Tikissä

Huomattavan usein hanketyön haasteena on niistä kommunikointi. Tämä haaste syntyy usein siitä, että hankkeet ovat monitahoisia ja niiden ydinhyöty saattaa olla hankala tiivistää hankemaailman ulkopuolisille.  Sanoitukset ovat usein ilmavia ja saattavat sisältää ilmaisuja, jotka avautuvat lähinnä hanketyössä mukana oleville. Hankehakemukset ja rahoituspäätökset tulevat viranomaistaholta, mikä tuo mukanaan lisää ilmaisuja ja toimintatapoja, jotka eroavat yritysten käyttämästä kielestä. Yrityksen tärkein viestinnällinen tehtävä on kommunikoida tuottamaansa hyötyä mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä pätee start up -toimintaan, jossa yritys luo omaa markkinaansa ja sitä kautta mahdollistaa oman liiketoimintansa. Tästä syystä start up -maailmassa on rakennettu hissipuheen käsitettä, jossa pitää tiivistää yrityksen tuottama arvo hissimatkan pituuteen. Ainutkertainen arvolupaus voi herättää yrityksen huomion Ash Maurya rakentaa kirjassaan Running lean Unique Value Proposition (UVP) käsitteen. Käsitteellä ei ole virallista käännöstä, mutta se voidaan kääntää ainutkertaiseksi arvolupaukseksi. Mauryan mukaan ennen kuin asiakas maksaa rahaa palveluistaan, hän on kiinnittänyt siihen huomiota. Tämän huomion herättämiseen ainutkertainen arvolupaus on olennaista. Se kertoo, millä tavoin tuotteesi on erilainen ja miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen nimi tälle on kilpailuetu, mutta terminä se keskittyy liikaa toimijoiden väliseen ajatteluun, kun taas ainutkertainen arvolupaus on asiakaslähtöisen ajattelun tulos. Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilu on haastava tehtävä, joten ensimmäinen versio on harvoin lopullinen. Tämä on yksi Leanstack mallin eduista: kaikkea voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja iteroida paremmin tilannetta kuvaavaksi ja muuttuneesta tilanteesta lähteväksi. Kuinka ainutkertainen arvolupaus muotoillaan hanketyön kontekstissa? Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilussa tulee keskittyä siihen etuun, mitä hanke tarjoaa, sen sijaan että kerrotaan hankkeen toiminnasta, jolla tätä etua tuotetaan. Hyvä ainutkertainen arvolupaus on lyhyt ja se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mitä, kuka ja miksi. Tämän pohjalta voidaan rakentaa yleisen tason konseptikuvaus, jolla voidaan jakaa hankkeen ideaa mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Olennaista on yhdistää ainutkertainen arvolupaus mahdollisimman tiukasti siihen haasteeseen, jota hankkeella halutaan ratkoa. Sillä tavoitellaan niitä yrityksiä, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita hankkeesta. Tämä tieto tulisi olla selvitettynä jo siinä vaiheessa, kun hanketta kirjoitetaan. Mikäli näin ei ole, joudutaan todennäköisesti iteroimaan enemmän, sillä ensimmäiset versiot ovat arvauksia siitä, mikä kohdeyrityksiä voisi kiinnostaa. Entä sitten käytännössä, millainen voisi olla hyvä hankkeen arvolupaus? Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä teemme hanketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin ruokatuotannon, kiertotalouden, robotiikan ja tekoälyn kentillä. Teemme tätä työtä alustalähtöisesti sillä haluamme, että meillä on fyysiset tilat ratkaisuiden rakentamiseen ja niiden testaamiseen. Esimerkiksi, voisimme rakentaa hankkeen, jossa yhdistämme tekoälyn ja vertikaaliviljelytekniikan. Tämä olisi yhdistelmä, jossa meillä on tarjolla jotain ainutkertaista verrattuna muihin hanketoimijoihin. Vastaamalla kysymyksiin mitä, kuka ja miksi voisimme rakentaa seuraavan kaltaisen ainutkertaisen arvolupauksen: ”Tarjoamme yrityksellesi ainutkertaisen mahdollisuuden yhdistää vertikaaliviljelyteknologia tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tiedonkeruussa ja analysoinnissa Metropolian UrbanFarmLabissa.” Voimme näin auttaa yritystäsi ymmärtämään ja validoimaan kehittämänne teknologian tuottamaa lisäarvoa omille asiakkaillenne. Tämä olisi lähtökohta, ensimmäinen iteraatio. Tämä voidaan huomata käytännössä toimimattomaksi. Se ei välttämättä ole se tarve, jota hankkeen kohdeyrityksillä on tai huomataan, että tarve on olemassa, mutta tämä muotoilu ei toimi. Tällöin, saadun palautteen kautta, voidaan kerätä tietoa ja muokata arvolupaus uudestaan siten, että se toimii paremmin. Tätä prosessia toistetaan niin pitkään, kunnes hanke löytää paikkansa yrityskentässä ja sen tavoitteet voidaan täyttää. Tässä prosessissa on mahdollista, että tekeminen muuttuu, kun huomataan, että tarve olikin jotain muuta kuin alun perin ajateltiin. Keskustelu tulee silloin viedä myös rahoittajan tietoon, jotta hanketta voidaan muokata paremmin toimivaan suuntaan ja mahdolliset muutokset esimerkiksi työnkuviin voidaan toteuttaa. Tässä artikkelissa on käsitelty ainutkertaista arvolupausta yritysyhteistyön kontekstissa. Hankkeella on usein muitakin sidosryhmiä, Metropolian tapauksessa usein opiskelijat. Heille arvolupaus olisi sitten jotain muuta. Kontekstisidonnaisuus on syytä ottaa huomioon myös hankeviestinnässä yleensä. Sama hanke voi tuottaa erilaista arvoa erilaisille sidosryhmille, ollen silti yhtä arvokas kaikille. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media