Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: sparraus

Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
22.12.2021
Nora Lappalainen & Elina Salo

Työelämän murroksen myötä teknologinen kehitys on yrityksille väistämätön elinehto. Muutostahdissa pysymiseksi yritykset tarvitsevat jatkuvaa kykyä uudistua nopeasti, niin teknologian kuin osaamisen suhteen. Tämä vaatii uuden tiedon hankkimista, avoimuutta uusille ideoille ja kykyä soveltaa niitä omaan toimintaan (1). Korona-aika on nopeuttanut uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kehityssuunta tulee jatkumaan. Pienten ja keskisuurten (pk) yritysten digitalisaatiota koskevassa tutkimuksessa suuri osa korona-ajassa pärjänneistä yrityksistä piti digitalisaatiota yhtenä menestyksensä avaintekijöistä (2). Teknologista kehitystä vaativia kohteita voi olla monenlaisia, esimerkiksi yrityksen toimialasta ja koosta riippuen. Muun muassa verkkokauppa on tällä hetkellä yksi yleisimmistä teknologisen investoinnin kohteista yrityksissä. (2, 3.) Useimmiten teknologia sinällään ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa, vaan tehostaa työtä kunhan ymmärretään liiketoiminnan kokonaiskuva ja taustalla on toimivat prosessit. Järkevä teknologinen ratkaisu vaatii sen, että kaikki oleellinen tieto osataan ottaa huomioon. Tässä ulkopuolinen apu on tarpeellista. Sparrailu asiantuntijan kanssa auttaa ymmärtämään kaikki näkökulmat ja tukee teknologisten investointien tekemisessä. (6.) Palvelun kehittäminen yrittäjien avuksi Miten sparrauspalvelu kannattaa rakentaa? Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitetty ja pilotoitu Sparria teknoloikkaan -palvelu luotiin tukemaan pk-yritysten teknologisia kehitysprojekteja. Palvelun tavoite oli tunnistaa ja suunnitella yrityksen liiketoimintaa edistävä teknologinen ratkaisu. Verkkokaupan kehitys nousi yhdeksi suosituimmista aiheista. Teknologiset kehitystarpeet olivat yrityksissä moninaisia. Sparrattavana oli todella erilaisia projekteja, isoja ja pieniä, jotka vaativat joko valtaisia teknoloikkia tai pienempiä digiaskeleita. Jotkut yritykset kaipasivat apua uuden järjestelmän käyttöönottoon. Toisten yritysten haasteena oli se, että heillä on käytössään useita erilaisia sovelluksia eri tarkoituksiin. Useammalla yrityksellä oli tarpeena prosessien selkiyttäminen, yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen esimerkiksi automatisointia hyödyntäen. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä asiantuntijayritys Profiant Oy:n kanssa syksyllä 2020. Suunnitteluvaiheeseen sisältyi kaksi testisparrausta hankkeen partneriyritysten kanssa. Kevään 2021 aikana toteutettiin Profiantin asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä palvelun pilottikokonaisuus 19:lle vantaalaiselle pk-yritykselle. Palvelun avaintekijä oli konsulttipari, jossa yhdistyi tietotekninen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen. Näin varmistettiin, että toteutuksessa ollaan aidosti oikeiden asioiden äärellä molemmista näkökulmista käsin. Yritysjoukko, jolle pilottitoteutusta markkinoitiin, piti kokonaisuutta houkuttelevana. Palvelukonsepti oli tuotteistettu riittävän tarkasti, mutta se oli kuitenkin räätälöitävissä erilaisiin tarpeisiin. Teknologinen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi Korona oli pakottanut monet yritykset tunnistamaan kehitystarpeitaan ja erilaisia digiloikkia oli jo suunnitteilla. Lisäksi pk-yrityksillä oli suvannossa hyvä hetki kehittämiselle. Yritykset lähtivät mukaan saadakseen apua teknologisen ratkaisun löytymiseen. Yksi osallistuja mainitsi, että yrityksessä on ollut paljon muutoksia viime aikoina ja ja he halusivat lisätukea päätöksiin. Toiveena oli saada uusia ideoita yritystoimintaansa ammattitaitoisen valmentajan avulla. Lähdimme mukaan, koska halusimme kehittää firmaa. Ulkopuolinen “moottori” on tarpeen, sillä muutoin jää kalenteroimatta aika tämän tyyppiselle kehittämistyölle. Palvelu vastasi odotuksia kompaktista toteutuksesta huolimatta hyvin. Osa yrityksistä sanoi olleensa optimistisia siinä, että odottivat saavansa hieman konkreettisempaa apua ja suhteellisen valmiita ratkaisuja, mitä pitää tehdä. Tärkeä havainto oli myös se, että pelkkä ohjelmiston hankkiminen ei riitä, vaan perusta täytyy olla kunnossa. Aluksi oli isommat odotukset, mutta starttikeskustelussa jouduttiin aika lailla rajaamaan aihetta. Saatiin näin hyvä osakokonaisuus, mikä mahtui tähän tiiviiseen valmennusrupeamaan. Suurin osa yrityksistä koki saaneensa hyvän projektisuunnitelman yhdessä tehtyä. Alkukeskustelua ja starttipalaveria pidettiin tarpeellisena. Toimialan erityispiirteet selvitettiin alussa ja se auttoi valmentajia fokusoimaan. Myös avoimuus koettiin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi valmennuksen onnistumisessa, koska valmennukset konsulttien kanssa vaativat aina heittäytymistä ja tulokset ovat aluksi epävarmoja. Hankkeen asiakkuusvastaavat saivat myytyä Sparria teknoloikkaan -palvelua aktiivisen keskustelun kautta. Palvelu koettiin kaiken kaikkiaan kiinnostavana: oikea-aikaisena ja tarpeellisena. Aikaisempi osallistuminen hankkeen palveluihin sekä niistä saadut positiiviset kokemukset vaikuttivat myös päätöksentekoon osallistumisesta. Auttoiko sparrauspalvelu yrityksiä teknologisissa kehitystarpeissa? Palautteena kerätyt vastaukset olivat moninaisia - osa koki saaneensa apua enemmän kuin toiset. Tyytyväiset kokivat valmennusten hyödyt monipuolisiksi: valmentajien avulla asiat tulivat nähtyä useammalta kantilta löydettiin konkreettisia parannusehdotuksia toimintaan valmennuksen lopputuloksena syntyi projektisuunnitelma ja jatkotoimenpide-ehdotukset Sparraus auttoi hahmottamaan yrityksen kipupisteet ja ongelmakohdat. Asiantuntijoiden syväosaaminen IT-alalla koettiin monissa yrityksissä tarpeelliseksi. Yrityksen erilaiset tarpeet ja tilanteet näkyivät käytännön työssä. Yksi oivalsi valmentajan avulla, että ensin pitää tehdä parannuksia toimintatapoihin ja vasta sen jälkeen voi alkaa miettimään uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän (customer relationship management, CRM) hankintaa. Toiset löysivät ratkaisuja ja saivat tehtyä konkreettisia suunnitelmia siitä, miten viedä aloitettua projektia käytännössä eteenpäin kilpailutuksen kautta toimittajavalintaan. Sparri auttoi teknologisessa kehitystarpeessa antaen itsevarmuutta teknologian hankintaan ja varmuutta siihen, että yritys on oikealla polulla ja menossa oikeaan suuntaan. Yrityksissä sisäisen keskustelun viriäminen ja yhteisen ymmärryksen muodostuminen koettiin hyväksi. Valmennusten avulla realisoitui fakta, että uudistus vaatii työtä ja panostusta. Muutokset ovat pitkäjänteisiä ja vaativat henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sitoutumista. Pääsimme kerrankin miettimään tilannetta muutaman vuoden päähän, minkälaista palvelua haluamme tarjota asiakkaille silloin. Toisaalta mietimme myös sitä, mitä tähän tilanteeseen pääseminen yritykseltä sisäisesti vaatii. Mietimme myös yhdessä organisaatio- ja teknologiarajojen yli yhteistyön mahdollisuuksia. Miksi kaikki yritykset eivät kokeneet saaneen yhtä paljon lisäarvoa sparrauksesta? Yksi syy oli se, että jos yritykset olivat itse jo melko pitkällä teknologisella kehitystaipaleella, olivat odotukset hyvin korkealla. Osa odotti myös, että valmentajat antaisivat valmiita ratkaisuja. Kolmas haaste, jossa asiat eivät edenneet toivotulla tavalla oli se, että organisaation sisällä ei ollut selkeästi vastuutettu kehittämisprojektia kenellekään. Tällöin asiat eivät sisäisesti edenneet toivotulla tavalla. Jos kukaan ei koordinoi kehitysprojektin speksaamista ja etenemistä, niin kehitystyö jää väistämättä arjen kiireen jalkoihin. Teknologiset kehitysprojektit onnistuvat parhaiten asiantuntijan tuella Sparratuissa yrityksissä saatiin asiantuntijoiden tuella muodostettua selkeä kuva kehittämistarpeista ja etenemisen eri vaihtoehdoista. Yritykset saivat työkalupakkiinsa keinoja projektien läpiviemiseen. Palvelun myötä yrityksille selkeytyi mitä tehdään missä järjestyksessä miten toimintatapojen muutos viedään käytäntöön ja kuinka muutosta seurataan. (4) Konkreettisiksi onnistumisen edellytyksiksi palvelua tuottaneet konsultit nimesivät seuraavat asiat: asiakkaiden aktiivisuus, hyvä kommunikaatio ja motivaatio kokonaiskuvan ja ymmärryksen syntyminen kyky rajata aihetta riittävästi hankkeessa kehitetty selkeävaiheinen palvelukonsepti Sparratuista kehityshankkeista osa eteni nopeasti valmiiksi, esimerkiksi järjestelmän käyttöönottoon. Osa taas oli aikatauluiltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että selvitystyövaiheet ovat yhä käynnissä. Suuri osa yrityksistä arvioi kehityshankkeidensa alkavan seuraavan puolen vuoden aikana. Lopulliset tulokset nähdään vasta, kun kaikki alulle laitetut projektit on saatu valmiiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvetta teknologiselle sparraukselle on varsinkin pienissä yrityksissä. Jos yritys yrittää selviytyä yksin teknologisesta kehityshaasteesta, on iso riski mennä metsään. Tämä näyttäytyi muun muassa liian suurina odotuksina suhteessa yrityksen käytettävissä olevaan aikaan ja resursseihin. Vaikka yritykset tunnistivat kiitettävästi omat pullonkaulansa, ratkaisujen löytäminen ja käyttöönoton edistäminen osoittautuivat kuitenkin haasteiksi, joissa kaivattiin apua (4). Hankkeen asiantuntijat totesivat SuomiAreenassa 16.7.2021 järjestetyssä keskustelussa, että paras tapa hyödyntää uutta teknologiaa on olla utelias, tutustua ympäristöön ja pitää aistit avoinna. Kannattaa kokeilla ja soveltaa rohkeasti, jotta kehityksessä pysyy mukana. Säännöllisten digiaskelten ottaminen osana yrityksen arkea on kannattava tapa toimia, jotta digitaalinen loikkaustarve ei kasva liian suureksi (5). Kehityksen kelkasta pois jättäytyminen ei enää oikein ole vaihtoehto, jos yritys haluaa menestyä. Näin ollen teknologisia kehitysprojekteja tullaan tarvitsemaan pk-yrityksissä enenevässä määrin, joten Sparria teknoloikkaan -palvelun kaltaisille kokonaisuuksille kysyntää on odotettavissa. Lähteet Eklund, A. 2021 Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Brik. Kivikoski, J. & Kauppinen, T. 2021. Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020. Miten digitalisointi on auttanut pk-yrityksiä menestymään? (PDF) (Yrittäjät -sivusto) Kasvu Open 2021. Yli 500 kasvuyritystä haki sparraukseen – apua toivotaan erityisesti myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen (Kasvu Open -sivusto) Larsén, M. 2021. Profiant sparraa yritykset teknoloikkaan täsmävalmennuksella (Urbaania kasvu -sivusto) Vantaan kaupunki 2021. Osaamisen johtaminen ohjaamaan uuden teknologian hyödyntämistä. (BusinessVantaa -sivusto) Yletyinen, M. (tulossa). Älykkäät teknologiset ratkaisut vaativat kokonaisvaltaisen näkemyksen. Kirjoittajat Nora Lappalainen on projektiasiantuntija Metropoliassa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa. Hän on tulevaisuusorientoitunut ja utelias asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjä. Noran intohimona on kehittää palvelumuotoilulla parempaa työntekijä- ja asiakaskokemusta ihmistä kuunnellen. Elina Salo on projektiasiantuntija Vantaan kaupungin Elinkeinopalveluista. Hän on innostunut uusien teknologioiden luomista mahdollisuuksista ja syttyy työn murroksen teemoista. Elina on monipuolinen kehittäjä, joka on Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa vastannut Sparria teknoloikkaan -palvelun kokonaisuudesta. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodaan uusia ratkaisuehdotuksia yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen, teknologiseen muutokseen ja työllisyyden edistämiseen. Näin tuetaan yritysten kehittymistä ja kiihdytetään niiden vastuullista kasvua.  

Lue lisää

Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
13.5.2021
vierailija

Korona koettelee luovien alojen lisäksi erityisen voimakkaasti matkailu- ja ravintola-alaa. Keväällä 2020 kuviteltiin, että vuoden kuluttua ala olisi jo uudessa nousussa ja korona ohi. Kuten olemme kaikki todistaneet, toisin kävi – höllennysten sijaan uusi poikkeustila astui voimaan maaliskuussa 2021. Uuden nousun sijaan alan epävarmuus ja toiminnan ennakoimattomuus vain jatkui, vailla näkymää paluusta entiseen. Silti monet yrittäjistä kertoivat edelleen “elävänsä omaa unelmaansa”, vaikka ammatin harjoittaminen oli sulkutilassa ties kuinka pitkään, kassavirta olematon ja vanhat verkosto kadonneet. Keskusteluissa näiden yrittäjien kanssa heräsikin kysymys, mistä saataisiin muille samanlaista uskoa positiiviseen tulevaisuuteen? Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään uudistaneet yrittäjien osaamista erilaisissa yrittäjyys- ja yhteistyöhankkeissa. Hankkeiden puitteissa on tuotettu koulutuksia ja valmennuksia yrittäjien moninaisiin tarpeisiin. Onnistuessaan yhteistyö on antoisaa sekä yrittäjälle että ammattikorkeakoululle. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme yrittäjille tarjottavien tapahtumien ja koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Arjen kiireet ja opiskelu - mahdoton yhtälö? Vaikka yrittäjien toimintaympäristöt ja työnkuvat ovat erilaisia, yhteistä kaikille on kiire. Yrittäjän arki on usein pirstaleista ja ennakoimatonta. Se hankaloittaa välillä osallistumista hankkeen toimintoihin. Yrittäjille kannattaakin tarjota lyhyitä tapahtumia, joiden ilmoittautuminen on yhden klikkauksen päässä – ei koko päivän kestäviä työpajoja tai laajoja, lukukauden mittaisia opintokokonaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta suunnitellaan etukäteen. Tutkintokoulutuksilla ei pystytä ketterästi vastaamaan yrittäjien usein uusiin, työssä jo hankittua perusosaamista täydentäviin tarpeisiin. Siksi räätälöidyt, yrittäjien itsensä toteamiin tarpeisiin vastaavat ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa muotoillut koulutukset onnistuvat. Onnistuneen yrittäjähankkeen muistilistalle tarjoamme kolme käytännön vinkkiä: Viestinnän rooli korostuu. Tarvitaan infoja, kutsuja, muistutuksia, toisia muistutuksia ja vielä viime hetken muistutuksia. Kaikki tarjolle yhden klikkauksen päähän, yhden yrittäjäkohtaisen ohjaajan tuella. Räätälöidytkin koulutukset tarvitsevat kohderyhmälle muotoillut, tiiviit ja konkreettisesti yrittäjää hyödyttävät toteutukset. Koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä huomioida helppo saatavuus ja yrittäjille sopivat puitteet, esimerkiksi ajankohdat ja kestot. Joskus hyvät koulutussessiot kestävät vain yhden illansuun. Monessa hankkeessa on osoittautunut, että epäselvät ja liian väljät toimintamallit eivät houkuttele yrittäjiä. Jos yrittäjillä on tarkoitus olla aktiivinen rooli koulutuksessa, siihen tarvitaan ohjeistusta. SUN-hankkeessa kertyneet kokemukset Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyöllä käynnistettiin keväällä 2020 matkailu- ja ravintola-alalle pikaisesti SUN – 3AMK sparraa uuteen nousuun -hanke. Se tarjosi – nimensä mukaisesti – sparrausta ja koulutusta alan yrittäjille. Vaikutelmaksi SUN-hankkeesta jäi, että hankkeiden rooli jatkuvan oppimisen palvelujen tuottajana on merkittävä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, ja kokemuksia onnistuneesta toiminnasta karttuu hanke hankkeelta. SUN-hankkeessa oli kaksi osiota: Se tarjosi osallistujille mahdollisuuden osallistua kolmen ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan ja lisäksi räätälöityjä webinaareja, yrityskohtaista liiketoimintavalmennusta sekä voimavaroja tukevaa ryhmävalmennusta. Hankkeen tutkimusosiossa kartoitettiin toimialan tunnuslukuja ja otettiin selkoa yrittäjien arjen kokemuksista koronan keskellä. Opintotarjontaa oli kolmesta ammattikorkeakoulusta, mikä oli selvästikin hyvin paljon yrittäjien osallistumismahdollisuuksiin suhteutettuna. Onnistunut yhteistyö tuo ammattikorkeakouluopiskeluun esimerkiksi ylisukupolvista kokemusta, joka on tärkeää opiskelijoille. Yrittäjille ei välttämättä ole tarjolla foorumeita, joilla jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. SUN-hankkeen aineistoissa tuotiin esiin, kuinka tärkeää on vertaistuki ja omien ajatusten jakaminen (ja kuinka sitä on harvoin tarjolla) kuinka yhdessä pohtiminen kirkastaa myös omaa visiota. Koulutusta järjestävän kannattaa yrittäjien kanssa mieluusti toimia niin, että hankkeen taholta otetaan ja pidetään yhteyttä eikä luoteta kehotukseen “ole yhteydessä, jos tarvitset apua”. Hyviä tuloksia on tuottanut toimintamalli, jossa on tarjottu konkreettista ohjausta kädestä pitäen ja ohjausvastuussa on kullakin yrittäjällä ollut vain yksi sparraaja tai ohjaaja. Seuraavaksi SUN-hankkeen oppeja sovelletaan ja jalostetaan edelleen kahdessa hankkeessa: luovien alojen koronasta toipumista tukevassa Eevi-hankkeessa ja mikroyrittäjille valmennusta tarjoavassa Toivo@Tee -hankkeessa. Yhteistyö ja julkaisut ovat oiva tapa välittää oppeja ja huomioita eteenpäin. Voit tutustua SUN- hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin julkaisuissamme. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen (MuT, TO) on lehtori musiikin yksikössä ja Tulevaisuuden työ ja osaaminen -teemaverkostossa. Leena toimii aktiivisena tutkijana ja yhteistoiminnallisen kehittämistyön edistäjänä. SUN-hankkeeseen hän toi työnohjauksen ja elämysalan näkökulmia vertailukohdaksi marata-alan yrittäjien kokemuksille. Hän vastasi tutkimusosion lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulun osuudesta SUN-hankkeessa. Hanna-Maija Aarnio (MuM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa monialaisissa TKI-hankkeissa, täydennyskoulutuksissa sekä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineen opettajana. SUN-hankkeessa hän toimi osana tutkimusryhmää. Hanna-Maija on pukeutunut lehmäpukuun Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun! riveissä vuodesta 2007 alkaen ja nauttii suunnattomasti musiikin tekemisestä lasten ja lapsenmielisten kanssa. Lisätietoa SUN-hankkeesta Lehdistötiedote hankkeen tuloksista sttinfo.fi -sivustolla Tutkimusraportit: Leena Unkari-Virtanen ja Marjaana Mäkelä (toim.) Kristallisoitumisia, kannibaali­verkostoja ja marata-alan tunnuslukuja­. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun. (PDF) Petteri Ohtonen: Sosiaalisen median käyttö hotelli-, kahvila-ja ravintolapalveluissa. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia, osa 2. (PDF) Kokemuksia ja havaintoja hankkeen vaiheista ja toiminnasta: Marjaana Mäkelä (toim.) Loppuraportti, SUN - 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun 2021 theseus.fi -sivustolla Videot ja podcastit: SUN-hankkeen videot Youtubessa. Sisältää neljä mielenkiintoista asiantuntija-webinaaria ja keskusteluvideon sekä kolme hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien puheenvuorovideota. Podcast hankkeesta Tutkimusmatka: Matkailu- ja ravintola-alan jatkuvan oppimisen tarve on suurempi kuin koskaan (Katri Tihilä, Peppi Borgenström, Marjaana Mäkelä ja Arto Saloranta) Blogitekstit: EPALE-foorumi: Korona-arjessa yrittäjien rinnalla: hanketyöstä eväitä jatkuvan oppimisen muotoiluun | EPALE (europa.eu) (Marjaana Mäkelä) E-Signals-verkkojulkaisu: Rohkeutta on pyytää ja vastaanottaa apua (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Matkailu-ja ravitsemisala luottaa sosiaaliseen mediaan (Marjaana Mäkelä ja Petteri Ohtonen) Tikissä-verkkojulkaisu: Ota oppia yrittäjästä (Päivi Rahmel) E-Signals-verkkojulkaisu: Vastuullisuus ei katoa kriisiaikana (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Yrittäjä, apua on tarjolla (Marjaana Mäkelä)

Lue lisää

Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
13.5.2021
Leena Unkari-Virtanen & Hanna-Maija Aarnio

Korona koettelee luovien alojen lisäksi erityisen voimakkaasti matkailu- ja ravintola-alaa. Keväällä 2020 kuviteltiin, että vuoden kuluttua ala olisi jo uudessa nousussa ja korona ohi. Kuten olemme kaikki todistaneet, toisin kävi – höllennysten sijaan uusi poikkeustila astui voimaan maaliskuussa 2021. Uuden nousun sijaan alan epävarmuus ja toiminnan ennakoimattomuus vain jatkui, vailla näkymää paluusta entiseen. Silti monet yrittäjistä kertoivat edelleen “elävänsä omaa unelmaansa”, vaikka ammatin harjoittaminen oli sulkutilassa ties kuinka pitkään, kassavirta olematon ja vanhat verkosto kadonneet. Keskusteluissa näiden yrittäjien kanssa heräsikin kysymys, mistä saataisiin muille samanlaista uskoa positiiviseen tulevaisuuteen? Ammattikorkeakoulut ovat jo pitkään uudistaneet yrittäjien osaamista erilaisissa yrittäjyys- ja yhteistyöhankkeissa. Hankkeiden puitteissa on tuotettu koulutuksia ja valmennuksia yrittäjien moninaisiin tarpeisiin. Onnistuessaan yhteistyö on antoisaa sekä yrittäjälle että ammattikorkeakoululle. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme yrittäjille tarjottavien tapahtumien ja koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Arjen kiireet ja opiskelu - mahdoton yhtälö? Vaikka yrittäjien toimintaympäristöt ja työnkuvat ovat erilaisia, yhteistä kaikille on kiire. Yrittäjän arki on usein pirstaleista ja ennakoimatonta. Se hankaloittaa välillä osallistumista hankkeen toimintoihin. Yrittäjille kannattaakin tarjota lyhyitä tapahtumia, joiden ilmoittautuminen on yhden klikkauksen päässä – ei koko päivän kestäviä työpajoja tai laajoja, lukukauden mittaisia opintokokonaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta suunnitellaan etukäteen. Tutkintokoulutuksilla ei pystytä ketterästi vastaamaan yrittäjien usein uusiin, työssä jo hankittua perusosaamista täydentäviin tarpeisiin. Siksi räätälöidyt, yrittäjien itsensä toteamiin tarpeisiin vastaavat ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa muotoillut koulutukset onnistuvat. Onnistuneen yrittäjähankkeen muistilistalle tarjoamme kolme käytännön vinkkiä: Viestinnän rooli korostuu. Tarvitaan infoja, kutsuja, muistutuksia, toisia muistutuksia ja vielä viime hetken muistutuksia. Kaikki tarjolle yhden klikkauksen päähän, yhden yrittäjäkohtaisen ohjaajan tuella. Räätälöidytkin koulutukset tarvitsevat kohderyhmälle muotoillut, tiiviit ja konkreettisesti yrittäjää hyödyttävät toteutukset. Koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä huomioida helppo saatavuus ja yrittäjille sopivat puitteet, esimerkiksi ajankohdat ja kestot. Joskus hyvät koulutussessiot kestävät vain yhden illansuun. Monessa hankkeessa on osoittautunut, että epäselvät ja liian väljät toimintamallit eivät houkuttele yrittäjiä. Jos yrittäjillä on tarkoitus olla aktiivinen rooli koulutuksessa, siihen tarvitaan ohjeistusta. SUN-hankkeessa kertyneet kokemukset Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyöllä käynnistettiin keväällä 2020 matkailu- ja ravintola-alalle pikaisesti SUN – 3AMK sparraa uuteen nousuun -hanke. Se tarjosi – nimensä mukaisesti – sparrausta ja koulutusta alan yrittäjille. Vaikutelmaksi SUN-hankkeesta jäi, että hankkeiden rooli jatkuvan oppimisen palvelujen tuottajana on merkittävä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, ja kokemuksia onnistuneesta toiminnasta karttuu hanke hankkeelta. SUN-hankkeessa oli kaksi osiota: Se tarjosi osallistujille mahdollisuuden osallistua kolmen ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan ja lisäksi räätälöityjä webinaareja, yrityskohtaista liiketoimintavalmennusta sekä voimavaroja tukevaa ryhmävalmennusta. Hankkeen tutkimusosiossa kartoitettiin toimialan tunnuslukuja ja otettiin selkoa yrittäjien arjen kokemuksista koronan keskellä. Opintotarjontaa oli kolmesta ammattikorkeakoulusta, mikä oli selvästikin hyvin paljon yrittäjien osallistumismahdollisuuksiin suhteutettuna. Onnistunut yhteistyö tuo ammattikorkeakouluopiskeluun esimerkiksi ylisukupolvista kokemusta, joka on tärkeää opiskelijoille. Yrittäjille ei välttämättä ole tarjolla foorumeita, joilla jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. SUN-hankkeen aineistoissa tuotiin esiin, kuinka tärkeää on vertaistuki ja omien ajatusten jakaminen (ja kuinka sitä on harvoin tarjolla) kuinka yhdessä pohtiminen kirkastaa myös omaa visiota. Koulutusta järjestävän kannattaa yrittäjien kanssa mieluusti toimia niin, että hankkeen taholta otetaan ja pidetään yhteyttä eikä luoteta kehotukseen “ole yhteydessä, jos tarvitset apua”. Hyviä tuloksia on tuottanut toimintamalli, jossa on tarjottu konkreettista ohjausta kädestä pitäen ja ohjausvastuussa on kullakin yrittäjällä ollut vain yksi sparraaja tai ohjaaja. Seuraavaksi SUN-hankkeen oppeja sovelletaan ja jalostetaan edelleen kahdessa hankkeessa: luovien alojen koronasta toipumista tukevassa Eevi-hankkeessa ja mikroyrittäjille valmennusta tarjoavassa Toivo@Tee -hankkeessa. Yhteistyö ja julkaisut ovat oiva tapa välittää oppeja ja huomioita eteenpäin. Voit tutustua SUN- hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin julkaisuissamme. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen (MuT, TO) on lehtori musiikin yksikössä ja Tulevaisuuden työ ja osaaminen -teemaverkostossa. Leena toimii aktiivisena tutkijana ja yhteistoiminnallisen kehittämistyön edistäjänä. SUN-hankkeeseen hän toi työnohjauksen ja elämysalan näkökulmia vertailukohdaksi marata-alan yrittäjien kokemuksille. Hän vastasi tutkimusosion lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulun osuudesta SUN-hankkeessa. Hanna-Maija Aarnio (MuM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa monialaisissa TKI-hankkeissa, täydennyskoulutuksissa sekä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineen opettajana. SUN-hankkeessa hän toimi osana tutkimusryhmää. Hanna-Maija on pukeutunut lehmäpukuun Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun! riveissä vuodesta 2007 alkaen ja nauttii suunnattomasti musiikin tekemisestä lasten ja lapsenmielisten kanssa. Lisätietoa SUN-hankkeesta Lehdistötiedote hankkeen tuloksista sttinfo.fi -sivustolla Tutkimusraportit: Leena Unkari-Virtanen ja Marjaana Mäkelä (toim.) Kristallisoitumisia, kannibaali­verkostoja ja marata-alan tunnuslukuja­. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun. (PDF) Petteri Ohtonen: Sosiaalisen median käyttö hotelli-, kahvila-ja ravintolapalveluissa. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia. (PDF) Petteri Ohtonen: Matkailualan tilastoja ja koronaepidemian vaikutustutkimuksia, osa 2. (PDF) Kokemuksia ja havaintoja hankkeen vaiheista ja toiminnasta: Marjaana Mäkelä (toim.) Loppuraportti, SUN - 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun 2021 theseus.fi -sivustolla Videot ja podcastit: SUN-hankkeen videot Youtubessa. Sisältää neljä mielenkiintoista asiantuntija-webinaaria ja keskusteluvideon sekä kolme hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien puheenvuorovideota. Podcast hankkeesta Tutkimusmatka: Matkailu- ja ravintola-alan jatkuvan oppimisen tarve on suurempi kuin koskaan (Katri Tihilä, Peppi Borgenström, Marjaana Mäkelä ja Arto Saloranta) Blogitekstit: EPALE-foorumi: Korona-arjessa yrittäjien rinnalla: hanketyöstä eväitä jatkuvan oppimisen muotoiluun | EPALE (europa.eu) (Marjaana Mäkelä) E-Signals-verkkojulkaisu: Rohkeutta on pyytää ja vastaanottaa apua (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Matkailu-ja ravitsemisala luottaa sosiaaliseen mediaan (Marjaana Mäkelä ja Petteri Ohtonen) Tikissä-verkkojulkaisu: Ota oppia yrittäjästä (Päivi Rahmel) E-Signals-verkkojulkaisu: Vastuullisuus ei katoa kriisiaikana (Katri Tihilä) E-Signals-verkkojulkaisu: Yrittäjä, apua on tarjolla (Marjaana Mäkelä)

Lue lisää