Avainsana: sairaanhoitajakoulutus

Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi

http://Kolme%20hymyilevää%20BIPOC-naista%20seisomassa%20rinnakkain
3.10.2023
Hanna Repo Jamal & Päivi Vartiainen

Suomessa vallitsee vakava työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla, joka pahenee lähivuosina merkittävästi (1, 2). Työperäistä maahanmuuttoa on esitetty yhdeksi ratkaisuksi tähän haasteeseen, mutta tämäkään ratkaisu ei ole aivan ongelmaton. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat hoitajat saattavat Suomessa esimerkiksi joutua koulutustaan alempiin tehtäviin vailla urakehitysmahdollisuuksia (3, 4). Juuri julkaistun selvityksen mukaan myös suomalaisten sote-alan työpaikkojen valmistautuminen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden vastaanottamiseen on puutteellista (5). Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten kaksikieliset koulutusohjelmat voivat tarjota eettisesti kestävämmän tien työllistyä Suomessa eri sote-alan ammatteihin. Kaksikielisellä koulutuksella varmistetaan maahanmuuttajataustaisen henkilön sekä ammatillinen että kielellinen osaaminen. Koulutuksen aikana opiskelijalle muodostuu hyvä ymmärrys suomalaisesta työelämästä ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja uraohjauksen kautta. Koulutukseen hakeutuessa ei vaadita suomen kielen osaamista, vaan opiskelija oppii kielen muiden opintojen yhteydessä. Tämä voi nopeuttaa osaajien siirtymistä työmarkkinoille, sillä kielen ja ammatin opiskelu tapahtuvat yhtäaikaisesti, eikä aikaa kulu erillisiin suomen kielen opintoihin. Kaksikielinen koulutus myös tukee opiskelijan integraatiota Suomeen ja näin ollen osaajat ovat motivoituneita valmistuttuaan jäämään Suomeen töihin ulkomaille muuton tai kotimaahan paluun sijaan. Kaksikielisen koulutusmallin kehittäminen TOKASA-hankkeessa Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä tutkintokoulutusmalli, jossa suomen kielen opinnot on integroitu osaksi substanssiopintoja. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa ei ole suomen kielen osaamisen vaatimusta vaan tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija hallitsee ammatin lisäksi myös suomen kielen työelämän edellyttämällä tasolla. Opetus toteutuu suomen ja englannin kielillä hoitotyön ja S2-opettajan tiiviissä yhteistyössä. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset julkaistiin syyskuussa 2023 (6, 7). Tokasa-hanketta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Talent Boost -ohjelmasta vuosina 2021-2024. Hanketta toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Koulutusmalli perustuu tutkimukseen Tokasa-hankkeen yhtenä keskeisenä tehtävänä on koulutusmallin kehittäminen ja arviointi. Koulutusmallin kehittäminen käynnistyi taustatyöllä vuonna 2021, jolloin käytiin systemaattisesti läpi eri opetussuunnitelmia, tunnistettiin eri toimijoiden olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä tehtiin kirjallisuuskatsaus aiemmasta tutkimuksesta. Laajemman arviointitutkimuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2021. Ensimmäiset Tokasa-ryhmät aloittivat opintonsa tammikuussa 2022, jonka jälkeen haluttiin systemaattisesti kerätä ja analysoida arvokasta tietoa opiskelijoilta, opettajilta ja harjoittelun ohjaajilta. Vuoden 2022 aikana haastateltiin 23 Tokasa-opiskelijaa, 9 opettajaa sekä 11 harjoittelun ohjaajaa. Lisäksi opiskelijat arvioivat harjoitteluympäristöä ja ohjausta strukturoidulla mittarilla. Edellä mainitun lisäksi mallin kehittämisessä on hyödynnetty opintojaksopalautteita, työelämän palautteita sekä webinaarien ja kokousten yhteydessä muodostuneita asiantuntijanäkemyksiä. Suomen kielen integraatio ja yhteistyö mallin keskiössä Koulutusmalli koostuu seitsemästä keskeisestä elementistä ja niihin liittyvistä suosituksista: Koulutuksen markkinointi ja valintakoe Kielitaitotason arviointi ja kielipolut Substanssin opetuksen pedagogiset ratkaisut Suomen tai ruotsin integrointi substanssiopintoihin (S2-integraatio) Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Työelämäyhteistyö Ohjaus, integraatio ja sosiaalinen tuki Mallin keskiössä on suomen kielen integraatio substanssiopintoihin ja tämän mahdollistaminen opettajien välisellä yhteistyöllä ja erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Malli painottaa toiminnallista pedagogiikkaa sekä substanssin että kielen oppimisessa. Koska kahdella kielellä opettaminen vie enemmän aikaa kuin yhdellä, on opetettavan substanssin ydinainesanalyysiin ja opettajien väliseen yhteistyöhön erityisen tärkeää panostaa. Malli huomioi myös jatkuvan työelämäyhteistyön sekä työyhteisöille tarjottavan tuen kieli- ja kulttuuritietoiseen työskentelyyn. Eri aloille sovellettavan koulutusmallin kehitystyö jatkuu Koulutusmalli on luonteeltaan geneerinen ja dynaaminen. Mallin voi ottaa käyttöön joko kokonaan tai osittain millä tahansa koulutusalalla. Mallin kehitystyö jatkuu tiiviinä hankkeen loppuun saakka. Ensi vuoden aikana kerätään uusi tutkimusaineisto opiskelijoilta, heidän harjoitteluidensa ohjaajilta sekä opettajilta. Uuden aineiston avulla on tarkoitus kuvata opintojen ja harjoitteluiden nykytilaa sekä myös arvioida ajan myötä tapahtuneita muutoksia vertailemalla uutta aineistoa vuonna 2022 kerättyyn aineistoon. Kirjoittajat Hanna Repo Jamal toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa Tokasa-hankkeen projektipäällikkönä ja vastaa arviointitutkimuksesta. Päivi Vartiainen toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa Talent Boost -ohjelman ja SIMHE-palveluiden päällikkönä sekä vastaa Tokasa-arviointitutkimuksesta. Lähteet Keva. 2022. Kunta-alan eläköitymisennuste 2022-2039 (keva.fi) Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. ISBN: 978-952-327-812-7 Vartiainen, P. (2021) Säädellysti Suomeen – kohti hoitoalan kansainvälisen rekrytoinnin ratkaisuja. Työelämän tutkimus, 19(2), 264-277. Vartiainen, Päivi (2019) Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Akateeminen väitöskirja, University of Tampere Tehy. 2023. Selvitys kansainvälisestä rekrytoinnista (PDF)  Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset (tokasa.fi) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset (PDF)

Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita

http://Neljä%20nuorta%20monikulttuurista%20istuu%20pöydän%20ääressä%20innostuneesti%20keskustelemassa,%20taustalla%20liitutaululla%20innovaatioprosessikaavio%20ja%20pöydällä%20läppäri%20sekä%20toimistotarvikkeita.%20Kuvapankkikuva.
26.4.2022
Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja

Sairaanhoitajakoulutuksessa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on huimassa kasvussa. Taustalla vaikuttaa koko maailmaa ravisteleva sairaanhoitajapula. Tarve työperäiselle maahanmuutolle ja uusille osaajille on suuri terveysalalla. Uuteen maahan muutto, uuden kielen opettelu ja opintojen aloittaminen korkeakoulussa voivat olla opiskelijoille suuria haasteita, joihin tarvitaan tukea. Kansainvälistymisen haasteisiin on tarjolla monia ratkaisuja Uuteen yhteiskuntaan integraatiota, suomen kielen oppimista ja korkeakouluyhteisöön kiinnittymistä tukeva toiminta on tärkeää ja se auttaa opiskelijaa menestymään opinnoissaan. Vastaavasti tutkimukset osoittavat, että suomalaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden monikulttuurinen osaaminen, kulttuurinen kompetenssi, on heikohkolla tasolla. Kulttuurisen kompetenssin kehittymistä edistää eri kulttuurien edustajien kanssa säännöllinen kanssakäyminen ja vieraiden kielten puhuminen.(1) Metropolia pyrkii vastaamaan sairaanhoitajapulaan ja -koulutuksen kansainvälistymisen haasteisiin monin tavoin, muun muassa Tokasa-hankkeen toiminnalla, jossa kehitetään ja pilotoidaan toiminnallisesti kaksikielinen maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitajakoulutus. (2) Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama pilotti, joka on osa Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -ohjelmaa. Sen yksi tavoite on koulutusperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten opiskelijamäärien lisääminen, panostaen heidän asettautumiseen ja integroitumiseen Suomeen. (3) Sairaanhoitajakoulutuksen tilauskoulutusryhmillä, joiden opiskelijat tulevat pääasiassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Metropolian kansainvälisellä akatemialla (MIA), jolla pyritään kokoamaan suomen- ja englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat yhteen mahdollistaen molemminpuolisen oppimisen ja kaikkien opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tukemisen. Metropolian kansainvälisen akatemian MIA:n toimintaa kehitettiin opiskelijalähtöisesti Miten siis voitaisiin saattaa yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita, tukea opiskelijoiden integraatiota ja hyvinvointia sekä mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen? Tätä kysymystä pohtivat Metropolian moniammatillisen innovaatioprojektin (MINNO) monikulttuurisessa opiskelijatyöryhmässä  17 sosiaali- ja terveysalan eri tutkintojen opiskelijaa yhteensä 10 eri kansallisuudesta. Yhteisen kehittämishaasteen tavoitteena oli löytää ja konseptoida erilaisia ratkaisuja MIA:n toimintaan. Opiskelijat suorittivat projektinsa englannin kielellä. Opiskelijoista muodostui kolme tiimiä, jotka kaikki tarttuivat samaan haasteeseen. Pienryhmät ideoivat projektin alussa 20-25 ehdotusta, joista kukin ryhmä valitsi viisi esitettäväksi. Tämän jälkeen jokainen ryhmä valitsi yhden aiheen, jota kehitettiin ja konseptoitiin projektin ajan. Ryhmä 1 ideoi kansainvälisten opiskelijoiden podcastin ”The overly caffeinated student” (4). Podcast-sarjan tarkoituksena oli käsitellä kansainvälisiä opiskelijoita käsitteleviä aiheita teemoittain sekä tarjota tietoa ja tukea opiskelijalähtöisesti pilke silmäkulmassa. Ryhmä koki tärkeänä, että kansainvälisille ja suomalaisille opiskelijoille on tarjolla ajankohtaisia aiheita käsittelevä podcast englanniksi. Podcast-sarjan ensimmäinen osa julkaistaan keväällä 2022. Ryhmä 2 kehitti neljän viikon mittaisen aktiviteettisarjan ”Speak up and frame it!” (5), jota voidaan hyödyntää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiovaiheessa. Aktiviteettisarja koostuu viikoittaisista toiminnallisista tapaamisista, joihin liittyy yhteistä luovaa tekemistä, keskustelua ja kielten oppimista. Ryhmä koki, että suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden opintojen alkuvaiheen yhteiset aktiviteetit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa sekä rohkaisevat opiskelijoita luomaan sosiaalisia kontakteja ja käyttämään eri kieliä. Speak up and frame it! -aktiviteettisarjaa pilotoidaan syksyllä 2022 uuden aloittavan ryhmän orientoivissa opinnoissa. Ryhmä 3 kehitti draamaopetusperustaisen ratkaisun, jossa draaman keinoin harjoitellaan yhdessä erilaisia tilanteita (6).  Ryhmä kehitti keinoja opetuksen tuomisesta lähelle käytäntöä. Ryhmä koki, että draaman käyttö opetuksessa toisi käytäntöjen ja kielen oppimisen vuorovaikutteiseksi ja helpottaisi työelämään siirtymistä. Draamaa on myös helppo varioida erilaisiin tilanteisiin ja eri opintojaksoille. Edellä mainittujen ratkaisujen lisäksi kaikilla ryhmillä oli lukuisia muitakin kehityskelpoisia ideoita, kuten mobiilisovelluksen kehittäminen suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kommunikoinnin ja tiedon välittämisen tueksi sekä kansainvälinen teemakahvila. Sosiaalista kanssakäymistä, tukea ja kotikansainvälistymistä tarvitaan Opiskelijat innostuivat projektista ja sitoutuivat työskentelyyn täysillä. Opiskelijoiden vahva viesti oli se, että MIA:n suunniteltu toiminta oli heidän mielestään äärimmäisen tärkeää ja tarpeellista. He olisivat itse toivoneet vastaavanlaista tukea opintojensa aikana, erityisesti alkuvaiheessa. Aiheen tärkeydestä kertoo paljon myös se, että lähes kaikki projektissa olleista opiskelijoista olivat halukkaita jatkamaan toiminnan kehittämistä vastikkeettomasti vapaa-ajallaan. On korkeakoulun ja korkeakouluyhteisön vastuulla huolehtia myös kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tukemisesta opintojen aikana. Tähän kuuluu normaalia opinto- ja uraohjausta laajemmin myös integraatiossa, kielen oppimisessa ja arjen haasteissa tukeminen sekä vertaistuen alustojen mahdollistaminen. Korkeakoulun vastuulla on tarjota myös suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen ja kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen. Erityisesti koettiin tarvetta matalan kynnyksen vertaistuelle eli toivottiin mahdollisuutta esittää niin sanottuja ”tyhmiä kysymyksiä” suomalaisille opiskelijakollegoille. Opiskelijoiden ideoima mobiilisovellus olisi oiva alusta tähän. Kirjoittajat Hanna Repo Jamal toimii Tokasa-hankkeessa vastaten arviointitutkimuksesta sekä teemavastaavana Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymässä. Hän tekee väitöskirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurisesta kompetenssista. Heini Maisala-McDonnell toimii kansainvälisissä ja suomenkielisissä monialaisissa innovaatioprojekteissa opettajana. Hän ohjaa eri toteutuksilla kansainvälisiä opiskelijoita heidän opinnoissaan sekä opinnäytetöissään. Päivi Rimpioja toimii Tokasa-hankkeen projektipäällikkönä ja Career Boost-maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutushankkeessa hoitotyön lehtorina Terveyden osaamisalueella. Lähteet Repo, H., Vahlberg, T., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2017. The Cultural Competence of Graduating Nursing Students. Journal of Transcultural Nursing. Tokasa-hankkeen sivu (tokasa.fi) Talent Boost -ohjelman sivut (tem.fi) Overycaffeinated Student Podcast (youtube.com) Speak up and frame it! (youtube.com) Drama Based Exercise (youtube.com)