Avainsana: New European Bauhaus
Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa
Viime kesän aikana saimme lukea uutisia Etelä- ja Keski-Euroopan lämpöennätyksistä, mittavista maastopaloista ja näistä seuranneesta inhimillisestä hädästä. Kriisi ei enää ole abstrakti tulevaisuutta varjostava pilvi, vaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tässä ja nyt. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raporteissa (1) on jo vuosia korostettu pikaisten toimenpiteiden tarvetta, sillä tällä vuosikymmenellä tehtävien toimien ja päätösten vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Albert Einsteinin sanontaa lainaten: "Ongelmat eivät ratkea samalla ajattelulla, jolla ne luotiin." Kompleksisen maailman haasteet eivät ratkea yhden yksittäisen tieteenalan tai ammattiryhmän tietämyksellä, vaan tarvitsemme moninäkökulmaista osaamisen yhdistelyä. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-kumppanuus tarkoittaa lähestymistapaa, jossa eri taustoista tulevat kohtaavat yhdenvertaisina tutkimusaiheen äärellä tuoden oman erityisen asiantuntemuksen yhdessä määritettävän haasteen ratkomiseen (2). Osaamisen uudenlainen yhdistely mahdollistaa tulevaisuuskestäviä innovaatioita. Eurooppalaisella yhteiskehittämisellä kohti kestävyyssiirtymää EU:n Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite (New European Bauhaus, NEB) pyrkii vauhdittamaan kestävien, kauniiden ja osallisuutta edistävien elinympäristöjen kehittämistä (3). EU-kontekstissa poikkeuksellisesti yhteiskehittämällä toteutettu aloite kerää yhteen eurooppalaisia organisaatioita ja toimijoita, jotka haluavat oman toimintansa kautta edistää kestävyyssiirtymää, ja sillä on paljon yhtymäkohtia osallistuvaan TKI-kumppanuuteen (4). Metropolia liittyi aloitteen kumppaniksi kesällä 2021 ja käynnisti sen puitteissa helmikuussa 2023 NEB Stewardship Lab -kehittämiskumppanuuden yhdessä Amsterdamin ammattikorkeakoulun, Torinon yliopiston, Kypros-instituutin, NABA- ja IADE-korkeakoulujen sekä kolmannen sektorin Green Growth Generation -toimijan kanssa (5). NEB Stewardship Labin käynnistämisessä olemme hyödyntäneet Metropolian TKI-toiminnan profiloitumisen Hytke ja ReCoRDI -hankkeissa kehitettyjä osallistuvan TKI-kumppanuuden jäsennyksiä ja työkaluja. Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa ydintekijöinä on mahdollistaa yhdenvertaista osaamista, moninäkökulmaista osaamisen yhdistelyä ja systeemista kehkeytymistä TKI-prosessin kaikissa vaiheissa (2). Tässä kirjoituksessa kuvaan havaintoja osallistuvan TKI-kumppanuuden soveltamisesta käytäntöön. Havainto I: Kehkeytyvä kumppanuus ei etene suoraviivaisesti Osallistuva TKI-kumppanuus ei ole suoraviivainen prosessi vaan eri vaiheet limittyvät toisiinsa iteratiivisesti (katso kuvio 1). Syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana liikuimme joustavasti prosessin neljän ensimmäisen vaiheen välillä, palaten tarvittaessa aiempiin vaiheisiin, tutkimusnäkökulman laajentuessa ja tarkentuessa yhteisen ymmärryksen kasvaessa. Havainto II: Motivaatio ja yhteinen suuntima pitävät joukon yhdessä Kehkeytyvässä prosessissa on paljon epävarmuutta, jolloin osallistujien motivaatio muodostuu tärkeäksi eteenpäin liikuttajaksi ja jaettu visio kumppanuutta ylläpitäväksi liimaksi. NEB Stewardship Lab -yhteistyössä liimana on ollut osallistujien palo ja käytännössä havaitsema tarve korkeakoulujen roolin ja toimintatapojen uudistamiselle aikakautena, jolloin ihmisen toimet, kuten maanviljelys, teollistuminen ja ydinkokeet ovat jo jättäneet pysyviä jälkiä maapallon toimintaan. Haaste on valtava ja sen palasteleminen käytännön askeleiksi vaatii paljon yhteistä pohdintaa ja käytännön kokeiluja. Kumppanuuden pohjana ja suunnan määrittäjänä toimii Metropoliassa hahmoteltu, NEB-aloitetta ja kestävyystieteen stewardship-konseptia yhdistävä viitekehys (6). Kumppanuuden tavoitteena on selvittää, miten korkeakoulut voisivat toiminnassaan vahvistaa paitsi tiedon, myös toimijuuden ja huolenpidon ulottuvuuksia. NEB Stewardship Labin viitekehyksessä nämä kolme ulottuvuutta nivoutuvat yhteen NEB-aloitteen arvojen – kestävyys, kauneus ja osallisuus – kanssa ja laajentavat aloitteesta käytävää keskustelua toimijan eli aloitteen tavoitteita toteuttavan yksilön tai yhteisön tarvitsemien kyvykkyyksien tarkasteluun. NEB Stewardship Lab -kumppanuuden tiivis yhteys Euroopan komission NEB-aloitteeseen varmasti vahvistaa osaltaan sen kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta, sillä sen kautta on mahdollista nostaa ehdotuksia ja näkökulmia Euroopan tason keskusteluun. Havainto III: Arvosta ajankäyttöä ja tee näkyväksi, miten pitkälle on jo tultu Koska NEB Stewardship Lab -yhteistyön taustalla ei vielä tässä yhteistyön rakentamisen vaiheessa ole ulkoista rahoitusta mahdollistamassa työtuntien resurssointia, kumppanien aikaa on kunnioitettava erityisen tarkkaan. Onkin tärkeää suunnitella yhteistyön puitteet niin, että palavereissa ja työpajoissa pystytään keskittymään yhteiseen kehittämiseen ja että suunta pysyy osallistujille selkeänä kehitysprosessin käänteistä huolimatta. Myös yhteisen ymmärryksen kertyminen on keskeistä havaita ja tehdä se säännöllisesti näkyväksi kaikille osallistujille - näin yhteisen työn arvo konkretisoituu. Tämä vaatii osallistuvan TKI-kumppanuuden “vetäjältä” valmistautumis- ja suunnitteluaikaa. Havainto IV: Avoin kumppanuus - tavoitellako laajaa osallistujajoukkoa vai keskittyäkö ymmärtämään ydinjoukon tarpeita? NEB Stewardship Labin kevätkausi 2023 painottui toimiin osallistujajoukon laajentamiseksi edelleen seitsemän eri organisaation ihmisistä koostuvasta koordinaattoritiimistä. Kevään aikana järjestimme neljä työpajaa, kolme eri maissa ja yksi verkossa. teimme kyselyn korkeakouluissa ja niiden kanssa toimiville NEB Stewardship -viitekehyksen tarpeellisuudesta, toimivuudesta ja mahdollisista sovelluskohteista. Nämä toimet veivät leijonanosan koordinaatiotiimin yhteisestä ajasta ja loppukeväästä kehittämiskumppanimme esittivät selkeän toiveen, että ennen joukon laajentamista olisi tärkeää palata yhteisen tavoitteenasettelun äärelle, jotta yhteinen kehittämistyö palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia osallistujia. Palasimme yhteisen ymmärryksen tuottamisen vaiheesta tutkimuksen vastavuoroiseen yhteissuunnitteluun ja päätimme kevään kahteen koordinaattoritiimille järjestettyyn visiotyöpajaan, joissa kirkastimme yhdessä kumppanuuden pitkän aikavälin tavoitetta ja hahmotimme askelia sitä kohti. Havainto V: Harppaus abstrakteista käsitteistä käytäntöön vaatii tukea Koska NEB Stewardship -viitekehys on varsin abstrakti ja sen ulottuvuudet monimerkityksisiä, kehittämistyön ensimmäinen askel oli tuoda niitä lähemmäs käytäntöä ja määritellä käytettyä sanastoa yhteisen keskustelun mahdollistamiseksi. Yhteisen sanaston luomiseksi tarkastelimme jo toteutettuja, kestävää kehitystä edistäviä projekteja viitekehyksen ulottuvuuksien – tieto, toimijuus ja välittäminen – kautta. Laadimme myös NABA-korkeakoulun johdolla työpajakonseptin, jossa perehdytimme esimerkein laajempaa osallistujajoukkoa NEB Stewardship -ulottuvuuksiin ja keräsimme samalla heidän näkemyksiään käsitteiden määrittelyn tueksi. Lisäksi pyrimme työpajoissa tunnistamaan, miten kolmen ulottuvuuden toteutumista voitaisiin entisestään vahvistaa esimerkkiprojekteissa sekä tätä kautta rakentamaan ymmärrystä siitä, miten korkeakoulut voivat näitä ulottuvuuksia toiminnassaan edistää. Havainto VI: Ollako vetäjä vai kehittäjäkumppani muiden joukossa? Osallistuvan TKI-kumppanuuden käynnistäminen ja ylläpito vaatii aikaa ja suunnittelua. Vapaaehtoisista koostuvassa kumppanuudessa vastuu tuntuu helposti – jo ajankäytöllisistäkin syistä – valuvan sen käynnistäjälle ja häneltä myös odotetaan näkemyksiä ja “johtajuutta” prosessin eteenpäin viemiseksi. Tästä helposti muodostuvasta valta-asetelmasta on tärkeää olla tietoinen ja pyrkiä purkamaan sitä muun muassa jakamalla vastuuta eri kumppaneille. Toisaalta, jos kumppanuuden käynnistäjä asettuu pelkästään fasilitaattorin rooliin, hän ei (ainakaan työpajoissa) pääse samalla tavalla itse osallistumaan kehittämistyöhön huomion kohdistuessa yhdenvertaisen tilanteen luomiseen muille. Tällöin hänen muu asiantuntemuksensa jää hyödyntämättä. Työpari helpottaa tilannetta ja mahdollistaa roolien vaihtelun fasilitaattorin ja osallistujan välillä. Havainto VII: Kansainvälinen konteksti lisää haastetta - mutta myös kiinnostavuutta! NEB Stewardship Labin koordinaattoritiimi muodostuu aiemmin toisilleen tuntemattomista, mutta samoja kiinnostuksen kohteita jakavista korkeakoulutuksen parissa toimivista ihmisistä. Luottamuksen ja yhteisen näkemyksen rakentuminen vaatii tässä kontekstissa aikaa, paljon yhteistä keskustelua ja kohtaamisia myös kasvokkain. Yhteisten pelisääntöjen ja arvojen sopiminen sekä niiden johdonmukainen seuraaminen helpottaa prosessia. Johdonmukaisuudesta huolimatta yhteistyö edellyttää tasapainottelua asioiden syvällisen kertaamisen ja eteenpäin siirtyvän otteen välillä. Samalla kehittämiskumppaneiden kontekstien moninaisuus ja eri kulttuurit ovat myös suuri rikkaus ja inspiraation lähde joka ruokkii yhteistä kehittämistä. Eri näkökulmat, tai joskus jopa väärinymmärrykset herättävät kyseenalaistamaan totuttuja ajatuskaavoja ja ajattelemaan uudelta kantilta. Opittavaa on paljon ja kansainvälinen yhteiskehittäminen tarjoaa siihen erinomaiset puitteet! Kirjoittaja Päivi Keränen (TaM) toimii Hytke - Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeen asiantuntijana ja koordinoi Uusi eurooppalainen Bauhaus -kumppanuutta Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus yhteiskehittämisestä ja kansainvälisestä verkostoyhteistyöstä muotoilun menetélmiä hyödyntäen. Lähteet IPCC 2023. Summary for Policymakers (PDF) [H.-O. Pörtner, D.C. Roberts, E.S. Poloczanska, K. Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., Salonen, A.O. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2022a;24(4):10-27. Euroopan komissio 2021. New European Bauhaus: new actions and funding to link sustainability to style and inclusion.(ec.europa.eu) Haettu 1.11.2023. Keränen, P. 2023. Uusi eurooppalainen Bauhaus! Osallistuvalla TKI-kumppanuudella kohti kestävää hyvinvointia. (PDF) Teoksessa Tulevaisuustyöpajoilla kohti kestävää hyvinvointia.[Linkola, Jussi & Väisänen, Sara (toim.)] Metropolia Ammattikorkeakoulu, 40-43. Haettu 1.11.2023. Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.2.2023. NEB Stewardship Lab — enhancing the role of higher education in New European Bauhaus. Keränen, P. 2022. Stewardship in the New European Bauhaus. Tikissä-blogi 10.5.2022. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 1.11.2023. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/05/10/stewardship-in-the-new-european-bauhaus/ Sipari S & Vänskä N & Lehtonen K & Helenius S & Väisänen S & Harra T 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. OIVA-sarja 50. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Stewardship in the New European Bauhaus
Our planet cannot sustain us with our current way of life; climate change has already disrupted its human and natural systems. According to the newest IPCC report, there is still hope, but swift and decisive actions are needed right now, on all levels, from the individual to local, national and global. Acting now, it is possible to cut the greenhouse gas emissions to half compared to 2019 by the end of this decade [1]. Change is seldom easy—harmonising our living with our planet calls for our collective will and skill. Climate action and sustainable lifestyle must trickle down to our everyday lives. We all need to do our bit and this blog post shares Metropolia’s approach to the topic. Much like the sustainability science approach [2], Metropolia's research, development and innovation (RDI) activities can be characterised as problem-based, transdisciplinary and solution-oriented. They aim to contribute to a fair societal sustainability transition, particularly in the urban Helsinki region contexts. This ambition has led Metropolia to join as a partner in the New European Bauhaus (NEB) initiative [3] that aspires to translate the European Green Deal [4] into a tangible (and positive!) experience for all Europeans to participate in and progress together. The pan-European initiative seeks to facilitate and steer the societal transformation along three inseparable values: sustainability, aesthetics, and inclusion. Conscious action for sustainability transition The concept of stewardship, often defined as the wise and responsible use of natural resources [4], provokes thoughts and ideas for bringing the triad of NEB values to life. In sustainability science, stewardship refers to the active shaping of trajectories of social-ecological change to support resilience and human wellbeing [5], which, in essence, also depicts the core aim of the NEB initiative. As the quest for sustainability expands beyond a top-down implementation of technical expertise, stewardship demands caring: personal, value-based involvement and engagement with the social and ecological processes related to the urban landscape in question. In order to succeed, a stewardship action requires knowledge and learning about how to reach desired outcomes – a well-meaning and decisive action, without a proper understanding of the local systems and their dynamics, may lead to unwanted and harmful environmental or societal effects. On the other hand, even the most caring, well-knowledged, and skillful stakeholders cannot achieve lasting solutions without real agency to influence governance processes.[5] Thus, effective stewardship in urban landscapes calls for care, knowledge, and agency combined. [5,7] Fleshing out the NEB values The three dimensions of stewardship unlock intriguing reflections on the NEB values of sustainability, aesthetics, and inclusion. All three stewardship dimensions have interlinkages with all NEB values and bring practical pointers for the initiative's implementation. For example, the NEB value of aesthetics (but also inclusion and sustainability) can connect inspiringly with the care aspect of stewardship as studies [7,9,10] indicate that the sense of place affects motivations for pro-environmental behaviour. Layering the two frameworks together as one forms a more in-depth picture of the task at hand; the pathfinding for sustainability transitions. Adding the layer of stewardship dimensions to complement the NEB values draws to attention the capacities needed for effective individual and collective actions pursuing sustainability. At the same time, the NEB values describe the aspired characteristics of both the development process and its outcomes. At its best, the developed framework can help harness the resources of Metropolia – its multidisciplinary staff, students, and learning environments – to facilitate, on its part, the needed sustainability transitions in collaboration with the network of partners, ranging from citizens to NGOs, companies and city administrations. In the coming years, this working model can nurture collective and active stewardship to shape our city environments into beautiful, inclusive and sustainable places that support wellbeing in the urban dwellers' daily lives. From paper to action Binding the mentioned two layers together in practical action calls for a well-thought working model. In the ongoing Hytke project, Metropolia develops a Framework for Participatory RDI Partnership that broadens participation and the role of stakeholders towards active partners throughout the RDI process. The participatory RDI partnership underlines that everyone has valuable expertise to share in the knowledge co-production for sustainable wellbeing.[10] The NEB related local collaborative development actions will provide an excellent opportunity for testing the framework in practice. Author Päivi Keränen (MA, PhD candidate) works as a project manager and coordinator of the 'Sustainable urban development' theme at the 'Functional City for People' innovation hub of Metropolia. Designer at heart, she promotes and weaves together practical NEB related initiatives in collaboration with partners from within and outside of Metropolia. In her previous projects, she has had the opportunity to explore the combinations of design and resilience thinking, novel XR technologies, and participatory urban planning processes. Currently, she works as a project specialist in the transdisciplinary Hytke project shaping participatory co-research, development, and innovation activities of Metropolia to boost the sustainable wellbeing in daily lives. She also works with the Circular Green Blocks project applying service design methods in co-developing circular economy solutions suitable for the city block level. References IPCC (2022). Summary for Policymakers [H.-O. Pörtner, D.C. Roberts, E.S. Poloczanska, K. Mintenbeck, M. Tignor, A. Alegría, M. Craig, S. Langsdorf, S. Löschke, V. Möller, A. Okem (eds.)]. In: Climate Change 2022: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [H.-O. Pörtner, D.C. Roberts, M. Tignor, E.S. Poloczanska, K. Mintenbeck, A. Alegría, M. Craig, S. Langsdorf, S. Löschke, V. Möller, A. Okem, B. Rama (eds.)]. Cambridge University Press. Soini, K. (2017). Kestävyystiede–kestävyystutkimuksen uusi paradigma?. Tieteessä tapahtuu, 35(1). European Commission (2021). New European Bauhaus: new actions and funding to link sustainability to style and inclusion. Retrieved April 21, 2022 European Commission (2019). A European Green Deal: Striving to be the first climate-neutral continent. Retrieved April 24, 2022 West, S., Haider, L. J., Masterson, V., Enqvist, J. P., Svedin, U., & Tengö, M. (2018). Stewardship, care and relational values. Current opinion in environmental sustainability, 35, 30-38. Andersson, E., Enqvist, J., & Tengö, M. (2017). Stewardship in urban landscapes. Published in C. Bieling and T. Plieninger, (eds). The Science and Practice of Landscape Stewardship. Cambridge University Press, Cambridge, UK. Enqvist, J. (2017). Stewardship in an urban world: Civic engagement and human–nature relations in the Anthropocene (Doctoral dissertation, Stockholm Resilience Centre, Stockholm University). Enqvist, J. P., West, S., Masterson, V. A., Haider, L. J., Svedin, U., & Tengö, M. (2018). Stewardship as a boundary object for sustainability research: Linking care, knowledge and agency. Landscape and Urban Planning, 179, 17-37. Larson, S., De Freitas, D. M., & Hicks, C. C. (2013). Sense of place as a determinant of people's attitudes towards the environment: Implications for natural resources management and planning in the Great Barrier Reef, Australia. Journal of environmental management, 117, 226-234. Halpenny, E. A. (2010). Pro-environmental behaviours and park visitors: The effect of place attachment. Journal of environmental psychology, 30(4), 409-421. Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N. & Salonen, A. O. (2022) Osallistuvalla TKI-kumppanuudella kohti kestävää hyvinvointia?
Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
Hyvä koulutus on ammattikorkeakoulutoiminnan keskiössä ja yksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteista. Hyvä koulutus tukee työllisyyttä ja kestävää talouskasvua, mutta on myös ensiarvoisen tärkeä keino yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja yksilöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen [1]. Tässä kirjoituksessa kerron, miten Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) edistää kestävää ja osallista tulevaisuutta. Metropolia Ammattikorkeakoulun Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymällä on juuret luovien alojen TKI-toiminnassa. Tällä hetkellä käynnissä on 38 ulkopuolisesti rahoitettua TKI-hanketta, jotka edistävät erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Hyvä koulutus Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Eriarvoisuuden vähentäminen Kestävät kaupungit ja yhteisöt Innovaatiokeskittymän toteuttamat hankkeet jakautuvat eri teemoihin Innovaatiokeskittymässä toteutettavat hankkeet kytkeytyvät eri yhteiskunnallisiiin ilmiöihin ja teemoihin. Hanketyönä syntyvät uudet ratkaisut, toimintamallit ja suositukset tuovat esiin teemoittain erilaisia hyötyjä eri sidosryhmille. Innovaatiokeskittymän teemat ovat kestävä kaupunkikehitys, kulttuurihyvinvointi ja tulevaisuuden työ ja osaaminen. Kestävän kaupunkikehityksen teemassa olemme kehittäneet esimerkiksi osallistavan kaupunkisuunnittelun työkaluja ja menetelmiä XR-teknologiaa hyödyntäen (Augmented Urbans) toimintamalleja kaupungin eri alojen yhteistyöhön kaupunkilaisten terveyden edistämisessä (Healthy Boost). asuinkorttelien kiertotalousratkaisuja (Circular Green Blocks) Kulttuurihyvinvoinnin teemassa käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen taideintegraatiota hyödyntävän musiikkitoiminnan kautta (Uusia säveliä etsimässä) Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja korkeakouluyhteisöllisyyden tukeminen koronan jälkeisessä ajassa (Metkasti Metropoliassa kohti kukoistusta) Tulevaisuuden työn ja osaamisen teemassa käynnissä olevat TKI-hankkeemme edistävät erityisesti nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä (esimerkiksi Re:act, Living Portfolio ja 3AMK entrepreneurship society) luovien alojen yritysten ja yrittäjien koronakriisistä selviytymistä (esimerkiksi Eevi ja Toivo@Tee) ja uuden liiketoiminnan kehittämistä laajennetun todellisuuden teknologioita hyödyntämällä (esimerkiksi Vevent ja Virtual Trade Show). Metropolia ammattikorkeakoulu on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema maahanmuuton vastuukorkeakoulu, joka edistää myös TKI-toiminnan kautta maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista ja työllistymistä. Osaamiskeskus-hankkeessa tavoitteena on ohjata 1400 vieraskielistä ohjauspalvelujen piiriin ja näin edistää osaavan työvoiman löytymistä suomalaisiin yrityksiin ja muihin työantajaorganisaatioihin. New European Bauhaus -kumppanuus nivoo hankkeiden teemat laajempaan kehittäjäyhteisöön New European Bauhaus (NEB) on Euroopan Unionin (EU) aloite, joka toteuttaa EU:n vihreää ohjelmaa, yhdistäen sen osaksi meidän kaikkien arkielämää ja elinympäristöjä. Viime kesänä Metropolia hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna viralliseksi NEB-kumppaniksi. NEB-aloitteella on paljon yhteistä Metropolian Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymään. Molemmat tavoittelevat luovan ja monialaisen yhteiskehittämisen kautta kauniita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä. New European Bauhaus -aloitteeseen liittyvät erityisesti TKI-hankkeemme, joiden tavoitteena on Kestävät kaupungit ja yhteisöt. Nämä hankkeet tuovat kestävän kehityksen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman osaksi ihmisten arkea NEB-aloitteen hengessä. New European Bauhaus -aloite toteutuu pilottiprojektien kautta, joista ensimmäiset viisi valitaan keväällä 2022, ja sen jälkeen seuraavat vuosina 2022-2023. Yhteensä hankerahoitusta aloitteelle on noin 85 M€ [2]. Pilottiprojektit nostavat esille hyviä käytäntöjä kestävään ja osallistavaan tulevaisuuteen. NEB-aloitteen loppuvaiheessa pilottiprojekteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä levitetään eri puolelle Eurooppaa. Paljon muutakin tapahtuu NEB-aloitteessa, kuten ensi kesällä 2022 järjestettävä NEB-festivaali [3] sekä vuotuisten NEB-palkintojen myöntäminen [4]. Tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kestävän ja osallistavan tulevaisuuden rakentajille - asiantuntijoille, päättäjille ja kaupunkilaisille. Kirjoittaja Mona Roman (TkT) työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan tutkimusintressejä ovat avoin innovaatiojohtaminen ja -strategia, erityisesti alueellisen älykkään erikoistumisen osallistava prosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Lähteet OECD. Measuring Well-being and Progress: Well-being Research (OECD.org). (viitattu 25.3.2022) Euroopan komissio (2021). New European Bauhaus: new actions and funding to link sustainability to style and inclusion (ec.europa.eu) (viitattu 15.3.2022) Euroopan komissio (2022). The Festival of the New European Bauhaus (ec.europa.eu). (viitattu 15.3.2022) Euroopan komissio (2021). European Commission announces the New European Bauhaus prize winners. (ec.europa.eu) (viitattu 15.3.2022) Metropolia on mukana Brysselissä NEB-festivaaleilla 9-12.6.2022 sekä Espoossa järjestettävässä Eurocities-vuosikonferenssissa 8-10.6.2022.