Tikissä

Energia-ala on ollut poikkeuksellisen nopeassa murroksessa viimeiset kaksi vuotta ja myös ilmastonmuutoksen torjunta vaatii laajoja energiansäästötoimia. Suomessa yli neljännes energiasta kuluu tilojen lämmittämiseen, joten kun lämmitysenergian hinta nousee, erilaiset energiansäästötoimet muuttuvat aiempaa kannattavammiksi. Energiakustannuksissa voi taloyhtiössä säästää monin erilaisin keinoin. Yksi esille noussut kustannuksia alentava ratkaisu on erilaiset alueelliset energiatoimenpiteet, joissa energiantuotantoa ja -kulutusta katsotaan useamman toimijan kanssa yhteisesti samaa aluetta tarkastellen, ei vain yhden taloyhtiön näkökulmasta. Esimerkkinä ratkaisusta voisi olla tilanne, jossa asuinalueella sijaitsevien yritysten tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään asuintalojen lämmityksessä. Tässä artikkelissa nostamme esiin taloyhtiöiden energiaremonttiin liittyviä asioita ja esittelemme alueellisten ratkaisujen yhteiskehittämisen mallia, jota BLOCKCC-hankkeessa on kehitetty. Taloyhtiöissä energiakustannusten kasvu on huomattu Kun energiansäästötoimet ovat muuttuneet kannattavammiksi, on raha motivoinut monet taloyhtiöt suunnittelemaan ja toteuttamaan viime aikoina laajojakin energiaremontteja. Kiinteistöliiton taloyhtiöille osoittaman vuoden 2022 Energia- ja ilmastokyselyn tulokset osoittavat, että yli neljännes kyselyyn vastanneista helsinkiläistaloyhtiöistä on seuraavan viiden vuoden aikavälillä vaihtamassa pääasiallista lämmitystapaa. Rivien välistä voi tulkita, että moni suunnittelee irtaantuvansa merkittävästi kallistuneesta kaukolämmöstä. Alueilla, missä kaukolämmön hinta on alhaisempi, kiinnostus irtaantumiseen on matalampi. Energiakustannuksissa voi taloyhtiössä säästää sekä nopeasti toteutettavin keinoin että isomman remontin avulla. Isommissa remonteissa investoinnin takaisinmaksuaika pohdituttaa, kun ostoenergian hinta ja korot muuttuvat, ARA-avustukset poistuvat ja tulevaisuus erilaisten asuinrakennusten saamien energiatukien suhteen on hämärän peitossa. Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan suurin osa taloyhtiöistä odottaa, että takaisinmaksu energiainvestoinnille olisi enintään kymmenen vuotta. Taloyhtiön energiansäästötoimien näkökulmia Monesta kanavasta jaetaan energiansäästöniksejä. Asukkaita opastetaan muun muassa lämpimän käyttöveden säästämiseen, ikkunoiden tiivistämiseen ja huonelämpötilan laskemiseen. Neuvoja löytyy listattuina ainakin seuraavilta tahoilta: Helsingin kaupungin energianeuvojilta (helsinginilmastoteot.fi) Kiinteistöliitolta (kiinteistoliitto.fi) Motivalta (motiva.fi). Vinkkilistoja tutkiessa ja energiaremontteja suunnitellessa on oleellista katsoa myös taloyhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa (PTS). On hyvä miettiä, mitkä energiainvestoinnit kannattaa toteuttaa muiden remonttien yhteydessä ja loogisesti. Kannattaako joitain suunniteltuja remontteja aikaistaa ja mitä toimia ei ainakaan kannata tehdä, ennen kuin joku toinen asia kunnossa? Tuoko tulevaisuus uusia innovaatioita, joita kannattaisi odottaa? Energiaremontti asunto-osakeyhtiössä vaatii yhtiökokouksen suostumuksen Asunto-osakeyhtiössä päätöksentekoprosessi isompiin investointeihin voi olla monivaiheinen ja pienemmätkin remonttikustannuksetkin pitää hyväksyttää osana budjettia yhtiökokouksessa. “Ilmaisissakin” toimenpiteissä on omat rajoitteensa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön hallitus voi omalla päätöksellään päättää yhden asteen sisälämpötilan laskemisesta. Asumisterveysasetuksen mukainen +18 celsiusasteen huonelämpötila on kuitenkin minimi, jonka alle asuinhuoneiston lämpötilaa ei saa laskea edes yhtiökokouksen valtuutuksella. Yleisissä tiloissa kuten kellarissa ja rapuissa tilanne on toinen, mutta tällöinkin on oltava varma esimerkiksi siitä, ettei kosteus kondensoidu rakenteisiin. Sisätilojen lämpötilanlaskun lisäksi kannattaa harkita lämmitysverkoston tasapainottamista ja erilaisia kysyntäjoustoon liittyviä toimenpiteitä, joissa lämpimän käyttöveden kulutuksen huippuja ja sisälämpötilansäätöä optimoidaan tarvittavan lämmitystehon näkökulmasta. Automaatiotekniikka pystyy tämän synkronisoinnin hoitamaan jo nyt, ainakin periaatteessa. Markkinoilla on erilaisia älytermostaatteja, jotka voivat säätää huoneistokohtaisia lämpötiloja esimerkiksi vuorokauden ajan mukaan. Tarjolla on myös tuotteita ja palveluita, joiden tarkoituksena on tasoittaa eri huoneistojen lämpötiloja ja hyödyntää lämmityksen optimoinnissa esim. sääennusteita. Katse kannattaa myös luoda perinteisten asukasosakeyhtiörajojen ulkopuolelle, jolloin erilaiset alueelliset energiaratkaisut voidaan huomioida. On hyvä miettiä, saavutettaisiinko esimerkiksi naapuriyhtiön kanssa hyötyä yhteishankinnoista tai energiaosuuskunnan perustamisesta tai yhteisellä tilauksella. Voisiko kivijalan päivittäistavarakauppa olla hyödynnettävän hukkalämmön lähde? Tai kannattaisiko vuokratiloja tarjota yritykselle, joka tuottaisi hukkalämpöä? Näihin ja moneen muuhun alueellisen energiayhteistyön ja erilaisiin sektori-integraation kysymyksiin etsitään vastauksia BLOCKCC-hankkeessa. Yhteiskehittäminen vauhdittaa ratkaisujen innovointia BLOCKCC-hankkeessa yhteiskehittämistä tehdään kahdessa viiteryhmässä, joista Metropolia vastaa olemassa olevaan asuinalueeseen keskittyvästä ryhmästä. Viiteryhmässä kuullaan muun muassa energia-alan yritysten, taloyhtiön edustajien, koulutustahojen ja muiden asiantuntijoiden kommentteja hankkeen toimintaan ja ratkaisuehdotuksiin liittyen. Ensimmäisessä Metropolian viiteryhmän tapaamisessa kysyimme osallistujilta, mitä ehdotuksia heillä olisi yksinkertaisiksi energiansäästöratkaisuiksi pilottikohteeseen, eli Helsingin Käpylässä sijaitsevaan 50-luvun taloyhtiöön. Ehdotukset on kuvattu alla sanapilvessä. Kuvan 1 sanapilvestä nähdään, että ideat eivät sinänsä tarjoa mitään mullistavia ratkaisuita, mutta erilaisten energia-alan toimijoiden, asukkaiden ja alueella toimivien yritysten nopeatempoinen ideoidenvaihto vauhdittaa käyttäjälähtöisten ja monitavoitteisten ratkaisuiden innovointia. Kun viiteryhmätapaamisten välillä sanapilveä pöyhitään, seuraava tapaaminen luo mahdollisuuden aloittaa työstämään jo ”sulattelussa” olleita toimenpideideoita. Yhteiskehittäminen ja sopivien työpajatoimintamallien löytäminen on keskeistä hankkeessa, jotta kaikki toimijat tulevat kuulluksi ja hyötyvät osallistumisesta. Esimerkkinä tarkastelemme myös Sparcs-toimintamallia (espoo.fi), joka on kaupunkialueiden muutoksen yhteiskehittämisen malli. Taloyhtiössä paikan päällä käyminen tuo lisäarvoa viiteryhmässä ideointiin ja olosuhdemittaukset ja korjaushistoria antavat syötteitä ja reunaehtoja yhteiskehittämiselle. On myös selvää, että kun viiteryhmä on ensimmäisen kerran kokoontunut, voi olla järkevämpää jatkaa teemakohtaisissa alaryhmissä, kuten teknistaloudellisesti järkeviin ratkaisuihin keskittyvään ryhmään ja asunto-osakeyhtiöiden välisen yhteistyön kehittämiseen keskittyvään ryhmään. Miten ratkaisut arvotetaan niin, että yhtiökokouksen päätöksellä niitä päästään toteuttamaan? Miten alueella toimivat yritykset ja muut taloyhtiöt pystyvät olemaan osa ratkaisua, jossa aluetta katsotaan kokonaisuutena, mikä ei katkea tontin rajaan. Näitä teemoja pohditaan hankkeen tulevissa viiteryhmän työpaja-tapaamisissa, joiden muoto ja sisältö kehittyy hankkeen edetessä. Kirjoittajat Kaisa Rapanen työskentelee projektipäällikkönä kahdessa energia-alan hankkeessa Metropoliassa. Hän on aiemmin työskennellyt hankkeissa, projekteissa ja tapahtumissa eri aloilla, muun muassa luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana. Koulutustaustana hänellä on Ympäristöalan erikoisammattitutkinto sekä Kulttuurituottajan (AMK) ja Tradenomin (BBA) tutkinnot. Antti Tohka on vuodesta 2010 Metropoliassa työskennellyt energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija. Nykyisin hän toimii yliopettajana Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueella. Tohkan mukaan kaupunkiympäristössä energiamurros muuttaa energian myyjän ja ostajan roolien luonnetta vauhdilla. On tärkeää löytää ratkaisut, prosessit ja osaaminen siihen, miten pullonkaulat minimoidaan ilmastonmuutoksen taklaamiseksi. -- BLOCKCC – Energiakorttelit -alueelliset toimintamallit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – Block the Climate Change -hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista tapaa edesauttaa alueellista energiayhteistyötä. Hankkeessa kehitetään alueellisia energiaratkaisuja ja -yhteisöjä taloyhtiöiden, energia-alan yritysten ja paikallisten yhteisöjen/yritysten kanssa. Käytännössä aitojen taloyhtiökohteiden tarkastelun pohjalta simuloidaan erilaisia ratkaisuja. Lisää hankkeen verkkosivuilta (gnf.fi).