Tikissä

Maailman terveysjärjestö WHO:n potilasturvallisuusliitto WAPS (World Alliance for Patient Safety) käynnisti vuonna 2007 ohjelman leikkaushaittojen vähentämiseksi. Yksi tavoite oli leikkaustiimin tarkistuslistan kehittäminen. Toimisiko tarkistuslista myös kulttuurialalla? Voisiko sen avulla edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä säästää keikkatyön kuormittamaa muistia? Parantaisiko tarkistuslista myös asiakastyytyväisyyttä, kun työntekijä ja tilaaja yhdessä suunnittelisivat ja sopisivat tilaukseen liittyvät asiat etukäteen? Näitä kysymyksiä pohdimme tässä blogimerkinnässä. Kestävä keikkatyö -hankkeeseen osallistuneet kulttuurialan keikkalaiset tunnistivat yhdeksi työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen vaikuttavaksi kehittämiskohteeksi keikan tilaukseen liittyvät asiat. Kulttuurialan keikkatyötä tekevistä Metropolian opiskelijoista koostunut ryhmä kehitti näiden tarpeiden pohjalta innovaatio-opinnoissaan helppokäyttöisen muistilistan varmistamaan onnistuneen keikan tilauksen. Tarkistuslistan kohderyhmänä ovat tapahtuma-alalla työskentelevät keikkatyöntekijät, keikkojen järjestäjät ja tilaajat. Vaikka lista on laadittu muusikon näkökulmasta, sitä voi soveltaa myös muiden toimijoiden tilausten sopimiseen.  Listaan on koottu tärkeimmät keikkaan liittyvät asiat, kuten keikan perustiedot tekniset tiedot sopimukset muut käytännöt, kuten tiedot taukotilasta. Itsestäänselvyydet muistiin Osa asioista, kuten keikan päivämäärä, kellonaika, keikkapaikan osoite ja yhteyshenkilön tiedot saattavat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä. Juuri siksi ne ovat päätyneet listaan. Itsestäänselvyydet saattavat helposti jäädä sopimatta ja kirjaamatta, mutta ovat usein niitä olennaisimpia onnistuneeseen tilaukseen liittyviä tietoja. Tieto lisää työturvallisuutta ja vähentää stressiä Hyvin suunniteltu ajoitus muun muassa teknisten käytäntöjen osalta vähentää turhaa työtä ja stressitekijöitä. Hyvä ajoitussuunnittelu sisältää esimerkiksi sopimuksen milloin soittokaluston voi roudata keikkapaikalle kuinka paljon pystyttämiseen ja soundcheckiin on aikaa keikan kestosta kaluston purkamisen ja poisroudauksen ajankohdasta. Myös mahdolliset ajolupa-asiat tulee sopia etukäteen. Tieto esiintymistilan tai -lavan koosta määrittelee soittokaluston koon. On tärkeää tietää, onko esiintymispaikan lähellä saatavilla sähköä ja tarvitaanko ääni- tai valoteknikkoa. Jos teknikko on paikalla, niin kenen toimesta ja palkkaamana? Työturvallisuuden kannalta on tärkeää huomioida työympäristöön liittyvät tekijät, kuten roudauksen turvalliset kulkureitit. On lisäksi sovittava, missä kalustoa voi säilyttää ja onko tila lukittavissa tai vartioitu. Hauskastakin työstä pitää maksaa “Soittaminen on vaan niin hauskaa!”, kuvasi hankkeeseen osallistunut ammattiaan. Vaikka muusikon työ on antoisaa ja palkitsevaa itsessään, tulee etukäteen sopia myös palkkiot sekä matka- ja kulukorvaukset. Etenkin korona-aikana muutokset ovat olleet valitettavan tavallisia ja tapahtuneet lyhyelläkin varoitusajalla. Onkin erityisen tärkeää sopia etukäteen mitkä ovat keikan peruuntumisen ehdot ja mitä tehdään sairastapauksissa. Jokainen peruuntunut keikka on keikkalaisen tuloista pois ja vaikuttaa suoraan myös hyvinvointiin. Kaikki hauska loppuu aikanaan - sovitusti Etenkin yksityistilaisuuksissa on tärkeää sopia jo tilausvaiheessa, mikä on soiton ehdoton takaraja. Joskus tilaaja haluaakin tilaisuuden jatkuvan pidempään kuin on sovittu tai yleisö innostuu esiintyjistä siinä määrin, että halutaan jatkaa keikan kestoa jopa tunneilla. Etenkin ilta- tai yöaikaan keikan venyminen sovitusta on yksi työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin oleellisesti vaikuttava tekijä. Keikkalaiset voivat tulla hyvinkin pitkän matkan takaa ja kaikki työpaikalla ylimääräisesti vietetty aika siirtää kotimatkaa ja on siten pois levosta ja palautumisesta. Menetettyä aikaa unelle, levolle ja vapaa-ajalle ei korvaa ylitetystä ajasta saatu lisäkorvaus. Taukotilassa muutakin kuin kasa laatikoita ja pari kaljaa Asianmukaisella taukotilalla on suuri merkitys keikkalaisen työhyvinvoinnille ja palautumiselle. Harva työntekijä menee viettämään lepo- tai ruokatauon työpaikkansa varastoa muistuttavaan tilaan muutaman työkaverin kanssa. Keikkalaiselle tällainen tila osoitetaan yllättävän usein takahuoneeksi valmistautumista, ruokailua ja lepotaukoja varten. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi muuten hyvin tahdissa pysyvän keikkatyöntekijän ruokarytmi saattaa olla epätahdissa ja siksi ruokailumahdollisuus keikkapaikalla on tärkeä. Ruokailusta ja taukojen pituuksista on hyvä sopia jo tilausvaiheessa. Tyytyväinen asiakas lisää työhyvinvointia Toivottavasti on myös selvitetty, kuuluuko 8-henkisen hevibändin ohjelmistoon ne ikivihreät iskelmät, joita tilaaja toivoo yhtyeen soittavan kerrostalokaksion olohuoneessa. On siis hyvä varmistaa, että sopijapuolet tietävät millaista musiikkia tilaaja haluaa ja toisaalta mitä kuuluu bändin ohjelmistoon. Kirjoittajat Kati Ylikahri on Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden osaamisalueen lehtori, joka toimii projektipäällikkönä Kestävä keikkatyö-hankkeessa. Hänellä on monipuolista kokemusta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämisestä, yritysprosessien toteuttamisesta sekä terveydenhuollon johtamisesta ja kehittämisestä. Raili Honkanen-Korhonen on Metropolian Ammattikorkeakoulun Kulttuuripalvelut ja musiikki osaamisalueen lehtori, joka toimii Kestävä keikkatyö-hankkeen asiantuntijana. Hänellä on monipuolista osaamista musiikkipedagogiikan ja muusikkojen koulutuksesta ja keikkatyöstä. Kestävä keikkatyö -hankkeen (ESR) tavoitteena on työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden edistäminen. Hankkeessa toteutetaan mikro- ja pk-yrityksille sekä keikkatyöntekijöille suunnattuja työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja. Prosessi sisältää työturvallisuuskyselyn, työhyvinvointihaastattelun sekä työpajan, jossa tunnistetaan keikkatyön kehittämistarpeita ja ideoidaan yhdessä niihin ratkaisuja. Lähteet Keikkatyön muistilistan (Google Drive) ovat innovoineet Metropolian kulttuurialalla opiskelevat keikkatyöntekijät: Konsta Mäenpää Aapo Rainio Juuli Rantaniemi Eeva Tenkanen Otto Vahtola