Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: liikkuminen

Liikkuminen ja ravinto – seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä
http://Ryhmä%20senioreja%20huomioliiveissä%20palloiluhallissa%20tekonurmella%20venyttelemässä.
7.3.2023
Mikko Julin, Merja Lahdenperä & Matti Tynjä

Suomalaisen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Hyvinvointi- ja liikunta-alan yritykset voivat tarjota senioreille heidän hyvinvointiaan tukevia palveluja, jotta yhä useampi yli 65-vuotias pysyisi liikuntakykyisenä, omatoimisena ja pärjäisi vireänä kotonaan mahdollisimman pitkään. Mitä hyvinvointi- ja liikunta-alan yritysten kannattaa huomioida senioreiden liikkumisesta ja ravitsemuksesta lähtiessään suunnittelemaan palveluitaan tälle asiakasryhmälle? Oma koti on tärkeä Senioreilla tarkoitetaan perinteisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Heitä on Suomessa lähes 1 300 000 eli 23% väestöstä. Tällä hetkellä 75-vuotiaita tai vanhempia on yli 570 000, joista 91% asuu omassa kodissaan. Kotona asuvista senioreista valtaosa, 75%, asuu itsenäisesti. (1) Heidän pitää selvitä kotioloissaan arkiaskareista. Yli 65-vuotiaista suomalaisista moni on yhä hyvässä fyysisessä kunnossa. Hyvä kunto on yksi syy sille, miksi 65-75-vuotiaita on alettu kutsua myöhäiskeski-ikäisiksi. Hyvinvointia liikkumalla Viime aikoina on keskusteltu ahkerasti siitä, että suomalaiset eivät harrasta riittävästi liikuntaa terveytensä ylläpitämiseksi. Mutta tarvitseeko kaikkien edes harrastaa liikuntaa? Ei tarvitse. Fyysinen aktiivisuus on läsnä 24/7 ja liikunta on vain yksi sen alakategorioista. Fyysistä aktiivisuutta on yhtä hyvin kaupassa käynti, pihan lumityöt kuin sieniretki lähimetsään. Viiden kilon kauppakassi painaa saman verran kuin viiden kilon käsipaino. Jos tavoitteena on aktivoida vähän liikkuvia senioreita, tulisi tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin kuntosalilla rehkimistä tai ohjattuja liikuntaryhmiä. Ihmiset tuppaavat tekemään sitä, mikä on heistä mukavaa. Motivaatiota sosiaalisesta vuorovaikutuksesta Yli 65-vuotiaille kannattaa järjestää monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja. Yleisesti ottaen yhdessä toimiminen motivoi liikkumaan. Sosiaalinen kanssakäyminen ja rupatteluhetket ovat tärkeitä motivaation lähteitä. Siksi esimerkiksi joukkuelajien harrastamisen mahdollisuuksia senioreille pitäisi olla tarjolla enemmän. Joukkuelajeissa yhdistyvät hauskuus ja yhdessä tekeminen.  Tapaamisiin ei voi olla lähtemättä, koska kaveritkin tulevat paikan päälle. Myös yhteiset ateria- ja välipalatuokiot tuovat seniorin elämään kaivattua sisältöä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteisten ruokahetkien mahdollistaminen esimerkiksi liikunnallisten harrastusten ja palveluiden yhteyteen tukevat seniorin monipuolista ravitsemusta. Laadukas ravitsemus pitää vireänä Hyvä ravitsemustila, jossa ravintoaineiden saanti vastaa tarvetta, ehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista. Erityisesti se parantaa vireyttä ja elämänlaatua sekä auttaa pitämään yllä hyvää toimintakykyä. Ikääntymisen myötä menetetään helposti lihaskudosta ja -voimaa, joiden ylläpito vaatii lihasten käytön lisäksi riittävää energiansaantia ja proteiineja, elimistön rakennusaineita. Ikääntyneen janon tunne heikkenee, kylläisyys aterioiden yhteydessä tulee nopeammin ja monet ruoan sisältämät suojaravintoaineet imeytyvät huonommin. Tämän vuoksi riittävästä nesteen saannista sekä aterioiden monipuolisuudesta kannattaa erityisesti huolehtia. Riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi suositellaan yli 75-vuotiaille D-vitamiinilisää ympäri vuoden. (2) Säännöllinen ateriarytmi tukee painonhallintaa Yli 70-vuotiaan seniorin ei yleensä tarvitse laihduttaa, vaan pyrkiä ylläpitämään painoa. Mikäli energiankulutuksen lisääntyessä liikunnallisen harrastuksen myötä paino alkaa tahattomasti laskea, kannattaa ateriarytmiä tarkistaa. Säännöllisten aterioiden ja välipalojen myötä energiansaanti on helpompi pitää tarvetta vastaavana. Aterioita ja välipaloja on hyvä nauttia säännöllisesti 2-4 tunnin välein. Päivän proteiinit on hyvä jakaa useammalle aterialle. Jokaiselle aterialle - myös välipalalle - kannattaa lautasmallia noudattaen ottaa mukaan jotain värikästä (kasviksia, marjoja, hedelmiä) jotain proteiinipitoista (esimerkiksi kalaa, kanaa, maito- tai soijavalmistetta, pähkinöitä) sekä mielellään kuitupitoista hiilihydraatin lähdettä, kuten täysjyväviljaa. Tärkeintä että ruoka on mieleistä, sen saa nauttia kiireettä viihtyisässä ympäristössä ja parhaimmillaan myös hyvässä seurassa. Seniorit – potentiaalinen asiakasryhmä yrittäjille Senioreiden hyvinvointi koostuu ihan samoista asioista kuin kenen tahansa kansalaisen hyvinvointi. Tarvitaan terveellinen ja ravitseva ruoka, hyvä ja laadukas uni sekä säännöllinen liikunta, sosiaalista verkostoa unohtamatta. Kun nämä ovat kunnossa, mielikin voi hyvin. Kun yrittäjä haluaa tarjota omia palveluitaan senioreille, kannattaa palveluita miettiä paljon laajemmin kuin esimerkiksi ruuhkavuosien paineessa elävälle keski-ikäiselle. Tämän päivän seniori on tarkka ja vaativa palveluiden suhteen, käytettävissä on ehkä enemmän rahaa, mutta ei kuitenkaan tuhlattavaksi asti. Aikaakin on enemmän ja siitä halutaan nauttia. Palvelun tarjoajan kannattaisi miettiä, miten eri osa-alueet yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Halutaanko tarjota sitä mitä muutkin tarjoavat vai jotain erilaista? Melontaretki toimii hyvänä esimerkkinä palvelupaketista, jossa fyysinen tekeminen, yhteiset elämykset ja kokemukset sekä sosiaalisuus ovat mukana. Kun fyysinen kokemus on takanapäin, nautitaan yhteinen lounas. Retkeen kuluu asiakkaiden toiveista riippuen 2-5 tuntia. Suin päin ei kuitenkaan kannata lähteä konseptoimaan isoja kokonaisuuksia. Yrittäjälle tärkeintä on löytää oma kohderyhmänsä, kartoittaa tarpeita sekä tarjota ja kokeilla ideoita matalalla kynnyksellä. Senioreiden luottamus luodaan ajan kuluessa, toiveita kuunnellen. Huonosti toimivat palvelut voi heittää romukoppaan ja ideoida rohkeasti uutta. Kun palveluntarjoaja on saavuttanut senioreiden luottamuksen, saa heistä pitkäaikaisia asiakkaita. Omassa kodissaan asuva hyvinvoiva seniori on nyt ja tulevaisuudessa kullanarvoinen asia. Senioreiden hyvinvointi syntyy ja pysyy yllä monen tekijän yhteistyönä. Yrittäjien kannattaa hypätä mukaan talkoisiin. Kirjoittajat Mikko Julin on Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori, joka työskentelee TKI-toiminnan sekä erilaisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden parissa. Taustaltaan hän on fysioterapian lehtori ja toiminut Laureassa vuodesta 1998. Hänen tämän hetkiseen työkuvaansa liittyy erityisesti fyysisen aktiivisuuden, liikkumattomuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihealueet. Merja Lahdenperä toimii ravitsemustieteen lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja opettaa ravitsemusta sekä terveyden edistämistä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Hän ohjaa myös monialaisia innovaatio-opintoja ja 3AMK:n yhteistä Digital Wellbeing Sprintiä. Hän toimii myös hankkeissa asiantuntijan roolissa. Koulutukseltaan Merja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri. Matti Tynjä on auktorisoitu personal trainer, ja toiminut yrittäjänä viimeiset viisi vuotta. Hän liikuttaa ihmisiä pääsääntöisesti ulkona, ryhmissä sekä yksilöinä, tavoitteellisesti urheilevia nuoria unohtamatta. Matti työskentelee Helsingin kaupungilla Liikuntacoach -hankkeen parissa, jonka tavoitteena on toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen liikunnallisin keinoin. Lähteet Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (stat.fi). ISSN=1797-5379. 2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.2.2023]. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus 2020 (urn.fi). VRN ja THL Lisää luettavaa Julin M 2019. Jumppaa, humppaa ja kuntosalia - ikäihmisten liikunta voisi olla paljon muutakin. Liikunta&Tiede 56:1:67-69. Jumppaa, humppaa ja kuntosalia – ikäihmisten liikunta voisi olla paljon muutakin (PDF) Lahdenperä M. 2020. Ikääntyneen hyvä ravitsemustila parantaa vastustuskykyä. Julkaisussa Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (PDF, theseus.fi). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 69:101-112. Lahdenperä M. 2021. Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1 - Tikissä (metropolia.fi) Lahdenperä M. 2021. Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2 - Tikissä (metropolia.fi) Tiihonen A. 2022. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa - Laurea Journal (laurea.fi) Kuuntele podcast Dallataan yhdessä -podcastissa keskustellaan senioreiden liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja näihin liittyvien palveluiden kehittämisestä. Sarjan toisessa jaksossa Hyvinvoiva Seniori ravitsemustieteen lehtori Merja Lahdenperä Metropoliasta ja fysioterapian lehtori Mikko Julin Laureasta keskustelevat Liftpt:n Matti Tynjän kanssa senioreiden liikkumisesta ja ravitsemuksesta. Jakson voi kuunnella Metropodiasta.

Lue lisää

Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
27.5.2021
Marianne Sipilä & Jouni Piekkari

Liiallisen istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista. Liikkumattomuuden taustatekijöitä on tunnistettu ja on kehitetty uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Pelit ja pelillisyys voisivat osin toimia ratkaisuna liikkumattomuuden ongelmaan. Pelillistämisellä tarkoitetaan peleille ominaisten elementtien soveltamista muualle kuin peleihin, esimerkiksi arkielämään, oppimiseen, työhön tai terveyden edistämiseen. Pelillisiä elementtejä ovat esimerkiksi kilpailu, haasteet, saavutukset, palkinnot tai nopan tuomat sattumat – sekä koukuttavuus. Pelillistämisen etuna on myös tietty tuttuus: kaikilla on kokemuksia pelien pelaamisesta ja niiden elementeistä. Nykyään liikuntateknologia on yleistynyt ja arkipäiväistynyt. Kaikkien saatavilla oleva teknologia mahdollistaa uudenlaisia pelillistettyjä ratkaisuja myös liikkumiseen innostamisessa. Pelillistämisellä voidaan vaikuttaa liikuntamotivaatioon positiivisella tavalla. Pelillisyyttä tai pelilaitetta ei voida suositella ainoaksi keinoksi lisätä fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta, vaan sitä voidaan suositella vaihtoehdoksi perinteisemmille istuen tapahtuville videopelaamisen muodoille. Digitaaliset liikuntapelit ovat pelejä, jotka yhdistävät pelaamisen ja liikunnan tai liikkumisen. Pelit vaativat käyttäjältä fyysistä aktiivisuutta eli oman kehon liikuttamista, pelin pelaamiseen. Yleisimpiä ovat konsoli- ja mobiilipohjaiset pelit, esimerkiksi Wii, Xbox (Kinect), Playstation, tietokone, älypuhelimet, tabletit ja muut kannettavat laitteet. Pelit koukuttavat liikkumaan Pelillistämisen vaikutusta nuorten liikkumisaktiivisuuteen on tutkittu esimerkiksi Oulussa, jossa 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Heistä satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. He saivat käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi heidän fyysistä aktiivisuutta mitattiin ja arvioitiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Tuloksena tunnistettiin viisi erilaista profiilia paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat elämäänsä tyytymättömät syömishäiriöillä oireilevat huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat pelaajat Interventio lisäsi jonkin verran fyysisen aktiivisuuden määrää ja elämäntyytyväisyys koheni. Osallistujat pitivät mobiilin palvelun pelillisyyttä kiinnostavana. Pelillistäminen voisi olla myös tehokas keino herättää kiinnostusta eri palveluista sekä kasvattaa käyttäjien kiinnostusta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan kohtaan. Digitaalisilta liikuntapeleiltä toivotaan yleensä sekä huvia että hyötyä. Monet haluavat parantaa omaa kehotuntemustaan käyttämällä kattavaa terveysseurantaa vuorokauden ympäri. Lapsille hauskuutta arkisiin askareisiin Myös lasten kiinnostusta arjen liikuntaan herätellään pelillisillä keinoilla. Esimerkiksi aktiivirannekkeen voi ohjelmoida keräämään virtuaalikolikoita hampaiden pesusta, vaatteiden pukemisesta ja pienistä kotiaskareista päivän liikuntatavoitteen. Jos liikuntatavoite täyttyy, lapsi pääsee seikkailemaan viidakkopelissä. Usein laite toimii parhaiten lajeissa, joissa kävellään tai juostaan. Kun askelia kertyy huimat 11 000, määrä oikeuttaa etenemään sovelluksen pelilaudalla. Luukusta löytyy kivaa tietoa tukaanista. Tämä on koukuttavaa ja lapsi ei malta odottaa, että pääsisi kurkistamaan seuraavaan luukkuun. Idea motivoi liikkumaan. Monet muistavat Pokémon GO -pelin, sen parissa 54 % pelasi pelkästään huvin vuoksi, 46 % yhdistääkseen liikunnan ja huvin. Pelillisyys voi saada aikaan eri hyötyjä koskien fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta. Sillä voidaan lisätä sosiaalista hyvinvointia, eli pelataan porukassa, ei yksin. Seuravassa listassa muutamia pelillisiä liikuntasovelluksia: Fitocracy.com Strava.com Superhero Workout (sixtostart.com) C25K® - 5K Running Trainer (play.google.com) Fitbit (apps.apple.com) Garmin (explore.garmin.com) Seppo-pelit liikuttavat huomaamatta Metropolia Ammattikorkeakoulun Connext for Inclusion –hankkeessa on liikkumista tuettu huomaamatta myös muun toiminnan varjolla. Hankkeessa on käytetty paljon Seppo-mobiilipelialustaa (seppo.io), jolla osallistujilla voidaan teettää eri teemoihin liittyviä tehtäviä liikkumalla esimerkiksi luonnossa tai kaupunkiympäristössä. Osallistujat ”metsästävät” kännyköidensä avulla yksin tai joukkueena tehtävärasteja, jotka avautuvat vasta kartalla olevalle rastille päästäessä. Myös tehtävät voivat olla toiminnallisia tai sisältää liikuntaa. Hankkeessa tuotetaan myös erilaisia liikuntateemaa käsitteleviä pelejä. Liikkumattomat saattavat usein syyllistää itseään liikkumattomuudestaan, vaikka taustalla voi olla heistä riippumattomia syitä, esimerkiksi: kiusaamiskokemuksia, huonoja koululiikuntakokemuksia, liikuntaan liittyviä fyysisiä rajoitteita, kulttuuriin, sukupuoleen tai vähemmistötaustaan liittyviä syitä masennusta ja yksinäisyyttä Edellä kuvatussa CONNEXT-liikuntapelien tavoitteena on auttaa nuoria purkamaan liikkumiseen liittyviä kielteisiä mielikuvia ja auttaa heitä löytämään omannäköisiä liikkumisen muotoja. Pelit saattavat auttaa nuoria myös löytämään itselleen turvallisen ryhmän, jossa liikuntaa on mukava harrastaa itselle sopivalla ja häpäisemättömällä tavalla. Pelit auttavat myös tunnistamaan motivaatiota. Kielteisyys liikkumista kohtaan voi olla nuorilla myös vastakulttuuriin liittyvää kapinaa: halutaan vastustaa kilpaurheiluun liittyviä kyseenalaistamattomia ja hegemonisia arvoja. Silloin paras tapa innostaa nuorta liikkumaan onkin ehkä keskustella näistä arvoista avoimesti. Pelit voivat auttaa keksimään yhdessä sellaisia liikkumisen muotoja, jotka sopivat omiin arvoihin. On helppoa ulkopuolelta arvostella sellaisia nuorten omia spontaaneja liikkumisen muotoja kuin kaljakellunta tai metsissä hengailu. Ne saattavat kuitenkin olla maailmankuvaansa aktiivisesti rakentavan nuoren ensimmäisiä askelia aktiiviseen luontokokemukseen ja kehollisesti aktiiviseen aikuisuuteen. Kirjoittajat Marianne Sipilä on mielenterveyskysymyksiin erikoistunut hoitotyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja toimii asiantuntijana CONNEXT-hankkeessa. Jouni Piekkari (FM) on lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin osaamisalueella. He työskentelevät Connext for Inclusion –hankkeessa (hankesivusto), jonka tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta pelillisin keinoin. Hankeen erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Lähteet Kari, T. (2017) Liikuntateknologia ja pelillistäminen. Kuntotestauspäivät esitys. Kari, T. (2016). Pokémon GO 2016: Exploring Situational Contexts of Critical Incidents in Augmented Reality. Journal of Virtual Worlds Research, 9 (3), 0. (doi.org) Leinonen A, Pyky R, Ahola R, Kangas M, Siirtola P, Luoto T, Enwald H, Ikäheimo TM, Röning J, Keinänen-Kiukaanniemi S, Mäntysaari M, Korpelainen R, Jämsä T. (2017) Feasibility of Gamified Mobile Service Aimed at Physical Activation in Young Men: Population-Based Randomized Controlled Study (MOPO) JMIR Mhealth Uhealth 2017;5(10):e146 (doi.org)

Lue lisää

Liikkuminen kriisissä
22.4.2021
Oscar Nissin

Liikkuminen on useimmille meistä arkipäiväinen itsestäänselvyys, jota ei juuri tule ajateltua normaalioloissa. Liikkumisen skaala kattaa kaikki yhteiskunnan toiminnot. Tavaroita ja suuria kokonaisuuksia liikuteltaessa puhutaan logistiikasta, mutta liikkumiseen liittyy myös liikenne, aina joukkoliikenteestä kävelemiseen ja pyöräilyyn. Joskus samassa yhteydessä katetaan myös tietoliikenne. Toimivat järjestelmät ovat modernin yhteiskuntamme perusta.  Liikenneteknologian kehitys liittyy globaaleihin käännekohtiin  Usein yhdistämme liikkumisen tekniikkaan: henkilöautoihin, juniin, lentokoneisiin, rahtilaivoihin. Vuosisatojen ajan merkittävät teknologiset kehityspanokset ovatkin ihmiskunnalla kuluneet näiden teknologioiden kehittämiseen: nopeammiksi, suuremmiksi, edullisemmiksi, turvallisemmiksi, mukavimmiksi. Viime vuosikymmeninä teknologista kehitystyötä on erityisesti leimannut kestävyysajattelu. Liikkumisteknologian kehitystyössä on panostettu merkittävästi ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon. Tämän trendin taustalla on epäilemättä kasvanut ymmärrys ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista.  Tämänhetkisen tietämyksen mukaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pysäyttäminen täysin on mahdotonta, mutta rajoittaminen jossain määrin siedettäväksi olisi mahdollista. Nyt, uuden vuosikymmenen kynnyksellä, olemme kuitenkin kohdanneet modernia yhteiskuntaamme ennen näkemättömällä tavalla ravistelevan kriisin, jonka selättäminen on jopa vaikeasti hahmotettavaa ilmastonmuutosta akuutimpaa.  Pandemian tuottama epävarmuus vaikeuttaa varautumista  Vuosi 2021 alkoi hyvin pitkälti samalla tapaa, mihin vuosi 2020 päättyi. Globaali pandemia riivaa edelleen, ja tilanteen helpottamisesta näkyy vain heikkoja pilkahduksia. Yhteiskunnan varautumisen kannalta on erityisen vaikeaa, kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja nopeasti muuttuvana. Epävarmuuteen varautuminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Pysyvämpiin, merkittävimpiinkin, yhteiskunnallisiin mullistuksiin on kyetty sopeutumaan ja varautumaan, mutta epävarmuus asettaa meidät matkustajan paikalle ja kykenemme vain reagoimaan muutoksiin jälkikäteen.  Edellä mainittu pätee myös liikkumiseemme. Tässä absurdissa maailmantilanteessa, jossa kuka tahansa toinen ihminen voi olla tappavan viruksen kantaja, olemme olleet pakotettuja miettimään jokapäiväistä elämäämme uudestaan.  Kehittyneissä maissa kuten Suomessa, kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten vaikutukset ovat olleet pienempiä kuin vaikkapa vuosikymmen sitten olisi ollut, kiitos laajakaistainternetin ja etätyöskentelymahdollisuuksien. Tästä huolimatta, lähes jokaisen valtion talous on kriisissä, kun yksityinen kulutus on seisahtunut. Kriisi on iskenyt erityisesti aloille, jotka vaativat ihmisten liikkumista ja kokoontumista paikasta toiseen, kuten matkailua, viihdealaa sekä majoitus- ja ravitsemusalaa. Taloudellinen kriisi ei koske niinkään tavaroiden liikkumista — globaali logistiikka on kriisiaikana ollut räjähdyspisteessä lisääntyneiden internet-tilausten ja kotiinkuljetusten myötä. Automaatio ja robotisaatio ovat merkittäviä trendejä liikkumisen ja logistiikan teknologian kehityksessä. Erityisesti logistiikan automaatio on todennäköisesti ollut mahdollistamassa sitä, että globaalit toimitusketjut eivät totaalisesti romahtaneet pandemian estäessä, vaan toiminta on perustunut verrattain vähiin ihmiskontakteihin. Epävarmuuden ajasta saadut opit tulevaisuuden kehityksen ajurina  Siinä, missä automaation ja robotisaation kehitys on tähdännyt parantamaan liikkumisen ja logistiikan turvallisuutta ja kustannustehokkuutta, pandemian aiheuttamat haasteet ovat uudenlaisia ja huomattavan vaikeasti ratkottavissa. Avainsanana on epävarmuus.  Kannattaako lähteä suunnittelemaan liikkumisjärjestelmiä siten, että teknisissä ratkaisuissa huomioidaan jotenkin kulkutaudit? Onko perusteltua tai kustannustehokasta tehdä muutoksia esimerkiksi joukkoliikenteen perusrakenteisiin, kulkuvälineisiin tai palvelumuotoihin, kun emme tiedä miltä seuraava kriisi näyttää, tai kuinka kauan nykyinen kriisi kestää? Emme vielä tiedä, miltä yhteiskuntamme koronan jälkeen näyttävät. On todennäköistä, että joitain muutoksia tulee. Liikkumisen näkökulmasta merkittävimpiä on varmasti, ja hieman paradoksaalisesti, liikkumattomuuteen liittyvät seikat. Koronapandemia sysäsi etätyöskentelyn ja verkkokaupan toimintaedellytyksiä äkillisesti eteenpäin. Se nosti uudenlaisten, etänä toteutettavien työskentelytapojen ja kaupankäynnin uskottavuutta ja toimintavarmuutta merkittävästi.  Suuret kriisit ovat aina myös innovaation ajureita. Pölyn laskeuduttua meidän tulee puuttua niihin toimimattomiin asioihin, joita kriisin aikana havaittiin ja jatkaa kriisin aikana syntyneiden, hyväksi havaittujen käytänteiden kehittämistä.  Kirjoittaja Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu tarkemmin Metropolian People Finderissa.

Lue lisää