Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: tutkimusaineisto

Metadatan merkityksestä
http://Työpöydän%20takana%20istuva%20nainen%20pitelee%20korkeaa%20paperipinoa%20pystyssä%20toisella%20kädellä%20ja%20on%20kohdistanut%20katseensa%20edessään%20olevaan%20kannettavaan%20tietokoneeseen.
1.9.2022
Joona Koiranen

Olet muuttamassa ja mahduttanut koko omaisuutesi neljäänkymmeneen pahvilaatikkoon, kun ystäväsi soittaa sinulle ja pyytää juhliinsa lainaksi sitä vihreää boolimaljaa. Tuijotat samannäköisiä pahvilaatikoitasi ja mietit mistä ihmeestä aloitat etsintätyön. Boolimaljaa etsiessäsi löydät laatikon, jossa on edesmenneen sukulaisesi sinulle jättämiä epämääräisiä tarvikkeita ja työkaluja, joista sinulla ei ole mitään tietoa, mitä ne ovat tai miten niitä kuuluisi käyttää. Roskiin menee. Seuraavassa muutossa olet viisaampi. Kirjoitat laatikoiden päälle tussilla mitä niissä on yleisellä tarkkuudella, kuten “keittiötarvikkeita”, tai “lastentarvikkeita”. Nyt laatikoiden kantaminen oikeisiin huoneisiin onnistuu, ja boolimaljankin etsiminen nopeutuu. Tällä kertaa ystäväsi kuitenkin pyytää lainaksi lasten muovilautasia. Et ehdi etsiä niitä hänelle, joten ystäväsi joutuu tekemään sen itse. Hän ei kuitenkaan tiedä, missä laatikossa lasten muovilautasten kuuluisi olla. Ovatko ne ehkä keittiötarvikkeita? Vai lastentarvikkeita? Vai jotain muuta? Kolmannen muuton yhteydessä päätät siirtää osan tavaroistasi varastoon säilytykseen. Teippaat jokaisen pahvilaatikon kanteen listan tavaroista, joita se sisältää, ja kenen perheenjäsenesi ne ovat. Kirjoitat tarvikkeiden yhteyteen myös muita olennaisia tietoja, kuten minä vuonna ne on hankittu, tai mitä kokoa vaatteet ovat. Merkitset myös ylös, jos olet tehnyt tavaroille jotain, esimerkiksi jos tavara on käytetty, tuunattu tai käyttämätön. Liität laatikoihin mukaan myös tarvikkeiden käyttöohjeet. Näin sinun on helppo löytää vuosienkin kuluttua oikeat tarvikkeet laatikoista, ja tiedät kenen ne ovat ja mitä ne ovat. Kun ystäväsi taas haluaa lainata jotain, hän näkee laatikon kannesta heti, mitä se sisältää. Tätä on metadata. Sen merkityksen ymmärtää usein vasta silloin kun tietoa tarvitsisi, mutta sitä ei ole. Kuten yhdysvaltalainen arkistonhoitaja ja tekniikan historioitsija Jason Scott on osuvasti todennut, metadata on rakkauskirje tulevaisuuteen. Metadataa tuotetaan ja hyödynnetään monenlaisissa tilanteissa ja palveluissa, ja erityisen tärkeässä roolissa se on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tutkimusaineistoissa. Aineiston kuvailu ja dokumentointi tekevät siitä ymmärrettävän, saavutettavan ja käytettävän. Avoimet tutkimusaineistot ja metadata Viime vuosina on puhuttu paljon avoimista aineistoista TKI-toiminnassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että TKI-hankkeissa tuotettuja tutkimusaineistoja julkaistaan niin, että niitä olisi mahdollista käyttää muissa projekteissa, opetuksessa tai yritystoiminnassa. Kyse on siis siitä, että TKI-toiminnan tutkimusaineistojen elinkaari jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Se on toivottavaa, sillä suuri osa TKI-toiminnasta rahoitetaan yhteisin verovaroin. Kaikki yhteiskunnallinen hyöty kannattaa siis maksimoida. Suomalaiset ammattikorkeakoulut Metropolia mukaan lukien ovat sitoutuneet edistämään tutkimusaineistojen avoimuutta, mutta itse aineistojen avaaminen etenee kovin hitaasti. Siihen löytyy monia syitä. Silloin kuin aineistoja kuitenkin haluttaisiin avata jatkokäyttöön, saattaa eteen tulla odottamaton este: aineisto on kuvailtu puutteellisesti eikä tarvittavaa metadataa ole, eikä sitä aina ole mahdollista tuottaa jälkikäteen. Yhtenäiset käytännöt helpottavat tutkimusaineistojen hallintaa TKI-hankkeen tiimellyksessä metadatan ja dokumentoinnin tärkeys unohtuu helposti, koska tutkimusaineistot ovat yleensä tekijälleen tuttuja - ainakin aineistonkeruun aikana. Kun aikaa kuluu, yksityiskohdat haalistuvat ja tärkeää tietoa voi kadota myös tekijän muistista, mikäli niitä ei kirjaa ylös. Yhtenäiset dokumentointi- ja metadatakäytännöt mahdollistavat sen, että muut hankkeessa työskentelevät ymmärtävät aineistoa ja että eri henkilöt tulkitsevat aineistoa samalla tavalla. Siten metadata parantaa myös tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollistaa sen toistamisen. Aineistonhallinnan tukipalvelujen näkökulmasta tutkimusaineistojen kuvailun yhtenä haasteena on se, että siihen on vaikea antaa kovin tarkkoja yleispäteviä ohjeita. Eri aloilla on käytössä erilaisia metadatastandardeja, joilla pyritään yhteneväisempiin käytäntöihin, mutta sopivan standardin löytäminen voi toisinaan olla haastavaa. Tutkimukset ovat erilaisia, niissä on erilaisia tavoitteita ja niissä tuotetaan hyvin erilaisia aineistoja. Kuvailu pitäisikin aina suunnitella aineistokohtaisesti, miettiä mitkä metatiedot ovat juuri tämän aineiston kannalta olennaisia. Erityisen paljon kuvailuun kannattaa panostaa silloin kun aineisto on arvokasta ja ainutlaatuista, kyse on pitkittäistutkimuksesta, tai kun aineistoa halutaan jatkokäyttää. Metropolian metadatamalli tutkimustyön tukena Metropolialla on käytössä metadatamalli, jota voi käyttää kuvailun apuna omaan tutkimukseen soveltuvin osin. Arvokkaiden ja jatkokäyttöön tarkoitettujen aineistojen osalta kuvailu ja dokumentointi voi olla järkevää suunnitella yhdessä aineistonhallinnan asiantuntijoiden kanssa, koska silloin minimi-metatiedot eivät riitä. Muita oppaita tutkimusaineistojen dokumentointiin: Helsingin yliopiston dokumentointiopas: Siiri Fuchs, & Mari Elisa Kuusniemi. (2018). Making a research project understandable - Guide for data documentation (1.2). Zenodo. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirja: Aineiston kuvailu ja metadata (tuni.fi). Avoin tiede ja tutkimus, avoin TKIO: Tieteellisten seurain valtuuskunta: Avointiede.fi -sivusto Ammattikorkeakoulujen avoin TKIO-verkosto (eduuni.fi) Portaali kotimaisten avointen tutkimusaineistojen etsimiseen: tiedejatutkimus.fi -sivusto Kirjoittaja Joona Koiranen (FM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa tietoasiantuntijana ja tarjoaa aineistonhallinnan tukipalveluja. Tutustu ORCID: 0000-0003-1415-5866

Lue lisää

Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
1.10.2020
Susanna Näreaho & Joona Koiranen

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate ohjaa avointa tiedettä ja tutkimusta Euroopan yhteisössä. Avoimia aineistoja on mahdollista käyttää uusissa tutkimuksissa, opetuksessa, oppimisessa ja liiketoiminnassa. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) syntyy paljon erilaista tutkimuksellista aineistoa. Mikä sitten on viisasta avoimuutta tutkimusaineistojen osalta? Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Mutta toisaalta aineistot, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, pitäisi saada muiden tutkijoiden käyttöön. Viimeistään koronakriisi on tehnyt selväksi, kuinka suuri merkitys avoimilla tutkimusaineistoilla voi parhaimmillaan olla. Kansallisarkisto on tehnyt luonnoksen arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019). Siinä kuvataan niitä kriteereitä, joilla julkishallinnon asiakirjat valitaan arkistoitavaksi, jotta niitä olisi mahdollista käyttää tieteellisissä, historiallisissa, tilastollisissa ja yleisen edun mukaisissa tarkoituksissa. Kansallisarkiston arvonmäärityksen kriteereitä voidaan soveltaa myös tutkimusaineistoihin. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä arvioidessasi, voisiko sinun TKI-toiminnassa tuottamasi aineisto olla hyödyllistä myös muille ja kannattaisiko se tallentaa uudelleenkäyttöä varten. 1 Onko aineistosi laadukas ja luotettava? Vain laadukasta ja luotettavaa, eli eettistä, virheetöntä, aitoa, väärentämätöntä, sisäisesti ristiriidatonta, ajantasaista, kattavaa ja ymmärrettävää aineistoa voidaan käyttää uuden tutkimuksen perustana. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee myös TKI-toimintaa ja sen perusperiaate on, että tutkimustyössä noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. 2 Pystytkö kuvaamaan aineiston kontekstin, sisällön ja rakenteen niin, että mahdollinen uudelleen käyttäjä ymmärtää, mitä aineisto pitää sisällään? Vain kuvailutiedot eli metadatan sisältävä aineisto voidaan löytää ja käyttää uudelleen. Laadukas metadata tekee aineistosta ymmärrettävän. Siksi tutkimuksellisten aineistojen yhteyteen tulee aina tallentaa niiden kuvailutiedot. Se kuuluu myös hyvään tieteelliseen käytäntöön. Lisätietoja kuvailusta ja metadatamalli. 3 Onko aineistosi keräämiseen ja käsittelyyn käytetty julkista rahoitusta? Useilla julkisilla rahoittajilla on rahoitusehdoissa vaatimuksia siitä, miten rahoituksella kerätty ja käsitelty aineisto tulee saattaa muiden tutkijoiden käytettäväksi. 4 Onko aineiston tekijyydestä, säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista sovittu? Tekijyydestä tulee sopia jo ennakolta silloin kun tutkimusaineistoja tuotetaan yhdessä tai yhteistyöhankkeissa. Silloin tiedetään, kenellä on tekijänoikeudet tutkimusaineistoon ja oikeus päättää sen mahdollisesta avaamisesta ja uudelleenkäytön ehdoista. Tutkimusaineistojen luominen ja avaaminen myös meritoi tutkijaa. Avoimen tieteen kansallisen koordinaation asiantuntijaryhmä on aloittamassa linjaustyötä siitä, miten tutkimusaineistojen tekijyys tulisi sopia ja miten pitäisi huomioida aineistojen tuottamiseen liittyvät erilaiset roolit. Lisätietoa Avoimen tieteen koordinaation sivuilta. Ennen linjauksen valmistumista tekijyydestä voi sopia soveltaen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta (PDF). 5 Onko aineistosi kattava? Esim. ajallisesti ja paikallisesti kattavat tai laajaa otantaa kohderyhmästä edustavat aineistot ovat arvokkaita uudelleen käytön näkökulmasta. Samoin hitaasti muuttuvista kohteista, kuten maaperästä tai vesistöistä, tallennetuille tiedoille voi olla tutkimuskäyttöä vielä pitkänkin ajan kuluttua. 6 Onko aineistosi ainutkertainen? Voiko vastaavan aineiston uudelleen kerääminen olla eettisesti arveluttavaa? Tutkimusaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön vähentää tarvetta samankaltaisten aineistojen keräämiseen. Tämä paitsi tehostaa tutkimusresurssien käyttöä, myös vähentää esim. pieniin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa tutkimuspainetta. 7 Kuvaako aineistosi muutosta tai murrosta? Tutkimusaineistot, jotka valaisevat poikkeavaa yhteiskunnallista tai ympäristön muutosta, murrosaikoja ja käännekohtia tai dokumentoivat merkittäviä tai poikkeavia ilmiöitä ja tapahtumia, ovat erityisen arvokkaita. 8 Voisiko aineistosi olla yhdisteltävissä muihin tietoihin tai aineistoihin? Tyypillisesti tutkimusaineiston arvoa uudelleen käytössä lisää, jos sitä on mahdollista yhdistää muihin tietoihin tai tutkimusaineistoihin. 9 Millä tieteenaloilla tai minkä tyyppisessä tutkimuksessa aineistollasi voisi olla tietoarvoa? Tutkimusaineiston monipuoliset käyttömahdollisuudet ja sen sisältämien tietojen jalostusarvo lisäävät sen arvoa uudelleenkäytössä. 10 Onko aineistosi mahdollista tallentaa FAIR-periaatteiden mukaisesti? FAIR-periaatteilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Niiden tarkoitus on tehdä aineisto löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Lisätietoja FAIR-periaatteista (aukeaa fairdata.fi). 11 Onko tutkittaville kerrottu aineiston tallentamisesta mahdollista uudelleen käyttöä varten? Tutkimusaineiston avaaminen on hyvä ottaa huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Tutkittavia henkilöitä informoidaan aineiston avaamisesta ennen tietojen keruuta ja suostumusta osallistua tutkimukseen. 12 Onko aineisto mahdollista anonymisoida? Vai menetetäänkö jotain ainutlaatuista, jos aineisto anonymisoidaan? Jos aineistoa ei voi anonymisoida, onko sitä mahdollista tallentaa loukkaamatta tutkittavien tietosuojaa? Onko tutkittavia tiedotettu ja onko heiltä saatu lupa anonymisoimattoman aineiston tallentamiseen? Avoimuuden aste määritetään aineistokohtaisesti. Huomioon täytyy ottaa esimerkiksi tieteen vapaus ja sananvapaus sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Aineistot voidaan avata rajoitetusti, vaikka vain tutkimuskäyttöön. Aina itse aineistoa ei voida avata lainkaan lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä, mutta silloinkin aineiston kuvailutiedot (metadata) voivat olla avoimia. Jos sinusta tuntuu, että tutkimusaineistosi voisi olla arvokasta ja sille voisi mahdollisesti olla käyttöä uudelleen, ota yhteys Metropolian kirjaston hankepalveluihin, hankepalvelut@metropolia.fi Käytetyt termit Tutkimusaineisto: tutkimuksessa tuotettava tai käytettävä fyysinen, analoginen tai digitaalinen materiaali, jota analysoimalla pyritään vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen ja johon tutkimustulokset perustuvat. Tutkimusaineistoon sisältyy myös sen metadata. (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Tutkimusaineiston metadata: tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa tietoa. Metadata mahdollistaa FAIR-periaatteiden toteutumisen ja niiden avulla voidaan automatisoida tiedonhallintaa. Metadata voidaan liittää koko tutkimusaineistoon tai sen osaan (esim. mittaustapa) ( Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) FAIR-periaatteet: periaatteet, joilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Periaatteita ovat löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleen käytettävyys. FAIR-periaatteet ohjaavat aineistojen tuottamisen koko prosessia mukaan lukien algoritmit, työkalut ja työnkulut (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Lähteet Kansallisarkiston luonnos arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019) Tutkimushallinnon sanasto, aukeaa sanastot.suomi.fi Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset 2018 (2. uudistettu painos, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 6/2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019 Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. Orcid-ID Joona Koiranen (FM) on aineistonhallintaan erikoistunut informaatikko Metropoliassa. Orcid-ID This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

Lue lisää