horisonttia Uudellemaalle-hanketta (2021–2023). Käsittelemme kirjoituksissamme vaihtuvia aiheita EU-vaikuttamisen ja näkyvyyden tematiikassa. 3AMK-liittouma toteutti vaikuttamismatkan Brysseliin 21. - 24. toukokuuta 2023. 3AMK-TKI-johdon delegaatio tapasi matkan aika strategisesti merkittäviä EU-päättäjiä ja osallistui eurooppalaisille ammattikorkeakouluille suunnattuihin sidosryhmätapahtumiin Brysselissä.
Viestintä on vallankäyttöä – asiantuntija, tunne arvosi
Asiat, jotka saavat eniten tilaa julkisessa keskustelussa, muuntuvat hiljalleen yleisinä pidetyiksi totuuksiksi. Monimutkaistuvassa maailmassa on luontevaa kysyä juuri tiettyyn aiheeseen perehtyneen asiantuntijan mielipidettä. Asiantuntijalle voi kertyä julkista vaikutusvaltaa, etenkin, jos kilpailevia näkemyksiä ei tuoda esiin. Viestinnällä on aina merkitystä asiantuntijan työssä, vaikkei päätyisikään vaikuttamaan julkisuudessa. Asiantuntija, viesti reilusti Asiantuntija on työnimikkeensä takana kokonainen ihminen, oma persoonansa, joka toimii omalla tavallaan eri tilanteissa. Lähes poikkeuksetta asiantuntijan työhön kuuluu alaansa liittyvän tiedon jalostamista ja jakamista eri yleisöille. Ajatteluamme haastetaan aina, kun jokin yleisesti hyväksyttynä totuutena pitämämme asia muuttuu. Riippuen uuden tiedon merkityksestä vastaanottajalle, yleisö suhtautuu siihen uteliaana, innostuneena, välinpitämättömänä, tai jopa vastustellen. Asiantuntija voi kokea onnistumista, kun muutosvastarintaisetkin alkavat vähitellen sovitella uutta tietoa aikaisempien käsitystensä kanssa yhteen. Asiantuntija on silloin mahdollisesti käyttänyt valtaansa hyvin ja viestinyt vaikuttavasti. Asiantuntijan perehtyneisyyttä aiheeseensa harvoin kyseenalaistetaan. Silti, asiantuntijan työ- ja ajatteluprosessit ovat monitahoiset. Myös asiantuntijalla voi olla tiedostamattomia vinoumia, asenteita ja arvoja. Se on inhimillistä. Reilua yleisöä kohtaan on, että asiantuntija esittää avoimesti, mihin pohjaa omat näkemyksensä. Julkisessa keskustelussa yleisö päättää uskottavuuden Asiantuntijan luotettavuus punnitaan, kun hän esiintyy asiansa kanssa julkisesti. Kyseessä voi olla ammattilaisille suunnattu tapahtuma, perinteisessä mediassa esiintyminen tai sosiaalisen median päivitys. Yleisö voi asettua kannattamaan tai vastustamaan asiantuntijan viestiä, riippuen uskottavuudesta ja samaistuttavuudesta. Miten viestiä asiantuntijana aidosti, mutta uskottavasti julkisessa keskustelussa? Vakuuta tosiasioilla. Erota tosiasiat selkeästi omista mielipiteistäsi. Ole samaistuttava. Anna ihmisyytesi näkyä. Vältä spekulaatioita. On reilua kertoa, jos ei pysty ottamaan kantaa. Tunne yleisösi. Tiedä, kenelle olet viestimässä ja kohdenna viestisi kärki yleisön mukaan. Asetu yleisön asemaan. Mikä heille on oleellisinta tietoa? Kiteytä monimutkainen tieto yleistajuisempaan muotoon. Viesti selkeästi. Välttele kapulakieltä, piirrä selventävä kaavio, avaa kirjainlyhenteet. Asiantuntijan vastuu viestiä omista asiantuntijuuden alueensa asioista koskettaa monenlaisia yleisöjä. Ollakseen samaistuttava ja uskottava, on asiantuntijan samanaikaisesti tunnettava arvonsa ja kyettävä mukauttamaan viestintätyylinsä yleisön tarpeisiin. Viestintä on harjoitus, jossa kehittyy toistamalla Persoonasta riippuen olemme enemmän tai vähemmän avoimia haastamaan omia käsityksiämme vallitsevasta todellisuudesta. Tämä koskee niin asiantuntijaa joka viestii asioista, kuin yleisöä, jolle viesti on kohdistettu. On mahdollista, ettei yksi somepostaus tai aamutelevision haastattelu hetkauta yleisösi arkea mihinkään. Asiantuntijan on hyvä toistaa viestiään eri yhteyksissä, ennen kuin tekee liian hätäisiä johtopäätöksiä viestinnän vaikutuksesta. Sanoman levittäminen yhtä aikaa eri medioissa ja formaateissa lisää viestin tavoittavuutta. Viestinnän ajoittamisellakin voi taktikoida: jos jokin aihe on esillä julkisesti jo valmiiksi, siihen on mahdollista tarjota mukaan oma näkemyksensä. Mielipidekirjoitus, podcast, seminaaripuheenvuoro, haastattelu ammattilehdessä, tai paneelikeskustelu televisiossa ovat kaikki erilaisia viestintätilanteita. Asiantuntijan ja viestinnän asiantuntijan välisellä yhteistyöllä väline- ja kanavakohtainen tyylilajin löytäminen voi tehostaa viestiä entisestään. Mikään ei estä ottamasta johtavan asiantuntijan asemaa jostain vasta kehitteillä olevasta teknologiasta tai työmenetelmästä. Tilaisuus on vain tunnistettava ja hyödynnettävä! Kaikissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa toteutettavissa hankkeissa työskentelee asiantuntijoita. Hankkeissa tehdään tulevaisuuteen suuntaavaa kehittämistyötä. Monimutkaisista ilmiöistä ja uusista asioista viestiessä voi tuntua vaikealta viestiä, esimerkiksi vakiintuneen sanaston puuttumisen vuoksi. Mutta sen voi kääntää myös edukseen. On mahdollista toteuttaa vaikuttavaa asiantuntijaviestintää julkaisemalla hyvin esitettyä tietoa ja olemalla aktiivinen sosiaalisen median verkostoissaan. Lähteet Mielityinen, Ida 2022: Asiantuntija tietää, mutta saako hän myös tuntea? (aukeaa ihmisyydenmonetpuolet.com) Sopanen, Terttu 2019: Asiantuntijaviestinnän kolme myyttiä (aukeaa brunnen.fi) Mosander, Johanna 2021: Johtaminen on viestintää ja viestintä on vallankäyttöä (aukeaa lsr.fi) Asikainen, Martti 2022: Viestintäkö vallatonta vallankäyttöä (aukeaa esignals.fi) Salminen, Hanna 2019: Valtaa on, jos se otetaan (aukeaa viestijat.fi) Koppelo, Heli 2022: Kaiken pohjalla on ihmiskäsitys (aukeaa suomentyonohjaajat.fi)