Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tikissä-blogin vuosi 2020
18.12.2020
Milla Åman Kyyrö

Tikissä-blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tuloksia esiintuova alusta, jossa vuonna 2020 julkaistiin kymmenittäin yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia eri aiheista. Tikissä-blogin vuoden 2020 yhteensä 48 suomenkielistä julkaisua on koottu alle teemoittain. Ne tarjoavat käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi! Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste? Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Näkökulmia innovaatioihin Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa? Tarkkaile innovaatioitasi On luovuuden aika Arjen innovaatioita - arki 2.0 Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa Luovien alojen kehittäminen DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet Painovoimaa! Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa? Älyliikenteen kehittäminen Mikä ihmeen liikennelaboratorio? Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanketyö Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti? Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria? Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori? Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden? Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020 Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla Yrittäjyyttä tukeva hanketoiminta Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Luovuus voimavarana työelämässä Kansainvälisyyden kehittäminen Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla Näkökulmia viestintään ja markkinointiin Kirjoittamisen kynnyksistä Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta Hankeviestintä ja medianäkyvyys Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia Kirjoittajakutsu vuodelle 2021 Tikissä-blogin julkaisuvuosi 2021 käynnistyy tammikuun puolivälissä. Blogimerkintöjä julkaistaan vähintään kerran viikossa, pääjulkaisupäivä on torstai. Tarvittaessa toimituskunta voi harkintansa mukaan julkaista useammankin kirjoituksen viikossa. Pääasiallisesti sisältö on suomenkielistä. Mikäli olet Metropolia-yhteisön jäsen ja sinulla on blogin teemaan soveltuvaa aineistoa tarjottavana, ota yhteys Tikissä-blogin toimituskuntaan. Yhteystiedot ja blogijulkaisujen kirjoittamisen perusohjeet löytyvät sivuston oikeasta palstasta.

Lue lisää

Metropolian TKI-toiminnan arviointi
11.9.2018
Susanna Näreaho, Jatta Jussila-Suokas, Jari Konttinen, Kyösti Väkeväinen ja Saara Gröhn

Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (myöhemmin TKI-toiminta) arvioitiin keväällä 2018. Ulkopuolisin silmin nähtynä suunta on nyt oikea, kun pirstaleista ja hajanaista toimintaa on koottu sekä teemoittain yhteen mm. Innovaatiokeskittymiin että organisaatiorakenteeseen helpommin johdettavaksi kokonaisuudeksi. Parannettavaa löytyi mm. metropolialaisten osaamisen järjestelmällisessä tunnistamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä sekä kumppanuuksien hoitamisessa. Miksi? Arviointi on osa TKI-toiminnan laadunhallintaa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tilannekuva TKI-toiminnan laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä löytää toimintatapojen vahvuudet ja heikkoudet, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Kuka? Kolmen ammattikorkeakoulun (Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian) yhteistyön hengessä arviointiryhmään osallistuivat Laurean vararehtori (TKI) Kyösti Väkeväinen ja Haaga-Helian innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas. Korkeakoulumaailman ulkopuolista näkemystä toi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttinen. Metropoliasta arvioinnin yhteyshenkilönä toimi erityisasiantuntija Susanna Näreaho ja arviointiryhmän avustajana oli Laurean suunnittelija Saara Gröhn. Ulkoisen arviointiryhmän tukena toimi joukko Metropolian asiantuntijoita, jotka suunnittelivat arviointia, tuottivat ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osallistuvat myös tulosten toimeenpanoon. Miten arviointi tehtiin? Arviointiryhmä tarkasteli toimintaa yhdeksästä näkökulmasta soveltaen EFQM-mallia, joka on laajasti käytetty organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Nämä yhdeksän näkökulmaa olivat: strategia kumppanuudet vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja resursointi organisoituminen, roolit, vastuut TKI-prosessi ja sen johtaminen mittarit ja raportointi viestintä, tulosten hyödyntäminen, kytkentä opetukseen ja osaamisen kasvu laatu: avoimuus, hyödynnettävyys, eettisyys ja tietosuoja TKI-toiminnan kehittäminen Kuhunkin yhdeksään näkökulmaan arviointiryhmä esitti nipun kysymyksiä, joihin haettiin vastauksia tilastoista, raporteista, Metropolian intranetin materiaaleista, keskusteluista ja haastatteluista. Näiden lisäksi tehtiin kysely osalle Metropolian henkilökuntaa sekä kaikille tunnistetuille TKI-toiminnan yhteistyökumppaneille. TKI-toiminnan tilanne ja kehitysehdotukset Metropolian TKI-toiminnan kehityssuunta on pääosin hyvä. Kaikista arvioiduista osa-alueista löytyi hyviä malleja tai toimintatapoja, jotka kannattaa säilyttää tai joita kannattaa jopa vahvistaa. Myös kehitettävää löytyi, sekä helposti toteutettavia pieniä asioita, että suurempia periaatteellisia tai toimintakulttuurin muutokseen liittyviä. Innovaatiokeskittymät, joihin on koottu tietyn ilmiön tai yhteiskunnallisen haasteen ympärille eri alojen erilaisia toimijoita, tunnistettiin hyväksi malliksi vähentämään toiminnan pirstaleisuutta ja hajanaisuutta. Toisaalta, Innovaatiokeskittymiin liittyvien yhteistyökumppanuuksien hallintaa tulisi parantaa. TKI-toiminnan kokonaisuuteen tuo ryhtiä ja hallittavuutta vuosittainen kehityssuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa Metropolian johtoryhmän jäsen. Mutta miten varmistetaan, että opetuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan koko Metropolian tulostavoitteet välittyvät myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja miten niissä onnistumista mitataan? Henkilöstön osaamisen tunnistamisessa esimiehillä ja kehityskeskusteluilla on merkittävä rooli. Metropolian koko henkilöstön kaiken osaamisen järjestelmällinen tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tulisi näkyä strategisesti nykyistä merkittävämpänä kokonaisuutena, josta vastaisi johtoryhmään kuuluva henkilöstön kehittämisjohtaja. Toimintakulttuurin muutos entistä avoimemmaksi on tunnistettu ja se näkyy mm. Metropolian yhteisissä TKI-toiminnan ohjeissa. Erityisesti TKI-ympäristöjen ja infrastruktuurien (eli erilaisten laitteiden, laboratorioiden, testiympäristöjen, osaamisverkostojen ja virtuaalisten kokonaisuuksien) johtamista tulisi kuitenkin vahvistaa huomioiden yhteiskäytön ja avoimuuden tavoitteet. TKI-toiminnan prosessi on tunnistettu ja kuvattu ja sen omistaa TKI-johtaja. Toimintatapaa tulisi vahvistaa selkeillä päätöksentekovaiheilla (kuka päättää esim. projektin toteuttamisesta ja millä kriteereillä) ja niin, että prosessi kattaa kaikki Metropolian TKI-hankkeet. Toiminnasta raportoidaan erityisesti laadullisilla kuvauksilla (mm. tarinalliset TKI-uutiskirjeet), mutta päätöksentekovaiheilla vahvistettuun TKI-prosessiin tulisi kytkeä yksinkertainen numeerinen mittaristo ja raportointi. Tämä helpottaisi myös kokonaisvaltaista TKI-toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kirjoittajat Jatta Jussila-Suokas, CLIC Innovation Oy Jari Konttinen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kyösti Väkeväinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu Susanna Näreaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu  

Lue lisää