Tikissä

Ennakoiva suhtautuminen tulevaisuuteen edellyttää niin kutsuttuja tulevaisuustaitoja. Niitä ei voida opettaa samalla tavoin kuin muita aineita oppilaitoksissa, sillä tulevaisuudesta ei ole olemassa valmiiksi tietoa, jota opettaa. [1] Tulevaisuustaitojen opettamisessa kokemuksellinen lähestyminen ja toiminnalliset menetelmät ovat erityisen tärkeitä, sillä perinteiset opetusvälineet soveltuvat tulevaisuuden käsittelemiseen huonosti tai vain osittain. Keinoina voivat tällöin olla esimerkiksi simulaatiot, pelit tai taidelähtöiset menetelmät [1]. Me valitsimme esitys- ja teatteritekniikan opiskelijoiden tulevaisuusohjauksen yhdeksi välineeksi Legot. Merkityksistä vapautetut palikat ajatusten 3D-tulosteena Kun ajattelun ja toiminnan tueksi annetaan keinoja varautua tulevaisuutta koskeviin odotuksiin ja erilaisiin tapahtumaketjuihin, puhutaan tulevaisuusohjauksesta. Tulevaisuusohjauksessa näkökulma on lineaaristen jatkumoiden sijaan laajempien kokonaisuuksien hahmottamisessa. Tulevaisuusohjaus rakentaa myös kykyä nähdä itsensä tulevaisuudessa, osana yhteisöä ja ympäristöä. [2] Tulevaisuusohjauksen onnistumiseen on suuremmat mahdollisuudet perinteisistä opetusmetodeista poikkeavien keinojen avulla. Kokemuksellisuuden tuottama vaikutus ja kehollisuus jättävät erityisen muistijäljen ja täten vaikutusarvo osallistujiin on tunteiden aktivoitumisen takia suurempi. Esitys- ja teatteritekniikka-alan Skills for Live Tech -täydennyskoulutushankkeessa testasimme tulevaisuusohjausta Lego SeriousPlay-metodia käyttäen [3]. Lego-työpajan tavoitteena oli kehittää osallistujien tulevaisuustaitoja ja avata heille uusia ajatuksia koskien omaa opiskeluaan, osaamistaan ja uraansa. Työpajalla haluttiin auttaa osallistujia tunnistamaan omaa osaamistaan ja pohtimaan reittejä heidän mielekkääksi kokemiinsa tulevaisuuden työuriin ja osaamisiin. Lego-palikoiden avulla osallistuja voi esittää ajatuksensa 3D-muodossa, mutta Lego SeriousPlayn ytimessä on legopalikoiden vapaan merkityksen korostaminen ja se että rakennelmien ei tarvitse olla esittäviä eikä ns. hienoja. Yhtä tärkeä osa kuin rakentaminen on rakennelmien selittäminen muille. Legoilla rakentamiseen annettu aika on tehtävänannoissa rajattu. Työpajan tehtävinä voi olla esimerkiksi rakentaa neljässä minuutissa omaa ajankäyttöä kuvaava malli tai täydentää tehty rakennelma kahdessa minuutissa oman ajankäytön ihannemalliksi. Esimerkiksi ihanneajankäytön pohdinta suuntaa parhaimmillaan osallistujien ajattelua siihen, että he voivat omilla teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa siihen millaiselta heidän tuleva aikansa näyttää. Toteutimme Lego SeriousPlay -metodia mukailevan tulevaisuusohjauspajan Skills for Live Tech -hankkeen kahden eri osaajakoulutusryhmän opiskelijoille koulutusten alkutapaamisessa. Opiskelijat jännittivät uusien ihmisten tapaamista ja osa myös opiskelun aloitusta pitkän tauon jälkeen, mutta kolmen tunnin kuluttua he esittelivät jo innokkaina legorakennelmiaan toisilleen. Osa ei ollut koskenut legoihin sitten lapsuuden, toiset leikkivät niillä lastensa kanssa päivittäin. Jokainen sai tulkita tehtävänantoja omien valmiuksiensa mukaan ja opiskelijoiden persoonat tulivatkin rakennelmista ja etenkin niiden selityksistä erinomaisesti esille. Tällä tavoin opiskelijoihin pääsi tutustumaan myös fasilitaattorin roolista käsin. Kokemus on siis antoisa myös vetäjälle! Tulevaisuusohjauksen mahdollisuudet opinnoissa Työelämän monimutkaistuvien haasteiden edessä vain ammattiin ja uraan keskittyvän uraohjauksen sijaan ohjauksen näkökulma on hyödyllistä kääntää kohti tulevaisuusajattelua. Skills for Live Tech -hankkeessa tulevaisuusohjauksen tarve on tunnistettu osana opiskelijoiden ja potentiaalisten opiskelijoiden henkilökohtaisen ammatillisen polun kehittämistä. Erityisesti alalla vasta aloittaneet opiskelijat hyötyvät tulevaisuuden mahdollisuuksiensa pohtimisesta tulevaisuusohjauksen työkalujen avittamana. Tulevaisuutta pohtiessa usein myös alan trendit ja tarpeet avautuvat henkilökohtaisen tason lisäksi uudella tavalla opiskelijoille mistä voi olla hyötyä esimerkiksi yritystoimintaa harkitessa. Hankkeessa toteutetun tulevaisuusohjauksen tavoitteena oli luoda alalla aloittaneille selkeitä suuntia, joita kohti kulkea ja selventää heidän edessään aukeavia mahdollisuuksia opiskelun tarjoamana sekä myös niiden ulkopuolella. Yksilökeskeisen uraohjauksen sijaan ryhmämuotoisena toteutettu tulevaisuusohjaus toimi erinomaisesti myös opiskelijoiden ryhmäytymisen ja verkostoitumisen edistäjänä. Toinen merkittävä tulevaisuusohjauksen mahdollisuus on tunnistettu esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman päivätoteutuksen kolmannen vuoden alussa, jolloin opiskelijoiden odotetaan ottavan itsenäisempää otetta omista opinnoistaan. Tulevaisuusohjauksen avulla opiskelijoita voisi olla mahdollista valmistella paremmin oman polun etsintään ja itsenäisesti ohjautuvan opiskelun ja urasuunnittelun pariin. Fasilitoitu tulevaisuusohjaustyöpaja on sovitettavissa myös ryhmämuotoiseen opetukseen resurssi-intensiivisten henkilökohtaisten tapaamisten tilalle. Tulevaisuusohjauksen työpajassa osallistujilta on mahdollista kerätä heidän näkemyksiään ja kartoittaa heidän tulevaisuuden vaihtoehtojaan sekä jakaa tietoa siitä millaisia työ- ja uramahdollisuuksia heitä alalla odottaa. Tämä olisi myös helposti yhdistettävissä alalla jo toimivien ammattilaisten puheenvuoroihin, odotuksiin ja toiveisiin. Työelämäyhteistyön näkökulmasta tulevaisuusohjauksen tai pienen tulevaisuustyöpajan ja -tutkimuksen avulla on myös mahdollista kartoittaa pidemmän tähtäimen näkymiä alan osaamis- ja työntekijätarpeista. Esitys- ja teatteritekniikan alalla jo työskentelevistä tulevaisuusohjauksesta hyötyisivät nähdäksemme erityisesti he, jotka hakevat etenemismahdollisuuksia tai jotka etsivät osa-aluetta, johon erikoistua. Toisaalta kentällä on töissä paljon henkilöitä, joilla ei välttämättä ole alan koulutusta, mutta heidän osaamisensa voi jollain osa-alueella olla hyvinkin edistynyttä. Tulevaisuusohjaus voisi auttaa heitä hahmottamaan kokonaiskuvaa omista mahdollisuuksistaan ja osaamisen kehittämisen suunnista paremmin. Legojen käyttö välineenä on kokemuksiemme mukaan erinomainen metodi irrottamaan osallistujat heidän omaksumistaan oppimistraditioista, kun heidän ei odoteta olevan passiivisia vastaanottajia, vaan oman rakennelmansa ja ajatustensa - sekä tulevaisuutensa - insinöörejä. Menetelmä on toiminut erinomaisesti jäänsärkijänä myös toisilleen ennalta tuntemattomien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja varsin nopeastikin legojen varjolla opiskelijat ovat intoutuneet kertomaan toisilleen suurimmista saavutuksistaan ja tulevaisuuden visioistaan. Lähteet 1. Ollila, Johanna 2022. Suomalainen koulujärjestelmä on liikaa kiinni nykyajassa – miten tulevaisuustaitoja tulisi opettaa? (mustread.fi) 2. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus. Mitä on tulevaisuusohjaus? (tulevaisuusohjaus.fi) 3. SeriousPlay Finland (seriousplay.fi) Kirjoittajat Essi Santala on Skills for Live Tech -hankkeen projektipäällikkö, freelancevalosuunnittelija ja opettaja. Hän on työskennellyt lukuisissa teatteriproduktioissa valosuunnittelijana sekä laitosteattereissa että vapaan kentän projekteissa. Santala on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopistosta 2019 ja medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2011. Kiika Sarpola toimii Skills for Live Tech -hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sekä tradenomi, ja hän on toiminut monipuolisesti koulutusta, kehittämistyötä, viestintää ja tapahtumia sisältävissä hankkeissa ja projekteissa kulttuurialalla. Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun Skills for Live Tech – S4LT -hankkeen henkilökuntaa. Hanke tarjoaa joustavaa korkeakoulutasoista koulutusta ja ohjausta esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalle. Hankkeen järjestämät osaajakoulutukset ovat 30 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia erilaisin sisällöllisin painotuksin. Osaajakoulutuksia on järjestetty hankkeessa yhteensä kolme. Skills for Live Tech – S4LT -hanke ajoittuu syyskuun 2022 ja vuoden 2024 joulukuun väliselle ajalle. Hankkeen toteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sitä on rahoittanut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.