Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: digitaalinen

Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
http://Vaaleassa%20toimistohuoneessa%20ikkunan%20edessä%20on%20pöytä%20jonka%20ääressä%20istuu%20kolme%20ihmistä%20neuvottelemassa,%20kuvan%20etualalla%20selin%20kameraan%20seisoo%20yksi%20henkilö%20polkupyörän%20kanssa.
25.8.2022
Kaisa Rapanen

Ilmastokriisin edessä tarvitsemme innovaatioiden lisäksi kokonaisvaltaisen kulttuurinmuutoksen. Ekologisen kestävyyden huomioimisen tulee olla osa kaikkea toimintaa, jotta kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos saadaan aikaan. Uudet toimintatavat tulee ottaa osaksi jokapäiväistä työntekoa kaikilla aloilla. Vihreän työpaikan luovat ympäristötekoja työssään tekevät ihmiset. Maapallon kantokyvyn rajoissa eläminen edellyttää, että jokainen työpaikka on vihreä. On tarpeen vahvistaa myös työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden vihreän työn osaamista, jotta he voivat ohjata yrityksiä ja työnhakijoita ekologisen kestävyyden ja vihreän digitalisaation aiheista. Viime marraskuussa Helsingin kaupungin päätös jättää liha pois kokoustarjoiluista kohahdutti. Näitä muutoksia tarvitaan nyt kipeästi ja nopeasti, sillä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla. Oli kyseessä sitten lihansyönti tai jokin muu paljon päästöjä aiheuttava toiminta, niin vanha toimintatapa ja kulttuuri on jäämässä historiaan. Jokaisen on valmistauduttava ja sopeuduttava muutoksiin ja muutettava ajatteluaan. Tarvitsemme uuden normaalin Ilmastokriisin edessä tarvitaan teollisuuden innovaatioiden lisäksi myös markkinointia, suhdetoimintaa ja poliittista vaikuttamista, kirjoittaa Reija Anckar (esignals.fi). Nämä ovat keskeisiä asioita, sillä ne aikaansaavat kulttuurin muutosta. Markkinointikuvasto syöttää meille sitä kuvaa, millainen on haluttava elämä. Nyt on luotava uusi normaali, joka ei voi enää olla materiaali- ja kulutuskeskeinen. Arto O. Salonen peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista siirtymistä kiertotalouteen ja esittelee jälkiteollisen yhteiskuntamallin (artosalonen.com). Siinä edistyksen mittarina on kansalaisten hyvinvointi. Kuluttaminen keskittyy palveluihin, jätettä ei synny ja energiaa tuotetaan puhtaasti. Kokonaisvaltainen käännös on välttämätön hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Jokainen päätös on paikka vaikuttaa Yrityksillä ja niiden työntekijöillä on päivittäin tilaisuuksia vaikuttaa ja näyttää esimerkkejä uudesta normaalista: ruokavalinnat, tapaamiset, ostokset ja tilaisuuksien järjestäminen - muutaman mainitakseni. Uuden toimintatavan luomisessa Suomen pääkaupungin kokoustarjoilujen lihattomuus on iso asia. Jo nyt hankintakriteereissä voi nähdä vaatimuksia ympäristövastuutyöstä tai tietystä sertifikaatista. Kun yritykset ja niiden työntekijät toimivat yhteistyössä, on siinä aina paikka vaikuttaa toiseen ja paikka näyttää, että meillä tehdään ympäristövastuullisia valintoja. Ja tietysti paikka tukea organisaatioita, jotka ovat jo omaksuneet vihreän toimintatavan. Ympäristövastuullisten valintojen tekemisestä tulee myös viestiä ja kertoa avoimesti. Tämä motivoi muitakin lähtemään mukaan vihertämään tekemistään. Kulttuurin ja toiminnan muutokseen tarvitaan sekä regulaatiota että käytännön tekoja ja esimerkkejä. Ympäristöteot eivät saa olla pelkkää sanahelinää, vaan niiden täytyy olla konkreettisia tekoja. Kulttuurinmuutos luo myös mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintamalleille, ehkä sellaisille, joita emme vielä tänään osaa kuvitella. Vihta-hanke tukee vihreän työn edistämistä Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaikuttaa työhön ja työelämään: uusia työpaikkoja syntyy, osa työpaikoista katoaa ja useimmat työt muuttuvat tavalla tai toisella. On hyvä muistaa, että lihattomien kokoustarjoilujen lisäksi on sopeuduttava myös paljon isompiin muutoksiin. Joistain totutuista asioista ja periaatteista on joustettava ja yhä suuremmassa määrin on osattava toimia jatkuvan muutoksen keskellä. Toimintatapojen muutos edellyttää osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen periaatteella sekä tarjottavien palveluiden jatkuvaa uudelleen konseptointia. Tähän tukea tarjoaa 3AMK:n yhteinen Vihta-hanke. Vihreän ja digitaalisen työn Vihta-hankkeessa vihreää työtä edistetään kouluttamalla yritysasiantuntijoita, jotta he osaavat auttaa aloittavia yrityksiä ympäristövastuutyössä. Kasvattamalla asiantuntijoiden osaamista lisätään kestävää, digitalisaatioon pohjaavaa yrittäjyyttä. Työllisyyspalveluille tarjotaan tietoa tulevaisuuteen katsoen: millaisia vihreitä työpaikkoja tulee olemaan ja millaista koulutusta ja osaamista tarvitaan. Koulutukset tarjoavat laajasti näkökulmia työelämän ajankohtaisiin aiheisiin ekologisen kestävyyden läpileikatessa puheenaiheita. Pohdimme muun muassa sitä, mikä on digitalisaation ympäristövaikutus, innovoimme uutta ja tutustumme yritysten ympäristövastuutyöhön. Kirjoittaja Kaisa Rapanen työskentelee hankeasiantuntijana Vihta-hankkeessa. Hän on aiemmin työskennellyt luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana, kulttuurituottajana ja eri organisaatioiden ekotukihenkilönä. Vapaa-aikanaan Kaisa opiskelee ekologisen kestävyyden aiheita ja luo sisältöä Yksi ekoteko -blogiin ja Instagramiin. Koulutukseltaan hän on Kulttuurituottaja (AMK) ja Tradenomi. -- VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeen tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Hanke keskittyy digitaalisen ja vihreän työn osaamisen vahvistamiseen innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Hankkeen rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lue lisää

Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
7.5.2020
Iira Lankinen, Riitta Lumme, Hannu Puhakka

Digitaalisten oppimisratkaisujen merkitys on korostunut koronapandemian vuoksi. Korkeakouluissa on nopeassa aikataulussa suunniteltu ja toteutettu uudenlaisia oppimisratkaisuja verkossa. Esitämme kuusi näkökulmaa terveysalan verkkopainotteiseen ammattikorkeakoulutukseen. 1. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä tarvitaan lisää Ikääntyvä Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluita ja sen myötä osaavia terveysalan ammattilaisia. Nykyisistä työntekijöistä kolmannes siirtyy eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä. Ala on vetovoimainen, mutta miten turvataan alueellinen työvoimatarve? Yhtenä vaihtoehtona on koulutuksen järjestäminen sinne, missä osaajista on pulaa hyödyntämällä opetusteknologiaa ja erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä. Verkkopainotteisen koulutuksen ansiosta saadaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä alueellisesti. 2. Verkkopainotteisuus takaa koulutuksen saavutettavuuden Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään opetuksessa ja oppimisessa eri koulutusasteilla. Kouluttajatahoilla on osaamista hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa verkon välityksellä ja elinikäistä oppimista korostaen. Digitaalinen terveysalan koulutus mahdollistaa sen, että opiskelijat, jotka eivät voi muuttaa asumaan opiskelupaikkakunnalle, voivat osallistua opintoihin omalta kotipaikkakunnaltaan. Paikkaan ja aikaan sidottu opiskelu on vähentynyt mahdollistaen opiskelijoiden yksilöllisten tilanteiden huomioimisen, kuten pitkät välimatkat kodin ja opiskelupaikan välillä, työssäkäynnin opiskelun ohella tai pienten lasten hoitamisen. 3. Verkkopainotteisuus edellyttää joustavaa ja tiivistä vastuu- ja kumppanikorkeakoulun sekä työelämän välistä yhteistyötä Vastuukorkeakoulu huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Vastuukorkeakoulun ympärille on kuitenkin tärkeä rakentaa toimiva kumppanuusverkosto, jossa on mukana alueiden ammattikorkeakouluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita. Kun koulutusta tarjotaan alueelliseen työvoimatarpeeseen, niin eri kumppaneiden väliset odotukset ja niiden realistisuus sekä yhteinen tahtotila ja työnjako korostuvat. Kumppanuudessa on tärkeää eri toimijoiden vastuiden selkeyttäminen ja niistä sopiminen. Kumppanuus vaatii pitkäjänteisyyttä, keskinäistä luottamusta sekä organisaatioiden ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta. 4. Onnistunut verkkopainotteinen opetus ja oppiminen vaativat motivoituneisuutta, suunnitelmallisuutta ja aikaa Teoriatietojen opiskelu on helpottunut verkko-oppimisalustojen ja verkkokurssien myötä. Tallenteet mahdollistavat tiedon kertaamisen ja syventämisen sekä oman aikataulun ja kiinnostuksen mukaisen opiskelun. Verkossa opettamisen lisäksi tarvitaan myös perinteistä lähiopetusta, koska terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa täysin verkossa tapahtuva koulutus ei ole mahdollista johtuen käytännön ammattitaitovaatimuksista. On myös varmistettava, että valmistuneilla on työelämässä tarvittavat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kyky tiedon soveltamiseen ja jakamiseen. Opetusmenetelmät ja -materiaalit sekä sosiaalinen vuorovaikutus tulee tehdä oppimista tukevaksi ja varmistaa se, että käytettävät tietotekniset ratkaisut ovat käyttäjien kannalta riittävän helppokäyttöisiä. Tietokoneiden lisäksi tarvitaan toimivat ja maksuttomat verkkoyhteydet ja verkkoalustat. Opetuksen tulee olla opintoja edistävää ja verkko-opiskeluohjeiden johdonmukaisia. Onnistunut verkkopainotteinen opetus edellyttää, että opettajalle varataan riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opettaja otetaan mukaan jo koulutusprosessin suunnitteluvaiheessa. Tämä lisää opettajan motivoitumista ja sitoutumista koulutukseen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.  Opettaja tarvitsee tukea, uusiin teknologioihin perehtymistä sekä aikaa suunnitella opetusta ja soveltaa teknologiaa erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin. Lisää artikkelissa Terveysalan opettajan kokemuksia verkkopainotteisesta opetuksesta ammattikorkeakoulussa. (Puhakka & Lumme, 2019.) 5. Verkkopainotteinen opetus ja oppiminen edellyttävät itseohjautuvuutta ja vuorovaikutteisuutta Opiskelijoiden suunnitelmallisuus, itseohjautuvuus ja vastuunotto oppimisesta korostuvat. Opettajan rooli muuttuu opetuskeskeisestä työskentelystä fasilitoijaksi ja opiskelijoiden kollektiivisen oppimisen ohjaajaksi. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta toteutetaan osittain verkossa, koska alan ammattilaisen työssä korostuvat eri ikäisten ja elämäntilanteissa olevien ihmisten haastavat kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet. Vuorovaikutuksen luonne muuttuu verkko-opinnoissa, joten opinnoissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten opiskelijoiden keskinäinen ja opiskelijoiden sekä opettajien välinen vuorovaikutus mahdollistuvat ja toteutuvat. 6. Ajasta ja paikasta osin riippumaton koulutus on uusi normaali Verkkopainotteinen oppiminen on sosiaali- ja terveysalan kehittämisen mahdollisuus. Kun opiskelija oppii opintojensa aikana toimimaan verkossa (Lankinen, Vehkaperä, Lumme & Puhakka 2019), tämä mahdollistaa siirtovaikutuksen tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työhön. Näin hän voi työskennellä asiakkaiden/potilaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa verkossa ja kehittää verkkopainotteista sosiaali- ja terveysalan työtä. Verkko-oppiminen ja verkossa opettaminen edellyttävät uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja. Teknologia tuo lisää mahdollisuuksia, ja joustavuus ja vaihtoehdot lisääntyvät. Onnistunut verkossa toimiminen edellyttävät sekä opiskelijalta että opettajalta uutta ja uudenlaista suhtautumista ja ennakkoluulottomuutta. Yhdessä kiinteässä paikassa toimiva korkeakoulu tai kampus on vielä tämän päivän arkea, mutta jatkossa tilaratkaisut eivät rajoitu fyysisiin seiniin, vaan laajenevat myös kansallisten rajojen ulkopuolelle. Terveysalalla bioanalytiikan, ensihoidon, suun terveydenhuollon ja toimintaterapian tutkinnoissa verkkopainotteista opetusta on suunniteltu ja tehty jo vuosien ajan SOTKA-hankkeessa. Hankkeessa on tuotettu terveysalan verkkopainotteiseen ammattikorkeakoulutukseen koulutusmalli (Lumme, Lankinen, Puhakka & Vehkaperä 2020), jota voidaan hyödyntää alueelliseen koulutus- ja työvoimatarpeeseen vastaamisessa. Kuusi ehdotusta verkkopainotteiseen terveysalan korkeakoulutukseen perustuvat SOTKA-hankkeessa tehtyyn tutkimukseen (PDF) ja kouluttajien kokemukseen.    Lähteet: Lankinen, Iira, Vehkaperä, Ulla, Lumme, Riitta & Puhakka, Hannu 2019. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsitykset verkkopainotteisesta oppimisesta. Tuukkanen, Minna, Hupli, Maija & Koskinen, Sanna (toim.): Tiivistelmäkirja. RENE2019-symposium 23.9.2019. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Lumme, Riitta, Lankinen, Iira, Puhakka, Hannu & Vehkaperä, Ulla 2020: Terveysalan verkkopainotteinen koulutusmalli. Teoksessa Lumme, Riitta, Lankinen, Iira, Puhakka, Hannu, Roivas, Marianne & Vehkaperä, Ulla (toim.) 2020: Verkkopainotteinen terveysalan korkeakoulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Linkki, aukeaa urn.fi -osoitteeseen. 93—120. Puhakka, Hannu & Lumme, Riitta 2019. Terveysalan opettajan kokemuksia verkkopainotteisesta opetuksesta ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21(2), 58—73, PDF, aukeaa akakk.fi -osoitteseen. Kirjoittajat: Riitta Lumme, KL, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, työskentelee tiimi- ja tutkintovastaavana Biraya-tiimissä ja bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa. Hänellä on vuosien työkokemus erilaisista opetustehtävistä bioanalytiikan ja terveysalan tutkinnoissa. Lisäksi hän on toiminut terveysalan YAMK-tutkinnoissa opinnäytetyöohjaajana sekä bioanalytiikan YAMK-opintojen valtakunnallisen verkoston vetäjänä. Tällä hetkellä hän toimii SOTKA-hankkeen projektipäällikkönä. Iira Lankinen on terveystieteiden tohtori, joka työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina Terveyden osaamisalueella. Hänellä on pitkä työkokemus terveysalan AMK- ja YAMK-tutkintojen TK-opetuksesta ja opinnäytetöiden ohjaamisesta. Tällä hetkellä erityisenä kiinnostuksen kohteena on verkkopainotteisen TK-opetuksen kehittäminen. Hannu Puhakka, TtT, työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkimus -osaamisalueella. Hänellä on pitkä työkokemus AMK- ja YAMK -tutkintojen tutkimus- ja kehitystyön menetelmien opetuksesta sekä opinnäytetöiden ja innovaatioprojektien ohjauksesta. Lisäksi hänellä on pitkäaikainen kokemus ammattikorkeakoulun pedagogisesta kehittämistyöstä. Tällä hetkellä tutkimuksellinen mielenkiinto kohdentuu verkkopainotteisen opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä nuoren miehen stigmatisoivaan sairastumis- ja sairastamiskokemuksen tutkimukseen Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa.

Lue lisää