Avainsana: RFID
Rakentamisesta raunioiksi – kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
Kosteusvaurioiden havaitseminen ja paikallistaminen jo niiden alkuvaiheessa tulee yhä tärkeämmäksi rakennusalalla. Teknisiä ratkaisuja on jo markkinoilla, mutta ne ovat hajallaan, irrallaan toisistaan. Rakennusalalla on totuttu hyvin tarkkoihin mittauksiin ja tuloksiin perinteisin menetelmin, ja uudet tavat koetaan valitettavan usein heppoisina ja epäluotettavina. Seinän sisään liimattu tarra koetaan epäluotettavaksi verrattuna jämäkästi porattuun reikään työnnettyyn kalliin mittalaitteen huipputarkkaan anturiin. Markkinat sekä Suomessa että ulkomailla ovat suuria, koska nykyisen kaltainen rakennusten kosteusongelmatilanne on kestämätön. Jotta eri anturien tuottamat erilaiset datat saadaan hyödynnettyä, on ne yhtenäistettävä. Tällä hetkellä anturien ja mittauspalveluiden toimittajat ovat pienehköjä ja hajanaisia. Rakennusalan tietoisuus RFID -anturoinnin mahdollisuuksista vielä hataraa. Nämä teknologiat täytyy tuoda yhteen ja kokeilla niiden toimivuutta yhtenäisenä datan siirtoketjuna antureista rakennuksen BIM-tietomalliin ja tietomallista reaalimaailmassa hyödynnettäväksi tiedoksi esimerkiksi visuaalisena datana siten, että rakenteiden kosteus on nähtävissä rakenteita katsottaessa vaikkapa älypuhelimen AR-sovellusta käyttäen. Pystyäkseen vastaamaan kosteuden aiheuttamiin haasteisiin rakennusalan on otettava käyttöön uusia menetelmiä. Passiiviseen RFID-teknologiaan perustuva kosteusvalvonta on yksi ratkaisu rakennusten kosteusongelmiin. Rakennus- tai korjausvaiheessa rakenteisiin sijoitetuilla passiivisilla RFID-antureilla saadaan tietoa rakenteiden kosteudesta useita kymmeniä vuosia, parhaassa tapauksessa jopa rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Passiivisten anturien kohdalla pitää avautua uudenlaiselle ajattelulle, eli mittaustuloksissa seurataan pidemmän aikavälin trendiä ja hyväksytään se tosiasia, että mittarin lukemasta puuttuvat desimaalit kokonaan. Passiivi RFID-kosteusantureista olen kertonut Homepilkkuja paratiisissa blogipostauksessa. Kun halutaan tietoa ja kokemusta järjestelmän toimivuudesta sekä asiakkaan todellisista tarpeista uusille palveluille, niitä kokeillaan yhdessä asiakkaan – joka voi olla rakennuttaja, kiinteistön omistaja tai asukas – näkökulmasta katsoen, millainen anturien myynti-, asennus- ja tiedonkeruu malli on paras, helpoin ja edullisin. Onko tarkoituksenmukaisinta ostaa rakennukseen anturit ja niille lukija, vai 20 vuoden kosteudenmittauspalvelu, joka pitää sisällään anturien asennuksen, luennan ja datan analyysipalvelut? Millaiset anturit kannattaa asentaa jo materiaalien valmistusvaiheessa ja mitkä vasta työmaalla? Tällaista palvelua käyttäessään asiakas voi tiloja vastaanottaessaan, vuokratessaan tai tarkastaessaan nähdä rakenteiden kosteuden ja rakenteen kuivumisen historiatiedot rakentamisvaiheesta alkaen. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt uusi hanke Passiivi-RFID-kosteusanturointi BIM-tietomallissa ja kerätyn datan hyödyntäminen käytännössä, joka on jatkoa pian päättymässä olevalle Passiivi RFID-anturit rakennuksen kosteusvalvonnassa -hankkeelle. Metropolian lisäksi hankkeessa on mukana seitsemän yrityskumppania. Hankkeen päätavoitteena on, että tulevaisuudessa rakennukset varustetaan passiivisilla RFID-kosteusantureilla siten, että niiden antama kosteusdata saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Hankkeesta jää myöhempää kokeilua ja tutkimusta varten rakennus, joka on varustettu neljän anturitoimittajan antureilla pitkän ajan seurantaa ja anturien testaamista varten. Anturit ovat jatkossa kenen tahansa toimijan tai tutkimustahon käytettävissä. Asennetut anturit ja niiden sijaintipaikat dokumentoidaan ja dokumentti on julkisesti hyödynnettävissä.
Homepilkkujen viilausta – ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
20-50% suomalaisista taloista kärsii vakavasta kosteusvauriosta. Suuri osa kosteusongelmista on piileviä ja ne putkahtavat esille vasta silloin, kun vaurio on niin pitkälle kehittynyt, että huoneilmassa on terveydelle haitallisia aineita ja ihmiset alkavat sairastella mitä moninaisimmin ja epämääräisin oirein. Kosteusvaurioiden todentaminen niiden alkuvaiheessa on hankalaa, koska pelkän pikkuepäilyksen takia ei mielellään lähdetä rikkomaan rakenteita ja porailemaan reikiä vesieristeen läpi. Kerron vähän omista selvittämättä jääneistä kokemuksistani: Pari-kolme vuotta sitten alkoi lasten vartuttua kouluikään kerrostalokolmiomme tuntumaan ahtaalta ja ryhdyimme harkitsemaan isompaa asuntoa, missä lapsilla olisi omat huoneet. Naapurimme lapset olivat lennähtäneet pesästä ja niinpä virittelimme naapurin kanssa keskustelua asuntojemme vaihtamisesta. Meille isompi, yksin asumaan jääneelle rouvalle pienempi sekä tukku euroja. Ja näin tehtiinkin. Kylläpä olikin mukavaa muuttaa isompaan, vasta remontoituun asuntoon. Muuttomatkakin oli vain kahdeksan metriä. Varjoja paratiisissa Vuoden asustelun jälkeen vaimoni alkoi ehdotella, että kylpyhuone pitäisi remontoida uuteen uskoon siksi, että kaakelien saumoihin oli ilmaantunut runsaasti mustia pisteitä. -Hometta, tuomitsi hän. Itse kyllä luulen, että hän ei vain pidä kaakelien kuosista. Minä kalliiseen remonttiin haluttomana totesin noiden mitättömien pikku pilkkusten johtuvan vain siitä, että vaimo ja tytär viihtyvät suihkussa helposti puoli tuntia kerrallaan ja höyryttävät näin pintarakenteet märiksi. Tunnollisesti on pilkut aina hangattu saumoista vähäksi aikaa pois. Lopulta näitä kiusallisia pilkkuja ilmaantui valkoisiin silikonisaumoihinkin ja niistähän niitä ei saanut millään pois. Itseäkin alkoi välillä epäilyttää, että mitäs jos sittenkin rakenteissa muhii kammottava homepommi? Pesiytyykö itiöt ja toksiinit lasten keuhkoihin? Kosteusvaurioiden yleisimpiä oireita ovat hengitystieoireet ja kyllähän lapsilla aina silloin tällöin on yskää, nuhaa ja vaimolla astmaoireita. Vaimon ja lasten ollessa kesällä mökillä päätin heitä ilahduttaa ja uusin silikonisaumat puhtaan valkoisiin. Ja päänsilitystä siitä tulikin. Mutta eipä mennyt puoltakaan vuotta, kun pilkut pilasivat huutomerkkeinä uudistukseni. Kutsuin teknisen isännöitsijän mittailemaan kylpyhuoneen kosteudet mutta siitä ei hullua hurskaammaksi tullut. Pintakosteusmittarin antamat lukemat ovat monesti varsin tulkinnanvaraisia ja loppulausuntona oli, että ei täällä ainakaan paljoa kosteutta rakenteissa ole. Siis paljoakaan. Riittääkö paljoa vähäisempi kosteus turmelemaan lasteni terveyden? Mietitytti, että miksi nykyisenä teknoaikana näinkin yksinkertaista mittausteknistä ongelmaa ei ole ratkaistu? Ja onhan siihen ratkaisuja nyt ihan viime vuosina tullutkin, mutta niitä vain ole vielä otettu laajamittaiseen, tai oikeastaan minkään mittaiseen käyttöön. Ratkaisu on olemassa Syksyllä aloin vetää Metropolian Passiivi RFID-anturit rakennuksen kosteusvalvonnassa hanketta, missä tutkitaan erilaisten passiivi RFID antureiden käyttämistä kosteusongelmien havaitsemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Passiiviset RFID kosteusanturit on helppo ja halpa keino varmistua rakenteiden kuivuudesta. Anturit ovat tyypillisesti puolikkaan pelikortin kokoisia ja paksuisia läpysköitä, jotka liimataan suoraan rakenteeseen, pintojen alle. Esimerkiksi jos meidän kylpyhuoneeseen olisi tällaiset anturit laitettu seiniin ja lattiaan vedeneristyksen alle, niin olisi helppoa tarkastaa rakenteiden todellinen kosteus. Passiivisten RFID antureiden etuina on hinta, helppous ja käyttöikä. Hinnaltaan ne ovat halpoja kuin saippua, eli yksittäisen anturin hinta liikkuu 0,50-5 € tietämissä. Koska antureissa ei ole paristoa vaan ne saavat käyttöenergiansa lukulaitteesta, pysyvät anturit toimintakuntoisina jopa vuosikymmeniä. Kerron tarkemmin näistä anturiratkaisuista Youtube-videolla. Tämä teknologia tulee varmasti lisääntymään räjähdysmäisesti. Kukapa ei olisi halukas maksamaan muutamaa kymppiä tai satasta vuosikausien mielenrauhasta? Minä olisin. Lähteet: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 ISBN 978-951-53-3454-1 (nid.) ISBN 978-951-53-3455-8 (PDF) ISSN-L 1798-4688 ISSN 1798-4688 Duodecim: Käypä hoito -suositus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50111