Tikissä

Arviointi on keskeinen osa jokaista hanketta, ja sitä voi toteuttaa monin tavoin. Yksi keino on hyödyntää vertaisia voimavarana hankkeen kehittävässä arvioinnissa. Tällöin osapuolet voivat sekä oppia toisiltaan että vauhdittaa toinen toistensa tekemistä hanketoiminnassa. Tässä blogissa kirjoitamme kokemuksistamme kahden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen arviointipajojen toteuttamisessa. Kehittävä arviointi hankkeissa Hankkeissa tehtävää arviointia voidaan toteuttaa eri vaiheissa sekä monin eri lähestymistavoin ja arviointimenetelmin (1, 2). Kehittävä arviointi (developmental evaluation) on varteenotettava lähtökohta hankearviointiin silloin, kun arvioinnilla ja arvioinnin tulosten kautta tähdätään toiminnan kehittämiseen (3). Kehittävä arviointi sopii lähestymistavaksi monialaisiin hankkeisiin, kun kehittämisen kohteena olevat ilmiöt ovat moninaisia. Kehittävä arviointi auttaa ohjaamaan toimintaa kohti tavoitteita ja varmistaa toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta. Parhaimmillaan arviointi on moninäkökulmaista ja siinä hyödyntyy jokaisen kumppanin osaaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (4, 5) Sen lisäksi, että arviointi kertoo hankkeen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, se vahvistaa yksilön ja koko yhteisön oppimista ja motivoi toimimaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Arvioinnin tulisi olla luonnollinen osa hankkeen toimintaa – arkipäiväistä. (4, 1) Apua ja ulkopuolista näkökulmaa vertaisilta Hankearviointi voi olla itsearviointia, vertaisarviointia tai ulkopuolista arviointia tai yhdistelmä näistä (1). Käytännön haasteena on tunnistettu, että ilman ulkopuolista apua joku hanketoimijoista on arvioinnin vetovastuussa eikä näin ollen välttämättä itse pääse osallistumaan arviointiaineiston tuottamiseen (1). Näin ollen arviointiin on hyödyllistä saada ulkopuolinen fasilitaattori – apu, joka auttaa arvioinnin toteuttamisessa (6). Toisen hankkeen hanketoimijat ovat vertaisia, jotka voivat tarjota tärkeää käytännön apua hankearviointiin fasilitoitujen arviointipajojen toteuttamisessa. Vertaiset tuovat näkökulmaa arviointiprosessiin oman projektin ulkopuolelta. Vertainen ei kuitenkaan ole ulkoinen arvioija vaan sparraaja, ikään kuin “kriittinen ystävä”, joka auttaa pitämään arviointiprosessin raiteillaan. Tärkeää on, että arvioinnissa auttava ja työskentelyssä fasilitaattorina toimiva vertainen on selvillä siitä, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat ajankohtaisia asioita, jotta hän pystyy olemaan tukena ja ohjaamaan arviointia työpajoissa. Siksi hankkeiden kannattaa käyttää hieman aikaa siihen, että he tutustuvat toistensa toimintaan ja rakentavat yhteistä ymmärrystä arvioinnista. Vahvemmat yhdessä HIPPA-Remote ja Hytke -hankkeet yhdistivät voimansa arvioinnissa. Hankkeiden toimijat ovat vertaisina sparranneet ja fasilitoineet toinen toisensa arviointityötä. Arviointipajoja on toteutettu neljä vuosien 2021–2023 aikana. Arvioinnissa on hyödynnetty projektiarvioinnin 3×3-mallia, jonka mukaisesti hankkeiden etenemistä on arvioitu alkuvaiheessa, keskivaiheilla ja lopussa kolmiosaisen arviointiprosessin avulla (1). Prosessimaisesti etenevällä arvioinnilla on tähdätty toiminnan parantamiseen hankkeiden aikana. Vertaisfasilitoitujen arviointipajojen sydän on avoin ja turvallinen tunnelma Yhteistoiminta HIPPA-Remoten ja Hytke-hankkeen arviointipajojen äärellä on tarkoittanut arviointisuunnitelman ja arviointia määrittävien kysymysten laatimista sekä työpajojen suunnittelua, toteuttamista ja arviointitiedon reflektointia yhdessä. Arviointi on ollut jatkuvaa ja moninaista sekä tarpeen mukaan muotoiltavaa ja räätälöitävää (5). Arviointipajojen yhteissuunnittelu on ruokkinut luovuutta ja innovatiivisuutta arviointiaineiston keräämisessä esimerkiksi seuraavin tavoin: Hankkeen toimintaa ohjaavat arvot saivat omat hahmonsa, ja arviointi toteutettiin hahmotyöskentelynä. Mitä hankkeen toiminnassa tehdään ja miten, jotta Ossi Osallisuus, Tessa Tasa-arvo, Oiva Oikeudenmukaisuus ja Ylva Yhdenvertaisuus ovat mukana ja ilmenevät toiminnassa? Unelmien Hytke-kakkua leipomalla pohdittiin kestävän hyvinvoinnin edistämisessä tarvittavia ainesosia sekä valmistuksessa huomioitavia asioita. Toimintaa arvioitiin kestävän kehityksen tavoitteiden suunnassa näyttelykävelynä tunnistamalla hyviä käytäntöjä ja asioita, joihin jatkossa tulee panostaa. Yhteisöllinen toiminta on näkynyt vahvasti HIPPA-Remoten ja Hytken arviointipajoissa. Jo arviointiin virittäytyminen on tuntunut erilaiselta, kun vertaiset fasilitoivat työskentelyä. Tunnelma on ollut rento työpajan alusta lähtien. Tällainen ilmapiiri on luonut turvallisuuden tunnetta ja edistänyt avoimuutta, minkä seurauksena keskustelu ja toiminnan arvioiminen aidosti ja rehellisesti on ollut helpompaa. Avoimen, rehellisen ja arvostavan ilmapiirin luominen on keskeistä kumppanuusperustaisessa yhteistoiminnassa, kun ymmärretään jokainen osallistuja arvokkaana osaajana ja yhteisön jäsenenä. (7) Vauhditetaan toinen toisen tekemistä Vertaisen fasilitoima arviointipaja tarjoaa mahdollisuuden ja auttaa hanketta tunnistamaan parhaat käytännöt sekä kehittämiskohteet, mikä puolestaan rakentaa tietä eteenpäin tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointityöpaja antaa mahdollisuuden oppimiseen – sen avulla on mahdollista oppia aiemmasta ja havaita mahdollisuudet kehittymiseen. (5) Olemme huomanneet, että näin toteutettu arviointitoiminta antaa mahdollisuuden reflektiolle, kun saa ohjatusti tarkastella omaa työskentelyä ja oppimista. Tällöin on helpompi havaita heikkoudet ja vahvuudet hankkeen prosesseissa ja tuloksissa. Kokemustemme perusteella vertaisen fasilitoima arviointityöpaja mahdollistaa hankkeen toimijoille tilaisuuden pysähtyä ja arvioida, mitä hankkeessa on saavutettu ja mitä kehittämiskohteita tai muutostarpeita toiminnasta löytyy. Kun vertainen fasilitoi työskentelyä arviointityöpajassa, koko hanketiimillä on mahdollisuus osallistua arviointiin yhdessä ja yhdenvertaisesti, myös projektipäälliköllä. (9) Yhteistyössä toimivat arvioijat ovat yhdessä vastuussa arvioinnin suunnittelusta, työpajatyöskentelyn toteutuksesta ja arviointitiedon kokoamisesta. (8) Synergiaa ja yhteisiä suunnitelmia Hytken ja HIPPA-Remoten arvointipajoissa on suunnattu katseet tulevaisuuteen ja tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeiden välisten synergiaetujen ja yhteistyön vahvistaminen, ns. hankekumppanuus, mahdollistaa tulevaisuudessa yhteistä arvon luomista ja vastavuoroista hyötyä. Kun pöytää katetaan yhdessä, on hankkeilla potentiaalisesti enemmän vaikutusta. Hankekumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen luo siten uudenlaisia mahdollisuuksia hyvän ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä. (7) Vertaisfasilitoitujen arviointipajojen lisäksi Hytke ja HIPPA-Remote ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa Erätaukokeskustelujen toteuttamiseksi. Tänä keväänä hankeverkostot vahvistuivat edelleen, kun neljä hanketta yhdessä järjesti Futures Arena -seminaarin Myllypuron kampuksella ja verkossa 3.–4.5.2023. Tilaisuus kokosi yhteen yli 100 yhteistoiminnasta, oppimisesta ja digitaalisuudesta kiinnostunutta kestävän hyvinvoinnin rakentajaa ja tulevaisuuden tekijää. Kirjoittajat Sari Helenius (ft YAMK, AmO) on lehtori Kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelmassa Hyvinvoinnin osaamisalueella. Opetustyön lisäksi Sari työskentelee Hytke - Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa kehittäen osallistuvaa TKI-kumppanuutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Anna Kaipainen (ft YAMK) media-assistentti, yritystoiminnan johtaminen. Hän toimii projektisuunnittelijana ja projektipäällikkönä Hyvinvoinnin osaamisalueella useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Kuvat Sari Helenius, HIPPA-Remoten ja Hytke -hankkeen arviointipajoista. Lähteet Björkqvist, Leena 2014. Kartta, kompassi & kalenteri - Projektiarvioinnin opas (theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Rakennerahastot 2022. Hankkeen toiminta. (rakennerahastot.fi) Karvi. Arvioinnin ja laadunhallinnan tuen käsitteet. (karvi.fi) Atjonen, Päivi 2021. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Kirjokansi. Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Lehtonen, Krista & Helenius, Sari & Väisänen, Sara & Harra, Toini 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa (theseus.fi). OIVA-sarja 50. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ylikahri, Katri 2018. Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen. Tikissä-blogi 8.5.2018. Sipari, Salla & Helenius, Sari & Vänskä, Nea & Foster, Raisa & Salonen, Arto O. 2022a. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24(4); 10-27. Ala-Nikkola, Elina & Ylikahri, Katri 2022. Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan. Tikissä-blogi 29.4.2020. Björkqvist, Leena 2019. Kehittämishankkeiden arviointityöpajat - Projektipäälliköt vuoroin fasilitoimassa. (theseus.fi) Teoksessa: Kaihovirta, Minna & Raivio, Anne-Mari & Palojärvi, Henna-Liisa (toim.). Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. Oiva-sarja 5. Metropolia Ammattikorkeakoulu.