Tikissä

Useissa tutkimuksissa on tunnistettu liikunnan merkittävä rooli sairauksien hoitamisessa ja kuntoutumisessa (1, 2). Siitä huolimatta sen rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluita on edelleen vähäinen.  Liikunnan positiiviset vaikutukset väestön terveyteen Liikunnalla voidaan ennalta ehkäistä useita sairauksia, lievittää masennuksen ja ahdistuksen oireita, edistää aivojen toimintaa sekä ennalta ehkäistä kaatumisia. Tällä hetkellä kuitenkin joka kolmas eurooppalainen liikkuu liian vähän suhteessa suosituksiin. Mikäli liikuntasuositukset täyttyisivät, olisivat vaikutukset terveyteen ja sairastavuuteen merkittävät. Arvioiden mukaan riittävällä liikunnalla saataisiin Euroopassa estettyä muun muassa 10 000 ennenaikaista kuolemaa ja 11,5 miljoonaa sairastumista (ei-tarttuvat) seuraavien 30 vuoden aikana. (1.)  Kansainvälisellä tasolla tutkimusta ja kokeiluita liikunnan hyödyntämisestä osana eri sairauksien hoitoa on runsaasti. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut erilaisten ohjelmien ja interventioiden huono dokumentointi, joka vaikeuttaa niiden jatkokäyttöä ja hyödyllisyyden arviointia. Oman haasteensa muodostaa myös vaihtelevasti käytetty terminologia (3).  Ratkaisuja väestön liikkumattomuuteen on pyritty löytämään jo 1990-luvulta alkaen. Yhtenä ratkaisuna on esitetty terveydenhuoltojärjestelmän hyödyntämistä, sillä se tavoittaa valtaosan väestöstä ja näin ollen sillä nähdään olevan merkittävä potentiaali vaikuttaa liikkumattomuuden aiheuttamiin haittoihin (mm. 4, 5, 6). Fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten liikkumisresepti ja liikuntaneuvonta (2, 4), joiden käytöstä WHO (2) ja EU (2019) ovat asettaneet ohjaavia suosituksia terveydenhuollolle. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on jo yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2013 asettanut tavoitteeksi liikunnan nostamisen osaksi terveyden edistämistä ja sairauksien ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta (7). Lisäksi kansainvälisissä lähteissä on ehdotettu yhdeksi keinoksi sitä, että jokaisen terveydenhuoltokäynnin yhteydessä potilaalta kysyttäisiin hänen liikuntatottumuksistaan (6).   Lääkärin määräämä liikkumisresepti Suomessa liikkumisresepti kehitettiin kansainvälisten kokemusten innoittamana. Nykyään menetelmä on liikuntaneuvonnan työväline, joka on tarkoitettu liikunnan puheeksi ottamiseen kaikille terveydenhuollon ammattilaisille (8). Ilmiön ratkaisemiseksi tehdyssä pitkäjänteisessä kehitystyössä liikkumisreseptin kautta muotoutui nykyinen liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan liikuntaan liittyvän kokonaisvaltaisen elintapaohjauksen polkua, jonka Suomessa toteuttaa kunnan liikuntapalvelut. Terveydenhuollon rooli palveluketjussa on erityisesti tunnistaa ja ohjata eteenpäin terveytensä kannalta liian vähäisesti liikkuvia asiakkaita. (9) Haasteet monialaisten palvelupolkujen kehityksessä Monialaisten palvelupolkujen kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut mutkatonta. Sotikov (10) tarkasteli kirjallisuuskatsauksessaan lääkärin määräämän liikkumisreseptin käyttöä estäviä ja edistäviä tekijöitä terveydenhuollossa. Katsauksen mukaan liikkumisreseptin käyttöä estävät useat yhteiskunnalliset, johtamiseen, lääkäriin ja asiakkaaseen liittyvät tekijät, joista yksi merkittävimpiä on liikkumisreseptin tunnettavuus (10). Käyttöä estävät myös haasteet työmenetelmissä ja käytänteissä sekä lääkäreiden liikkumisreseptien määräämiseen liittyvät osaamisen ja itseluottamuksen puute.  Kuvio 1. Useat tekijät vaikuttavat liikkumisreseptin käytön onnistumiseen. Tarvitaankin toimia, kuten liikuntaneuvontaan liittyvien ohjeistuksien, käytänteiden, menetelmien ja vastuiden selkiyttäminen ja kehittäminen, joiden avulla monialaiset palveluketjut integroituvat osaksi terveydenhuoltoa myös liikuntaneuvonnan osalta (10).  Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta onkin tunnistettu tarve yleisesti palveluketjujen hallinnalle ja kehittämiselle (11). Toimiva palveluketju mahdollistaa asiakasryhmälle sujuvan ja saumattoman kokonaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa, josta asiakas saa oman tarpeensa mukaiset eri alojen palvelut jouhevasti. Oikein toimiessaan palveluketjut parantavat paitsi asiakkaan hoitoa ja terveyttä, myös työn tuloksellisuutta, kun resurssit kohdistuvat mielekkäästi.  Liikunnan potentiaali osana sosiaali- ja terveyspalveluita on toistaiseksi alihyödynnetty ajassa, jossa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, joilla on mahdollista vähentää palvelutarpeen kysyntää kasvattamalla suomalaisten terveyttä.  Aloitteita liikuntapalveluiden hyödyntämisestä osana sairauksien ennaltaehkäisyä on kuitenkin tehty Suomessa jo aloitteita. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle (12) syyskuussa 2023 tehdyssä valtuustoaloitteessa on jo muun muassa ehdotettu UKK:n liikkumisreseptin käyttöönottoa sekä liikuntaneuvojien lisäämistä osaksi hyvinvointialueen henkilökuntaa. Hyvinvointialue on aloittanut selvitykset siitä voisiko liikkumisreseptiä hyödyntää avopalveluissa ja jo olemassa olevaa yhteistyötä kuntien liikuntapalveluiden kanssa on alettu vahvistamaan. (12) Tulevaisuudessa monialainen yhteistyö on ratkaisu siihen, että liikunnan terveyttä edistävä potentiaali saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä osana terveydenhuollon käytänteitä (7).  Saara Sotikov on terveydenhoitaja, joka valmistui syksyllä 2023 Metropolia ammattikorkeakoulusta Terveysalan palveluiden ja liiketoiminnan johtamisen koulutuksesta (YAMK). Hän yhdistää terveydenhoito- ja liikunta-alojen asiantuntijuutta edistääkseen liikunnan integroitumista osaksi sairauksien hoitopolkuja. Lotta Kuosmanen (SH ylempi AMK, AmO, väitöskirjatutkija) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueen ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa.  Lähteet OECD & WHO 2023. Step up! Tackling the Buren of Insufficient Physical Activity in Europe (PDF) WHO 2018a. Global action plan on physical activity 2018-2030. More active people for a healthier world (PDF). Hansford, H. J., Wewege, M. A., Cashin, A. G., Hagstrom, A. D., Clifford, B. K., McAuley, J. H., & Jones, M. D. (2022). If exercise is medicine, why don’t we know the dose? An overview of systematic reviews assessing reporting quality of exercise interventions in health and disease. British journal of sports medicine, 56(12), 692-700 (bjsm.bmj.com/). WHO 2018b. Promoting Physical Activity in the Health sector. Currect status and success stories from the European Union Member States of the WHO European Region (PDF). Vuori, Ilkka & Lavie, Carl & Blair, Steven 2013. Physical Activity Promotion in the Health Care System (mayoclinicproceedings.org). Mayo Clin Proc. 88 (12). 1446–61. Khan, Karim & Thompson, Angela & Blair, Steven & Sallis, James & Powell, Kenneth & Bull, Fiona. & Bauman, Adrian 2012. Sport and exercise as contributors to the health of nations (sciencedirect.com). Sosiaali- ja terveysministeriö 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (metropolia.finna.fi). UKK-instituutti 2020. Mikä on liikkumisresepti? (ukkinstituutti.fi) Päivitetty. 30.10.2020. Leppä Heidi & Nirhamo Essi & Karapalo Inna & Kivimäki Sari 2022. Liikkuva aikuinen: Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022. Liikkuva aikuinen -ohjelma (PDF). Sotikov, Saara 2023. Lääkärin määräämän liikkumisreseptin käyttöä estävät ja edistävät tekijät terveydenhuollossa (theseus.fi) Joronen, H.,  Kivelä, J., Käsmä, L., Halin, J., Heikkinen, E., Hukari, H., Raunio. U., Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Palveluketjut ja tietojohtaminen : Kansalliset ja alueelliset kehittämistarpeet -nykytila. (julkari.fi) LUVN 2023. Vastauksen antaminen valtuutettu Felipen ja 18 muun valtuustoaloitteeseen nro 1/2023 Liikkumisreseptin käyttöönotto ja liikuntaneuvojien lisääminen henkilöstörakenteeseen hyvinvointi- ja terveyskeskuksissa. (luhva-d10julk.oncloudos.com)