Avainsana: tuotekehitys
Sirkkaa lautaselle ketterästi – yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
Omistan puolet pienestä elintarviketehtaasta, jossa prosessoidaan ja valmistetaan muun muassa hyönteisruokia, eli kotisirkkoja ja jauhomatoja. Mielestämme tuotteemme ovat aivan mahtavia ja rakennamme koko ajan uusia tuotteita ammattitaitoisten kokkiemme toimesta. Oikeastaan olen aika ylpeä koko tiimissämme! Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kuitenkin riskialtista. Emme voi ennalta varmuudella tietää, aukaiseeko kuluttaja kukkaronnyörit tuotteillemme tai ottaako ravintolat tuotteemme ruokalistoilleen. Kerron tässä blogimerkinnässä, minkälaisen ratkaisun kehitimme tuotekehityksen ja myynnin tueksi. Kansainväliset asiakkuudet ja myyntikanavat Asiakkaita näille tuotteille on Briteissä, Saksassa, Tsekeissä, Ruotsissa ja myös Suomessa. Sirkkojen myynti tapahtuu Suomessa ja Saksassa pääosin Amazonin ja oman verkkokaupan kautta. Saksassa tuotteet ovat myynnissä myös Kauflandilla ja Tsekeissä yhteistyökumppanin tuotelistoilla. Kehitystyön alla on ollut myös muita ruokavalmisteita ja juomia. Olen myös palkkatyössä, joten työskentelyni tehtaalla tapahtuu tarvittaessa iltaisin ja joskus myös viikonloppuisin. Osa tuotteistamme on myynnissä kaikissa Suomen Ruohonjuurissa ja muutamassa K-kaupassa sekä useassa ravintolassa. Yrittäjän lusikka mestarikokkien sopassa Tuotteiden jatkuva kehittäminen on tärkeää ja mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen jatkuvasti muutoksessa olevassa ruokien makumaailmassa. Tiimissämme ovat lisäkseni Michelin-kokki Jouni Toivanen sekä Ravintolakoulu Perhon opettajakokki Jarmo Liimatainen. On huikeaa seurata ammattilaisten työtä, vaikka maallikkona tekisinkin monta asiaa toisin. Tuotekehitys siis toimii ja uusia tuotteita rakennetaan ja ideoidaan jatkuvasti. Olen huomannut, että ravintola-alan ammattilaisten makuaisti ja kyky tunnistaa erilaisia makuvivahteita on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi omaan makuaistiini. Tämä vajavaisuuteni tuo usein esille ongelmia, kun arvoimme uusien tuotteiden mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa muiden tuotteiden kanssa - en tunnista kaikkia ruuan maun vivahteita ja olenpa usein täysin eri mieltä tuotteista. Paljon on ollut juomia ja ruokia, joista en pidä lainkaan. Uudet tuotteet nielevät rahaa Uuden tuotteen lanseeraaminen on kallista. Tuotteen tekemisessä on useita eri osa-alueita, muun muassa: suunnitellaan tuote ja sen reseptiikka etsitään sopiva pakkaus kuvataan tuote ja annokset suunnitellaan pakkauksen ulkoasu (etiketti) tehdään viranomaismääräyksen mukaiset raaka-ainelistaukset mietitään laajempi valmistusprosessi testataan pakkausmetodit rakennetaan pakkaus- ja valmistuslinjasto kokeillaan opitaan virheistä Virheet korjataan ja lopulta viedään ravintoloille maistiaiset, tehdään kauppaketjujen ostajille markkinointiin näyte-erät. Lanseeraukseen kuuluu muitakin vaiheita, yhdessä nämä vievät aikaa ja rahaa merkittävästi. Omien arvioiden mukaan meiltä kuluu yli 10 000 euroa yhden uuden tuotteen ja siihen liittyvän palvelun rakentamiseen. Siltikään meillä ei ole varmuutta, ottavatko ravintolat tuotteemme osaksi omia ruokalistojaan ja pitävätkö kuluttajat tuotteesta. Menestymisen ennustaminen on todella vaikeaa. Tuotekehityksen purevinta kritiikkiä ei saa ystäviltä Etsimme ratkaisua uusien tuotteiden menekin ennakoitavuusongelmaan. Aloitimme koemaistatuksilla perhe- ja ystäväpiirissä saadaksemme palautetta tuotteista. Palaute oli aina pääosin positiivista, mikä ei yllättänyt. Kukapa sitä ystävän tai perheenjäsenen tuotteita haukkuisi. Totesimme, että palautteen kerääminen tuttavapiiriltä on tärkeää, mutta ei anna oikeaa kuvaa siitä ollaanko tuotetta valmiita ostamaan. Olimme edelleen saman ongelman äärellä. Asiakkailla testaamalla valikoidaan tulevaisuuden hittituotteet Pohdimme asiaan ratkaisua ja päätimme testata uutta lähestymistapaa. Siihen kuului digitaalista markkinointia ja palvelua yhdistettynä tehtaanmyymälään, jossa ravintoloitsijat ja kuluttajat pääsevät tutustumaan tuotantoprosessiin ja ostamaan sekä maistamaan uusia tuotteita ja antamaan suoraa palautetta tuotteista. Kaikki tämä vielä korona-aikana, huh. Päätimme aukaista keväällä 2021 tehtaanmyymälän keskiviikkoiltaisin. Sitä markkinoitiin myymälää fyysisesti tehtaan lähellä olevissa Facebook-ryhmissä ja Instagramissa, sekä luonnollisesti yrityksen omissa sosiaalisen median kanavissa. Ensimmäiseen aukioloon emme ehtineet edes hankkia maksupäätettä, vaan toimimme käteisellä ja omilla Mobilepay-tileillä. Kuittivihon ehdin sentään käydä kirjakaupasta ostamassa sekä hankkia tukusta maistatuslusikat ja myyntirasiat. Etikettejä ei ollut, vain tuoteluettelo sekä raaka-ainelistat. Jännityksellä odotimme, tuleeko kukaan käymään. Onneksi meillä oli muutakin tekemistä tuolle illalle, joten toimettomina emme joutuisi paikalla olemaan. Olimme asettaneet tavoitteeksi viisi asiakasta ja 50 euron liikevaihdon, ensimmäinen kerta on ensimmäinen, eikä liikaa odotuksia voinut olla. Pidimme myymälää auki kello 17-20 ja myymälässä kävi yli kymmenen asiakasta. Liikevaihtoa kertyi parisataa euroa. Maistatimme tuotteitamme ja saimme rehellistä palautetta! Asiakkaat ostivat tuotteita maistatuksen jälkeen. Lisäksi saimme ravintolatilauksen muun muassa kuusenkerkkäpestosta. Asiakaspalautteesta tuoteperheeksi Valmistimme tehtaanmyymälään jatkuvasti uusia tuotteita asiakkaiden maistettavaksi. Päätimme tehdä nopeita kokeiluja ja päättää saadun palautteen perusteella, mihin tuotteisiin panostamme enemmän. Tuotteita syntyi laidasta laitaan, eksoottisimmasta päästä mainittakoon chilimaustettu jauhomato, muurahaissuola, savusuola ja kultasirkka. Testasimme asiakkailla lukuisia tuotteita, muun muassa nokkosista valmistettua superpestoa, horsmista valmistettua Kimchiä, grillivoita, vanilijasimaa ja raperperimansikkamehua. Saatu palaute on ollut koko ajan suoraan lompakolla tehtyä. Asiakkaat ostavat niitä tuotteita mistä pitävät. Kokemusta kertyy tehtaanmyymälän kautta, jota ei edelleenkään ole mainostettu muualla kuin Facebookissa ja Instagramissa. Saadun palautteen mukaisesti kehitimme Cultur-tuoteperheen, joka on nyt myynnissä kuluttajille kaikissa Suomen Ruohonjuuri-myymälöissä. Ensimmäinen toimituserä yli 1000 purkkia ja ravintolat käyttävät tuotteita mukavasti. Vaniljasimatilaukset ovat Vappua 2022 varten valmiina ja Chilimaustetut jauhomadot ovat hitti Tsekeissä. Kokeilu kannatti selvästi, olemme laajentamassa tuotantoa. Tuotekehitystä Virittämö 2.0 -hankkeen tukemana - tule mukaan! Meillä Metropoliassa on paljon käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hanke on tehty sinua varten, jotta voisit digitalisoida omaa prosessiasi ja kehittää tuotteitasi yhä paremmiksi ja paremmin myyviksi. Virittämö-hanketta rahoittaa Euroopan unioni, Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto. Tule mukaan virittämään oma tuotteesi/palvelusi, käytössäsi on rautainen ammattitaito. Kirjoittaja Otto Härkönen (Di, AmO, Kho) toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän on yrittäjyys ja johtaminen -alueen teemavastaava. Otto toimii Tuote- ja palveluvirittämö ja Oona2.0 hankkeissa asiantuntijana. Oton intohimoja ovat yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien sparraus. Hän on myös Itä-Helsingin yrittäjien hallituksessa oppilaitosvastaava.
Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
Maailman muutosten kiihtyessä mikro-, pien- ja keskikokoisten (pk-) yrittäjien tukeminen on monella tavalla tärkeää. Asiakaskäyttäytyminen ja toimintaympäristöt muuttuvat. Liiketoiminta- ja ansaintamallit kehittyvät. Taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja globaalit mahdollisuudet avautuvat. Covid-19 -pandemian aiheuttama yhteiskuntien laajamittainen sulkeutuminen, vahvat etätyösuositukset ja paikalliset rajoitukset ovat johtaneet asiakasvirtojen ja liiketoimintojen siirtymiseen digitaalisiin kanaviin, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lähes poikkeuksetta pienyritykset ovat kokeneet tarvetta etsiä ja tavoittaa yhä paremmin sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita digitaalisissa kanavissa. Digitaalinen transformaatio (itewiki.fi) on käynnistynyt jo paljon ennen vallitsevaa Covid-19-tilannetta, mikä kuitenkin on omalta osaltaan edelleen vauhdittanut maailman siirtymistä etäkaiken aikaan, markkinoiden yhä vahvempaa siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja yhteiskuntien siirtymistä kokonaisuudessaan kohti uutta normaalia. Kilpailu on monella tavalla kovaa ja kiristyy entisestään palveluntarjoajien siirtyessä vauhdilla verkkoon. Kivijalkamyymälät alkavat monella toimialalla olla erityistä arjen luksusta, jonka ylläpitämiseen monilla pienyrittäjillä ei ole enää varaa. Pienyrittäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pysyä muutoksessa mukana, varsinkin silloin, kun työn lisäksi on kyse yrittäjän toimeentulosta. Pienyrittäjien keskuudessa on havaittu tarvetta uusien tuotteiden ja palveluiden ketterään ja innovatiiviseen kehittämiseen erilaisten ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen monikanavaiseen myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjien keskuudessa vahvan uudistumishalun lisäksi on tunnistettu osaamisvajeita, tarvetta palvelumuotoilulle ja ydinliiketoimintojen uudistamiselle. Jo vuosia yrittäjäjärjestöt ovat tehneet kartoituksia jäsenistölleen. Niissä ovat erityisesti nousseet esiin digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset haasteet. Tuotteiden ja palveluiden fasilitoitu virittäminen Yksi tapa tukea yrittäjiä tunnistettujen osaamisvajeiden osalta on erilaisten koulutusten järjestäminen. Tänä päivänä niitä tarjotaankin laajasti sekä yksityisten toimijoiden että oppilaitosten toimesta. Myös me Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa toimivat asiantuntijat olemme halunneet antaa oman panoksemme tälle kentälle. Aloittaessamme vuonna 2018, emme arvanneet, kuinka merkitykselliseen arvoon tekemämme työ lopulta nousisi. Covid-19 -pandemia, sen suorat ja epäsuorat vaikutukset, välittyivät sekä koulutusorganisaatioiden että yrittäjien toimintaan. Tilanne haastoi toimintamallien nopeaan uudistamiseen täysin ennennäkemättömällä tavalla. Myös Tuote- ja palveluvirittämön koulutuskokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan verkkoon keväällä 2020. Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen ydinajatuksena on ollut sekä uusien että jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden virittäminen seuraavalle tasolle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat yrityskohtaiseen tuotekehittämisprosessiin (PDF), jota tuettiin seuraavilla toimilla: moduulimuotoinen koulutus yrityskohtaiset kehittämisprojektit ja yritysten yksilöllinen sparraus ja fasilitoitu työskentely yrityskohtaisissa työpajoissa. Tätä koulutuksen, kehittämisen ja sparrauksen muodostamaa kokonaisuutta olemme laajasti kutsuneet yritysten fasilitoiduksi virittämiseksi. Tavoitteena on ollut antaa yrittäjille tietoa ja työkaluja ja kartuttaa heidän osaamistaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta olemme hankkeen aikana sisällöllisesti keskittyneet seuraaviin teemoihin: liiketoimintaympäristö ja strategiset valinnat asiakkuuksien hallinta ja segmentointi asiakastarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilu myynti ja markkinointi digitalisaatio. Tavoitteena on ollut suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja arvioida uusia ja innovatiivisia tuotteita valmiina markkinoille vietäväksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tutustua toimintaympäristöjen muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan paikallisesti Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2018-2021 mukana on ollut 61 yritystä, joiden kehittämisprosessi on edennyt kuvassa 1 esitetyn polun mukaisesti. Jokaisen mukana olleen yrityksen kohdalla on tunnistettu yrityskohtaiset kehittämistarpeet valmisteltu kartoitettu suunniteltu ja ideoitu edetty konkreettiseen kehittämisen vaiheeseen tehty ja tuotettu pilotoitu ja lanseerattu arvioitu tulokset suunniteltu jatkotoimenpiteet ja suljettu kehittämisprojektit. Koko kehittämisprosessin ajan Tuote- ja palveluvirittämön henkilökohtainen fasilitaattori on toiminut yrittäjän työparina. Henkilökohtaisella sparrauksella kohti korkeuksia Erityisen tästä hankekokonaisuudesta tekee yrityksille tarjottu henkilökohtainen sparraus ja fasilitoitu työskentely, johon kokonaisuudessaan on panostettu paljon resursseja, kuten asiantuntijoiden aikaa ja osaamista. Henkilökohtainen apu on koettu kultaakin kalliimmaksi, ja sitä on koko hankkeen ajan kehuttu vuolaasti. Mukana olleet yrittäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan seuraavasti: “Aivan uusi muoto jakaa tietoa. Henkilökohtainen tuki oli ratkaiseva ja paras mahdollinen.” “Monen vähän vastaavan koulutuksen läpikäyneenä tämä oli mielestäni paras, koska tässä oli tarpeeksi yksilöllistä sparrausta.” “Parasta mitä minulle on tapahtunut oppimisen saralla sitten vuoden 2012, jolloin perustin yritykseni.” Myös hankehenkilökunta koki yritysten kanssa työskentelyn mielekkääksi ja anteliaaksi. Kehittämisprojektien aikana on koettu monenlaisia tunteita innostumisesta onnistumiseen, ajankohdan aiheuttamista haasteista ja monen pienyrityksen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Voimaa verkostoista Vaikka yrittäjäjärjestöjen tutkimukset (yrittajat.fi) osoittavat selkeitä kehittämistarpeita monen pienyrittäjän arjessa, niihin tarttuminen yksin voi osoittautua haastavaksi. Silloin viisasta on etsiytyä vertaisten seuraan ja etsiä tukea verkostoista. Se oli yksi myös tämän kokonaisuuden tavoitteista. Verkostojen merkitys nousee suureen arvoon erityisesti silloin, kun työskentelee yrityksessään yksin. Verkostojen avulla yrittäjä voi vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, laajentaa ja jakaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa. Verkostoista voi löytyä samassa vaiheessa tai saman haasteen kanssa painivia vertaisia, joiden kanssa kehittäminen voi olla helpompaa, hauskempaa ja tuloksellisempaa. Hanke sai kiitosta myös verkostoitumisen mahdollistamisesta, vaikkakin nopeasti levinnyt Covid-19-pandemia asetti uusia haasteita myös tälle toiminnalle. “Ilman koronaa tämä olisi ollut upea koulutus. Yksinyrittäjänä juuri muiden seura ja osallisuus olisivat antaneet vielä todella paljon enemmän.” “Valitettavasti korona-pandemia tuhosi sen arvokkaimman osan, kasvokkaisen kohtaamisen, niin opettajien kuin muiden kurssilaisten kesken.” Kaikesta huolimatta, ja kokemustemme perusteella, uskomme verkostojen vankkumattomaan voimaan myös tulevaisuuden hankkeissamme. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti parasta, jonka vuoksi myös me toivomme tämän mahdollisuuden nopeasti palaavan! Omatoimisesti vai fasilitoidusti? Hankkeen aikana (2018-2021) olemme kuunnelleet mukana olleiden yrittäjien tarpeita herkällä korvalla. Olemme kehittäneet ja muokanneet toimintamallia koko työskentelymme ajan. Olemme lisänneet webinaareja ja pienryhmätyöpajoja, tuottaneet video-ohjeita ja työskentelyä tukevia videosisältöjä, koko ajan yrittäjien tarpeita kuunnellen. Koska olemme havainneet yrittäjien moninaisuuden, olemme halunneet tuottaa kehittämisen tueksi myös omatoimimallin. Sen avulla myös kiireisimmät ja itsenäisesti mieluummin työskentelevät pääsisivät kehittämisessään vauhtiin. Omatoimimalli noudattelee samaa kaavaa fasilitoidun mallin kanssa, kuitenkin sillä erolla, että yksilöllinen asiantuntijasparraus ja järjestelmälliset verkostot puuttuvat. Sen avulla yrittäjä voi kuitenkin miettiä ja tutkailla oman yrityksensä tilannetta. Omatoimimallin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä kehittämisprosessissa alkuun, itse valitsemallasi ja sinulle parhaiten sopivalla tyylillä 👍. Tervetuloa mukaan joko omatoimisesti tai fasilitoidusti sparraten 😊 Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021.