Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: MOTIIVI-hanke

Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
8.10.2020
Jouni Piekkari

Nuorten ohjaaja, mietitkö mistä saisit nopeasti kättä pidempää nuorten aikuisten tulevaisuusohjaukseen? Miten luoda innostavaa ja nuorten arjen kokemuksista kumpuavaa toimintaa, jossa käsitellään leikillisesti nuoria itseään kiinnostavia tärkeitä teemoja? Onko sinulla ja nuorilla aikakin kortilla, etkä saa tieteellisistä artikkeleista apuja tähän hätään? Tulevaisuusohjauksessa ihmiselle annetaan ajattelun ja toiminnan välineitä, joiden avulla hän pystyy jäsentämään tulevaisuutta koskevia odotuksiaan varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin rakentamaan kykyä nähdä itsensä tulevaisuudessa, osana yhteisöä ja ympäristöä. Se vaikea ensimmäinen askel Kun luodaan toimintamalleja nuorten tulevaisuusohjauksen tukemiseksi, on hyvä muistaa, että pienet askeleet johtavat suurempaan muutokseen. Monille nuorille ensimmäisen askeleen ottaminen jo tänään on Se Suurin Haaste. Toimintamalleihin voikin leipoa sisään “takamukset penkistä” -ajatuksen, joka puskee ryhmätoiminnan aikana nuoret tukemaan toisiaan oman elämän parantamiseen - puheesta toimintaan. Tulevaisuusohjauksessa nuorten itsereflektiivisyyttä tuetaan antamalla mahdollisuus valita käsiteltäväksi itselleen tärkeitä teemoja. Tulevaisuusohjaaja tarvitsee yhtä lailla tukea päästäkseen alkuun. Nuoria ohjaavan ammattilaisen työtä voi helpottaa luomalla valmiita esimerkkikokonaisuuksia eri aihepiireistä. Harjoitteiden ohjauksen yksityiskohtainen esittely ja niihin liittyvät tukimateriaalit saadaan verkosta. Näin voidaan tukea erityisesti kiireisten tai aloittelevien ohjaajien työskentelyä. Välineitä ohjaustilanteisiin verkosta Ohjaaja voi etsiä nopeaa apua ohjaamistilanteisiin MOTIIVI – nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeen harjoitepaketista (PDF). Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia 16-29-vuotiaita nuoria auttaa tunnistamaan ammatillisen kasvunsa edistäjiä ja esteitä suunnata toimintansa kohti realistisia, ammatillisia tavoitteita (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019). Menetelmät koottiin verkosta helposti saatavilla olevaksi ohjaajan harjoitepaketiksi, joka soveltuu selkeine ohjeineen monille käyttäjille. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018b). Niiden avulla esimerkiksi opiskelun alkuvaiheessa olevat sosionomiopiskelijat ovat päässeet hyvin ja turvallisesti liikkeelle ryhmien kanssa työskentelyssä. Ryhmätoiminnan mallia kehitettiin Stadin Ammattiopiston nuorten työpajoilla, joihin nuoret tulevat useimmiten kolmen kuukauden työkokeilujaksolle. Eri pajoilla voi tutustua esim. media-alaan, puutyöalaan ja kahvilatoimintaan. Työtoiminnan ohessa nuori saa ohjausta opiskeluun ja työhön hakeutumisessa tai muihin elämän haasteisiin (Helsingin kaupunki 2019). Ryhmätoimintamallissa kiinnitetään huomiota voimavarojen ja innostuksen aiheiden tunnistamiseen ennen ongelmien esille ottamista. Mallissa korostetaan myös turvallisen vertaisryhmän synnyttämistä ja ryhmän itsenäistä toimintaa toistensa tukena (Piekkari 2019). Koska nuorten taustat, kiinnostukset ja ilmaisutavat ovat hyvin yksilöllisiä, mallissa käytetään monimuotoisia vaihdeltavissa olevia työtapoja. Mallissa kannustetaan neuvottelemaan työtavoista yhdessä nuorten kanssa ja valitsemaan ryhmälle ja yksilölle sopivia tapoja työskennellä. Menetelmät voivat olla pelillisiä digitaalisia verbaalisia tai taiteellisia. Myös yksilö- ja pienyhmätyöskenetely vaihtelevat harjoitepaketin menetelmissä. Mallia kehitettäessä pyydettiin nuorilta jatkuvaa palautetta ja kehittämisideoita. Tätä yhteiskehittämisen tapaa kannattaa jatkaa, vaikka käyttäisi valmista paketin runkoa. Tämä tukee nuoren itsereflektiivisyyden kehittymistä. Harjoitepaketti koostuu eri teemoja käsittelevistä 2-3 tunnin viikottaisista ryhmätoimintatuokioista, joiden avulla osallistuja voi pohtia vertaisryhmänsä kanssa omia vahvuuksiaan osaamistaan tulevaisuuden opiskelu- ja urasuunnitelmia arjen hallintaa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. FUTU-hanke juurruttaa Motiivin menetelmiä Motiivi-hanke saa jatkoa Metropolia Ammattikorkeakoulun Creating Positive Future - FUTU -hankkeessa, jossa Motiivissa kehitettyjä menetelmiä levitetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kanssa tehtävään työhön. Työssä on sukupuolisensitiivinen ote. Menetelmiä sovelletaan erityisesti maahanmuuttajatyttöjen osallisuutta vahvistavaan työhön sekä palveluihin huonosti kiinnittyvien nuorten miesten kanssa työskentelyyn. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020) MOTIIVI-hankkeessa kehitetyt mallit ja Creating Positive Future FUTU -hankkeessa juurrutettavat työtavat sopivat soveltaen myös esimerkiksi ikääntyvien kanssa työskentelyyn ja ammatilliseen valmennukseen. Ohjaajilta eri seminaareissa saadun palautteen mukaan menetelmät toimisivat muillekin kuin nuorille. Esimerkiksi eläkeikäänsä suunnittelevat hyötyvät ryhmämenetelmistä, jotka nostavat yhteistuumin esiin elämän haasteita ja unelmia, hyvinvoivan ja yhteisöllisemmän eläkeiän pohdintaan. Miltä parempi vanhuus näyttäisi maailman megatrendien valossa? Menetelmiä voi soveltaa luovasti myös lapsille ja jopa varhaiskasvatuksen tuokioihin. Kohtauttamisen hengessä vaikkapa eri-ikäiset voivat pohtia tulevaisuutta yhdessä ja tuoda ideointiin oman erilaisen kokemuksensa. Ehkä itsekin ohjaajana voit heittäytyä pohtimaan omaa ihan oikeasti ihanampaa tulevaisuuttasi? Nuoret arvostavat, jos uskaltaudut jakamaan myös omia unelmiasi. Lähteet Helsingin kaupunki 2019. Stadin ammattiopisto, nuorten työpajat. Osoitteessa: <https://www.hel.fi/ ammatillinen/fi/haussa-nyt/ennen_ammatillista_koulutusta/nuorten-tyopajat>; luettu 13.6.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018b. Tulevaisuuden urapolut. Kepeli - kotoutumista kehollisilla ja pelillisillä menetelmillä. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019. MOTIIVI: Nuorten tulevaisuusohjauksen uudet menetelmät. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020. Creating Positive Future - FUTU. Piekkari, Jouni (2019): Kokka kohti elämää. Motiivi ryhmätoiminnan malli. Teoksessa: Hämäläinen A., Ipatti A., Raatikainen E. (Eds.). (2019). Nuorten tulevaisuusohjaus - monta tietä tulevaan, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Suomen setlementtiliitto 2019. NäytönPaikka. Tulevaisuusohjaus. Työkaluja ja tehtäviä erilaisia tulevaisuuksia varten. Turun yliopisto 2014. Turun yliopisto 2014. Mitä on tulevaisuusohjaus? Kirjoittaja Jouni Piekkari (FM), lehtori. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi.

Lue lisää

Tulevaisuutta rakennetaan tänään
18.6.2019
Eija Raatikainen

Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantatutkimuksen mukaan [1] vuonna 1997 syntyneistä lapsista suurin osa voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Osalla lapsista on kuitenkin ollut hyvinvointia haastavia riskejä elämässään, sillä esimerkiksi psykiatrisen diagnoosin oli tutkimuksen mukaan saanut noin viidesosa (20,7 %). Myös rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Tulevaisuutta hahmottelemassa Nuori voi kokea tulevaisuuden innostavaksi ja kiehtovaksi — tai uhkaavaksi ja pelottavaksi. Ihminen yrittää kokemansa pohjalta sopeutua tulevaan tai toimia itse aktiivisesti toivomansa tulevaisuuden luomiseksi. (Rubin & Kaivo-Oja 2010.) Framerin (2003) tutkimuksen mukaan positiivisella asennoitumisella tulevaisuuteen on todettu olevan vaikutusta siihen, kuinka paljon nuoret kokevat psykologisia ja sosiaalisia haasteita. Nuoret, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen negatiivisesti kokevat enemmän haasteita. Nuoruuteen ja nuoren identiteetin muodostamisen kehitystehtävään liittyy oleellisesti tulevaisuussuuntautuneisuus (Future orientation). Tämä tarve tulevaissuuntautuneisuuteen on samansuuntaista kulttuurista tai yhteiskunnasta riippumatta (Framer 2003). Tulevaisuusorientaatiolla tarkoitetaan aktiivista ja tietoista tulevaisuuden haltuunottoa (Heinonen, Ruotsalainen & Kurki 2012). Tulevaisuuden ohjausmenetelmät ja välineet MOTIIVI-hankkeessa on kehitetty tulevaisuussuuntautuneita ohjausmenetelmiä yksilö- ja ryhmäohjauksen tarpeeseen. Tulevaisuusorientaatiota on lähestytty kolmen ohjaavan kysymyksen kautta. Nämä ovat "Kuka minä olen?", "Mitä minä osaan?" ja "Mihin minä pystyn?". Kysymykset sisältävät ajatuksen identiteettityöstä, itsensä hahmottamisesta suhteessa muihin ihmisiin ja maailmaan. ”Mitä minä osaan” -kysymyksellä herätellään ajattelemaan omia taitoja, myös sellaisia joista nuori ei välttämättä ole tietoinen, tai ei osaa nimetä niitä taidoikseen. Taidot tuodaan esille, ja ne integroituvat osaksi sitä, kuka minä olen. Minä pyritään näkemään positiivisessa, osaavassa valossa. Kysymys ”Mihin minä pystyn?” nostaa esille myös terveysnäkökulman. Mikä on toimintakykyni? Kuinka voin? Kuinka huolehdin terveydestäni, unesta, mielen hyvinvoinnista? Näiden kolmen kysymyksen valossa luodaan omaa suhdetta tulevaisuuteen. Minusta tulee pystyvä, osaava ja toimintakykyinen nuori, joka uskaltautuu hahmottelemaan tulevaisuuttaan. Nuori tarvitsee avukseen kunnioittavaa, aikaa-antavaa ja läsnä olevaa ohjausta (Raatikainen 2018a; 2018b). Hankkeessa kehitetyt (ryhmä)ohjausmallit mahdollistavat tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen ja vahvistavat ammattilaisten mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työelämävalmiuksia. Lisätietoja menetelmistä ja toimenpiteistä hankkeen webbisivuilta. Lähteet Framer, G. L. 2003. The Dimensionally of Youths’ Oriented Interest. Journal of Social Service Research, 29:2, 1 - 40.   Heinonen, S., Ruotsalainen, J. & Kurki, S. 2012. Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu e-julkaisuja 4/2012. Turun Yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. MOTIIVI - nuorten tulevaisuussuustyöskentelyn uudet menetelmät. https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/motiivi/ Raatikainen, E.2018a. Nuoren identiteetin rakentaminen kohtaamisessa. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. Osoitteessa http://kohtaanuori.metropolia.fi/ . Luettu 2.6.2019. Raatikainen, E. 2018b. Ohjaavia kysymyksiä nuoren sisäisen motivaation herättämiseksi. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. http://kohtaanuori.metropolia.fi/ Rubin, A. & Kaivo-Oja, J. 1999. Towards a futures-oriented sociology. Journal International Review of Sociology. Revue Internationale de Sociologie. Volume 9, 1999 - Issue 3. Osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03906701.1999.9971322?journalCode=cirs20.Luettu 11.4.2019. Tulevaisuusohjaus 2019. Osoitteessa http://tulevaisuusohjaus.fi . Luettu 11.5.2019. [1] ”Suomi lasten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten elämänkulkua täysi-ikäisyyteen asti. Raportissa tarkastellaan lasten hyvinvointia usealla ulottuvuudella: koulumenestys, somaattinen ja psyykkinen terveys, kuntoutus, lastensuojelu ja rikollisuus. Lasten hyvinvointia peilataan suhteessa perheen tilanteisiin, kohortin vanhempien sosioekonomisten, terveydellisten ja perhesuhdetilanteiden kautta. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkastellaan myös alueellisesti, lähialueen kautta, maakuntatasolla, sekä kaupunki–maaseutu-luokitteluin. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantatutkimukselle” https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y [2] (Social Work in the Digital Age - How Digital Developments and Digital Inequalities Shape Modern Discourse in Social Work Theory and Practic https://web.fhnw.ch/plattformen/hsa-summerschool)  

Lue lisää