Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: EU

Tuumasta toimeen Brysselissä – miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen?
http://Lähikuva%20lentokentän%20lähtevien%20lentojen%20infotaulusta.
23.10.2023
Mikael Vainio & Anniina Heikkinen

Ammattikorkeakoulujen roolia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vaikuttavana toimijana on kirkastettava. Se edellyttää strategisten suhteiden ja kontaktirajapintojen luomista ja ylläpitämistä Brysselin keskeisiin EU-päättäjiin, sidosryhmiin ja verkostoihin. Miten edunvalvontamatka paikan päällä toimii? Euroopan komission virkamiehet kuuntelevat mielellään EU-hankkeiden edunsaajien kokemuksia EU-rahoituksen hakuprosessien toimivuudesta, EU-rahoitusohjelmien soveltuvuudesta erilaisten edunsaajien tarpeisiin ja EU-hankkeiden vaikuttavuudesta paikallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Tälläkin hetkellä komission eri pääosastot ja toimeenpanovirastot arvioivat EU-rahoitusinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) väliarviointia. Komissiolle annettu palaute vaikuttaa osaltaan myös tulevien EU-rahoitusohjelmien suunnitteluun seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028 - 2034). Miksi matkustaa - agenda kirkkaana Pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian 3AMK-liittouma tekee kansainvälisesti merkittävää TKI-työtä, jonka mahdollistamisessa EU-rahoitusohjelmilla on yhä suurempi merkitys. 3AMK:n edustajat saivat tilaisuuden esitellä nostoja EU-hankeportfoliostaan Brysselissä. Uskomme, että 3AMK-liittouman edustajien EU-hankeportfolion esittely vahvistaa sekä liittouman kansainvälistä profiilia että pohjustaa EU-vaikuttamistyötä komission suuntaan. Vaikuttamismatka toteutettiin 3AMK-liittouman EU-vaikuttamissuunnitelman pohjalta. Vierailuohjelman suunnittelun ja toteutuksen aktiivisina taustavoimina toimivat blogitekstin kirjoittajat Mikael Vainio, Metropolian EU-rahoituksen grant writing -asiantuntija ja Anniina Heikkinen, Haaga-Helian EU-asiantuntija. Vainio työskenteli aikaisemmin Helsinki EU Officen palveluksessa. Keneen ja mihin vaikutetaan - delegaatio ja tapaamiset 3AMK-liittouman TKI-johdon delegaatio sai edunvalvontamatkalla tilaisuuden esittää ydinviestejään, TKI-toiminnan kärkiään sekä laajaa hanketoimintaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeisille toimijoille ja vaikuttajille. Tavattavina olivat muun muassa Suomen pysyvän EU-edustuston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan erityisasiantuntija Niina Nurkkala, europarlamentaarikko Ville Niinistö sekä Euroopan komission TKI-pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Esposito ja innovaatiopolitiikan yksikön varapäällikkö Jekaterina Novikova. Tämän ohella delegaatio vieraili EU-komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa, jossa keskusteltiin lupaavista kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista suomalaisille korkeakouluille EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa. Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Espositon tapaamisessa keskustelu kilpistyi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman loppukauden strategisen suunnitelman valmistelutyöhön, jonka painotukset heijastuvat puiteohjelman konkreettisiin työohjelmiin ja rahoitushakuihin loppukaudella (2025-2027). Itse asiassa, komissio julkisti pian tapaamisen jälkeen valmistelutyötä tukevan kattavan analyysin (europa.eu).  Tapaamisen myötä vakuutuimme, että 3AMK-allianssin soveltavan tutkimuksen vahvuusaloilla on paljon annettavaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettaviin monialaisiin eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin, joilla ratkaistaan laajoja globaaleja haasteita. Keskustelussa todettiin, että Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa osittain myös EU:n TKI-toiminnan painopisteisiin. Esposito arvioi, että keskeisiä rahoitettavia tutkimusaloja ovat jatkossakin kestävä energia, ruokaturvallisuus, kansalaisturvallisuus, terveydenhoito, ikääntyvä väestö, ilmastonmuutos sekä muuttoliikkeet. Esposito rohkaisi delegaatiota tutustumaan myös ohjelman kolmannen pilarin mahdollisuuksiin: Euroopan innovaationeuvosto keskittyy koko innovaatioketjun tukemiseen, kun taas Euroopan innovaatioekosysteemit -kokonaisuudella tavoitellaan eurooppalaisten innovaatioekosysteemien tiiviimpää kytkeytymistä toisiinsa. Milloin - ajoituksen kytkeminen ajankohtaisiin tapahtumiin Matkan ajankohta oli harkittu tarkkaan, sillä delegaatiolla oli samalla tilaisuus osallistua eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-verkoston vuosikonferenssiin Brysselissä. Verkostoitumistapahtumaan osallistuminen oli jo itsessään erinomainen mahdollisuus vahvistaa 3AMK-liittouman strategista profiilia ja luoda uusia kontakteja Brysselissä. UAS4EUROPE-verkosto toimii yhteisenä vaikuttamisalustana yli 450 eurooppalaiselle ammattikorkeakoululle ja suomalaiset ovat siinä hyvin edustettuina. Verkosto julkaisi vuosikonferenssin yhteydessä myös päivitetyn strategiansa vuosille 2023-2026. Eurooppalaisia verkostoja on kannattavaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti EU-vaikuttamisessa, ja suhdetyöhön on järkevää käyttää aikaa. Tänä vuonna UAS4EUROPE-verkostoitumiskonferenssi toi yhteen eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen edustajat keskustelemaan soveltavan tutkimuksen painoarvosta eurooppalaisella TKI-kentällä. Tapahtuma keskittyi EU:n tutkimuksen ja innovointialan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarviointiin. Keskustelujen ytimessä olivat luonnollisesti ammattikorkeakoulujen valmiudet, potentiaaliset vahvuudet ja kehityskohteet, Horisontti Eurooppa -rahoituksen saannon kasvattamisessa. Suomessa ammattikorkeakoulujen osuus kaikille suomalaisille organisaatioille myönnetystä Horisontti-rahoituksesta yltää vain noin yhteen prosenttiin, kun taas perinteisten tiedeyliopistojen osuus yltää 36 prosenttiin (Business Finlandin yhteenveto, 8.2.2023). EU-vaikuttamisen jatkuvuuden kannalta on tärkeää huomata, että nykyinen väliarviointi luo jo syötteitä tulevaan eli EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (FP10) valmisteluun (2028 - 2034). Jatkosuunnitelmat valmiina Matkan päätteeksi totesimme, että ammattikorkeakoulujen soveltavalla, ilmiölähtöisellä ja ratkaisukeskeisellä TKI-toiminnalla on yhä enemmän kysyntää koko Euroopan laajuisten suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Tästä huolimatta EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan vaikuttavien sidosryhmien joukko on laaja. Viime aikoina perinteiset eurooppalaiset tiedeyliopistot ovat peräänkuuluttaneet, että Horisontti Eurooppa -rahoitusta olisi kohdennettava soveltavan tutkimuksen sijaan enemmän perustutkimukseen - erityisesti ohjelman toisen pilarin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Olemme vakuuttuneita, että myös ammattikorkeakoulujen kannattaa panostaa yhä enemmän suunnitelmalliseen, aktiiviseen ja pitkäjänteiseen EU-vaikuttamistyöhön. 3AMK-liittouman ääni ansaitsee tulla kuulluksi Brysselin areenoilla. Kirjoittajat Mikael Vainio (YTM) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä Metropolian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Vainio on työskennellyt EU- asiantuntijatehtävissä Helsinki EU Officen toimistossa Brysselissä. Anniina Heikkinen (MSc) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee tutkimuspalveluissa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Heikkinen on työskennellyt EU-asiantuntijatehtävissä Länsi-Suomen Eurooppa-toimistossa Brysselissä. Lähteet Business Finland (2023): Lyhyt yhteenveto Suomen HE-osallistumisesta (businessfinland.fi), 8.2.2023. European Commission, Directorate-General for Research and Innovation (2023): Horizon Europe strategic plan 2025-2027 analysis (europa.eu). UAS4EUROPE (2023): UAS4EUROPE Networking Conference 2023 – Executive summary (uas4europe.eu). UAS4EUROPE (2023): Strategy 2023 - 2026: Empower Europe to rise to global challenges (PDF. uas4europe.eu) -- Tämä kirjoitus on osa Uudenmaanliiton rahoittamaa Horisonttia Uudellemaalle-hanketta (2021–2023). Käsittelemme kirjoituksissamme vaihtuvia aiheita EU-vaikuttamisen ja näkyvyyden tematiikassa. 3AMK-liittouma toteutti vaikuttamismatkan Brysseliin 21. - 24. toukokuuta 2023. 3AMK-TKI-johdon delegaatio tapasi matkan aika strategisesti merkittäviä EU-päättäjiä ja osallistui eurooppalaisille ammattikorkeakouluille suunnattuihin sidosryhmätapahtumiin Brysselissä.  

Lue lisää

Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks
http://Campus%20building%20yard,%20with%20water,%20trees,%20pathways.
15.4.2023
Milla Åman Kyyrö

With Erasmus+ programme, the EU supports staff mobility for teaching and training activities between institutions of higher education (HEI). The mobility experience with EU's Erasmus+ programme benefits participants in different ways. This blog post explains, how a communications professional can benefit from this opportunity. Identify your reasons for the exchange The similarities we share with strangers in another country stay hidden, until we choose to look closer. Exchange of thoughts, ideas and knowledge is fundamental when we thrive to grow our understanding of the world, and ourselves as human beings. Once getting familiar with others, the similarities are revealed. Before applying for exchange, I scrolled through organizations we have mutual exchange agreements with. Then, I checked our organization’s notifications about the upcoming staff weeks in different European institutions of higher education (HEI). None of them felt quite right for my specific interests. So I did quite a bit of research to find the places I would ask to visit. Many organizations produce international staff weeks, and during and after Covid-19 pandemic, the online versions of exchange programmes are available. For the convenience of the mutual thought-exchange, I wanted to make sure the conversations would be taking place in English. Now that UK is no longer part of the EU family, there was just Ireland to bother. And none of their institutions answered back. The superficial differences between a Dutch and a Finn I knew from previous experiences that my best bet after fully native English-speaking countries would be the Netherlands. Both Finland and the Netherlands share similar educational structure so that a university of applied sciences is not a total oddball when introducing my proposal for a visit. There’s the difference in funding models of HEI’s in Finland and the Netherlands. In Finland all degrees of education are free for students. The HEI’s are subsidized by Finnish government only after the student graduates. In most countries around the world, the student pays the tuition fee themselves. So the HEI’s abroad get the gold coins right when the student chooses the particular HEI for their study place. Depending on the industry, workplace culture and the individual personality traits, we have different working life practices and dynamics. The Dutch I have previously met, were very efficient and not afraid to speak their mind. I like that mindset. On this exchange period, the efficient Dutch working style was present, yet sofisticated. My host had designed a two-day visit, tailor made, just for me. I got to meet eight communications professionals, playing different roles at the hosting institution. The discussions were deep-diving and enlightening. Similar challenges and solutions were identified. Communications is everywhere but communications professional is a rare sight This may be a less obvious and not the most popular opinion, but. Erasmus+ staff exchange between institutions of Higher Eduction in the geographical frame of Europe is not that much of an internationalization experience for learning to understand different cultures, as it is an opportunity for collaboratively compare with colleagues the ways of working and recognize development issues. At HEIs, the role of communications is significant, but the number of communications professionals is small. I wanted to find an organization similar to ours, and get to the bottom of it: are they doing something better than we are. As I finally met the highly experienced communication professionals, and they were shocked to learn, how small our organization’s communications team actually is. They had a bit more personnel, and they too, sometimes, felt overwhelmed by the workload. So, are they doing better than us? Some of the things are obvious: more staff equals more resource for communications. But, it never is enough to serve every communications need, if “everything should be communicated”. Strategic choices and building a community inclusively with the members of organization, students, staff and shareholders alike, would seem the key to success. This is what my host institution in the Netherlands is actively promoting. I trust it will help them with the competition of diminishing number of students, as the new generations of students in Europe get smaller in numbers. Exchange supports internationalization but can be so much more The contributions of receiving organization are crucial for the sending institution’s staff.  Before my communications specialist career, I’ve been working as international mobility coordinator. I’ve help students and staff to internationalize, and received many exchange students and teachers to visit our organization. Many of them are still, after 15 years, keeping contact with me. I’ve been part of the team that has organized international staff week at Metropolia UAS. Having dozens of visitors at the same time is great, it brings the bubbly conversations to life, but the programme usually can’t cater for everyone to satisfy their specific desires for learning. A truly successful exchange follows the principle of reciprocity. My visit was very efficient, in Dutch style. I was surprised that staff of my hosting institution were not too familiar with the possibilities of Erasmus+ exchange. Many said they had never visited Finland. I've promised to host a visit, if they choose to rent a bus and have a little road trip up North. That is the least I could do. These were my experiences after a short but effective staff mobility experience a month back in the Southern Netherlands. Go and search for your own exchange experience! As an after thought: I’m curious to know if there is any HEI organizing international staff week only for the communications professionals? That would be absolutely brilliant. Let me know if you’d like to co-organize such an event with me - at our place or yours. Author Milla Åman Kyyrö (Master of media management, Master of cultural management). Milla works as a communications specialist at Metropolia University of Applied Sciences (UAS), located Finland, Helsinki capital region in the research, development and innovations services. She's seasoned project communications manager and enthusiastic about international relations.

Lue lisää

Vihertävää työmatkailua Euroopassa
http://Iso%20auditorio%20täynnä%20yleisöä,%20kuvattu%20takarivistä%20kohti%20esityslavaa.
16.3.2023
Susanna Mesiä

Ilmastonmuutos ja sen hidastamisen edellyttämät toimet vaativat meitä jokaista miettimään tarkkaan omaa kulutustamme. Erityisesti lentomatkailun on todettu aiheuttavan moninkertaisia päästöjä raideliikenteeseen verrattuna (1). Tässä kirjoituksessa pohditaan, miten helppoa on siirtyä matkailussa ilmasta raiteille. Ammatillinen verkostoituminen vaatii ihmisten tapaamista kasvokkain Olen kansainvälinen alani toimija, ja mielestäni kansainvälisyyttä ja globaalia ymmärrystä edistetään parhaiten kasvokkain. On luontevaa tavata ihmisiä paikan päällä eri kulttuureja kunnioittaen ja niihin tutustuen. Sen vuoksi hyödynnän Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelman luomia mahdollisuuksia. Siitä huolimatta, että korona-aikana kansainvälisten online-kurssien suunnittelu ja toteutus sekä verkostotapaamisten fasilitointi ovat tulleet tutuiksi, niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä tehokasta verkostoitumista ja kulttuurityötä kuin kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Ilmastovaikutusten huomioiminen ei tee matkustamisesta mahdotonta Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi Euroopan Unioni on kehittänyt Green Erasmus+ -ohjelman, jonka avulla matkustusta pyritään siirtämään ilmasta raiteille. Taloudellisesti ajatellen vihreä matkustaminen ei ole edullisempaa kuin lentäminen. Junalipuista kertyy yllättävän suuri summa. Matkustettavia kilometrejä täytyy tarkastella myös ajankäytöllisestä näkökulmasta, eli kuinka kauan on taloudellisesti ja työajan rajoitteet huomioiden mahdollista käyttää matkustamiseen. Työnantajan kustannuksiin on luonnollisesti laskettava ylimääräiset hotelliyöt ja lisääntyneet päivärahat, koska ajallisesti pidempiä matkoja täytyy jakaa useammalle päivälle. Green Erasmus+ -matkustaminen edellyttää, että yli puolet matkakilometreistä on tehtävä vihreästi joko junalla tai bussilla. EU:n sivuilta löytyvän laskurin avulla pyörittelin erilaisia lento-juna-yhdistelmiä. Ohjeet laskurin käyttöön eivät olleet yksiselitteiset, joten erityisesti tällaista kiertomatkaa varten piti pyytää tarkempi ohjeistus Opetus- ja kulttuuriministeröstä. Kollegat Metropolian kansainvälisten asioiden tiimissä olivat suureksi avuksi. Lopulta saimme selville, että Green Erasmus+ laskutavassa matkakohteiden etäisyys lasketaan suorinta tietä edellä mainitun laskurin avulla, ja maitse tehtävät kilometrit lasketaan todellisen toteutuneen matkan mukaan. Green Erasmus+ ohjelman korkeammat korvaukset työnantajalle eivät kuitenkaan kata kuin osan nousseista kustannuksista. Itse ajattelen, että lentomatkailun vähentäminen on tulevaisuuden kannalta niin tärkeää, että vihreälle matkustamiselle pitää pystyä budjetoimaan enemmän resursseja myös työnantajan toimesta. Miten sujuu lehtorin matka Suomesta Eurooppaan? Tämä blogiteksti on syntynyt junassa Milanosta Pariisiin. Helmikuisten, todella vähälumisten Alppien keskellä vihertävä työmatkani etenee Roomasta Euroopan Konservatorioliiton (AEC) Pop ja Jazz -kouluttajien tapaamisesta ja laulunopettajien verkostotapahtumasta kohti Alankomaita ja Arnhemia, jossa tulen olemaan ArtEZ University of the Arts:ssa henkilökuntavaihdossa kolme päivää. Loppujen lopuksi ainoa keksimäni vihreä yhteys olisi ollut lento Helsingistä Berliiniin, sieltä junalla Roomaan, siirtymä junalla Arnhemiin ja lopuksi lento Amsterdamista takaisin Suomeen. Tällainen yhdistelmä olisi kääntänyt matkustuskilometrit vihreälle puolelle, mutta matkustuspäiviä olisi tullut liikaa, jotta suunnitelma olisi ollut toteuttamiskelpoinen. En kaikesta huolimatta halunnut päästää irti matkustamiseni aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämisestä. Pidin kiinni siitä, että yhdistämällä kaksi erillistä työmatkaa pystyn säästämään luontoa edes kahden lennon verran. Tämä siitä huolimatta, että junalla matkustaminen tuli kalliimmaksi kuin vastaavien matkojen lentäminen. Onnekseni minun on mahdollista järjestää työtehtäväni niin, että hyödynnän matkustusajat olemalla etätöissä. Eurooppalainen laaja, siisti ja nopea junaverkosto mahdollistaa notkeat siirtymät paikasta toiseen, ja työteko onnistuu hyvin, kun netti toimii. Suomen maantieteellinen sijainti ei tee vihreää matkustamista helpoksi, mutta on ollut opettavaista huomata, että hyvällä suunnittelulla ja eri kansainvälisten tapahtumien yhdistämisellä on mahdollista vähentää työmatkustamisen ympäristökuormitusta. Ja kaiken lisäksi matkustaminen junassa on mielestäni todella miellyttävää. Puhumattakaan ympärilläni olevista Alppimaisemista, jotka ovat kerrassaan upeat. Kirjoittaja Susanna Mesiä työskentelee musiikin tutkinnon lehtorina, ja haluaa edistää musiikillisten taitojen lisäksi opiskelijoiden yrittäjähenkisyyttä ja musiikkialan tasa-arvoa. Lähteet Lee, Fahey, Skowron, Allen, Burkhardt, Chen, Doherty, Freeman, Forster, Fuglestvedt, Gettelman, De León, Lim, Lund, Millar, Owen, Penner, Pitari, Prather, Sausen ja Wilcox (2021). The contribution of global aviation to anthropogenic climate forcing for 2000 to 2018. Atmospheric Environment, Volume 244, 1 January 2021. (sciencedirect.com)

Lue lisää

Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa – vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
30.6.2022
Jenna Huhtanen

Monilla kansainvälistä hanketoimintaa työkseen tekevillä on tiiviisti mielessään kysymys siitä, miten yhteistyöstä brittikumppaneiden kanssa voidaan jatkaa. Kysymys on ajankohtainen erityisesti Horisontti Eurooppa -hankkeita valmistelevilla, sillä uutisointia Iso-Britannian assosioitumisesta Horisontti Eurooppaan on saanut seurata pitkään. Olen saanut aiheeseen liittyen useita tiedusteluita, eikä ihme. Britannia on Metropolialle, kuten myös monille muille eurooppalaisille toimijoille, keskeinen yhteistyömaa. Assosiaatiomaat ovat sellaisia EU:n ulkopuolisia maita, jotka ovat tehneet EU:n kanssa erillisen kahdenkeskisen sopimuksen liittymisestä Horisontti Eurooppa -yhteistyöhön. Assosiaatiomaista tulevat kumppanit saavat lähtökohtaisesti osallistua ohjelman hakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin kumppanit EU-maista, ellei jotain rajoitusta tai ehtoa ole erikseen selkeästi ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa, Business Finland kertoo assosiaatiomaista verkkosivuillaan. Laadukkaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei Eurooppa jakautuisi. Tämä seuraus on kuitenkin riskinä, mikäli Iso-Britannian assosioituminen estyisi. Iso-Britannian osallistuminen Horisontti Eurooppaan on toistaiseksi mahdollistettu kansallisen tuen avulla Metropolialla on toteutettujen sekä käynnissä olevien hankkeiden perusteella useita kumppaneita Britanniassa. Takkuavat neuvottelut vaikuttavat väistämättä myös yhteistyölle avautuviin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Viesti horisonttihankkeiden valmisteluun liittyen on kuitenkin toistaiseksi selvä - brittikumppaneiden kanssa voi huoletta suunnitella horisonttihankkeita. Iso-Britannia on EU:sta irtauduttuaan eli heti Brexitin jälkeen ilmoittanut halunsa assosioitua Horisontti Eurooppaan.  Tällä hetkellä Iso-Britannian hallitus myöntää Horisontti Euroopan kautta rahoitettaviin hankkeisiin osallistuville brittitoimijoille tukirahaa. Tuella kompensoidaan sitä, että he eivät ole kelpoisia saamaan Euroopan komission avustusta. Tukiraha myönnetään UK Research and Innovation -toimielimen kautta. Tukiraha kattaa hanketoimintaa laajasti eri Horisontti Euroopan kokonaisuuksien osalta. Sitä myönnetään tällä hetkellä hankkeille, jotka on määrä allekirjoittaa joulukuun 2022 loppuun mennessä. Kun asiat monimutkaistuvat, neuvotteluajat pitenevät Assosiaatiomaista tulevat toimijat saavat lähtökohtaisesti osallistua horisonttihakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin EU-maiden toimijat, ellei rajoitusta tai muuta ehtoa ole erikseen ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa. Neuvottelut assosiaatiosopimuksesta ovat kestäneet jo hyvin kauan, eikä loppu näytä vielä häämöttävän. Hidasteet neuvotteluissa johtuvat siitä, että Iso-Britannia suunnittelee muuttavansa yksipuolisesti Brexitin jälkeistä aikaa koskevia kaupan sääntöjä Pohjois-Irlannin osalta. Nämä suunnitelmat ovat ristiriidassa EU:n ja Iso-Britannian sopimien yhteisten pelisääntöjen kanssa. EU:n innovoinnin, tutkimuksen, kulttuurin, koulutuksen ja nuorisoasioiden komissaari Mariya Gabriel totesi taannoin ScienceBusiness -artikkelissa Britannian olevan EU:lle keskeinen kumppani, mutta ennen assosiaatiosopimuksen viimeistelyä on isompia poliittisia kysymyksiä saatava ratkaistua. Huoli liittymisen kariutumisesta on mielessä sekä Britanniassa, että EU:ssa. Lukuisten vaikuttamiskanavien ja keinojen lisäksi Britannian tutkimuskentän johtajat, sekä samassa keikkuvassa veneessä assosiaatosopimusneuvotteluiden osalta olevat sveitsiläiset tutkimuksen johtajat ovat yhdessä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa vedonneet jo suoraan Euroopan komission puheenjohtajaan Ursula Von der Leyeniin, jotta asia saataisiin ratkaistua eurooppalaiselle tutkimusyhteistyölle edullisella tavalla. Yhteistyön jatkamiselle on kattava yhteiseurooppalainen tahtotila, jonka vuoksi on erityisen toivottavaa että ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman pian ja yhteistyö voi jatkua vakaalla pohjalla. Kirjoittaja Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.

Lue lisää

Määränpäänä Eurooppa – mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
http://Sumuinen%20vuoristolaakso%20taustalla,%20vasemmalla%20alkavat%20portaat%20jotka%20eivät%20johda%20mihinkään.%20portaiden%20päädyssä%20tähyilee%20kiikarilla%20yksi%20ihmishahmo.
16.2.2022
Jenna Huhtanen & Virpi Luoma

Tähyiletkö kohti kansainvälistä hanketoimintaa? EU-rahoituksella toteutat kansainvälisen hankkeen ja samalla edistät toiminnallasi EU-strategioissa määriteltyjä tavoitteita. EU-politiikkaa toimeenpannaan eri EU-rahoitusohjelmien kautta, jotka tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia eri toimijoille aina kaupungeista ja yrityksistä korkeakoulusektorille asti. Rahoituksen avulla voidaan tukea esimerkiksi tutkimusta ja innovointia, kansainvälistymistä ja koulutusta, uuden teknologian käyttöönottoa sekä yritystoiminnan kehittämistä EU:n asettamien poliittisten raamien mukaisesti. Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on omat osallistumissääntönsä, mutta tiettyjä periaatteita voidaan soveltaa rahoitusohjelmasta riippumatta. Kokosimme tähän blogimerkintään, mitä asioita on huomioitava suunnatessa hanketoiminnalla Eurooppaan. Hakemuksen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa Huolellisessa EU-hankkeen valmistelussa aikaa kuluu yllättävän helposti niin oikeiden kumppaneiden löytämiseen, idean lopulliseen muotoutumiseen kuin kirjoitusprosessiinkin. Onnistuneen EU-rahoitushakemuksen taustalla on huolellinen valmistelu, johon on varattu riittävästi aikaa Suurissa hankkeissa valmistelu voidaan aloittaa jopa vuotta ennen haun sulkeutumista. Osa konsortioista aloittaa oman idean jalostamisen sekä hakemuksen alustavan valmistelun jo hakuja koskevan ennakkotiedon perusteella, jolloin tähtäimessä saattaa olla vasta parinkin vuoden päästä avoinna oleva haku. Myös valmiiseen konsortioon mukaan lähdettäessä on aikaa varattava, vaikka haku monesti tapahtuu lyhyemmällä aikavälillä. Etsi ideallesi soveltuva rahoitusohjelma ja haku Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on oma poliittinen tavoitteensa, eikä niiden kautta lähtökohtaisesti rahoiteta päällekkäisiä asioita. Omasta ideasta on hyvä haarukoida potentiaalisen hankkeen toiminnallinen sekä temaattinen painotus, jotka ohjaavat lopulta oikean rahoitusohjelman äärelle. Rahoitusohjelman ollessa selvillä on syytä alkaa kartoittamaan sen sisältä soveltuvaa hakua, joka sopii täsmällisesti yhteen ideasi kanssa. Aktiivinen EU-verkostotoiminta toimii erinomaisena perustana EU-hanketoiminnalle Aktiivinen ja pitkäjänteinen EU-verkostotoiminta auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia suhteessa muihin toimijoihin, hahmottamaan alan merkittävimmät toimijat, sekä pysymään perillä Euroopan laajuisista kehittämistarpeista. Aktiivisen EU-verkostotoiminnan kautta olet yhteydessä oman alasi keskeisiin eurooppalaisiin toimijoihin, jolloin kumppaneiden etsiminen ja yhteinen hankeideointi onnistuu vaivattomammin. Osallistumalla aktiivisesti tapahtumiin ja tuomalla esille ratkaisujasi luot paitsi henkilökohtaisia suhteita myös pohjaa mahdolliselle hankekonsortiolle. Kokoa yhteen hankeidean kannalta oleelliset kumppanit EU-rahoitushauissa edellytyksenä on usein, että hankekonsortiossa on oltava jäseniä vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta. Konsortion alueelliseen tai maantieteelliseen jakautumiseen voi olla lisäksi hakukohtaisia sääntöjä. Kumppaneiden toisiaan täydentävä asiantuntemus tuo hankkeeseen monialaista yhteistyötä, jota konsortion kokoonpanossa ja maailmanlaajuisia haasteita ratkaistaessa arvostetaan. Huippuosaaminen oman hakemuksen lähtökohtana EU-rahoitusta haettaessa huippuosaamisen tulee olla oman hakemuksen lähtökohtana. Osassa EU-rahoitusohjelmia huippuosaaminen on määritelty erilliseksi kriteeriksi rahoituksen saamiselle. Erityisesti komission hallinnoiman suoran EU-rahoituksen ollessa monesti erittäin kilpailtua, vain huippuosaamisella voi erottua suuresta hakijajoukosta. Huippuosaamisen osoittamiseksi on koottava vakuuttava konsortio, jossa kaikki yhdessä tuovat hankkeeseen parhaan mahdollisen osaamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hakutekstiin on vastattava tarkasti ja selkeästi EU-rahoitushauissa edellytyksenä on hakutekstiin erityisen tarkasti vastaaminen. Hankehakemuksessa on osattava kuvata tarkasti se, kuinka kaikkiin hakukuulutuksessa esitettyihin kohtiin tullaan vastaamaan hankkeen avulla. Hakuteksti saattaa pyytää useaa asiaa, ja onnistuneelta hakemukselta edellytetään rastia ruutuun jokaisen kriteerin kohdalla. Ei riitä, että toinen kohta täytetään täydellisesti ja sillä yritetään kompensoida toisen asian puutteellisuutta. Huolimattomuus pelaa kilpailijoiden eduksi. Selkeällä ja kattavalla, tarkasti hakutekstiin vastaavalla hakemuksella vakuutat arvioitsijat. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta EU-hankkeiden lähtökohtana on vastata eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Hakemuksessa on syytä kirkastaa vedenpitävästi se, kuinka omalla hankkeella vastataan haussa kirjattuihin yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin hanketyöllä saadaan aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta Euroopassa. EU-politiikan ymmärrys tekee vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon todentamista helpompaa. Omaan alaan linkittyvän EU-politiikan viitekehyksen on oltava niin hyvin hanskassa, että osaat johtaa hankkeeseen konkreettisia ja realistisia toimenpiteitä ja indikaattoreita. Lopuksi: hanketyön merkitys on myönnettyä rahoitusta suurempi EU-hankkeen valmistelu vaatii pitkäjänteistä työtä. Kun EU-rahoitukseen liittyvä osaamisen perusta on valettu kunnolla sekä omat verkostot ovat kattavat, on hankevalmistelun kyytiin huomattavasti helpompi hypätä. Huolellisen hankevalmisteluprosessin lopussa palkintona voi mahdollisesti häämöttää läpi mennyt hanke, ja sen myötä kotoutuva rahasumma. Rahoitusta itsessään ei kuitenkaan kannata tarkastella pääpalkintona. EU-hankkeiden kautta saavutetaan kattavaa vaikuttavuutta maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä aiheen ympärillä työskentelevien huipputekijöiden kanssa. Kansainvälinen hankevalmistelu ja EU-toiminta itsessään kasvattavat asiantuntijuutta ja verkostoja avaten uusia kehitysmahdollisuuksia niin yksilöille kuin organisaatiolle. Kirjoittajat Virpi Luoma (FM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija Metropolian TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n koulutuspolitiikkaa toteuttavan Erasmus+-rahoitusohjelman hankevalmistelun tuki sekä Metropolian EU-toiminnan kehittäminen. Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.

Lue lisää

Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
http://A%20city%20from%20the%20bird%20perspective,%20sky%20lit%20in%20light,%20sunrise%20in%20horizon
9.9.2021
Anna-Maria Vilkuna

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy marraskuun alussa. Ohjelman tavoitteena on uudistuva ja osaava Suomi, ja se sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Me Metropoliassa olemme rakennerahasto-ohjelmia toteuttavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) erikoisosaajia ja sitä haluamme olla jatkossakin yhä vahvemmin ja vaikuttavammin. Nyt päättyvä ohjelmakausi 2014-2020 on ollut Metropolialle monin tavoin menestys. Olemme hyvin tuloksin toteuttaneet kauden aikana 103 EAKR- ja ESR-hanketta, jotka ovat olleet niin alueellisia kuin valtakunnallisia. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut saivat ohjelmakaudella suurimman osan aluekehittämisen rahoituksesta, kertoo Uudenmaan liiton julkaisu Satoa Etelä-Suomesta (PDF). Tulemme aktiivisesti osallistumaan loppuvuodesta avautuviin EAKR- ja ESR-hakuihin. Näiden hakujen merkityksestä Metropolialle kertoo sekin, että tällä hetkellä runsaat puolet ulkopuolisesta TKI-rahoituksestamme on rakennerahastojen rahoitusta. Ammattikorkeakoulut yhä vaikuttavampia TKI-toimijoita Arene julkaisi kesäkuussa 2021 raportin ammattikorkeakoulujen vaikuttavasta TKI-toiminnasta. Metropolian, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, TKI-toiminnan volyymi on euroissa mitattuna kasvanut ja myös tulevien vuosien näkymät ovat valoisat. Metropolialla on kaikki mahdollisuudet edelleen vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisten ratkaisujen ja uuden osaamisen tuottajana. Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien kautta profiloidumme ja liitymme ekosysteemeihin. TKI-työtä tehdään yhä enenevässä määrin organisaatiorajat ylittäen. Onnistunein muutos tehdään yhdessä, ja näihin arvokkaisiin kohtaamisiin kampuksiemme yhteistyöalustat antavat mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyvän uuden ohjelmakauden läpileikkaavina teemoina ovat hiilineutraalisuus, digitaalisuus ja muuttuva työelämä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat innovaatiokeskittymiemme TKI-toiminnan ytimessä ja joihin meillä on paljon asiantuntemusta. Koulutus tukemassa laadukasta TKI-työtä Vaikuttava TKI-hanketoiminta perustuu ammattitaitoiselle osaamiselle. TKI-projektipäällikön tehtävä on vaativa ja edellyttää asiantuntemusta monelta eri alalta. Erilaisten organisaation sisäisten toimintamallien ja työkalujen lisäksi projektipäällikön tulee hallita ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, jotka kytkeytyvät muun muassa vastuullisuuteen, aineistonhallintaan, tietosuojaan ja taloushallintoon. TKI-projektipäälliköiden rinnalle on kasvanut myös hankeosaamiseen erikoistuneiden uusien ammattien joukko. Heihin lukeutuvat muun muassa projektikoordinaattorit, -suunnittelijat, -viestijät ja -tuottajat. Kaikkien hanketyötä tekevien ammattitaidolla on menestyksen kannalta merkitystä. Toukokuussa 2021 julkaistiin Metropolian TKI-projektipäällikkökoulutus. Suunnittelemamme koulutuskokonaisuus tukee projektipäällikön arkea ja osaltaan varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Ensi lukuvuoden alussa kaikki Metropolian hanketoiminnassa työskentelevät projektipäälliköt ovat saaneet laajan ja yhtenäisen Metropolia-tason koulutuksen tehtäväänsä. Muutos alkaa alkumetreillä Osuma-hanke on yksi esimerkki päättyvän ohjelmakauden vaikuttavasta ESR-hankkeesta, jota Metropolia on koordinoinut. Osuma on valtakunnallinen koordinaatiohankkeena vahvistanut nuorten kanssa toimivien monialaista osaamista ja yhteistyötä. Uuteen ohjelmakauteen tartuttaessa suosittelen tutustumaan Katri Halosen toimittamaan Osuman loppujulkaisuun Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (aukeaa Theseus.fi). Julkaisu tarjoaa TKI-projektien tueksi työvälineitä, joita on hyvä hyödyntää projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Löydät ajatuksia ja välineitä oman projektisi juurruttamistyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisen TKI-projektin tavoitteena tulee olla kunnianhimoisen muutoksen aikaan saaminen. Kuten julkaisussa todetaan, muutos alkaa heti projektin alkumetreiltä ja kulkee tietoisena toimintana koko projektikaaren läpi. Näin varmistamme jatkossakin vaikuttavan TKI-toiminnan.

Lue lisää