Avainsana: TKI-hankkeet

Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä

http://Puupintaisella%20pöydällä%20tablettitietokone,%20jonka%20ruudulla%20avoinna%20ThingLink-ympäristö,%20neljä%20piirrettyä%20eri-ikäistä%20ihmishahmoa.
19.1.2023
Riikka Wallin

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat sekä aiheesta kiinnostuneet yleisö voivat hyötyä tulosten avoimuudesta eri tavoin. Monissa TKI-hankkeissa julkaistaan nykyisin jo tuloksia ja tuotoksia monin eri keinoin pitkin hankematkaa. Tuotokset voivat esimerkiksi olla verkkoartikkeleita blogikirjoituksia podcastjaksoja videoita kokonaisia kirjoja oppimateriaaleja verkkokursseja. Ne voivat sijaita eri organisaatioiden – hanketoteuttajien tai yhteistyökumppanien – alustoilla. Hankkeiden päättyessä syntyy tarve koota kaikki tulokset ja tuotokset yhteen paikkaan. Kun haasteena on yleinen tietotulva sekä TKI-hankkeiden tulosten ja tuotosten monimuotoisuus ja niiden löytyminen monista eri kanavista, on entistä tärkeämpää koota tulokset yhteen selkeästi ja innostavasti hyödyntäen nykyaikaisia viestinnän keinoja. Tässä kirjoituksessa ehdotan interaktiivisten oppimateriaalien tekemiseen tarkoitettua ThingLinkiä vastaukseksi tähän tarpeeseen. Tulosten kokoamista kiinnostavasti ThingLinkillä voi tehdä interaktiivisia kuvia, videoita ja 360° mediaa. Sitä käytetään etenkin opetuksessa erilaisten oppimateriaalien luomisessa, mutta ThingLinkiä voi hyödyntää myös muualla korkeakouluympäristössä. ThingLinkiä korkeakoulun työkaluna on käsitelty laajemmin Metropolian Hiiltä ja timanttia -blogissa. Hanketulosten kokoamisessa ThingLinkin interaktiivisuus ja visuaalisuus tuo mielenkiintoa ja voi siten innostaa tutustumaan tuloksiin tarkemmin. Se myös mahdollistaa tulosten jäsentämistä teemoittain tai kohderyhmittäin. Se täydentää siksi hyvin perinteistä hankkeen verkkosivulta löytyvää linkkilistaa. ThingLinkiä on Metropoliassa hyödynnetty ainakin kahden eri hankkeen tulosten kokoamisessa: AMKoodari-hankkeessa toteutettiin vuosina 2019–2021 maksutonta koodarikoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella viiden ammattikorkeakoulun voimin. Tämä oli ensimmäinen kaikki hanketulokset kokoava ThingLink-julkaisu. AMKoodari-hankkeen tulokset ThingLinkissä. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2022 työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tuotokset koottuna ThingLinkissä. Luotettava tiedonlähde Kun misinformaatio ja disinformaatio maailmassa lisääntyy [2.], on tärkeää viestiä hanketulosten luotettavuudesta. TKI-hankkeiden tulokset perustuvat ammattimaiseen kehittämistyöhön sekä tutkittuun tietoon. Tämän pitää näkyä ThingLink-julkaisun käyttäjällä, jotta hän pystyy itse arvioimaan sen luotettavuuden. Se tarkoittaa, että tekemisessä tulee huomioida TKI-toiminnan eettiset periaatteet ja tekijänoikeudet samalla lailla kuin kaikissa muissakin julkaisuissa. Käytännössä ThingLink-julkaisussa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: tekijät julkaisuvuosi taustalla olevat organisaatiot hankkeen rahoittajat. Tekijätiedoissa on syytä mainita kaikki, jotka ovat olleet tekemässä ThinkLinkissä olevaa sisältöä. ThingLink-julkaisun tekijät ovat ainakin kokonaisuuden toimittajat, kuvien ja videoiden tekijät sekä mahdollinen erillinen tekninen toteuttaja. Muualla verkossa olevien linkitettyjen materiaalien tekijöitä ei tarvitse tehdä näkyväksi, kunhan tiedot löytyvät alkuperäisestä materiaalista. Toteuta saavutettavasti Vuonna 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi ja siitä seurannut digipalvelulaki ohjaavat korkeakoulujen, viranomaisten ja julkista rahoitusta saavien toimintaa. Se tarkoittaa, että myös TKI-hankkeiden julkaisujen tulee olla saavutettavia. ThingLinkissä on oma sovellus (saavutettavuustoistin, eng. Accessability Player), jolla käyttäjä pääsee käsiksi sisältöön apuvälineitä, kuten ruudunlukijaa, tai näppäimistöä käyttäen. Tämän avulla ThingLink-julkaisut voi toteuttaa WCAG 2.1 -ohjeiden AA-tasolla, joka on tällä hetkellä lain vaatima taso [3., 4., 5.]. Saavutettavuus on tietenkin huomioitava myös julkaisun sisällöntuotannossa ja teknisessä toteutuksessa. Nämä vaikuttavat käytettävyyteen apuvälineillä ja näppäimistöllä navigoidessa, mutta ovat tärkeitä myös esimerkiksi huonosti näkeville käyttäjille ja varmistavat hyvän käytettävyyden kaikille. Yleisiä ohjeita saavutettavaan sisällöntuotantoon löytyy saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus Celian verkkosivuilta saavutettavasti.fi. ThingLinkissä huomioitavat yksityiskohdat suosittelen tarkistamaan sitten kun lähdet toteuttamaan julkaisua. Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä huomioitavat asiat löytyvät Accessibility Player -käyttöohjeesta englanniksi. Kun julkaisusi on valmis, voit valita, että suora linkki ThingLink-julkaisusi saavutettavaan versioon näkyy ThingLink-julkaisun upotuksen yhteydessä, kun viet sen jollekin verkkosivustolle [6.]. Se helpottaa käyttäjiä, joilla on erityistarpeita, löytämään saavutettavan sisällön. Monimediaisuus ja interaktiivisuus ovat tätä päivää ja siksi ThingLink on yksi hyvä vaihtoehto hanketulosten yhteenkokoamiselle. Innostuisitko sinä kokeilemaan tätä? Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Vehkoo, J. (2021). Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta. Yle Oppiminen. 24.02.2021 Jones, L. (2022). Accessibility: New Options in ThingLink. Thinglink.com. 28.3.2022 ThingLink (2022). ThingLink Accessibility Statement (pdf). Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. (Finlex) ThingLink. Accessibility player.

Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3

http://Kirjahylly%20taustalla,%20edustalla%20läppäri%20ja%20kameran%20näyttö%20jotka%20kohdistuneet%20kirjahyllyn%20kirjoihin.
13.5.2022
Riikka Wallin & Anna Hermiö

Tämä on kolmas osa blogimerkintöjen sarjassa, jossa Metropolian julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Artikkeli on yhteiskirjoitettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintäasiantuntija Anna Hermiön kanssa. Yhdessä olemme vahvempia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1]. Yhden hankkeen ja yhden julkaisun vaikuttavuus paranee, kun siitä on viestimässä useampi kuin yksi henkilö tai organisaatio. Yhteisesti tehdyt julkaisut saavuttavat siis yleensä laajemman yleisön. Yhteisjulkaiseminen on usein mielekästä myös taloudellisesta näkökulmasta: on järkevämpää tuoda resursseja yhteen ja hyödyntää valmiita ratkaisuja kuin lähteä joka kerta alusta liikkeelle. Hyödynnä vakiintuneita julkaisukanavia Yksi tehokas keino levittää hankkeen tuloksia ja näkökulmia on hyödyntää muita kuin hankkeen omia julkaisukanavia. Käytännöllinen tapa päästä mukaan on ehdottaa artikkelia johonkin olemassa olevaan julkaisuun. Kymmenvuotinen AMK-lehti, eli UAS Journal on ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan ammattikorkeakoulukentän TKI-hankkeiden tuloksia ja viestitään yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen omille toimijoille sekä sidosryhmille. Tänä vuonna lehdessä pureudutaan kentän ajankohtaisiin aiheisiin, tiedolla johtamiseen, eettiseen kestävyysosaamiseen ja kansainvälisyyteen. AMK-lehti/UAS Journal Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ja muut kustantajat käsittelevät eri teemoja kokoomateoksissa, joihin voi päästä mukaan aktiivisella verkostoitumisella hankkeen aikana sekä tarjoamalla tekstejä avoimien kirjoittajahakujen kautta. Esimerkiksi Metropolian asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän toimijat julkaisivat vuonna 2020 ensimmäisen teemakokoelman, jossa monialaisesti tarkasteltiin hyvinvointia ja terveyttä poikkeusoloissa. Kirja kokosi sekä hankkeissa kehitettyä että muuta uutta tietoa poikkeusoloihin liittyen. Kesän kynnyksellä ilmestyy innovaatiokeskittymän toinen kokoelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin ja terveyteen digitalisaation näkökulmasta. Tämä julkaisu avattiin myös Haaga-Helian ja Laurean asiantuntijoille. Minna Elomaa-Krapu, Aino Vuorijärvi, Riikka Wallin (toim.): Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (Theseus) Metropolian tietohallinto on jo vuodesta 2015 koonnut eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista mikrokirjan. Se kokoaa vuoden kiinnostavimmat tapahtumat muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen ja mobiilipalvelujen aloilta. Petri Silmälä (toim.): DIGI 2021: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä (Theseus) Euroopan sosiaalirahaston ja aluerahaston rahoituksen piirissä voi olla myös toimenpidekokonaisuutta koordinoiva hanke, joka julkaisee kokonaisuudessa syntyneitä käytänteitä kootusti. Tällaisiin julkaisuihin voi myös päästä mukaan. Julkaise yhdessä toisen asiantuntijan kanssa Yhdessä toisten kanssa moni asia on helpompaa kuin yksin. Joten: verkostoidu. Eli pyydä apua, ehdota ideaa, ota kontakti toiseen asiantuntijaan ja heitä ajatuksesi ilmoille. Vakuutamme, että et ole ajatustesi kanssa yksin. Monet asiantuntijat miettivät aivan samoja kysymyksiä ja todennäköisesti ovat ilahtuneita päästessään pohtimaan niitä kanssasi. Kirjoittajakumppani voi löytyä omasta korkeakoulusta, naapurikorkeakoulusta tai yhteistyöyrityksestä tai -organisaatiosta. Avainsana on kirjoittajan oma aktiivisuus ja hänen luomansa verkostot. Apua verkostojen luomiseen saat oman organisaatiosi julkaisuasiantuntijoilta. Heillä on tietoa muista julkaisijoista, erilaisista julkaisukanavista, tekeillä ja suunnitteilla olevista julkaisuista sekä koulutuksista, jotka ovat oivallinen paikka tutustua toisiin asiantuntijoihin. Yhtä tärkeä tietolähde ovat kollegasi. Sekä metropolialaiset että haagahelialaiset ovat kutsuneet mukaan muita kirjoittajia teksteihinsä. Miia Ojanen & Jussi Ojanen: Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? (Tikissä-blogi) Ruut Kaukinen & Michaela Moua: Rasismikokemukset vaikuttavat opiskelijan mielenterveyteen (eSignals) Useamman hankkeen yhteiset julkaisut Yhteiskirjoittamisesta seuraava askel syventää yhteistyötä hanketoiminnassa on tehdä useamman hankkeen yhteinen julkaisu. Tämä on tällä hetkellä vielä suhteellisen harvinaista, mutta sitä on kokeiltu esimerkiksi Mikko – mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus sekä Tuottavasti moninainen -hankkeissa, joiden yhteisenä panostuksena syntyi verkkojulkaisu Työhyvinvointiboosteri. Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola (toim.): Työhyvinvointiboosteri (verkkojulkaisu) Useamman hankkeen yhteisjulkaisu sopii esimerkiksi, jos hankkeissa kehitetään samantyyppistä asiaa tai samalle kohderyhmälle suunnattua toimintaa, mutta eri näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kolme suurta ammattikorkeakoulua, Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea, ovat muodostaneet 3AMK-liittouman, joka tekee yhteistyötä muun muassa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.  Meidän korkeakouluilla on useita hankkeita, jotka ovat saaneet pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja uusiutumiseen koronakriisin jälkeen REACT-EU-rahoitusta. Mitäpä jos jotkut näistä lyöttäytyisivät yhteen? Yhteiset teemat yhteiseen käsittelyyn Yksi esimerkki kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksista on Hankeviestinnän käsikirja. Sen kirjoittajat ovat kyseisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita, mutta teemat ovat kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä. Vaikka teemat ovat ajankohtaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa, vasta meidän yhteistyömme tuloksena ne on saatu samoihin kansiin. Saamamme palautteen ja julkaisun latausmäärien perusteella voimme todeta, että kirjalle on ollut tilausta. Tulkitsemme tätä siten, että hankeviestinnän haasteet ja ajankohtaiset kysymykset ovat kutakuinkin samoja eri ammattikorkeakouluissa ja muissakin organisaatioissa – tarvitaan vain jokin taho ja jokin kanava, jolla ne saadaan yhteiseen keskusteluun. Anna Hermiö, Maija Merimaa, Riikka Wallin, Marianne Wegmüller & Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän käsikirja (metropolia.fi) Ammattikorkeakouluissa tutkittavat asiat kytkeytyvät erottamattomasti ympäröivään maailmaan. Koska teemat ovat yhteisiä ammattikorkeakoulujen ja niin sanotun muun maailman välillä, on luontevaa, että myös ammattikorkeakoulujen ulkopuoliset tekijät ja kokijat saavat julkaisuissamme äänen. Yksi esimerkki yhteisjulkaisusta on SIMHE-toimijoiden julkaisema artikkelikokoelma, jossa kuuluvat sekä korkeakoulukentän asiantuntijoiden että SIMHE-toimintaan osallistuneiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien äänet. Vaikka julkaisu on tehty yksittäisessä Metropolian hankkeessa, kirjoittajiksi kutsuttiin mukaan teeman äärellä työskenteleviä valtakunnallisesti. Heidi Stenberg, Marika Antikainen, Eeva Lintala & Marianne Roivas (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) Maahanmuuttajat ja työnhakijat ovat päässeet ääneen myös Haaga-Helian julkaisemassa Tahdon töihin -julkaisussa. Työn, opiskelun, uuden kielen ja uuden kotimaan yhdistelmä ei ole aina helppo, mutta on tärkeää, että siitä voi kertoa omin sanoin. Kuva näiden ihmisten tilanteesta syvenee ja tarkentuu, kun siitä kertovat heidän esihenkilönsä, ohjaajansa tai TE-keskuksen yhteyshenkilö. Leena Nuutila & Eija Honkanen (toim.): Tahdon töihin – Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen -julkaisussa (pdf) Yhteistyöllä on monia hyötyjä sekä julkaisun vaikuttavuuden ja leviämisen että taloudellisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä pidämme kuitenkin sitä, että yhteiskirjoittaminen tuo laajemman osaamisen ja ymmärryksen yhteen julkaisuun. Kun julkaisussa on mukana erilaisten näkökulmien kirjo, sen laatu ja sovellettavuus paranevat. Kirjoittajat Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Anna Hermiö on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Hänen työnsä  keskittyy julkaisemiseen ja laajemmin asiantuntijaviestintään. Hän kokee asioiden ja prosessien kehittämisen sekä verkostoitumisen hyvin antoisiksi osiksi työtään. Viestintä rakentuu ihmisten kohtaamiselle, jossa riittää aina uutta ammennettavaa. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Kirjoitus on viimeinen osa kolmen blogimerkinnän laajuisesta Vaikuttava julkaiseminen -sarjasta, jonka ensimmäinen osa käsittelee päätöksentekijöille suunnattuja julkaisuja toinen osa käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle oppaalle tai oppikirjalle kolmas osa pureutuu yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, etuihin ja esimerkkeihin.