Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: syrjäytymisen ehkäisy

Otetta elämään – miten kuulla nuorta?
7.5.2019
Toini Harra, Kirsi Airaksinen

Palvelu on hyvää, kun asiakas kokee tulleensa huomioiduksi. Nuorille suunnattuja, syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden parantamiseen tähtääviä palveluja on paljon. Niitä käyttävien ja tukea tarvitsevien nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Myös syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden määrä kasvaa. Ratkaistaanko nuorten ongelmat hankkeilla tai kehittämällä uusia palveluja? Ovatko kehittämistyöhön osallistuneet ne, joiden pitäisi? Olemmeko hyödyntäneet riittävästi nuorten käyttäjäosallisuutta (user involvement)? Nykyinen tilanne on haastava sekä nuoren että ammattilaisten näkökulmasta. Moni ammattilainen tuskailee nuorten kanssa monimutkaistuvassa palveluviidakossa, yhdessä lukuisista rahoituslähteistä ja palvelumuodoista koostuvan auttajajoukon kanssa. Avusta huolimatta liian moni nuori kokee jäävänsä yksin etsimään omaa elämäänsä. Miten kuulla nuorta? Yksittäisellä ammattilaisella ei välttämättä ole välineitä tai keinoja auttaa tai puuttua nuoren hätään. Selviytyäkseen nuori muuttuu ammattilaisen kielellä asioivaksi tukipalveluiden käyttäjäksi. Nuori mieltää itsensä palvelujen asiakkaaksi - ei niinkään ihmiseksi, jolla on itseisarvo ja oikeus rakentaa omaa elämäänsä. Ammattilaiset turhautuvat järjestelmän kyvyttömyyteen vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja ulkopuolisuuden haasteisiin. Voimavarat tuntuvat loppuvan sekä nuorilta että ammattilaisilta. Erityisen haasteellinen tilanne on niille nuorille, jotka ovat jääneet sänkynsä vankeina kotiin kyvyttömänä sitoutumaan kodin ulkopuolella oleviin palveluihin. Heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta nuoret arvioivat kohtaamisiaan sekä ihmisten välillä olevia ja yhteistoimintaan liittyviä arvoja. Nuoret reagoivat palveluissa kokemaansa kunnioituksen, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän tahtomisen puutteeseen muun muassa vetäytymällä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä reilu meininki ovat nuorille tärkeitä arvoja. Nuori suunnittelee palvelua ammattilaisen kanssa Arvokkaan kohtaamisen lisäksi palvelun pitää tuottaa nuorelle hyötyä. Palvelun pitää olla mielekästä ja tarkoituksenmukaista suhteessa nuoren tilanteeseen ja tarpeisiin. Nuoren elämän yksilöllisyys haastaa meidät avaamaan palvelun kehittämisen käyttäjäosallisuudelle. Käyttäjäosallisuudella tarkoitamme tässä käyttäjän osallistumista palvelujen tarpeiden määrittelyn lisäksi myös niiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Novak-hankkeessa lähtökohtana on, että molemmat – sekä nuori että ammattilainen toimivat yhdessä. Siksi hankkeessa rakennettavaa yhteistoiminnan mallia on myös kehitettävä yhdessä ammattilaisten ja nuorten kanssa. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret rakentavat yhdessä ammattilaisten kanssa itselleen palvelukokonaisuuksia, joissa he ovat aktiivisena toimijana – ei pelkkänä palvelun käyttäjänä. Nuoren elämän yksilöllisyys haastaa meidät toimimaan entistä tiiviimmin yhdessä. Yksin ja yhdessä nuoren kanssa tekeminen ei ole helppoa, mutta yhdessä uskallamme rohkeammin kokeilla, mokata ja onnistua. Verkostossa erilaisuus ei ole rasite vaan voimavara. Ammattilaisten verkkoja on vahvistettava Novak-hankkeen järjestämissä kehittämistilaisuuksissa ammattilaiset ovat kertoneet kaipaavansa uusia käytäntöjä yhteistyöhön. Novakin ideana on toimia yhdessä huomioiden sekä nuorten että ammattilaisten näkökulmat. Uusien palvelumuotojen sijaan Novakissa etsitään yhteistoiminnan mahdollisuuksia vahvistaen ammattilaisten verkostotoimintaa erityisesti käyttäjäosallisuuden näkökulmasta. Myös ammattilaiset osallistuvat hankkeeseen aktiivisina oman työnsä rajapintojen ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäjinä. Yhteiskehittämisen lähtökohtana on kaikkien toimijoiden keskinäinen kunnioitus, luottamus, oikeudenmukaisuus sekä hyvän tahtominen toiselle. Onnistumisen edellytyksenä on ammattilaisten keskinäisen ja nuorten kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan korkea laatu. Kirjoittajat Toini Harra YTT, toimintaterapeutti, coach ja työnohjaaja. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallituksen jäsen. Yhteistoiminnan ja -kehittelyn tutkija ja kehittäjä kansainvälisissä ja kansallisissa hankkeissa. Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa Novak -hankkeessa yhteiskehittämässä yhteistoimintamalleja ammattilaisten keskinäiseen sekä nuorten ja ammattilaisten väliseen yhteistoimintaan ja yksiköiden väliseen verkostotoimintaan. Kirsi Airaksinen MMM, Kohtaus ry:n puheenjohtaja. Fasilitaattorina ja osallisuuden edistäjänä Novak-hankkeessa. Novak – Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa on Kelan rahoittama Stadin ammattiopiston, Metropolian sekä Kuntoutussäätiön yhteishanke, jonka avulla luodaan uusi nuorten valmennusmalli.   Novak-hanke kutsuu voimavaroja yhteisiin keskusteluihin: Toini Harra ja Kirsi Airaksinen etunimi.sukunimi@metropolia.fi Tutustu myös verkkosivuihin NOVAK - Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa koulutuksessa www.kela.fi/novak-nuorten-kehittamishanke

Lue lisää

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
23.10.2018
Marianne Sipilä

Käytännössä ja tutkimuksissa käy ilmi, että itsenäistymisen kynnyksellä olevien nuorten ongelmat ovat lisääntyneet selvästi. Yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä. Nuorten itsenäistymisprosessi venyy, eivätkä he saa otetta koulutuksesta tai työstä. Tärkeää onkin löytää keinoja nuorille, joilla ei ole vielä vakavia mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Syrjäytymisen taustatekijöitä on tutkittu Syrjäytymisellä tarkoitetaan erilaisia yhteiskunnallisen huono-osaisuuden muotoja, joka voi olla seurausta muun muassa työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Erityisen altis syrjäytymiselle nuori on elämänsä muutosvaiheissa, kuten koulun, opiskelun tai työsuhteen päättyessä. (STM 2012.) Työ- ja elinkeinoministeriön (2012) mukaan vanhempien alhainen koulutustaso ja perheen huono-osaisuus ovat helposti periytyvää. Aikuisuuden selviytymisen kannalta haavoittuvaisempia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheiden ja terveysongelmista kärsivien vanhempien lapset sekä asiakkuus lastensuojelussa. (TEM 2012.)  Lisäksi syrjäytymiseen vaikuttavat vanhempien sosioekonominen tausta ja koulutus, perhetausta, koulutausta, vieraskielisyys, asumismuoto ja sukupuoli (Myrskylä 2012). Lasten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutustason, sosioekonomisen aseman, toimeentulon ja psykiatrisen sairastavuuden mukaan. Lisäksi perheen toimeentulo-ongelmilla ja köyhyydellä on tapana kasaantua ja periytyä. (Paananen ja Gissler 2014) Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista nuorilla toimeentulotuen ylisukupolvisuus on yleisintä Oulussa (22 %) ja Vantaalla (21 %) (Sutela ym. 2016). Myös Mustonen ja kumppanit (2013) tutkiessaan perhetaustan, nuoruusiän, aikuistumisvaiheen, ja aikuisuuteen liittyvien erilaisten riskitekijöiden yhteyksiä sekä mielenterveyteen että psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmilta suojaavia tekijöitä, löysivät nuoren kasvuun, kehitykseen ja kasvuympäristöön liittyviä riskitekijöitä, jotka saattavat uhata nuoren hyvinvointia ja vaikuttavat pitkälle elämään. Perheen matalalla sosioekonomisella taustalla oli selkeä yhteys alempaan koulutustasoon aikuisuuteen asti. Kokemus peruskoulun käymisestä kantaa pitkälle tulevaisuuteen Kuronen (2010) tutki erilaisten koulunkäyntiä hankaloittavien tekijöiden, sekä koulu- ja oppimiskokemuksien yhteyttä jatkokoulutukseen hakeutumiseen ja muuhun elämään. Aineisto perustui ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten (n=22) koulutuselämänkertoihin. Tutkimuksessa nuorten koulutuselämänkerroista nousi esiin neljä kategoriaa koulunkäyntiä varjostavista piirteistä: jännittäjät, levottomat, kiusatut ja yläasteella kyllästyneet. Jännittäjien koulunkäyntiin liittyi epäonnistumisia, kuormittumisen kokemuksia ja psyykkistä haavoittuvuutta, joka monella johti masennukseen. Levottomille ominaista oli vilkkaus, aktiivisuus, lyhytjänteisyys ja oma tahto. He myös kokivat leimautumista esimerkiksi häiriköksi tai laiskaksi. Levottomien koulukokemuksille tyypillistä oli itsensä erilaiseksi tunteminen, epäonnistumiset, kouluympäristön ja luokkatilanteiden ikäviksi kokeminen, sekä kiinnostuksen katoaminen koulutyöstä. Kiusatut kärsivät myös alakuloisuudesta, pahoinvoinnista ja masennuksesta. Heillä kokemuksista voimakkaimpina nousivat esiin kiusaaminen, sen vaikutukset ja seuraukset.  Tällöin kouluviihtyminen kärsi ja kiusaaminen koettiin identiteettiä muuttavana kokemuksena. Yläasteella kyllästyneet näkivät itsensä luovuttajina tai sitten vastaavasti suorittajina. Luovuttajien alakoulun ongelmattomuuden jälkeen yläkoulussa tapahtui nopea muutos huonompaan. Viihtyminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus tulivat tärkeäksi. Asenne muuttui välinpitämättömäksi ja rajojen testaus lisääntyi. Koska kouluaineet eivät motivoineet, putosivat keskiarvot ja koulusuhde muuttui kielteiseksi. Tällöin epäonnistumisten seurauksena asema marginaalissa vahvistui. Myös suorittajilla yläkouluun siirtymisessä lukijatyypeistä tuli menijöitä. Muu elämä kiinnosti enemmän, kaverit ja vastakkainen sukupuoli muuttuivat entistä tärkeämmiksi. Alakoulussa kehitetyt hyvät taidot, oma vastuu ja velvollisuudentunto kannattelivat kohtuullisen tason säilymisen. Luovuttajille ominaista oli pohjalle luisuminen välinpitämättömyyden takia, kun taas suorittajille ominaista oli kokemus pakonomaisesta ponnistelusta kohtuullisen koulumenestyksen saavuttamiseksi. Koulunkäyntiin liittyvät kokemuksilla oli siis vahva vaikutus myöhempään elämänkulkuun. (Kuronen 2010.) Tulevaisuussuuntautuneisuus ja käytännön arjen sujuminen Tutkimusten mukaan jopa 20-25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ennen aikuisikää ja noin puolella psyykkinen oireilu jatkuu vielä aikuisiällä. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. (Aalto-Setälä ja Marttunen 2007) Psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiin 21- ikävuoteen mennessä on saanut noin joka viides (Paananen ym. 2012.)  Siksi on tärkeää painottaa ennaltaehkäisyä ennen tilanteen pahentumista. Yksi keino on opetella oman elämän hallintaa ja suunnitella tulevaisuutta. Usein eri ongelmista kärsivillä nuorilla arki takkuaa, koska elämänhallinta on pahasti hukassa. Käytännössä esimerkiksi itsenäinen rahankäyttö on monille hankalaa. Jos muut ovat aina huolehtineet asioista, taitoa ei ole tarvinnut koskaan opetella. Lisäksi tärkeää on löytää syy lähteä kotoa liikkeelle aamuisin, sillä joskus jopa postilaatikollakin käynti voi tuntua ylivoimaiselta. Joidenkin nuorten kohdalla aloitetaan ihan alusta. Opetellaan tunnistamaan tunteita, keskustelemaan omista asioista tai suunnittelemaan oman päivän ohjelmaa.  Metropolia AMK on aloittanut projektin Niko 97  syrjäytymisvaarassa oleville nuorille yhteistyössä järjestöjen kanssa. Projektissa kehitetään kohderyhmän kanssa ratkaisuja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja sosiaalisten taitojen edistämiseen. Järjestöistä mukana on Kohtaus ry , joka on ruohonjuuritasolla toimiva organisaatio, jonka tarkoituksena on tuottaa yhdessä 18-29-vuotiaiden aikuisten kanssa monimuotoista yhteisöllistä toimintaa. Lisäksi mukana ovat mm. Loisto Setlementti ry:n Poikien talo ja Sexpo-säätiön tukipuhelin sekä nettineuvonta. Projektin tavoitteena on vähentää nuorten ei-toivottua yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia sekä tukea nuorten aikuisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päämääränä on kaventaa terveyseroja vahvistamalla syrjäytymisuhan alla olevien nuorten miesten seksuaaliterveystietoja, sosiaalisia taitoja sekä kykyä tunnistaa ja sanoittaa tunteita ja tarpeita. Samalla tuetaan miesten ystävyys- ja seurustelusuhteiden syntymistä, mielenterveyttä ja väkivallattomuutta. Projekti tukee julkisen ja järjestöjen yhteistyötä seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2017-2020 (SELI) mukaisesti sekä kuntien ennaltaehkäisevää terveyden edistämistä. Niko 97 -projektissa on aloitettu nuorten kanssa ryhmä ”Miesten vuoro”, jossa pohditaan heille tärkeitä teemoja. Hanketoiminnan sydän on Kohtaus ry:n kaupunkiolohuone, jossa nuoret tapaavat toisiaan ja/tai työntekijöitä. Suurin osa vertaistoiminnasta on tavallista ajanvietettä; keskustelua, pelaamista, lehtien lueskelua tai yhteistä oleilua. Olohuone toimii tilana, jossa ei tarvitse olla yksin. Sekin auttaa, kun tietää, että muut ovat samanlaisessa tilanteessa. Lähteet Aalto-Setälä, T. ja Marttunen, M. 2007. Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä. Duodecim. Klemetti, Reija; Raussi-Lehto, Eija (toim.) (2013). Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020. THL. Opas 33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7 Kuronen, I. 2010. Peruskoulusta elämänkouluun - Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Väitöskirja. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37594/978-951-39-38901.pdf?sequence=1 Mustonen, U., Huurre, T., Kiviruusu, O., Berg, N.; Aro, H. ja Marttunen, M. 2013. Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi.  Seurantatutkimus 16- vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32-, 42- vuotiaina (TAM- projekti). Tampere: Terveyden ja hyvinvointilaitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114509/URN_ISBN_978-952-245-9626.pdf?sequence=1 Myrskylä, P. 2012. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva-analyysi. Vol.9. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf Paananen R ja Gissler M. Hyvinvointi ulottuu yli sukupolvien. Teoksessa Lammi-Taskula J ja Karvonen S (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvointilaitos, 2014. Paananen, R., Ristikari, T., Merikukka, M., Rämö, A. ja Gissler, M.  2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus.  Terveyden ja hyvinvointilaitos.  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf?sequence=1 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2012. Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen.  http://www.stm.fi/hyvinvointi/osallisuuden_edistaminen/syrjaytymisen_ja_koyhyyden_ehkaiseminen Sutela E, Törmäkangas L, Toikka E, Haapakorva P, Hautakoski A, Hakovirta M, Rasinkangas J, Gissler M ja Ristikari T. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Helsinki; Terveyden ja hyvinvointilaitos, 2016. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2012. Nuorten yhteiskuntatakuu 2013. Raportti. No. 8/2012. http://www.tem.fi/files/32290/TEMrap_8_2012.pdf    

Lue lisää