Tikissä

Hankkeissa ja projekteissa on pidettävä silmät auki, eritoten, jos tuloksia alkaa tulla. Kun jokin kiintoisan tuntuinen asia on työpöydällä, on selvitettävä, olisiko tarkoituksenmukaista suojata se. Voi nimittäin olla, että sille voidaan hakea patentin, hyödyllisyysmallin tai mallioikeuden suojaa. Patentti Aiemmassa blogikirjoituksessani Keksijän muistilista käsittelin patentoitavia keksintöjä. Jos tulos on jotakin, joka on uusi, keksinnöllinen ja entuudestaan alan keskimääräiselle asiantuntijalle tuntematon ratkaisu, se voi olla keksintö. Jos keksintö on lisäksi teollisesti käyttökelpoinen ja toistettavissa, se voi olla patentoitavissa. Tulos voi olla hieno ja oivaltava vaikka se ei välttämättä täyttäisikään patentoitavalta keksinnöltä edellytettyjä ominaisuuksia. Siksi sitä ei kannata silti jättää hyllylle pölyä keräämään. Se voi olla suojattavissa muilla keinoin. Hyödyllisyysmalli Hyödyllisyysmalli (1) on tarkoitettu ratkaisuun, joka ei välttämättä saisi patentin suojaa, mutta joka on silti keksinnöllinen. Hyödyllisyysmallin oleellinen ero patentista, (jolla voidaan suojata myös uutta käyttötapaa tai menetelmiä) on siinä, että se voidaan myöntää vain tekniseen ratkaisuun, käytännössä siis vaikka tuotteeseen tai laitteeseen. Hyödyllisyysmallin hakuprosessi on patenttia nopeampi, koska siinä ei tehdä erillistä uutuudellisuuden ja keksinnöllisyyden selvitystä, vaan ne ovat keksijän vastuulla. Mutta kuten patentinkin kohdalla, hyödyllisyysmalli voidaan myöntää vain keksintöön, joka ei ole alan asiantuntijalle ilmeinen ratkaisu. Hyödyllisyysmallihakemuksen voi myös muuttaa patenttihakemukseksi, ja päinvastoin. Hyödyllisyysmalli on voimassa 10 vuotta. Mallioikeus suojaa esineen ulkomuotoa Mallioikeus (2), eli mallisuoja suojaa esineen ulkomuotoa. Mallioikeuden hakija saa sen avulla yksinoikeuden mallioikeuden suojaamien tuotteiden muotoiluun. Mallioikeudella voidaan suojata monenlaisia esineitä, esimerkiksi pakkauksien, huonekalujen tai jopa rakennuksen ulkomuotoa. Mallioikeudella voidaan suojata myös graafisia esityksiä. Tästä tyypillinen esimerkki, jossa mallioikeuden suojaa haetaan, on kankaan kuvioinnin malli. Mallioikeus on käytännössä ainoa tapa suojata muotoilua. Mallioikeutta haetaan suojattavasta asiasta tehdyillä kuvallisilla esityksillä. Mallioikeus on voimassa 5 vuotta. Tavaramerkki erottaa muista samankaltaisista tuotteista Toisinaan voi olla tarkoituksenmukaista hakea tavaramerkin (3) suojaa. Tavaramerkillä suojataan esimerkiksi kuvioita (logoja), värejä, sanoja, iskulauseita, palveluita, joskus myös ääniä tai jopa tuoksuja. Tavaramerkin tarkoitus on erottaa tavarat ja palvelut muista vastaavista kilpailevista tavaroista tai palveluista. Sen avulla voidaan myös vahvistaa kyseisen tuotteen näkyvyyttä ja identiteettiä. Tavaramerkki voi olla yhdistelmä erilaisista asioista, kuten sanoista, väreistä, kuvasta ja logosta. Tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus päättää tavaramerkin käytöstä. Rekisteröidystä tavaramerkistä käytetään ympyrän sisällä olevaa® -symbolia. Sitä voi käyttää vain, kun kyseessä on hyväksytysti rekisteröity tavaramerkki. Toisinaan näkee käytettävän myös™ -merkkiä. Sitä voidaan käyttää myös silloin, kun kyseiselle asialle on vasta haettu tavaramerkin suojaa. Miten edetä? Tuloksien suojaaminen maksaa. Siksi sopivan suojamuodon määrittely edellyttää aina huolellista tuloksen arviointia ja ennakkosuunnittelua, jotta tarkoituksenmukaisin tapa löytyy. Erittäin tärkeää on, että tuloksen omistus- ja hyödyntämisoikeudet ovat selvillä, ennen kuin mahdollinen suojaaminen aloitetaan. Esimerkiksi hankkeissa nämä on yleensä määritelty hankesopimuksessa tai rahoitusehdoissa. Korkeakoulukeksintölaki taas koskee Suomessa patentilla suojattavissa olevia keksintöjä, jotka on tehty palvelussuhteessa korkeakouluun. Lisäksi on tietenkin päätettävä, kannattaako kyseisen tuloksen suojaaminen vai onko järkevämpää tarjota tulosta mahdollisimman laajalla jakelulla kaikille halukkaille hyödyntäjille. Metropoliassa neuvoja ja tukea keksinnön tai muun uuden tuloksen käsittelyyn saa Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys -tiimistä, innovaatioasiantuntijalta. Keksiminen ja uuden luominen joka tapauksessa kannattaa. Yleisesti ottaen, kaikille mieluisaa on, jos esimerkiksi hankkeeseen käytetyt resurssit ja tulokset tuottavat jotakin yhteistä hyvää. Kaupallistuneen tuotteen, palvelun tai vaikka uutta yrittäjyyttä. Syytä korkeakoululähtöisten tulosten tehokkaampaan löytämiseen ja hyödyntämiseen on. Yleensä myös lisärahoitus seuraa hyviä tuloksia. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) hyödyllisyysmalli (prh.fi) PRH mallioikeus (prh.fi) PRH tavaramerkit (prh.fi)