Avainsana: rahoitus
Askel kerrallaan rahoittajia lähestyttäessä
Korkeakoululähtöisten, alkavien yritysten on vaikea löytää rahoitusta tuotteidensa tai palveluidensa kehittämiseen. Tämä on valitettava tosiasia. Metropoliassa Turbiini-kampushautomon käyneet tiimit voivat hakea varhaisen vaiheen kehittämiseen, esimerkiksi alustaviin markkina- ja kilpailuselvityksiin Nanobuusti-tukea (1). Mutta kun lähdetään liikkeelle ja mennään korkeakoulun ulkopuolelle, haasteet kasvavat. Julkiset rahoitusinstrumentit eivät aina sovellu tuotteen ja liiketoiminnan varhaisempien kehitysvaiheiden tukemiseen. Usein rahoituksen ehtona on, että taloudellinen kannattavuus on jollakin tavalla todennettu ja että kehitelmän ympärillä on kasvupotentiaalia tai jo olemassa olevaa yritystoimintaa. Sitä taas voi olla vain, jos tuote on kunnossa. Tässä blogikirjoituksessa en esittele oikotietä löytää rahoitusta, mutta tarkastelen, mitä ainakin kannattaa tehdä, jotta rahoittajalle olisi helpompi kommunikoida mistä oikeastaan on kyse. Keskeneräisyys paistaa aina läpi On helppo olettaa, että viimeistelemätön, mutta jo toimiva tuote- tai palveluidea on sellaisenaan hyvä. Kehittäjät uskovat konseptiinsa - ja niin pitääkin. Mutta keskeneräisyyttä tai vasta hahmotelman asteella olemista sekään ei selitä. Ehkäpä ajatellaan, että kun oikein lennokkaasti asia esitetään, rahoittaja ei huomaa, että jokin kriittinen paikka on vielä miettimättä. Ja yhtä usein sitten petytään, kun ei kyetä selittämään, miksi kyseinen yksityiskohta ei toimi. Omiin ideoihin ja hartaudella rakennettuihin tuotteisiin on helppo ihastua. Tosiasioiden vältteleminen ei ole viisauden alku. On kiusallista keskustella sellaisen kehittäjätiimin kanssa, joka tietää, ettei tuote ole valmis, muttei myönnä, vaan uskottelee itselleen ja muille, että se on. Tuotteen pitää olla kaikin puolin kunnossa, ennen kuin lähdetään hankkimaan rahoitusta, jotta kaikkiin esitettyihin kysymyksiin voidaan vastata. Rahoittajat ja sijoittajat pitävät itseisarvona, että tuotteen tai palvelun ympärille on jo olemassa liiketoimintaa, tai ainakin selkeä polku sitä kohti. Niiden avulla asian uskottavuus, potentiaali ja riskien hallinta on hahmotettavissa. Tällaiseen pöytään ei voi mennä keskeneräisen vekottimen kanssa, koska jonossa luultavasti on jo odottamassa tiimi, jolla tuotteen ominaisuudet on huolellisesti hiottu. Ja jonka ansiosta heillä voi olla myös liiketoimintaa. Varhaiset versiot auttavat ymmärtämään mikä on tärkeää Kehitystyötä tekevän tiimin on erotettava eri työvaiheet toisistaan. Ideointi, luonnostelu ja prototyyppien rakentaminen ja toisaalta - varsinainen kehitystyö. Olipa uusi asia, jonka ympärille halutaan liiketoiminnan kehkeytyvän, mitä tahansa, sitä pitää ensin prototypoida (2). On rakennettava varhaisia versioita, joilla tutkitaan, mitä kaikkea kehitettävän asian tulee pitää sisällään, ja toisaalta, kannattaako kyseinen asia ylipäänsä rakentaa. Aivan liian usein nimittäin ajatellaan, että prototyyppi on lopullisen tuotteen hieman keskeneräinen versio Ennen kuin tuotteen ensimmäiseen versioon päästään, on täytynyt rakentaa useita erilaisia versioita, joilla on testattu, kannattaako asiasta ylipäänsä toteuttaa todellinen esittelyversio. Tai kokeillaanko jotakin muuta. Kun tämä vaihe on tehty, ja mahdolliset toiminnallisuudet ja muut yksityiskohdat on pohdittu, voidaan jo testata, miten asia voisi tuottaa liiketoimintaa. Ja vasta siitä vaiheesta rakennettu malli esitellään, pitchataan, rahoitusta haettaessa.(3) Rohkeasti ulos kokeilemaan ja tietoa keräämään Loputon hinkkaaminen ei ole järkevää. On hedelmätöntä, koetella onneaan esittelemällä keskeneräistä työtä ajatuksella, että kyllä joku ostaa tämän jatkokehitettäväksi. Yhtä hedelmätöntä on käyttää määräämättömästi aikaa työpajassa tai laboratoriossa kunnes - kuvainnollisesti - ovet avataan fanfaarien soidessa ja keskellä jalustalla kimaltelee valonheittimien paisteessa tuote, joka voittaa kaikki kilpailijat nerokkuudellaan. Tällainen kuvasto kuuluu muutaman jättiyrityksen maineen- ja brändinhallintaan, mutta hyvin harvoin tosielämään. Mieluummin vaiheistetaan toimintaa. Mennään työpajasta ulos. Pohditaan, tehdään taustatyötä, kehitetään, testataan, hankitaan väliversioilla näkemyksiä ja tietoa ja sitten taas palataan, hiomaan tuotetta saatujen tietojen perusteella. Kun asiat tehdään huolellisesti alusta alkaen ja ymmärretään kehitystyön luonteenomainen vaiheellisuus, ollaan valmiimman tuotteen äärellä. Ja tukevammalla pohjalla, kun on aika lähestyä rahoittajatahoja. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lue lisää Nanobuusti-mikrorahoituksesta Turbiini-yrityshautomon sivuilta Prototypoinnista: Tikissä-blogi: Using prototyping to develop services Tikissä-blogi: Näkökulmia prototyyppeihin Pitchaamisesta: Tikissä-blogi: Pitching like your idea's life depends on it
Määränpäänä Eurooppa – mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
Tähyiletkö kohti kansainvälistä hanketoimintaa? EU-rahoituksella toteutat kansainvälisen hankkeen ja samalla edistät toiminnallasi EU-strategioissa määriteltyjä tavoitteita. EU-politiikkaa toimeenpannaan eri EU-rahoitusohjelmien kautta, jotka tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia eri toimijoille aina kaupungeista ja yrityksistä korkeakoulusektorille asti. Rahoituksen avulla voidaan tukea esimerkiksi tutkimusta ja innovointia, kansainvälistymistä ja koulutusta, uuden teknologian käyttöönottoa sekä yritystoiminnan kehittämistä EU:n asettamien poliittisten raamien mukaisesti. Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on omat osallistumissääntönsä, mutta tiettyjä periaatteita voidaan soveltaa rahoitusohjelmasta riippumatta. Kokosimme tähän blogimerkintään, mitä asioita on huomioitava suunnatessa hanketoiminnalla Eurooppaan. Hakemuksen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa Huolellisessa EU-hankkeen valmistelussa aikaa kuluu yllättävän helposti niin oikeiden kumppaneiden löytämiseen, idean lopulliseen muotoutumiseen kuin kirjoitusprosessiinkin. Onnistuneen EU-rahoitushakemuksen taustalla on huolellinen valmistelu, johon on varattu riittävästi aikaa Suurissa hankkeissa valmistelu voidaan aloittaa jopa vuotta ennen haun sulkeutumista. Osa konsortioista aloittaa oman idean jalostamisen sekä hakemuksen alustavan valmistelun jo hakuja koskevan ennakkotiedon perusteella, jolloin tähtäimessä saattaa olla vasta parinkin vuoden päästä avoinna oleva haku. Myös valmiiseen konsortioon mukaan lähdettäessä on aikaa varattava, vaikka haku monesti tapahtuu lyhyemmällä aikavälillä. Etsi ideallesi soveltuva rahoitusohjelma ja haku Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on oma poliittinen tavoitteensa, eikä niiden kautta lähtökohtaisesti rahoiteta päällekkäisiä asioita. Omasta ideasta on hyvä haarukoida potentiaalisen hankkeen toiminnallinen sekä temaattinen painotus, jotka ohjaavat lopulta oikean rahoitusohjelman äärelle. Rahoitusohjelman ollessa selvillä on syytä alkaa kartoittamaan sen sisältä soveltuvaa hakua, joka sopii täsmällisesti yhteen ideasi kanssa. Aktiivinen EU-verkostotoiminta toimii erinomaisena perustana EU-hanketoiminnalle Aktiivinen ja pitkäjänteinen EU-verkostotoiminta auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia suhteessa muihin toimijoihin, hahmottamaan alan merkittävimmät toimijat, sekä pysymään perillä Euroopan laajuisista kehittämistarpeista. Aktiivisen EU-verkostotoiminnan kautta olet yhteydessä oman alasi keskeisiin eurooppalaisiin toimijoihin, jolloin kumppaneiden etsiminen ja yhteinen hankeideointi onnistuu vaivattomammin. Osallistumalla aktiivisesti tapahtumiin ja tuomalla esille ratkaisujasi luot paitsi henkilökohtaisia suhteita myös pohjaa mahdolliselle hankekonsortiolle. Kokoa yhteen hankeidean kannalta oleelliset kumppanit EU-rahoitushauissa edellytyksenä on usein, että hankekonsortiossa on oltava jäseniä vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta. Konsortion alueelliseen tai maantieteelliseen jakautumiseen voi olla lisäksi hakukohtaisia sääntöjä. Kumppaneiden toisiaan täydentävä asiantuntemus tuo hankkeeseen monialaista yhteistyötä, jota konsortion kokoonpanossa ja maailmanlaajuisia haasteita ratkaistaessa arvostetaan. Huippuosaaminen oman hakemuksen lähtökohtana EU-rahoitusta haettaessa huippuosaamisen tulee olla oman hakemuksen lähtökohtana. Osassa EU-rahoitusohjelmia huippuosaaminen on määritelty erilliseksi kriteeriksi rahoituksen saamiselle. Erityisesti komission hallinnoiman suoran EU-rahoituksen ollessa monesti erittäin kilpailtua, vain huippuosaamisella voi erottua suuresta hakijajoukosta. Huippuosaamisen osoittamiseksi on koottava vakuuttava konsortio, jossa kaikki yhdessä tuovat hankkeeseen parhaan mahdollisen osaamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hakutekstiin on vastattava tarkasti ja selkeästi EU-rahoitushauissa edellytyksenä on hakutekstiin erityisen tarkasti vastaaminen. Hankehakemuksessa on osattava kuvata tarkasti se, kuinka kaikkiin hakukuulutuksessa esitettyihin kohtiin tullaan vastaamaan hankkeen avulla. Hakuteksti saattaa pyytää useaa asiaa, ja onnistuneelta hakemukselta edellytetään rastia ruutuun jokaisen kriteerin kohdalla. Ei riitä, että toinen kohta täytetään täydellisesti ja sillä yritetään kompensoida toisen asian puutteellisuutta. Huolimattomuus pelaa kilpailijoiden eduksi. Selkeällä ja kattavalla, tarkasti hakutekstiin vastaavalla hakemuksella vakuutat arvioitsijat. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta EU-hankkeiden lähtökohtana on vastata eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Hakemuksessa on syytä kirkastaa vedenpitävästi se, kuinka omalla hankkeella vastataan haussa kirjattuihin yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin hanketyöllä saadaan aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta Euroopassa. EU-politiikan ymmärrys tekee vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon todentamista helpompaa. Omaan alaan linkittyvän EU-politiikan viitekehyksen on oltava niin hyvin hanskassa, että osaat johtaa hankkeeseen konkreettisia ja realistisia toimenpiteitä ja indikaattoreita. Lopuksi: hanketyön merkitys on myönnettyä rahoitusta suurempi EU-hankkeen valmistelu vaatii pitkäjänteistä työtä. Kun EU-rahoitukseen liittyvä osaamisen perusta on valettu kunnolla sekä omat verkostot ovat kattavat, on hankevalmistelun kyytiin huomattavasti helpompi hypätä. Huolellisen hankevalmisteluprosessin lopussa palkintona voi mahdollisesti häämöttää läpi mennyt hanke, ja sen myötä kotoutuva rahasumma. Rahoitusta itsessään ei kuitenkaan kannata tarkastella pääpalkintona. EU-hankkeiden kautta saavutetaan kattavaa vaikuttavuutta maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä aiheen ympärillä työskentelevien huipputekijöiden kanssa. Kansainvälinen hankevalmistelu ja EU-toiminta itsessään kasvattavat asiantuntijuutta ja verkostoja avaten uusia kehitysmahdollisuuksia niin yksilöille kuin organisaatiolle. Kirjoittajat Virpi Luoma (FM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija Metropolian TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n koulutuspolitiikkaa toteuttavan Erasmus+-rahoitusohjelman hankevalmistelun tuki sekä Metropolian EU-toiminnan kehittäminen. Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.