Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: Jätkäsaari Smart Mobility

Luovuus voimavarana työelämässä
15.10.2020
Anna-Stina Tähkävuori

Luovuus on osa mielikuvitustamme. Meillä kaikilla on perustavanlaatuinen pyrkimys käyttää sitä ja luoda jotain uutta. Luovuuden avulla voimme unohtaa käytännön normit ja kehittää uusia innovaatioita yksin tai yhdessä tiimin kanssa. Mutta miksi meidän on tärkeää hyödyntää luovuuttamme? Ja miten me voisimme edistää tätä luovaa ajattelua niin kotona, kuin työpaikalla? Meistä kaikista löytyy luovuutta Nykypäivän hektisessä arjessa usein puhutaan, että ei ole aikaa luovuudelle tai irti päästämiselle. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset puskevat päälle ja ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että juuri se hetken pysähtyminen päivässä voisi olla ratkaiseva tekijä uusien innovaatioiden syntymisessä tai esimerkiksi tiimihengen nostattamisessa. Voisiko työnantaja olla mahdollistajana ja tukea tällaisen luovan hetken löytämisessä tarjoamalla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa aikaa luovaan ajatteluun, oli se sitten kävelylenkki, taidetunti tai meditaatioharjoitus kesken työpäivän? Kuinka löytää luovuus sisältämme? Apuna voi käyttää esimerkiksi hetken hiljentymistä tai luovia harjoituksia. Tietoinen läsnäolo ja meditaatio auttavat meitä muun muassa rauhoittumaan, hallitsemaan mieltämme, keskittymään olennaiseen, tuntemaan itsemme paremmin ja kuuntelemaan omia vaistojamme sekä näin hyödyntämään luovuuttamme. Luovuutta voi harjoitella Työntekijöiden luovaa työtä yksilöinä voidaan tukea esimerkiksi siten, että tiimissä on mukana ammattilaisia, joiden luovaan ajatteluun kannustetaan ja joiden motivaation annetaan kasvaa. Myös visuaalisesti inspiroiva fyysinen ympäristö edesauttaa luovuuden herättelyssä. Organisaatioissa tiimin jokainen henkilö voi omalta osaltaan olla luomassa luovaa tilaa. Organisaatioiden tulisi pyrkiä viestimään työntekijöilleen, että luovuutta arvostetaan ja yhdessä luomalla kehitetään aina parempia ratkaisuja, kuin yksin puurtamalla. Luovien harjoitusten avulla voi herätellä itseään pohtimaan erilaisia työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä asioita. Ne voivat auttaa esimerkiksi käsittelemään sitä, kuinka epäjärjestyksen ja epävarmuuden kanssa tulisi oppia elämään tai miten päästää irti jatkuvasta kontrollista. Luovuustapahtuma naisyrittäjien tukena Osana Jätkäsaari smart mobility -hanketta järjestetty luovuustapahtuma Helsingissä kannusti naisyrittäjiä hyppäämään pois omalta mukavuusalueeltaan. Tapahtumassa Aino-Sofia Kojonen johdatteli osallistujat kuuntelemaan ja tarkkailemaan itseä sekä maailmaa ympärillä erilaisten mielenhallinnan harjoitusten avulla, jotka virittivät osallistujat vastaanottavaisemmiksi ja rohkeammiksi ammentamaan luovuuttaan. Marie Sand ja Kati Mayfield auttoivat oman luovuuden löytämisessä erilaisten piirtämisharjoitusten avulla. Lopuksi Heidi Gutekunst piti puheenvuoron luovuuden hyödyntämisestä työelämässä. Hän esimerkiksi kyseenalaisti usein pinnalla olevat käsitykset siitä, että jos olet luova, et ole tuottava työntekijä. Luovuus tarvitsee tilaa, aikaa, luvan epäonnistua ja mahdollisuuden pyrkiä pois täydellisyyden tavoittelusta. On aika löytää sisäinen lapsemme ja lähteä ulos leikkimään yhdessä! Hyödynnetään vahvuuksiamme ja rakennetaan turvallinen tila luovuudelle. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkönä. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK). Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja omakotitaloprojektia viimeistellen.    

Lue lisää

Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
15.10.2019
Anna-Stina Tähkävuori

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutkintoihin kuuluu paljon oman alansa teoriaa ja vielä enemmän tiedon soveltamista käytäntöön. Tavoitteena on antaa vastavalmistuneille paitsi tutkintotodistus ja ammatillinen osaaminen omalla alallaan, myös valmiuksia työelämän kehittämiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämäyhteistyön yhtenä muotona ovat innovaatio-opinnot, jossa eri alojen yritykset antavat opiskelijaryhmille konkreettisia kehittämishaasteita. Innovaatioprojektit eivät ole alihankintaa, vaan opintoprojekti, jonka tulokset eivät ole etukäteen tiedossa. Innovaatioprojektien avulla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan hanketoimintaa ja työelämäyhteistyötä matalalla riskillä. Onnistunut yhteistyö syntyy kokemuksen kautta Opiskelijoilla on yleensä taito tarkastella asioita täysin erilaisin silmin verrattuna yrityskumppaneiden edustamalla alalla toimiviin, vakiintuneisiin asiantuntijoihin. Parasta antia osallistujille onkin nähdä opiskelijoiden innostuneisuus ja kiinnostus innovaatiotyössä käsiteltyjä aiheita kohtaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiset innovaatio- eli MINNO -projektit ovat kaikille opiskelijoille pakollisia opintoja, jossa yhdistetään oppiminen tuotekehitys- ja innovaatioprosessiin. Erilaiset projektit antavat mahdollisuuden avoimeen vuorovaikutukseen ja jatkoyhteistyöhön. Mukaan tulevat työelämäkumppanit voivat luottaa siihen, että laajan innovaatio-opintojakson ohjaus hoidetaan ammattimaisesti. Silti ensi kertaa mukaan tulevat yritykset eivät välttämättä osaa arvioida, mihin opiskelijoiden innovaatiotyö johtaa. Kysymyksiä saattaa tulla siitä, kuinka paljon yrityksen työaikaa tarvitaan haasteen ratkaisun etenemiseen, kuinka lennokkaasti opintojen puitteissa uskalletaan innovoida tai ehditään paketoida valmista ratkaisua. Oppilaitosten ja yritysten työskentelyn rytmit eroavat suuresti toisistaan. Ammattikorkeakoulujen ajanlasku kulkee lukuvuosissa, yritysten vuosineljänneksissä. Jotta yritykset saadaan mukaan kehittämishaasteiden antajiksi, tehdään paljon valmistelua ja ennakkotyötä. Vakiintuneita yhteistyökumppaneita kertyy onnistuneiden yhteisten kokemusten kautta. Seitsemän viikon innovaatio-opintojakson aikana syntyvät innovaatiot eivät vielä ole valmiita tuotteita, harvemmin täysin valmiita prototyyppejäkään. Parhaiden innovaatioiden jatkokehittely voi edetä esimerkiksi seuraavassa innovaatioprojektissa tai yritys voi ottaa vastuulleen innovaation jatkokehittelyn edistämisen omassa organisaatiossaan. Innovaatioprojekteja ajatellen on hyvä huomioida, että projekti tulisi olla määritelty jo alussa riittävän tarkasti ja tiiviisti, jotta seitsemässä viikossa saadaan aikaan toimivia ratkaisuja. Opiskelijoiden oivalluksista innovaatioihin Metropolian älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän kautta syksyn 2019 MINNO-opintojakson toteutukseen löytyi useita yhteistyökumppaneita. Osallistuvien yritysten tietoon mahdollisuus hyödyntää opiskelijatiimejä innovaatiotyössä oli saatettu jo keväällä 2019, kun Jätkäsaari Smart Mobility -hanke järjesti innovaatiotyöpajan yhteistyöyrityksilleen. Työpajassa kehitettiin aiheita innovaatioprojekteille liikkumisteeman ympäriltä. Työpajan päätteeksi yritykset saivat valita projektin, johon lähtevät mukaan työelämäkumppaniksi. Ennakkoluulottomasti kyytiin hyppäsivät liikenteen alalla toimivat yritykset Veho, Rolan ja Samocat Sharing Oy. Sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien opiskelijoista koostunut opiskelijajoukko pääsi näin ratkomaan yritysten antamia, erilaisia liikkumisen alan haasteita. Useimmille opiskelijoille erilaiset liikkumisen palvelut eivät olleet tuttuja entuudestaan projektin alkuvaiheessa. Meillä kaikilla on kuitenkin tarve liikkua, huolimatta esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai digitaidoista. Sen vuoksi liikkumisen tulisi olla tasa-arvoista kaikille ihmisille myös liikenteen palvelutarjonnan näkökulmasta. Tulevaisuuden liikenne luo uudenlaisia mahdollisuuksia yhä monipuolisemmille liikkumispalveluille. Innovaatioprojekteja aloitettaessa koettiin suurena mahdollisuutena, että eri alojen opiskelijat paneutuivat liikkumispalveluiden haasteisiin. Opiskelijat loivatkin lopulta kymmenen erilaista innovaatiota yritysten esittämien haasteiden pohjalta. Yhteistyössä syntyneet innovaatiot yllättävät Työelämäkumppanien edustajat olivat innovaatioprojektien tuloksia kuullessaan aidosti hämmästyneitä opiskelijatiimien innovatiivisuudesta ja saivat kokemuksen, joka kannustaa tekemään yhteistyötä jatkossakin. Muutamasta projektista onnistuttiin saamaan konkreettisia jatkotoimenpiteitä työelämäkumppaneiden kanssa. Kaikkien projektien tulokset ovat jalostettavissa uusiksi, kehitettäviksi palveluiksi - tai ainakin ovat aihioita sellaisille. Tulevaisuuden liikkumisratkaisut, autojen yhteiskäyttöisyys ja liikenteen yhteiskäyttöpalvelut olivat teemoina Vehon projekteissa. Projektin tuotoksena opiskelijat synnyttivät esimerkiksi seuraavia innovaatioita: Palkitseminen vihreistä valinnoista. Veholle kehitetty palkitsemisjärjestelmä, jossa palkitaan kuluttajat tai yritykset kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen valinnoista. Autojen vertaisvuokraussovellukset. Niiden avulla tuodaan esimerkiksi liftaus 2020-luvulle.  Työpaikkakyyditykset yksityisautoilun vähentämiseksi. Autojen yhteiskäyttöisyys lähtee liikkeelle aina yksilön valinnoista. Parhaimmillaan myös työnantajat tukevat toiminnallaan työntekijöidensä työmatkailua, tarjoamalla työpaikkakyydityksiä. Samalla heillä on mahdollisuus parantaa omaa työnantajaimagoaan.  Liikkumispalveluiden tavoitettavuuden parantaminen kaupungin laitamille oli yhden innovaatioprojektin aiheena. Tavoitteena oli kehittää innovaatioita ja ratkaisuja viiden erilaisen opiskelijaryhmän voimin.  Seuraavia innovaatioita syntyi: Samocat Sharing Oy:lle toteutettu projekti, jossa yrityksellä oli valmiina konkreettinen tarve saada sähköpotkulaudat liikenteeseen myös Tuusulan ja Keravan alueille. Opiskelijaryhmä toteutti projektissa kartoituksen asemien paikoista. Kimpassa -sovellus, jossa keskityttiin autojen yhteiskäyttöisyyteen ja pyrittiin ratkomaan aikaisemmissa vastaavan tyylisissä kokeiluissa havaittuja ongelmia ja haasteita. Parempi reitti, jossa haastettiin nykyiset jo olemassa olemat reittisovellukset palvelemaan yhä monipuolisemmin ja yhtenäisemmin, jotta asiakkaan on mahdollista valita hinnan ja matkan pituuden perusteella parhaiten soveltuva reitti. Palvelua olisi mahdollista kehittää edelleen esimerkiksi hiilijalanjälkimittarin avulla Superliityntä, joka kannustaa ihmisiä jättämään autonsa kauemmaksi keskustasta tarjoamalla erilaisia palveluita liityntäpysäköinnin yhteyteen aina perinteisistä pysäköinti- ja huoltoasemapalveluista aina erilaisiin kauppakassi- ja mukavuuspalveluihin. HSL Move -sovellus, esittelyvideo Youtubessa. Sovellus, jossa on mahdollista kerätä pisteitä ja ansaita pieniä palkintoja siirtämällä kaupunkipyöriä asemilta toiselle. Kirjoittaja on Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkö Metropoliassa ja on työssään vahvasti tekemisissä ammattikorkeakoulun hanketoiminta-opiskelija-yritysyhteistyön käytäntöjen kehittämisessä. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkönä. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK). Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja omakotitaloprojektia viimeistellen.

Lue lisää

Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
14.5.2019
Anna-Stina Tähkävuori

Mikä minusta tulee isona? Onkohan tämä ala minulle se oikea? Vastaako tämä harjoittelu sitä, mitä työelämä minulta odottaa? Tällaisia asioita pyöri mielessäni opiskeluaikana. Useimmilla ei ole selkeää kuvaa tulevaisuuden urastaan vielä valmistumisenkaan jälkeen. Joskus asia saattaa vaivata liiaksikin, jolloin opiskelumotivaatiokin voi kärsiä. Tämän vuoksi on tärkeää saada opiskelijat kokeilemaan, mitä tulevaisuuden työelämä voisi heille antaa. Harjoittelut, johdantoprojektit, opinnäytetyöt ja innovaatioprojektit. Muun muassa näitä työelämän kanssa yhdistettäviä opintokokonaisuuksia löytyy jo ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmista. Mutta takaavatko ne opiskelijalle todellisen kuvan tulevaisuuden työelämästä?  Itse valmistuin vuonna 2011 Metropolia Ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi. Opiskeluaikana pohdin vakavasti alan vaihtoa. Suorittamieni työharjoittelujen perusteella en olisi voinut uskoa, että tulevaisuuden työelämässä pääsisin mukaan yhteen maamme suurimmista rakennusprojekteista. Tai että päätyisin vielä takaisin opinahjooni työskentelemään älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä, jossa eri alojen ja sektoreiden toimijat oppivat, kokeilevat ja kehittävät yhdessä erilaisia liikkumisen ratkaisuja. Miten innovaatiotoiminnalla voidaan edistää opiskelijoiden työelämäyhteistyötä? Itse Metropoliasta valmistuneena haluan tarjota koulumme opiskelijoille mahdollisimman hyvät eväät tulevaan. Ammattikorkeakouluopintojen kytkeminen käytännön tekemiseen ja työelämätaitoihin on tärkeää. Opiskelijoilla on oltava matala kynnys päästä mukaan projekteihin ja saada monipuolinen näkemys työelämästä. Koen, että myös työelämävalmennusta tai -ohjausta olisi hyvä olla saatavilla nykyistä enemmän. Innovaatioprojekti on Metropolia Ammattikorkeakoulun kaikissa tutkinto-ohjelmissa toteutettava laaja, pakollinen opintojakso. Ideana on, että työelämän edustajat antavat opiskelijoille, mahdollisesti tuleville työntekijöilleen, jonkin ongelman ratkaistavaksi. Innovaatioprojektin kautta opiskelijat voivat harjoitella hanketoimintaa ja työelämäyhteistyötä. Lisäksi he saavat ennen kaikkea mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja jatkoyhteistyöhön suuren murroksen edessä olevan älykkään liikenteen toimialan yritysten kanssa. Yritykset puolestaan saavat innovaatioprojekteihin osallistuessaan mahdollisuuden liiketoimintansa kehittämiseen, sekä uusien ideoiden ja innovaatioiden löytymiseen opiskelijoiden tuoreiden ajatusten siivittämänä. Miksi opiskelijat kiinnostuisivat innovaatiotoiminnasta ja mitä hyötyä siitä voi heille olla? Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on usein pienet budjetit. Hankkeiden toiminta keskittyy lyhytkestoisiin kokeiluihin tai erilaisiin pilotteihin. Parhaita innovaatioita saadaan aikaan yhteistyöllä, yhdistämällä eri alojen kokemus ja opiskelijoiden idearikas ajatusmaailma toisiinsa. Olemme tärkeässä roolissa Metropolian innovaatiotoiminnassa kehittämässä ratkaisuja tulevia sukupolvia varten. Kuinka päästetään tulevaisuuden toivot esiin ja luodaan heille edellytykset toimia? Käytännössä opiskelijat voivat: tulla hankkeisiin palkallisiin töihin. saada hankkeista innovaatioprojektin aiheen. suorittaa hankkeissa työharjoittelujakson. kehittää hankkeesta opinnäytetyöaiheen. tutustua työelämän edustajiin jo opiskeluaikanaan. Esimerkkinä Jätkäsaari Smart Mobility ja opiskelijan rooli hankeessa Tulevaisuuden liikenteessä kuljetaan yhä monipuolisemmin. Erilaiset liikenteen palvelut tulevat olemaan arkipäivää ja yksityisautoilu muuttuu sähköistymisen sekä automaation kehittymisen myötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Forum Virium Helsinki ja Helsinki Business Hub yhdessä toteuttavat Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen, joka luo älykkään liikenteen ekosysteemiä Helsinkiin. Metropolian tehtävä hankkeessa on ennen kaikkea saada opiskelijat yhteistyöhön kohdeyritysten kanssa. Hankkeessa on mukana monipuolisesti erilaisia älykkään liikenteen toimialan startup- ja pk-yrityksiä. Olen aloittanut hankkeen projektipäällikkönä tämän vuoden alussa.  Opiskelijoiden avulla pyritään toteuttamaan erilaisia pilotteja ja kokeiluja, jotka pohjautuvat yritysten todellisiin tarpeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kerätä tietoa ihmisten liikkumistavoista matkapuhelimien avulla tai erilaisten sovellusten ja laitteiden testaaminen käytännössä. Järjestimme yrityksille innovaatioprojekti -työpajan, jonka pohjalta kehitettiin aiheita opiskelijoiden tutkittavaksi. Tulemme toteuttamaan ensi lukuvuoden aikana useamman innovaatioprojektin. Niissä tutkitaan, miten voidaan yhdistää liikenteen matkaketjut ja muut palvelut toisiinsa, tai miten erilaisten palveluiden avulla ihmiset saataisiin luopumaan yksityisautoista. Projektit on tarkoitus toteuttaa monialaisesti eri tutkintojen opiskelijoiden kesken. Olemme palkanneet kaksi opiskelijaa, ajoneuvotekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmista. He molemmat ovat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heidän tehtävänään on olla apuna hankkeeseen perustettavan yhteiskäyttötilan pyörittämisessä sekä yritysten pilottien ja kokeilujen toteuttamisessa. Hanke antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen ja yritystoimintaan jo opiskeluaikana, sekä mahdollisuuden luoda verkostoja älykkään liikenteen toimialalla. Mikäli mahdollista, haluamme tarjota myös useammille opiskelijoille mahdollisuuden olla hankkeessa mukana esimerkiksi edellä mainittujen innovaatioprojektien tai mahdollisten opinnäytetöiden avulla. Kysyin hankkeessa mukana olevilta opiskelijoilta, mikä heidät sai kiinnostumaan hakemaan avoinna ollutta harjoittelupaikkaa. Olen itse pitänyt hankettamme mielenkiintoisena ja monipuolisena ja oli ilo kuulla, että myös opiskelijamme olivat samaa mieltä. Lisäksi opiskelijoita kiehtoi projektin ainutlaatuisuus, joka mahdollistaa uuden oppimiseen, verkostoitumiseen sekä vaihtelevaan työympäristöön. Tällaisen opin tarjoaminen vielä opintojen alkuvaiheessa olevalle on Metropolian rikkaus, jota voisi tuoda esille voimakkaammin. Metropoliasta löytyy paljon monipuolista osaamista. Tärkeää on, ettei kapeakatseisesti jäädä liiaksi tutkimaan asioita vain yhdeltä näkökulmalta, vaan mahdollistetaan avoin vuorovaikutus eri yksiköiden ja innovaatiokeskittymien välillä.  -- Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori työskentelee projektipäällikkönä älykäs liikkuminen - innovaatiokeskittymässä. Hän on valmistunut vuonna 2011 Metropoliasta rakennusinsinööriksi ja suorittanut vuonna 2018 Hämeen ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden liikennejärjestelmät YAMK - tutkinnon. Aiempaa työkokemusta hän on kartuttanut Länsimetro - hankkeessa useiden vuosien ajan. Jätkäsaari Smart Mobility on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jossa autetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaa älykkäästä liikkumisesta. Hankkeen toteuttaa Forum Virium Helsinki yhdessä Helsinki Business Hubin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätiedot Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen sivuilta.

Lue lisää