Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: hanketoiminta

Hanketoiminnan ”lean canvas” tuo tehoa suunnitteluun
http://Graafisia%20kuvioita%20ja%20kaavioita%20esittävän%20valkoisen%20seinän%20edessä%20seisoo%20rivissä%207%20nuorehkoa%20henkilöä%20rennoissa%20vaatteissa,%20osalla%20käsissään%20päätelaitteita,%20joita%20katselevat,%20keskimmäinen%20katsoo%20suoraan%20kameraan.
13.11.2024
vierailija

Miten projektin osatekijät saadaan näkyville yhdellä silmäyksellä? Usein hanketoiminnassa on tarve saada hankkeen tekijät ymmärtämään ja selittämään hankkeen ydinasioita tehokkaasti. Sovellan tässä artikkelisarjassa Ash Mauryanin kirjan ideoita. Hänen kehittämänsä LeanStack-metodin ytimessä on Lean Canvas, joka on muunnelma Alex Osterwalderin liiketoiminnan malli -canvaksesta. Tässä artikkelissa käytämme termiä canvas suomennettuna muotoon kanvas. Sana ei ole hyväksyttyä suomea, mutta sen kääntäminen muulla termillä ei tavoita käsitteen merkitystä. Hankkeen aloittamista varten kirjoitetaan hankesuunnitelma, joka vertautuu koossaan ja perusteellisuudessaan liiketoimintasuunnitelmaan. Johtuen haetun rahoituksen muodosta hankkeen on välttämätöntä kirjoittaa suunnitelma. Tämä on määrämuotoinen dokumentti, jonka tulee sisältää määrätyt asiat, ja siksi suunnitelmat ovat rakenteeltaan aina samankaltaisia. Ehdotan, että kanvasta voi käyttää hankekirjoituksen alkuvaiheeseen ja ideoinnin tueksi. Se auttaa selkeyttämään hankkeen ideaa ja kirjoittajia ymmärtämään, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. Tämä on näkemyksemme mukaan olennaista, jotta voidaan rakentaa kiinnostavampia ja paremmin yritysten tarpeisiin osuvia hankkeita.  Kanvaksen yhdeksän osa-aluetta Alla on havainnollistava kuva Lean Canvaksesta. Kuva 1. "Lean Canvas is adapted from The Business Model Canvas (BusinessModelGeneration.com)and is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Un-ported License". Ensimmäinen osa-alue ovat asiakkaat, eli hankkeen kontekstissa toimijat, joiden haasteita halutaan ratkoa. Hankerahoitusmahdollisuudet voivat rajata valintoja, mutta tässä on hyvä hetki miettiä toimialat, toimijat ja tavoiteltavat hankekumppanit. Varhaiset omaksujat (early adopters) ovat ne yritykset, joiden sitoutumisesta hankkeeseen voidaan olla riittävällä todennäköisyydellä varmoja. Toinen osa-alue on todennäköisimmät haasteet. Listataan kohdeyritysten eli asiakkaiden haasteita joko arvioimalla tai parhaassa tapauksessa selvittämällä keskustellen asiakkaiden kanssa jo ennen hankesuunnitelman kirjoittamista. Olemassa olevat vaihtoehdot taas ovat muut tavat ja toimijat, joiden avulla asiakkaat voivat ratkoa tätä haastetta. Kolmas osa-alue on ainutlaatuinen arvo (unique value proposition) tiivistää hankkeen hyödyn sen kohderyhmille ja se tulee olla muotoiltu siten, että kohderyhmät ymmärtävät sen helposti. Korkean tason konsepti on muotoilu siitä, miten on mahdollista selittää toiminta mahdollisimman helposti ulkopuolisille.Neljäs osa-alue on kanvaksen ratkaisu-kohta, johon muotoillaan ratkaisut tunnistettuihin haasteisiin riittävän yksityiskohtaisesti. Viides osa-alue on kanavat. Tässä määritellään ne tavat ja keinot, joilla tavoitellaan lisää valittuja kohdeyrityksiä. Kuudes osa-alue on tulovirrat eli ne rahoituskanavat, joista rahoitusta on mahdollista hakea. Nämä tulee olla instrumentteja, jotka sopivat hankkeen tavoitteisiin ja ovat tarjolla haluttuna aikana. Seitsemäs osa-alue on kulurakenne. Tähän kohtaan laaditaan alustava arvio budjetista ja tarvittavista resursseista tavoitteen toteuttamiseen. Kahdeksas osa-alue on avainluvut (key metrics), johon kirjataan, mitä tällä hankkeella tavoitellaan, kuinka monta yritystä pyritään saamaan mukaan, montako julkaisua hankkeesta syntyy tai mitä muuta halutaan muuttaa. Yhdeksäs osa-alue on epäreilu kilpailuetu, jossa määritellään, mitä ainutlaatuista hanke voi tarjota kohteenaan oleville yrityksille tai henkilöille. Käytäntöön soveltamisen monet tavat Käytännössä Lean Canvas on suunniteltu nopeaksi ja joustavaksi työkaluksi, jota voi helposti päivittää tarpeen mukaan. Esimerkiksi Food SystemiCity-hankkeessa Lean Canvas auttoi hahmottamaan ja viestimään hankkeen tavoitteita ja arvoa tehokkaasti. Ainutlaatuisen arvolupauksen muotoilu oli haastavin osa, sillä siihen piti kiteyttää hankkeen keskeinen eroavaisuus – tässä tapauksessa hankkeen tavoite lisätä tietoisuutta ruokajärjestelmän muutoksista. Lean Canvasia voi käyttää myös ideoinnin tukena, kuten Metropolian Hiilitalli-hankkeen työpajassa, jossa sen avulla kartoitettiin yhteisiä haasteita ja tarpeita yhteistyöprojektia varten. Näin se auttoi koko tiimiä saamaan jaettuja näkemyksiä siitä, mihin haasteisiin haluttiin yhdessä vastata. Kaiken kaikkiaan Lean Canvas tekee hankesuunnittelusta selkeämpää, nopeuttaa kommunikaatiota ja helpottaa vastuiden jakamista. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media

Lue lisää

Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa
http://Lasiseinään%20kiinnitettyjä%20värikkäitä%20post-it-lappuja,%20seinän%20takana%20mieshahmo%20puolikuvassa,%20vierellään%20naishahmo%20osittain%20lappujen%20takana%20piilossa.
10.10.2024
vierailija

Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä on paljon hankkeita, joissa on tarkoitus tuottaa lisäarvoa Uudenmaan pienille ja keskisuurille (pk-) yrityksille. Meillä on osaamista, opiskelijoita ja infrastruktuuria, joka voi auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Tässä artikkelissa esittelemme mallia, jonka avulla pyrimme muokkaamaan toimintaamme yhä enemmän asiakaslähtöiseksi ja yritysten tarvetta palvelevaksi. Ash Mayrua esittelee kirjassaan Running lean käsitteen traction, joka voidaan suomentaa vetovoimaksi tässä kontekstissa. Tämä vetovoima on mitattavissa oleva seikka, joka on auttaa liiketoimintamallin tulevaisuuden kasvua. Jokaisella tuotteella tai palvelulla on asiakkaita, joten mittareiden tulee liittyä suoraan näihin ryhmiin. Mauryan mukaan vetovoima on se tahti, jolla liiketoimintamalli onnistuu saamaan rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan. Maurya rakentaa myös mallin, jolla voidaan toteuttaa vetovoiman rakentamista. Tämä malli on ajatus yrityksestä asiakastehtaana, jossa kaikki yrityksen sisällä tapahtuva toiminta on olemassa tuottamassa lisää asiakkaita. Se tekee tämän ottamalla tietämättömän vierailijan ja muuttaa hänet onnelliseksi asiakkaaksi. Asiakkaiden tekeminen voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: hankinta, jossa mistään tietämätön vierailija muutetaan kiinnostuneeksi prospekteiksi eli mahdolliseksi asiakkaaksi. Tästä esimerkkinä on, että jos henkilö saapuu verkkosivuillesi, hän tekee jotain muuta kuin poistuu siltä aktivaatio, jossa kiinnostunut asiakas saa ensimmäiset tyydyttävät käyttökokemukset. Tästä käytetään usein ilmaisua ahaa-hetki, jossa tuotteen arvo tulee ilmeiseksi. Nettisivun esimerkissä tämä tarkoittaa mahdollisimman nopeaa pääsyä lunastamaan tuotteen lupausta. retentio tarkoittaa sitä, että kuinka usein asiakas käyttää tuotetta uudestaan. Verkkosivun esimerkissä tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä palaa ja kirjautuu sille uudestaan. tulovirta mittaa palvelun tulovirtaa ja verkkosivun esimerkissä kyse on asiakkaan siirtymisestä maksuttomasta versiosta maksulliseen versioon referenssi on asiakas, joka omalla toiminnallaan tuo lisää asiakkaita palvelun käyttäjäksi. Hanketoiminnan logiikka poikkeaa yritystoiminnasta Mitä Mauryan vetovoiman laista ja mallista voisi soveltaa hanketoimintaan? Jos hankkeen on tarkoitus saada aikaan toimintaa, joka liittyy joko yrityksiin tai henkilöihin, voidaan ajatella, että se tarvitsee vetovoimaa. Sen täytyy onnistua saamaan oma kohderyhmänsä kiinnostuneeksi itsestään, luomaan vetovoimaa omassa kohderyhmässään, oli tämä mikä tahansa. Sinänsä hankkeen tavoite ei ole saada rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan, vaan sen tulisi pystyä tuottamaan lisäarvoa omilla resursseiltaan asiakkaalle. Voidaan ajatella, että hankkeen yrityskumppanihankinta on tarkoitukseltaan käänteinen myyntiprosessi, jossa tarkoitus ei ole saada rahaa asiakkaalta vaan tarjota hankkeen resursseja niiden käyttöön kehitysprojektin tekemiseksi. Ehkä tämä on syy sille, miksi yritykset empivät mukaan lähtöä hankkeeseen. Koko arvonmuodostus on päälaellaan normaalin liiketoimintaan. Hankkeeseen osallistuvien tarpeiden huomioiminen Miten hanketyössä voitaisiin käyttää malleja? Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon yritysyhteistyötä tai henkilökäyttäjiä, riippuen hankkeen tarpeesta. Hankintavaihe on asiakashankinnan alkupiste. Tämä tarkoittaa usein käytännössä nettisivuja, markkinointia, tilaisuuksissa esilläoloa ja muuta mainontaa. Näiden viestien muotoilussa niin ainutkertainen arvolupaus kuin hissipuhe ovat olennaisia työkaluja. Näiden avulla on mahdollista muodostaa selkeitä ja helposti ymmärrettäviä viestejä, joihin ihmisten on mahdollista tarttua. Myös hankkeiden nettisivut tulisi suunnitella siten, että ne ovat mahdollisimman käyttäjäystävälliset ja sisältävät selkeän viestin hankkeen tuottamasta hyödystä. Aktivaatio voidaan nähdä ensimmäisenä käyttökokemuksena hankkeen toimintaan. Usein nämä ovat hankkeen tilaisuuksia tai työpajoja, joihin yritykset on kutsuttu. Olennaista olisi silloin rakentaa tilaisuudet siten, että ne nähdään ennen kaikkea myyntitilaisuuksina, joilla pyritään välittämään saatavaa hyötyä ja välttämään kertomasta hanketyöstä ja sen tarkoituksesta, ellei tämä liity suoraan hankkeen hyötyyn. Retentio voidaan ajatella siten, että aktivaation jälkeen henkilö tai yritys siirtyy hankkeen varsinaisten toimenpiteiden pariin. Retentio kannattaa ajatella tässä ajankäyttönä, eli organisaatio on halukas käyttämään uudestaan ja uudestaan aikaansa voidakseen olla osa hanketta ja sen toimenpiteitä. Tällöin tapahtuu toistuvaa kanssakäymistä, joka on retention ydin. Hanke tarjoaa riskittömän osallistumiskokemuksen Tulovirta siirtyy hanketoiminnan ulkopuolelle. Tässä vaiheessa organisaatio siirtyy hankkeen resurssien käyttämisestä omien resurssien käyttämiseen palveluiden hankintaan. Tämä voi tarkoittaa koulutuspalveluiden ostoa, kaupallista TKI-työtä jossa yritys maksaa suoraan korkeakoululle sen palveluista tai muuta kaupallista ja rahalla tapahtuvaa yhteistyötä. Referenssi tarkoittaa organisaatiota, joka on niin tyytyväinen hankkeen tuottamiin palveluihin, että on valmis toimimaan joko viestinnällisenä referenssinä eli antaa oman nimensä ja suostumuksen käyttää itseään mainonnassa. Kaikkein arvokkain referenssi kuitenkin on se, jossa organisaatio kertoo muille organisaatioille hankkeesta ja suosittelee ottamaan yhteyttä hankepartnereihin. Tällöin hankkeen toimenpiteet ovat oikeanlaisia sopivalle kohderyhmälle ja ne tuottavat lisäarvoa niin paljon, että niistä haluaa muidenkin hyötyvän. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media

Lue lisää

Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
http://Kolme%20henkilöä%20seisoo%20portaiden%20alapäässä%20aulatilassa,%20yhdellä%20on%20reppu%20selässä
5.5.2022
Titta-Maria Kettunen

Tiesitkö, että yrittäjänä voit saada ammattikorkeakouluista monenlaista tukea yrityksesi ja yrittäjyytesi kehittämiseen - maksutta? Minä en tiennyt vielä vuosi sitten. Eikä ole tiennyt moni yrittäjäkään, joiden kanssa olen vuoden mittaan keskustellut. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä ammattikorkeakoulujen hanketoiminta on ja miksi yritysten kannattaa osallistua siihen. Käyttämäni esimerkit keskittyvät Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettaviin hankkeisiin. Mitä hyötyä hankkeeseen osallistumisesta on yrittäjälle? Ammattikorkeakoulujen hankkeista voi saada tukea hyvin monenlaisiin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin. Hyödyn voisi useimmiten tiivistää yrityksen kestävien toimintamallien kehittämiseen uusien näkökulmien ja ajankohtaisen tutkimustiedon avulla. Hanketoiminnan kautta on mahdollista löytää uusia näkökulmia sekä konkreettisia ratkaisuja liiketoiminnan tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseen. Hanketoiminnan kautta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista saada esimerkiksi ilmaista työvoimaa tai valmiita verkkosivuja. Yritysten kanssa yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulujen lehtorit ja muut ammattilaiset, joilla on ajantasainen ja vahva toimialaosaaminen sekä kokemusta yritystoiminnan kehittämisestä. Ennen kaikkea heillä on taitoa valmentaa oppimaan ja oivaltamaan. Joissain hankkeissa mukana voi asiantuntijoiden lisäksi olla myös opiskelijoita, mikä voi tarjota yritykselle erinomaisen väylän kohdata potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Yhtä kaikki, hanketoiminnan kautta saat ammattilaisia tueksesi luomaan uutta. Parhaassa tapauksessa toiminnasta poikii myös pitempiaikaisia kumppanuuksia. Esimerkiksi Katse tulevaisuuteen -hankkeessa voimme yhdessä miettiä ratkaisuja vaikkapa siihen, miten toimien yritys pystyy pitämään kiinni parhaista osaajista ja mitä se voi tehdä juuri nyt päästäkseen kohti toivomaansa tulevaisuutta. Dallaten -hanke puolestaan auttaa etsimään ratkaisuja siihen, miten hyvinvointialan yritykset voivat huomioida väestön ikääntymisen omassa toiminnassaan ja luoda siitä uutta, kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa. Kuka hankkeisiin voi osallistua? Ulkopuolisen rahoituksen ehdoissa rajataan hankkeen kohderyhmät. Rajaukset voivat kohdistua maantieteelliseen toiminta-alueeseen, yrityksen kokoon tai toimialaan. Hanketta suunniteltaessa toiminta valmistellaan siksi tietyn kohderyhmän, kuten toimialan tai työntekijäryhmän, tarpeita ajatellen. Esimerkiksi ELY-keskuksen kanavoimasta Euroopan sosiaalirahastosta tuettavaan hanketoimintaan voivat osallistua Euroopan komission mikro- ja pk-yritysten määritelmän täyttävät yritykset (europa.eu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimit yrityksessä tai liiketoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, jossa on alle 250 henkeä töissä, mitä todennäköisimmin yrityksesi voi osallistua. Kunkin hankkeen kohderyhmästä saat tarkempaa tietoa hankkeen sivuilta ja projektipäälliköltä. Katse tulevaisuuteen -hanke on suunnattu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Kestävä keikkatyö -hanke tähtää toimialariippumattomammin keikkatyötä hyödyntävien yritysten kehittämiseen. Apua voivat saada siis juuri ne yritykset, joille kukin hanke pystyy tuottamaan suurinta hyötyä. Voit suodattaa Metropolian hankevalikosta esimerkiksi käynnissä olevat sosiaali- ja terveysalan hankkeet löytääksesi omaa yritystoimintaasi parhaiten tukevat palvelut. Miksi osallistuminen on maksutonta? Vaikka hanketoimintaa rahoitetaan ulkopuolisesta rahoituksesta, Metropolialle itselleen jää yleensä katettavaksi osa hankkeen kustannuksista. Tätä osuutta ei kuitenkaan peritä yrityksiltä, vaan Metropolia kattaa sen omista varoistaan. Miksi näin? Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on antaa laadukasta korkeakouluopetusta. Tämän lisäksi ammattikorkeakoululaki (932/2014, 4§) velvoittaa ammattikorkeakoulut toteuttamaan työelämää, aluekehitystä sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tarjoamaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Hanketoiminta on yksi keino toteuttaa ammattikorkeakoulujen lakiin perustuvaa velvoitetta. Toisaalta hanketoiminta on Metropolialle myös erinomainen väylä pitää yllä yhteyksiä työelämään ja rakentaa mahdollisia uusia kumppanuuksia. Hanketoiminnan kautta saatetaan löytää aiheita esimerkiksi opiskelijoiden monialaisiin innovaatioprojekteihin tai opinnäytetöihin. Hankkeiden kautta Metropolia voi lisäksi kerätä tutkimustietoa esimerkiksi haastattelemalla toimintaan osallistuvia yrittäjiä. Tutkimustiedon avulla kehitetään työelämää. Samalla uusi tieto edistää Metropolian asiantuntijuuden kehittymistä sekä poikii uusia hankeaihioita. Hanketoiminta on Metropolialle myös tärkeä väylä edistää strategisia tavoitteitaan, kuten kestävää kehitystä. Hankesuunnitelmien pohjalla onkin aina ajatus siitä, että toiminnan kautta luodaan yhdessä uusia, tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja. Mihin sitoudun osallistuessani hankkeeseen? Osallistumisen aluksi yrityksen kanssa sovitaan käytänteistä sekä tehdään tarvittavat asiakirjat. Yrittäjää voidaan esimerkiksi pyytää allekirjoittamaan tutkimuslupa. Tällä yrittäjä antaa luvan siihen, että vaikkapa hankkeen aikana kerättyä haastattelumateriaalia voidaan käyttää anonyymisti tutkimustarkoituksessa. Lisäksi hankkeisiin voi liittyä rahoittavan tahon velvoitteita, jotka vaihtelevat rahoittajasta riippuen. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa toimintaan osallistuvilta henkilöiltä edellytetään henkilötietolomakkeen täyttämistä osallistumisen aluksi ja lopuksi. Henkilötietoja käsitellään aina luottamuksellisesti. Hankkeeseen osallistuvalle yritykselle kirjataan ESR-hankkeista myös vähämerkityksinen eli de minimis -yritystuki (tem.fi) hanketoiminnasta vähintään saatavaa hyötyä vastaavalle summalle. Tukisummaa ei siirretä yrityksen tilille, vaan se on kiinnitetty hankkeeseen osallistumiseen. Metropolia vastaa raportoinnista rahoittajalle eli yrityksen ei tarvitse sitä tehdä. Hanketoimintaan osallistuminen ei velvoita yritystä osallistumaan muuhun Metropolian toimintaan, vaan siitä sovitaan aina erikseen. Milloin ja mihin voin osallistua? Tätä tekstiä kirjoittaessani olen työskennellyt erilaisten yrityksille tarjottavien rahoitus- tai kehityspalveluiden parissa noin viiden vuoden ajan. Viimeisimmän vuoden olen toiminut Metropolian toteuttaman, ESR-rahoitetun Katse tulevaisuuteen -hankkeen projektipäällikkönä. Taustastani huolimatta ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kehittämispalveluiden tarjoajana oli minulle vieras ennen hakeutumistani nykyiseen tehtävään. Yrityksille suunnattuja hankkeita on käynnissä jatkuvasti ja uusia alkaa useita vuodessa. Metropolian eri alojen hankkeista löydät lisää tietoa Metropolian hankekatalogista selaamalla. Ole yhteydessä sinua kiinnostavan hankkeen projektipäällikköön kuullaksesi lisää. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä.

Lue lisää