Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: haasteet

Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa
http://Yksi%20nainen%20istuu%20työpöydän%20ääressä,%20läppäri%20auki,%20toinen%20nainen%20seisoo%20hänen%20takanaan,%20molemmat%20katsovat%20läppäriä.
12.6.2023
Sini Maunula & Kaisa Rapanen

”Isona olen ensin ratikkakuski ja kun en enää jaksa olla ratikkakuski, olen laivankuski”, toteaa 4-vuotias. Hän on nähnyt lähipiirissään monta esimerkkiä urapoluista, joilla ammattia vaihdetaan useita kertoja, joten asia tuntuu hänelle täysin luontevalta. Kuitenkin moni työssäkävijä on tehnyt alavalinnan ajatuksella, että se määrittää loppu elämän ja alan vaihtaminen tuntuu vaikealta. Vihreän siirtymän myötä muutoskyvykkyyttä tarvitaan enemmän myös työuralla. Vihreä siirtymä haastaa totutun työelämässä Vihreä siirtymä tarkoittaa siirtymistä kestävään talouteen ja kasvuun. Siirtymä on välttämätön, koska nykyisellään luonnonvaroja ylikulutetaan, mikä vie edellytyksiä elämältä tulevaisuudessa. Vihreä siirtymä tulee muuttamaan elinkeinoelämää ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin voimakkaasti kytkeytyvien alojen toimintaa. Myös työelämä muuttuu vihreän siirtymän myötä ja osa ammateista voi kadota kokonaan. Varsinkin uransa yhdellä alalla työskennelleelle työpaikan menettäminen voi olla kriisi, joka pysäyttää. Koko tulevaisuus on saatettu suunnitella työpaikan varaan: asunto hankkia työpaikan läheisyydestä ja lainat mitoittaa alan palkkauksen perusteella. Työn menettäminen voi yksilölle tarkoittaa repeytymistä juuriltaan, kun nykyinen asuinpaikka ja siellä olevat verkostot joudutaan jättämään uuden työn tai alan vaihdon takia. Muutosvastarinta kumpuaa epävarmuudesta ja pelosta Ihmisillä on luontainen taipumus vastustaa muutosta ja pyrkiä tekemään valintoja, jotka säilyttävät nykytilan. Muut vaihtoehdot koetaan huonompina nykytilaan verrattuna ja mitä enemmän valintoja on, sitä houkuttelevammalta nykytilan säilyttäminen tuntuu. Ei siis liene ihme, että vihreä siirtymä ja sen tuomat muutokset voivat näyttäytyä uhkana. Kokemus uhasta voi johtaa muutosvastarintaan, jonka pyrkimys on estää vihreän siirtymän etenemistä. Vaikka yksittäisen henkilön vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, voi useamman ihmisen systemaattinen vastustus ja ryhmittäytyminen vihreää siirtymää vastaan vaarantaa sen etenemisen ja muodostaa siten uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Siksi ihmisten kokema näköalattomuus pitää ottaa vakavasti ja miettiä keinoja, miten muuttuva tulevaisuus nähtäisiin uhan sijasta mahdollisuutena myös yksilöiden näkökulmasta. Vaikka vihreä siirtymä on välttämättömyys, ei sen toteaminen poista ihmiseltä huolta omasta toimeentulostaan. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu myötätunnolla Kestävässässä työelämässä tarvitaan enemmän toivoa ja mahdollisuuksia luovaa puhetta. Se toimii pohjana positiiviselle asennoitumiselle vihreään, muuttuvaan työelämään. Positiivinen asenne parantaisi yksilöiden hyvinvointia välittömästi ja estäisi vihreän siirtymän pelosta kumpuavaa vastustamista. Se voisi jopa kiihdyttää vihreää siirtymää ihmisten tarttuessa mahdollisuuksiin ja innovoidessa uusia ratkaisuja yhteisiin ongelmiimme. Tietoisuus siitä, että esimerkiksi metsien hakkuiden kanssa työskennelleet voivat hyödyntää osaamistaan metsän ennallistamisessa, on oleellista näkymien avartamiseksi. Työelämässä ja uutta urasuuntaa etsivien tukemisessa myötätuntoiset ja näköoaloja luovat kohtaamiset voivat olla ratkaisevia. On tärkeää korostaa, miten ihmisen koko osaaminen ei vanhene, vaikka työpaikka vaihtuisikin. Aina löytyy osaamista, jonka päälle voi rakentaa uutta. Ristiriitaisia tunteita saa tulla. Muutoksen tuomaa huolta ja jännitystä pitää voida purkaa työpaikalla. Yritysten johdon tehtävänä on luotsata yritysten toimintaa ja suunnitella tulevaisuutta siinäkin tilanteessa, kun nykyinen toimiala on kuolemassa. On sekä yksilön että yrityksen etu, kun työntekijät pidetään muutoksessa mukana tarjoamalla uusia uramahdollisuuksia ja tukea osaamisen kehittämiseen organisaatiossa vanhojen tehtävien poistuessa. Yksilölle tarjoutuu jatkuvuutta pienemmillä muutoksilla kuin täysin uudelleen kouluttautumalla ja yritys saa pidettyä kiinni työntekijöistään, joilla on jo kokemusta yrityksessä. Vihreään siirtymään kytkeytyvälle osaamiselle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, jolloin työntekijöiden sitoutuvuus on entistä tärkeämpää yrityksille. Tunnetaidot auttavat muutosten keskellä Ideaalitilanteessa ajatusmallit, jotka auttavat näkemään muutoksessa mahdollisuuden, on opittu jo nuorena. Tunnetaitoja onneksi opetetaan nykyään jo päiväkodissa. Tulevaisuuden työelämätaitona muutoskyvykkyys on yksi keskeisimmistä. Jo nyt työelämässä on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet useita uranvaihdoksia ja joille alan vaihtaminen ja poukkoileva urapolku on ollut hyvä kokemus. He myös kokevat sen normaalimpana kuin pysymisen samassa yrityksessä koko uransa. Kyseessä on siis taito, joka on omaksuttavissa. Työelämän virta vie eri suuntiin, mutta aina voi luottaa siihen, että jotain työtä löytyy. Tällaista luottamusta olisi hyvä valaa yhä suuremmalle joukolle ihmisiä, jotta vihreiden työpaikkoihin ja vihreän siirtymän tarpeisiin löytyy tarpeeksi tekijöitä. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan inhimillisyyttä Osaajien riittävyys onkin lisähaasteena vihreässä siirtymässä. Suomessa on jo nyt työvoimapulaa ja väestön ikääntyessä pula tulee vain kasvamaan. Työelämää pitäisi parantaa paremmin vastaanottamaan erilaisia ihmisiä, jotta entistä useampi voisi olla töissä omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Siksi tulevaisuuden kestävä työelämä huomioi myös ihmisten erilaiset tarpeet. Omaan työmäärään, työntekopaikkaan ja –aikaan vaikuttaminen lisää hyvinvointia ja jaksamista töissä. Toisaalta esimerkiksi tehdastyöstä alaa vaihtava voi kaivata selkeitä raameja työpaikan ja -ajan suhteen. Erilaisten ihmisten kohtaamisen taito ja myötätunnon opettelu sekä itseä että muita kohtaan nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Alussa referoidun nelivuotiaan lausahdukseen kiteytyikin tärkeä oppi tulevaisuuden työelämään. Ollaan uteliaita ja valmiita kokeilemaan erilaisia urapolkuja ja jos valittu polku ei tunnu enää hyvältä, ollaan itsellemme armollisia ja vaihdetaan suuntaa. Muutos ei tarkoita muutosta pahempaan vaan se on mahdollisuus meille jokaiselle parantaa hyvinvointiamme, tehdä merkityksellistä työtä ja elämästämme elämisen arvoista. Kirjoittajat Kaisa Rapanen työskentelee hankeasiantuntijana Vihta-hankkeessa sekä projektipäällikkönä kahdessa energiasiirtymän hankkeessa Metropoliassa. Hän on aiemmin työskennellyt luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana ja kulttuurituottajana - sekä poukkoilevan urapolkunsa aikana yli kymmenessä muussa tehtävässä eri aloilla. Koulutustaustana hänellä on Ympäristöalan erikoisammattitutkinto sekä Kulttuurituottajan (AMK) ja Tradenomin (BBA) tutkinnot. Sini Maunula työskentelee hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hankekokemusta hänellä on noin 10 vuotta, pitkälti vastuullisuuteen ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Hän on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (MBA) Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä -koulutusohjelmassa, joka keskittyy ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen kuluttajina. VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeen tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Tarkoituksena on edistää siirtymää vihreään ja digitaaliseen työhön.

Lue lisää

Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa?
http://Kolme%20nuorta%20ihmistä%20futuristisen%20näytön%20takana%20ihmettelemässä.
27.10.2022
Leena Unkari-Virtanen, Helena Kuusisto-Ek, Tiina Brandt ja Sini Maunula

Tulevaisuudenkestävyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sellaista toimintaa ja käytänteitä, jotka mahdollistavat toiminnan jatkumisen tulevaisuudessakin. Parhaimmillaan se tarkoittaa esimerkiksi tulevaisuutta koskevan tiedon luomista, ja luodun tulevaisuustiedon pohjalta polkujen rakentamista toivotusta tulevaisuudesta nykyhetkeen. Yrityksen tai organisaation tulevaisuudenkestävyyttä rakentaa tulevaisuusajattelun ja -tiedon lisäksi esimerkiksi strategiatyö, yhteistyö verkostoissa tai ekosysteemeissä sekä toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen. Tulevaisuudenkestävässä yrityksessä otetaan huomioon edellytykset kestävän liiketoiminnan rakentamiseen. Esimerkiksi ympäristöasiat ovat yksi keskeinen osa tulevaisuuden liiketoimintaa, niitä yksikään yritys ei voi jättää huomiotta. Muutokset haastavat nykyiset käsitykset työstä ja johtamisesta Viime vuosien nopeat ja yllättävät muutokset ovat tuoneet mukanaan lisää haasteita niin yritysten johtamiselle kuin työn tekemisellekin. Hybridityö ja sen johtaminen on monelle arkipäivää. Osaamisen johtaminen vaatii näkemystä tulevaisuuden tarpeista. Tulevaisuuden ennakointi monenlaisten tulevaisuuskuvien rakentamisen avulla on tunnistettu erityisesti tärkeäksi yritysten ja organisaatioiden elinvoiman kannattelulle. Sitra on nostanut työn tulevaisuudesta kolme näkökulmaa (1): Työelämän monipuolisuus – työn tulevaisuus voi olla eri aloilla hyvinkin erilainen. Nykyisten käsitysten haastaminen – tulevaisuuden työ ei synny välttämättä nykyisen työn jatkeena, vaan tulevaisuuden työtä voi olla moni nykyisistä oletuksistamme poikkeava vaihtoehto. Muutosten moninaisuus – työn tulevaisuutta voidaan tarkastella niin rakenteiden, toimintakulttuurin, sisältöjen, johtamisen kuin osaamisenkin kautta. Työn tulevaisuudella ei siis ole yhtä ainoaa selkeää suuntaa vaan se riippuu täysin millaisesta työstä on kyse. Niinpä kysymme, miten muutoshaasteita on ratkottu, ja miten tätä moninaisuutta voisi yrityksissä johtaa? Yrittäjyyden verkostot tukevat kestävää kasvua Kestävä kasvu on jokaisen yrityksen asia, mutta yksittäisen yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Etenkin pienempien yritysten voi olla vaikea löytää resursseja, riittävää asiantuntemusta ja kanavia kestävän toiminnan toteuttamiseen. Verkostot ja ekosysteemit mahdollistavat yhteistyön kautta laajemmat resurssit ja eri alojen osaamisen yhteentörmäyttämisen. Monen alan asiantuntemusta yhdistävällä yhteistyöllä saadaan innovoitua sellaisia ratkaisuja, joihin kapea-alaisella osaamisella ei päästäisi. Yhteistyö mahdollistaa siis laaja-alaisemman ja siten vaikuttavamman toiminnan yrityksissä. Esimerkiksi kiertotalouden toteuttaminen vaatii käytännössä toimiakseen yhteistyötä, jotta sitä voidaan toteuttaa mahdollisimman monella tasolla, huomioiden tuotteiden palvelullistamisen mahdollisuudet tuotteiden uudelleen käytön ja korjaamisen mahdollisuudet ja lopulta materiaalien uusiokäyttömahdollisuudet. Erityisen tärkeä vaihe kestävyyden kannalta on tuotteiden suunnittelu. Jopa yli 80% tuotteiden ympäristövaikutuksista on sellaisia, jotka määrittyvät suunnitteluvaiheessa (2). Panostamalla yhteistyöhön ja laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen niin tuotteen kuin palvelun suunnitteluvaiheessa voidaan alusta alkaen luoda pohjaa kestävämmälle toiminnalle. Johtaminen tulevaisuuden toimintaympäristöissä Monet toimintaympäristön muutokset haastavat myös johtamistyötä. Strategisessa johtamisessa korostuu uudenlaiset arvonluonnin viitekehykset, näkemyksellisyys, ketteryys ja koko organisaation saaminen mukaan uudistumiseen. Paula Kilpisen (3) mukaan ihmislähtöinen strategiatyö edellyttää muun muassa merkityksellisyyden, kyvykkyyksien, osallisuuden ja uudenlaisten toimijuuden mallien korostumista. Henkilöstöjohtamisessa korostetaan erityisesti työntekijäkokemuksen merkitystä, työyhteisöjen tunneilmaston johtamista, kustomoitua johtamista ja henkilöstön potentiaalin parempaa hyödyntämistä (4). Organisaatiorakenteet uudistuvat yhteisö- ja itseohjautuvuutta painottavaan suuntaan ja digitaalinen työ edellyttää uusia ajatuksia virtuaaliyhteisöllisyydestä ja innovatiivisista työskentelytavoista. Muutosjohtamiskyvykkyys, resilienssi ja transformatiivinen johtaminen ovat jo nyt välttämättömiä johtamisen kompetensseja. Päätöksenteko edellyttää rationaalisen ajattelun sijasta kokonaisvaltaista systeemistä ja kompleksista havaintokykyä (5). Yhteenvetona voi todeta johtamisen paradigman olevan muuttumassa eri tavoin. Tulevaisuudenlukutaito ja innovaatiokyvykkyys rakentavat kestävyyttä Innovatiiviset ihmiset ovat tutkimusten mukaan heitä, jotka todennäköisimmin ryhtyvät yrittäjiksi tulevaisuudessa. Innovatiivisuus voi olla luontevampaa toisille, mutta jokainen voi kehittyä siinä. Kokonaisuutena Suomi on maailman viidenneksi innovatiivisin maa, vaikkakaan suomalaiset korkeakoulut eivät ole kärkisijoilla innovatiivisuuden suhteen. Tulevaisuudenlukutaito samoin kuin innovatiivinen ajattelutapa laajentaa ajatusmaailmaa uusien vaihtoehtoisten polkujen näkemiseen. Innovaatio- ja skenaariotyöskentely onkin sekä yrityksille että yksittäisille henkilöille tärkeä taito, jota korkeakoulut voivat opetuksessaan että hanketyöskentelyssään edistää. Tulevaisuudenkestävien organisaatioiden tutkimuksissa havaittu johtamisessa yhteisiä piirteitä (6). Näitä ovat erityisesti tiiviin kytköksen rakentaminen ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan välille, sekä avoimien yhteistyömuotojen ja ekosysteemiajattelun hyödyntäminen ennakoinnissa ja innovaatiotoiminnassa. Uutta ajattelua kaivataan johtamiseen ja yrittäjyyteen Johtamiseen ja yrittäjyyteen tarvitaan uutta ajattelua. Erään mahdollisuuden uudistumiselle tarjoaa complex adaptive system -ajattelu (7). Se haastaa johtajat ja yritykset pohtimaan, miten toimintaa voidaan mukauttaa vastaamaan paremmin uusiin haasteisiin. Uudet haasteet edellyttävät usein uusien asioiden havaitsemista, tilanteiden uudenlaista ymmärrystä ja sen huomaamista, miten voitaisiin toimia toisin. Nostamme esiin muutamia poimintoja yllä kuvatuista muutoshaasteista ja siitä, miten johtamisessa tai yrityksen toiminnassa voi aloittaa pienin askelin tulevaisuudenkestävyyden rakentamisen: Verkostoyhteistyö auttaa rakentamaan monialaisia tulevaisuuskuvia. Yhteistyö tuo rakentavaa moniäänisyyttä, vaikka yrityksen ratkaisut säilyvätkin sen omina (8). Tulevaisuussuuntautunut johtaminen ja tulevaisuudenlukutaito on sekä tiedon luomisen johtamista että tiedon avulla johtamista. Kuten professori Reijo Karhinen toteaa: “Olennaista on, kuinka hyvin olet osannut tulevaisuuskuvan rakentaa, ja miten osaat katsoa sieltä tänne nykyhetkeen.” (9) Innovaatiotoiminnassa nostetaan esiin yrityksen liiketoiminnan tulevaisuuskestävyyden rinnalle yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kestävä kehitys (10). Nämä ovat esimerkkejä tulevaisuudenkestävän bisneksen kulmakivistä, joiden varaan yritykset voivat rakentaa kestävää kasvua ja tulevaisuuteen suuntautuvaa liiketoimintaa. Samalla nämä näkökulmat avaavat ammattikorkeakouluille merkittäviä mahdollisuuksia entistä vaikuttavampaan yhteiskunnalliseen rooliin suunnannäyttäjänä ja strategisten valintojen tekijöinä innovaatioekosysteemeissä (10). Myös Sitra nostaa ammattikorkeakoulut keskeisiksi toimijoiksi alueiden elinvoimaisuutta tukevissa osaamis- ja innovaatioekosysteemeissä (8) ja kutsuu ammattikorkeakoulut kehittämään ennakoinnin ja tietojohtamisen ratkaisuja. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina Metropoliassa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän vastaa teemavastaavana Tulevaisuuden työ ja osaaminen -hankesalkusta ja on mukana monissa TKI-tehtävissä ja verkostoissa. Hän vastaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä kehittävästä MEKY-projektista sekä TKI-työtä ja oppimistoimintaa kytkevästä TKIO-projekteista. Dialogi, yhteiskehittely ja systeeminen ymmärrys ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä tutkijan, työnohjaajan ja kouluttajan tehtävissä. Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on myös väitöskirjatutkija Tampereen Yliopistossa teemanaan korkeakoulujen strateginen johtaminen. Kirjoittaja on toiminut pitkään sekä johtamistyössä että työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjänä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehittäminen. Tiina Brandt toimii vanhempana tutkijana Haaga-Heliassa. Hän on kauppatieteiden tohtori ja dosentti, teemanaan erityisesti johtamisen ja yrittäjyyden psykologiset teemat, kuten persoonallisuus, psykologinen pääoma ja innovatiivisuus. Hän työskentelee hankkeissa, joissa kantavana teemana on inhimillisen pääoman kehittäminen. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet mm. hankalia ihmisiä työpaikoilla, persoonallisuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja psykologisen pääoman vaikuttavuutta yrittäjyyteen. Sini Maunula toimii hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltaan hän on liiketalouden tradenomi ja viimeistelee YAMK-opintojaan Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä -koulutusohjelmassa. Hän työskentelee erityisesti vastuullisuuteen kytkeytyvissä hankkeissa, koska haluaa olla mukana rakentamassa kestävää pohjaa tulevaisuuden liiketoiminnalle ja työelämälle. Lähteet Dufva. M. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa (sitra.fi) European Commission (2022). Sustainable Product Policy. Eu Science Hub. (ec.europa.eu) Kilpinen, P. (2022). Inhimillinen strategia. Alma. Mellanen, A. & Mellanen, K. (2020) Hyvät, pahat ja milleniaalit. Miten meitä tulisi johtaa? Atena. Boulton et al. (2015). Embracing Complexity. Strategic Perspectives for an Age of Turbulence. Oxford University Press. von der Gracht H. A, Vennemann, C.R., Darkow I-L. (2009). Corporate foresight and innovation management: A portfolio-approach in evaluating organizational development. PDF (tarjomefa.com) Futures 42 (2010) 380–393. Complex adative system (hsdinstitute.org) Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki. I., Vesa, A.-M. & Viitanen, J. (2022). Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. (sitra.fi) Sitran selvityksiä 204. Helsinki: Sitra. Ketonen-Oksi, S. (2021). Reijo Karhinen: uuden oppimisesta kiinnostuneet työntekijät ovat tulevaisuuden timantteja. Futura 2/2021,6–9. Naumanen, M. (2019). Kestävän kehityksen innovaatiot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. (vtt.fi) Policy Brief 25/2019. Lisää tietoa näistä teemoista on luettavana 3UAS-konferenssin Tulevaisuudenkestävä bisnes - osaamista systeemeissä konferenssin 2022 julkaisusta: https://julkaisut.haaga-helia.fi/3uas-konferenssi-kestava-kasvu-ja-yrittajyyden-verkostot/ Metropolia on päätoteuttaja seuraavassa, 27.4.2023 järjestettävässä verkkokonferenssissa. Sen otsikko on Tulevaisuudenkestävä bisnes -ratkaisuja kompleksisuuden haasteisiin.  

Lue lisää