Avainsana: asiantuntija
Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana
Olen saanut kirjoittaa Tikissä-blogiin vuodesta 2018 lähtien. Matka on ollut antoisa. Koska Tikissä on nykymuodossaan vähitellen lähdössä viettämään blogialustojen hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ajattelin kertoa hieman omien asiantuntijatekstieni kirjoittamisesta. Miksi innovaatioista kirjoittaminen on niin tärkeää? Mistä aiheet tulevat? TV-mainokseen asti päätynyt kirjailija Jörn Donnerin lausahdus, lukeminen kannattaa aina, pätee ainakin omalla kohdallani myös asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Moni aihe on kummunnut siitä, että olen lukenut työhön tai harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta, muita julkaisuja, lehtiä tai katsonut dokumentteja, teknologiasta, historiasta, startup-kehittämisestä tai vaikkapa muotoilusta. Olen jostakin niistä huomannut uuden, käsittelemättömän näkökulman tai mielestäni kiintoisan aiheen ja halunnut kirkastaa sen blogitekstiksi. Tämä ei tarkoita, että olisin suoraan referoinut jotakin aiemmin lukemaani tai näkemääni. Päinvastoin, asiantuntijablogiartikkelin kirjottamiseen saa ja täytyy käyttää aikaa. Ideasta on monta kertaa ollut pitkä matka lopulliseen tekstiin. Tietojen pitää olla oikein ja lähteiden saatavilla, jotta lukija halutessaan voi mennä syvemmälle aiheeseen. Ja erityisen haasteellista on, että kaikki pitää voida esittää tiiviissä paketissa. Eikö innovaatioista ole kirjoitettu ja touhotettu jo ihan liikaa? Innovaatio on käsite, jota säännöllisesti käytetään tiedotusvälineissä, kun halutaan korostaa, että talouden ja yhteiskunnan on kehityttävä. Kaupallisten innovaatioiden merkitystä korostetaan myös tämänhetkisen hallituksen ohjelmassa. Kukin tietenkin käyttäköön arkipuheissaan innovaatio-sanaa, kuten muitakin sanoja, haluamallaan tavalla. Mutta ilman yhteistä ymmärrystä siitä, että innovaatio ei ole vain hyvä idea, vaan ideasta kirkastunut keksinnöllinen tulos, jolle on hyödyntämisväylä, on vaikea kuvitella toimivaa ja tuloksellista suunnittelu- ja kehitystyötä. Kolme toistuvaa teemaa Pääsääntöisesti olen käsitellyt kolmea eri teemaa. Ensinnäkin innovaatioiden tunnistamiseen, niiden luomiseen ja hyödyntämiseen kuuluvia asioita: mitä tulee ottaa huomioon, kun olettaa tehneensä keksinnön, mikä innovaatio oikeasti on, mistä saa tukea ja apua, kun haluaa hyödyntää luomaansa tulosta? Toiseksi esimerkkejä muotoilun ja teknologian historiasta. Miten aikoinaan tehdyt innovaatiot usein tietämättämme vaikuttavat edelleen arkeemme ja nykypäiväämme. Ja kolmantena, alkavaa yrittäjyyttä ja edellytyksiä, joiden avulla se on mahdollista. Toisinaan olen pohtinut näiden kaikkien kolmen yhtymäkohtia. Näitä samoja teemoja olen aikeissa käsitellä jatkossakin. Blogikirjoitusteni pyrkimys on ollut tuottaa lukijalle pieniä oivalluksia. Miten jokin innovaatioasia voi yllättävällä tavalla liittyä johonkin toiseen, näennäisesti täysin eri asiaan. Haluan myös luoda positiivista ajattelua, että kuka vain voi olla innovaattori. Ideoida uutta, kehittää, ja tunnistaa tekemästään työstä keksinnöllisiä asioita, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa johtaa taloudelliseen hyödyntymiseen, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Ja, että hän ei ole yksin ponnisteluidensa kanssa. Päinvastoin, muotoilun, teknologian ja kulttuurin innovaatioiden historia on täynnä tarinoita. Hämmästyttäviä yhteensattumia. Tekijöiden kohtaamisia, jotka muuttivat kaiken. Onnistumisia. Ja traagisia tai surkuhupaisia epäonnistumisia, vaikka tavoitteena on ollut luoda jotakin hyvää ja hyödyllistä. Värikästä yritteliäisyyttä. Hyvässä ja pahassa. Uskon, että näiden aiheiden avaaminen ja niistä kertominen kannattaa jatkossakin. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voimme ainakin oppia jotakin edellisten innovaattoreiden onnistumisista ja eritoten, virheistä. Tässä yhteydessä on syytä myös kiittää blogin toimituskuntaa, erityisesti päätoimittaja Milla Åman Kyyröä, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ilman Millan oivaltavia kommentteja ja korjausehdotuksia monet tekstini olisivat voineet olla huomattavasti turpeampia ja moniselitteisempiä. Tämä on viimeinen blogini Tikissä-alustalla, mutta blogiseikkailuni jatkuvat - mikäli päätoimittajat niin sallivat - vuoden 2025 puolella tulossa olevilla Metropolian uusilla upeilla julkaisualustoilla. Siihen asti toivotan kaikille Tikissä-blogeja lukeville luovuuden hetkiä ja kekseliästä loppuvuotta 2024! Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Asiantuntijatiimin ohjaaminen muutoksen jälkeen
Organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa, ja välillä monta muutosta toteutuu yhdellä kerralla. Miten itse itseään johtavan eli itseohjautuvan asiantuntijatiimin toimintaa voisi kehittää organisaatiomuutoksen jälkeen? Organisaatioiden muutos on osa tarpeellista sopeutumista toimintaympäristöjen muutoksiin. Se on normaalia kehityskulkua, vaikka juuri muutoshetkellä korostuu sen haasteellisuus. Toisaalta muutostilanteissa on tarve rakentaa yhteistä tahtotilaa, mutta usein muutosta ohjataan organisaation ylimmän johdon tasolta. Organisaatiomuutoksissa moni pienempi riviasiantuntijan tärkeä näkemys jää helposti suuremman kokonaisuuden jalkoihin. Muutokset eivät koskaan vastaa täydellisesti kaikkien organisaatiossa toimivien ihmisten toiveita ja odotuksia. Uudessa tilanteessa merkityksellisyyden kokemuksien syntymiseen tarvitaan ihmisen uskomatonta kykyä sopeutua uuteen. Muutostilanteiden jälkeen vallitsee hetkellinen hämmennys. Organisaation perustehtävä ja asiantuntijana työskentelyn tavoitteet eivät ole välttämättä kadonneet minnekään, mutta muutokset voivat tuntua pitkäänkin. Uuteen sopeutumiselle on annettava aikaa etenkin, jos lähityöyhteisö eli tiimi vaihtuu tai tehtävänkuva muuttuu. Pienempikin muutos voi rikkoa totuttuja rutiineja. Tiimin toimintakulttuuri muodostuu toimijoidensa näköiseksi Jokaiseen itseohjautuvaan asiantuntijatiimiin muodostuu ajan myötä toimintakulttuuria, jossa organisaation virallinen strategia ja kvartaalitavoitteet sekoittuvat päivittäisiin tehtäviin, kommunikaatioon ja yksilöiden välisiin henkilösuhteisiin. Toimintakulttuurin voi antaa muodostua ja elää omaa elämäänsä, tai sitä voi yrittää ohjata hienovaraisesti ja jalostaa tietoisesti. Muutosten aikana ja niiden jälkeen toimintakulttuuriin voi syntyä epämääräistä vastarintaa ja tyytymättömyyttä. Se voi olla oire, jolla ihmiset reagoivat pettymyksiin, joita muutokset ovat tuoneet. Mitä suuremmat odotukset, sitä suurempi riski on pettyä, jos muutos onkin jotain muuta kuin odotettiin. Siitä ei päästä itsekseen yli, vaan se on purettava käsiteltäväksi pienempinä palasina. Luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri mahdollistaa niin avoimen keskustelun ja yhteisen ongelmanratkaisun kuin uskalluksen rakentavan kritiikin esittämiselle. Olen toiminut vuoden 2024 alusta alkaen lähiesihenkilönä uudessa, hankeviestinnän ja julkaisutoiminnan palvelutiimissä, jonka jäsenet ovat itseohjautuvia asiantuntijoita. Tiimimme muodostettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintojen uudelleenorganisoimisen myötä. Toiminnan käynnistysvuosi on sujunut subjektiivisesti arvioituna yllättävän hyvin. Suurin kiitos siitä kohdistuu tiimin jäsenille, jotka kantavat vastuun oman tehtävänsä suorittamisen lisäksi osaamisensa ylläpitämisestä ja erilaisten kehittämistarpeiden tunnistamisesta. Organisaatiomuutoksen jälkeen tärkeintä on ollut selkeyttää tilanne ja tulkita yhdessä, mikä on uutta ja miten se vaikuttaa yksilöön sekä ryhmään. Olen esihenkilönä palveluammatissa, ja menestyäkseni tehtävässäni minun on tunnettava itseni ja ajattelumallini, sillä ne vaikuttavat toimintatapaani ja päätöksiini pintaa syvemmällä. Tiiminvetäjän tärkein tehtävä voi olla tiimin ohjaaminen yhteisesti määriteltyjä tavoitteita kohti. Joskus tämä voi vaatia erilaisten käytännön kysymysten selvittämistä. Useimmiten se kuitenkin on pysähtymistä hetkeen, ryhmän yhteisen edun ajattelemista tai yksilön kuuntelemista ja kohtaamista. Ilman säännöllistä vuorovaikutusta tiiminjäsenten kesken on vaikea löytää yhteisiä näkemyksiä pienempään tai isompaan asiaan. Tiimin jäsenten tuominen yhteen on itsenäisesti toimiville asiantuntijoillekin tärkeää. Samalla kun yhdessä kehitämme konkreettisesti palvelujamme tai prosessejamme, syntyy aina vertaisten välistä keskustelua, joka voi johtaa uusiin oivalluksiin. Tärkeää on, että asiantuntijan työpäivistä löytyy merkityksellisyyttä muutoksienkin jälkeen. Jaettu johtajuus tulevaisuuden asiantuntijatiimeissä Asiantuntijatiimillä voi olla isomman muutoksen jälkeen tavoitteet hukassa tai motivaatio kadoksissa, mikäli jälkitilanteita ei olla ohjattu riittävästi. On voitu unohtaa jättää aikaa muutoksen yhteisten merkitysten löytämiselle. Kollegat saattavat tulkita asioita keskenään eri tavoin. Johtamisvastuun uusien tiimien kehittymisestä voi ottaa virallinen johtaja tai asiantuntijoiden joukosta nouseva epävirallinen johtaja, johon muut asiantuntijat luottavat. Johtaja ei ole vain organisaation hierarkiassa sijaitseva vastuurooli, vaan toimija, jonka tehtävänä on luoda puitteet asiantuntijatiimien kukoistukselle. Itseohjautuvien asiantuntijatiimien voimavara on yhteisesti jaettu ymmärrys tulevaisuuden tavoitteista, johon kuuluu myös käsitys oman työn merkityksestä ja arvosta. Työtä tekemällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen tiimissä työskentelevän asiantuntijan työnkuva voi olla erilainen, mutta yhdessä nämä tehtävät muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka on edistää tavoitteiden saavuttamista. Jokainen yksittäinen tehtävä ei nostata tekijässään välttämättä suurta intohimoa, mutta suorittaminen voi olla välttämätöntä, jotta laajempi kokonaisuus etenee. Asiantuntija tietää tämän, eikä lannistu rutiinitehtävistäkään. Hyvä organisaation strategia ei ole ympäripyöreä tai liian jäykkä, vaan sitä on mahdollista soveltaa erilaisten tiimien kohdalla eri tavoin painottaen. Johtajuuden mallit ja käytännöt ovat nekin jatkuvassa muutoksessa, ja käsitys johtajuudesta on moniulotteinen. Ehkäpä tulevaisuudessa johtajuus nähdään luontevammin tiimien yhteisenä prosessina, johon jokainen tiimin jäsen osallistuu tuomalla näkemyksensä ja osaamisensa päätöksentekoon mukaan. Yksi johtajaksi nimetty voi olla virallisesti vastuussa tehdyistä päätöksistä, mutta tiimin jokaisen jäsenen sitoutumista tarvitaan yhteisiin päätöksiin ja tavoitteisiin. Kirjoittaja Milla Åman Kyyrö on viestinnän asiantuntija ja työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006. Hän on erikoistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintään. Tikissä-blogin päätoimittajana hän aloitti vuonna 2018. Hän toimii hankeviestintä- ja julkaisupalvelut -tiimin esihenkilönä. Koulutukseltaan Milla on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK). Kirjallisuus Schein, E. Organizational Culture and Leadership. John Wiley Sons Inc (2017).
Tikissä-blogin vuosi 2023
Tikissä-blogi julkaisee yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia Metropolia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) kytkeytyvistä aiheista. Vuonna 2023 Tikissä julkaistiin yhteensä 92 toimitettua blogikirjoitusta, joista 13 on englanninkielisiä. Kirjoittajina on kymmeniä eri alojen asiantuntijoita Metropolian TKI- ja oppimistoiminnan sekä hanketyön parista. Blogikirjoitukset on ryhmitelty teemoittain. Jaottelussa on haavoittuvuutensa, sillä osa kirjoituksista sopisi useamman teeman alle. Toivomme uuden tiedon löytämisen iloa! Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomalaisen tieteen pelisäännöt varmistetaan tutkimusyhteisön itsesääntelyllä Yhdenvertaisuuden edistäminen TKI-toiminnassa Merkityksellinen yhteistoiminta osallistuvassa TKI-kumppanuudessa Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa Kulttuuriset sillat ja kielelliset kohtaamiset innovaatioiksi Kampus yritysyhteistyön raja-alueena Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää Mitä hubin rakentaminen vaatii? Keksijän muistilista Keksintö Hollywoodin säihkeestä: taajuushyppely Hankkeen arvioinnista on moneksi Vuoroin vieraissa - vertaisista vauhtia hankearviointiin Voiko hankkeen arvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä? Hanketyön sivuvirrat hyötykäyttöön Taide rakentamassa tulevaisuuden vaihtoehtoja Koulutus, osaaminen ja oppiminen Muuttuva korkeakoulu ja näkökulman vaihtamisen taito Edelläkävijäorganisaatioissa keskitytään toimivan oppimiskulttuurin luomiseen Projektiopinnot ovat joustava tapa uuden oppimiseen Virtuaalitodellisuuden tarinat terävöittävät transversaaleja taitoja Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle? Onnistuneen opinnäytetyön resepti Monialaisuus innovaatiokyvykkyyden vahvistajana Yhteisö oppimisen tukena Digitaalisen muotoilun eettiset haasteet - opiskelijat ja työelämä yhteiskehittäjinä Sosiaalialan ohjauspalveluiden kehittäminen vaatii tilanteen rakentamista Aineenopettajat kohtaavat kriisimaista tulevia maahanmuuttajataustaisia oppilaita yläkoulussa Musiikin osallisuuden portaat Työelämä ja johtaminen Valmentava johtajuus hanketyössä Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä Tunteet työelämässä psykologista turvallisuutta edistämässä Resilienssiä vahvistavat hyväksymisen taito, työn merkityksellisyys ja autenttisuus Moninaisuuden ja inklusiivisuuden johtaminen vahvistaa organisaatioiden sosiaalista kestävyyttä Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa Työntekijöiden kytkeminen organisaation kehittämiseen kestävyyden vahvistamiseksi Henkilöstötuottavuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet Kolme vinkkiä, joiden avulla tarjoat ja vastaanotat tukea paremmin hajautetussa tiimissä Työn kehittämisellä ja muokkaamisella kohti hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työuria Mitkä tekijät houkuttavat työntekijäkonkareita jatkamaan Ikääntyneen yksilöllisyys korostuu työelämään liittyvissä valinnoissa Ennakoivalla henkilöstövoimavarojen johtamisella kestävää kehitystä rakentamassa Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat AV-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja Pidetään ääntä hiljaisesta tiedosta! Suuret päätökset, ennakoimattomat seuraukset Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen Mitä yrittäjyyskeskukset voivat tuoda lisää korkeakoulujen toimintaan? Seniorien vaikuttajaryhmät - uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin, asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet - Pitääkö aina kasvaa? Voiko taide juurtua yrityksiin? Korkeakoulujen yritysyhdistyksistä ponnistetaan tulevaisuuteen Monenlaista yritystoimintaa kohtaamassa Hypätäänkö jo lentävän auton kyytiin? Katsaus älyliikenteen markkinaympäristöön ja tulevaisuuteen Liiketoimintaa Lean Startupilla - Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä Female Entrepreneurs Without Borders Ympäristö ja kestävyys Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto - hanketapahtumat suunnannäyttäjnä Elämä kierrätystaloudessa matkalla kohti kiertotaloutta Vihertävää työmatkailua Euroopassa Terveys ja hyvinvointi Liikkuminen ja ravinto seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä Inkontinenssihanke yhteistyössä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa Vuorovaikutus ja viestintä Tuumasta toimeen Brysselissä - miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen? Hanketulokset voi koota yhteen Thinglinkillä Onko mikki auki? Onnistuuko empaattinen vuorovaikutus etänä? Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Innovaatiopodcasteja tekemässä Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa - 10 vinkkiä Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä Timanttinen hankeseminaari Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä 3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks Research, development and innovations The critical role of research managers and associates in securing the future of RDI Slowing down to speed up - from first idea to prototype Using Open Innovation to Support Local Companies Focusing on Innovators Instead of Innovations 7 Reasons Why Creativity at Work is Essential Service Design The Importance of Service Design in Organisations Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects 6 startup failures service design can help avoid The Harmful Nature of Informed Assumptions Be the guide not the hero How to create an engaging MOOC Tikissä-blogin toimituskunta kiittää kaikkia lukijoita ja kirjoittajia.
Innovaatiopodcasteja tekemässä
Kammiossaan tyytyväisenä häärivä tutkija, kehittäjä tai asiantuntija ei ole ulkomaailmalle olemassa. Syrjässä pysyminen voi olla oma valinta. Mikäli haluaa, että työn hedelmät päätyvät hyötykäyttöön, asiantuntijan on julkaistava tuloksia. Perinteisesti tämä on tarkoittanut tuloksista kirjoitettujen artikkelien tarjoamista tieteellisiin lehtiin ja painettuihin teoksiin. Kuitenkin, mitä arvovaltaisempiin julkaisuihin tutkija halajaa, sitä kovempaa kilpailu on, ja sitä hitaampia tiedon julkaisemisen prosessit ovat. Kaikkea korkeakoulussa syntyvää osaamista ei tarvitse viestiä akateemisia kanavia pitkin. Tässä kirjoituksessa kerron, minkälaista on kehittää podcast-sarjaa innovaatiotoiminnalle. Tiedon jakaminen eri alustoilla palvelee erilaisia yleisöjä Digitaaliset työkalut ja alustat ovat luoneet uusia mahdollisuuksia saada julki kehittämistuloksia, esitellä osaamista tai kertoa erilaisista yhteistyömuodoista. Tällaiset välineet ovat käteviä tilanteissa, joissa tavanomaiset julkaisutavat tai sisällön vertaisarviointi eivät ole tarkoituksenmukaisia. Podcastit, eli verkossa kuunneltavissa olevat ohjelmat ja ohjelmasarjat, ovat vähitellen syrjäyttämässä perinteisempiä medioita, jopa kokonaisia radiokanavia. Podcastien tuottaminen on periaatteessa helppoa: käsikirjoituksen lisäksi tarvitaan vain jokin äänentallennusväline. Jakeleminen taas on erilaisten alustojen, kuten Spotifyn tai Youtuben kautta vaivatonta ja nopeaa. Puhevirtaa ja viihteellistä sisältöä voi olla helppoakin tuottaa. Mutta mitä pitää ottaa huomioon, kun sisällön on tarkoitus informoida tarjolla olevista korkeakoulun yhteistyömuodoista, kuten innovaatioprojekteina toteutettavista, monialaisista opinnoista? Selkeä viesti ei sisällä korkeakoulujargonia Vanha sanonta ”ken härjillä kyntää, se härjistä puhuu”, kuvaa nasevasti, miten jonkin asian parissa paljon tekevä tuo mielenkiintonsa kohteena olevan asian mielellään keskusteluihin mukaan. Innovaatioiden kanssa toimiva mielellään johdattaa keskustelua innovaatiotoimintaan. Asiantuntijan osaaminen saattaa olla huippuluokkaa, mutta samalla hän voi olla tekemisissään niin syvällä, että asian tiivistäminen voi olla haasteellista. Ulkopuolisille viestittäessä on tärkeää olla selkeä. Voi olla haastavaa huolehtia siitä, etteivät asiasisällöt hämärry. Innovaatiopodcast tukee työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä Metropolian monialaiset innovaatio-opintojaksot eli MINNOt tuovat yhteen eri tutkintojen opiskelijoita ratkaisemaan yritysten ja muiden organisaatioiden esittämiä kysymyksiä ja haasteita. Jokainen Metropolian perustutkinto-opiskelija osallistuu Innovaatioprojektiin opintojensa aikana. Onnistuneesta projektista voi aueta polku myös opiskelijan omaan yrittäjyyteen. Metropolian Turbiini-kampushautomo eli inkubaattoritoiminta tarjoaa MINNO-lähtöisille yritysideoille ponnahduslaudan. MINNO-toiminta on oppimistoimintaa, mutta myös työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Vaikka MINNO ei ole maksullista palvelutoimintaa, se on yksi Metropolian kumppaneille ja sellaisiksi kaavailluille tarjottava palvelu. MINNO on esimerkki siitä, miten tehokasta eri alojen opiskelijoiden yhteen tuominen ja ajattelun potentiaalin valjastaminen visaistenkin ongelmien ratkaisuun parhaimmillaan olla. Onnistuessaan MINNO toimii myös hyvänä alkuna mahdolliselle syvemmälle yhteistyölle työelämän ja oppilaitoksen välillä. Jotta projekti voi onnistua, sen pitää olla tuotteena kunnossa. Ennen kuin MINNO-projektissa päästään alkuun, kumppanille viestittävän sisällön pitää olla ymmärrettävä. Yleisimpiä kysymyksiä, joita minulle on kuluneiden vuosien aikana käymissäni kymmenissä keskusteluissa mahdollisten MINNO-kumppaneiden kanssa esitetty, ovat olleet Sopiiko esittämämme haaste tähän projektiin? Mitä yhteistyö edellyttää yritykseltämme; pitääkö meidän itse osallistua jotenkin? Millainen on aikataulu ja milloin on valmista? Millaista lopputulosta voimme odottaa? Maksaako MINNO jotakin? Kysymykset ovat sellaisia, että ne voivat helposti jäädä MINNO-projektin tilaajan kanssa syvemmin käsittelemättä, koska ne ovat asian kanssa työskentelevien mielestä ehkä itsestäänselvyyksiä. Kehittelemmekin nyt Innovaatiopodcastia, jossa kysymme esimerkiksi Miten MINNO ja Metropolian Turbiini-kampusinkubaattorin välistä synergiaa voitaisiin vahvistaa? Miten opiskelijatiimit voivat paremmin hyödyntää projekteissa syntyneitä tuloksia esimerkiksi oman yritystoimintansa lähtökohtana? Miten teemme MINNO-projektien hyödyt työelämälle entistä selkeämmiksi Miten mahdollistamme uusia kumppanuuksia Metropolian kanssa? Innovaatiopodcastin ensisijaisena tavoitteena on olla selkeä ja informatiivinen. Sanoman tulee olla niin kirkas, että podcastin kuuntelija voi ilman aiempia taustatietoja vaikkapa innostua hahmottelemaan omaa projektihaastettaan Metropolialle. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä
Asiantuntijaviestinnän odotetaan perustuvan faktoihin ja ammattialalla yhdessä sovittuihin hyviin tapoihin. Miksi eettisillä periaatteilla on merkitystä asiantuntijan viestiessä omasta työstään? Tässä blogimerkinnässä tarkastelen asiaa erityisesti viestinnän ammattilaisen näkökulmasta. Eettiset periaatteet ovat yhteisesti hyväksyttyjä hyveitä Eettiset periaatteet ovat tärkeitä kaikessa ammatillisessa viestinnässä. Ammatista riippumattomia, yleisesti hyvinä pidettyjä periaatteita ihmisten välillä tapahtuvaan kommunikaatioon ovat esimerkiksi rehellisyys, avoimuus ja luottamuksellisuus. "Eettisten kysymysten rajaaminen vastuullisuusraportteihin, standardeihin ja auditointeihin työntää ne kauas toiminnan kovasta ytimestä ja arjen toiminnasta." (1) Työarjessa eettisten periaatteiden tulkitseminen ja soveltaminen voi vaihdella kulttuuristen, sosiaalisten ja tilannekohtaisten tekijöiden mukaan. Työyhteisön toimintakulttuuriin voi myös muotoutua niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka aukeavat vasta työkokemuksen karttuessa. Asiantuntijat ovat yksilöitä arvoineen ja asenteineen, niistä juontuu yksilöllinen taipumus tulkita ja soveltaa eettisiä periaatteita käytännön työssä. Jotkut ovat tarkempia kuin toiset. Siksi useimmilla ammattialoilla ja työyhteisöillä on tänä päivänä käytössä eettisten toimintaperiaatteiden ohjeistukset. Esimerkiksi Metropolian eettiset toimintaperiaatteet ovat luettavissa julkisilla verkkosivuilla. Eettiset ohjeet turvaavat ammattilaisia ja alan mainetta "Vuorovaikutus ja viestintä ovat jokaisen organisaation keskeisiä tehtäviä demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa asioita käsitellään julkisuudessa. Alan ammattilaiset sitoutuvat voimassa olevien lakien ja asetusten lisäksi noudattamaan ohjeita hyvin toimintatapojen edistämiseksi, ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi sekä sidosryhmien ja yhteiskunnan palvelemiseksi.” (2) Kaikki toimijat yhdessä vaikuttavat ammattialansa maineeseen. Yleisellä tasolla eettisyyttä valvovien tahojen tavoitteita ovat alan eettisten ohjeiden ja standardien kehittäminen, sekä ammattilaisten ohjaaminen ja kouluttaminen. Lisäksi ne voivat käsitellä epäasialliseen toimintaan liittyviä valituksia ja antaa koko alan toimintaperiaatteita linjaavia päätöksiä. Suomessa journalismin, markkinoinnin ja viestinnän alan eettisyyttä valvovat Julkisen sanan neuvosto (JSN) Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) Viestinnän eettinen neuvottelukunta (VEN) Näiden elinten tavoitteena on edistää alan eettisinä pidettyjä työtapoja ja ottaa kantaa epäkohtiin. Itsesäätely ei ole ongelmatonta. Neuvostojen ja neuvottelukuntien jäsenet ovat joukko niihin valittuja yksilöitä, ja päätöksiin voi aina jäädä tulkinnanvaraa. "Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN perustettiin 2015, ja samana vuonna uudistettiin suomalaiset Viestinnän eettiset ohjeet. Niihin ovat sitoutuneet ProCom -Viestinnän ammattilaiset ry, Viesti ry, Marketing Finland ja Julkisen alan tiedottajat JAT." (2) Suomessa viestintäalan järjestöt ovat sitoutuneet kansainvälisten viestintäalan järjestöjen eettisiin ohjeistoihin, soveltaen niitä paikallisesti. Kansainvälisesti hyväksytyt näkemykset alan eettisistä toimintaperiaatteista vaikuttavat siis kotimaisiin alan toimijoihin. Laki turvaa työnantajaa Miten voidaan varmistaa, että esimerkiksi viestintäasiantuntijat tuntevat ammatilliset standardit ja noudattavat alan eettisiä periaatteita? Alaa opiskeltaessa aihe tulee satunnaisesti vastaan. Työsuhteessa tulee noudattaa ensisijaisesti työnantajan linjauksia. Asiantuntijan mahdollisuudet sovittaa omat arvonsa työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen arvojen kanssa ei ole aina yksinkertaista. Yksittäisiä ylilyöntejä tapahtuu, tahallisesti tai tahattomasti. Niiden asiallisuutta on tarkasteltava, vaikka teot eivät olisikaan lainvastaista toimintaa. Työnantajalta saatu huomautus asiantuntijan henkilökohtaisella tilillä julkaistusta sosiaalisen median päivityksestä ei tunnu reilulta. Laki kuitenkin säätää työntekijän lojaliteettivelvoitteesta, eli työnantajaa ei saa moittia julkisesti edes vapaa-ajalla. Tee yleisöllesi palvelus ja viesti hyvin Viestintä kollegoiden kesken on erilaista kuin viestintä oman työyhteisön ulkopuolella. On monia hyviä syitä viestiä. Asiantuntija tuntee oman työnsä parhaiten ja oman työn tuloksista viestimisen voi ulkoistaa vain tiettyyn rajaan asti. On hienoa, jos viestiessä huomioi myös ammattikuntaansa ohjaavat eettiset periaatteet. Erilaisia tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia julkaistaan miljoonittain vuosittain. Suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneita avoimen tieteen periaatteisiin, joka edellyttää tutkimustiedon julkaisemista avoimesti ja maksuttomasti. Tietoa levitettäessä on pohdittava, kenelle viestitään, ja muotoiltava viestintä yleisölle sopivaksi. Esimerkiksi tieteellistä tutkimustietoa yleistajuistetaan, jolloin se on helpommin laajempien yleisöjen saatavilla. Mutta miten asiantuntija ehtii tämän kaiken suorittaa? ”Toivomme, että tiedeorganisaatiot alkavat tulevaisuudessa selkeämmin laskea asiantuntijaviestinnän tärkeäksi osaksi asiantuntijoiden työtehtävää, jolloin siihen saa selkeästi panostaa työaikaa, siihen kannustetaan, sitä tuetaan ja siitä palkitaan.” (3) Mikään ei korvaa sitä, että asiantuntija itse viestii työnsä tuloksista laajemmille yleisöille tai osallistuu esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluihin. Sosiaalinen media on suora tapa viestiä laajoille yleisöille, mutta se edellyttää monenlaisen häiriön sietokykyä. Someyleisö voi reagoida vahvasti, nopeasti ja tunteella. Moni asiantuntija on jättäytynyt pois somesta, kun sietokyvyn rajat ovat tulleet vastaan. Tämä on aina perusteltua, jos jaksaminen tai turvallisuus ovat uhattuina. Lähteet Rydenfelt,H. & Juholin, E.: Kohti parempaa viestintäkulttuuria (etiikka.fi) 2016 Juholin, E.: Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (2022) E-kirja. Management Institute of Finland Oy, Infor Laaksonen, S. & Poutanen, P.: Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä (etiikka.fi) 2020
Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena
Virheellisen ja valheellisen tiedon levittäminen verkossa on kimurantti ongelma. Halusin kirjoittaa asiantuntija-artikkelin tekoälyn roolista virheellisen tiedon leviämisessä. Tukeuduin ensimmäistä kertaa urallani tekoälyyn artikkelin sisällön jäsentelyssä. Kokeilun jälkeen ymmärsin, miksi tulevaisuuden asiantuntijatyössä tekoäly tulee kaikkien työpöydälle. Keskusteleva ChatGPT vastaa kysymyksiin Kysyttäessä, mikä on ChatGPT, tekoäly esittelee itsensä seuraavasti: "ChatGPT on OpenAI:n kehittämä tekoälyn keskustelumalli. Se käyttää syvällisen oppimisen tekniikkaa, jota kutsutaan muuntajiksi, luodakseen ihmisen kaltaisia vastauksia tekstinsyötteisiin. Malli on koulutettu laajalla tekstidatan korpuksella, ja se pystyy suorittamaan erilaisia kielellisiä tehtäviä, kuten tekstin tuottamista, tekstin täydentämistä ja kysymyksiin vastaamista. ChatGPT on suunniteltu vastaamaan monenlaisiin aiheisiin, kuten yleistietoon, historiaan ja tieteeseen, ja se voi käydä keskusteluja, jotka ovat sekä mukaansatempaavia että informatiivisia." Kirjoitin kysymyksen tekoälyn roolista disinformaation leviämisessä ChatGPT-tekoälyohjelman jutusteluruutuun. Sain runsaasti tekstimassaa silmänräpäyksessä. Tekoäly ei tarjonnut itselleni täysin uutta tietoa. Sen sijaan se koosti virkkeitä, jotka tarjosivat useita eri näkökulmia kysymykseeni. Tekoäly listasi erilaisia ilmiöön liittyviä avaintermejä, joista kaikkia en olisi ehkä muistanut huomioida. Tekoäly antaa siis lisäkapasiteettia asiantuntijatyölle. Olennaisen tiedon suodattaminen, esimerkiksi artikkelin näkökulman valinta ja ajatusten kiteyttäminen, jäävät edelleen asiantuntijan tehtäväksi. DeepL tarjoaa sujuvia käännöksiä Nappasin ChatGTP:n tuottaman englanninkielisen tekstin talteen. Artikkeliani varten käänsin sen DeepL Translate -ohjelmalla suomeksi. Saksalaisen tekoäly-yrityksen DeepL GmbH:n kehittämä DeepL käyttää neuraalista konekäännöstekniikkaa (NMT). DeepL:n tuottamat käännökset pyrkivät luonnolliseen kieleen. Oma kokemus on, että se tuottaa toimivia käännöksiä suomen ja englannin välillä. Palvelu on käytettävissä maksuttomasti. Asiantuntijan avaintaito on kyky arvioida ja muokata tekoälysisältöjä Kun tekoälyn tuottama tietosisältö oli käännetty englannista suomeksi, silmäilin tekstiä ja ryhdyin muokkaamaan sitä mieleisekseni. ChatGPT tuottaa nopeasti tekstikappaleita, jotka näyttävät ensivilkaisulla vakuuttavilta. Tekoäly tuottaa tarjoamansa tietosisällöt teksteiksi rakenteella, joka sille on opetettu. Se on edukseen, kun asioita halutaan luetella. Mutta jos tekstiä käydään tarkemmin lävitse, tulee selväksi, että sisällössä on turhaa toisteisuutta. Alla on vertailun vuoksi ChatGPT:n ja ihmisen kirjoittamat tekstikappaleet. Kyseessä on tekoälyn rooli virheellisen tiedon levittämisessä verkossa. Tunnistatko tekoälyn ja ihmisen kirjoittaman tietosisällön eron? Tekoäly on työkalu ja, kuten mitä tahansa työkalua, sitäkin voi käyttää hyvään tai pahaan. Tekoälyllä on kuitenkin yhteiskuntaan merkittävästi suurempi vaikutus kuin monella muulla välineellä, minkä takia etiikalla ja vastuullisuudella on sen hyödyntämisessä suuri rooli. Tekoälyn sovellusten ja päätösvallan lisääntyessä pelkkä tekninen ongelmanratkaisu ei enää riitä sen kehittämiseen. Eettisen päätöksenteon mahdollistaminen ja varmistaminen on huomattavasti laajempi kysymys, jonka ratkomiseen tarvitaan laajasti osaajia eri aloilta. (1) Tekoälyn vaikutus väärän tiedon leviämiseen riippuu viime kädessä siitä, miten teknologiaa kehitetään ja käytetään. On tärkeää varmistaa, että tekoälyjärjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään tavalla, joka edistää avoimuutta ja vastuullisuutta, eikä niitä käytetä väärän tiedon vahvistamiseen tai yleisen luottamuksen heikentämiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyllä voi olla merkittävä rooli väärän tiedon tuottamisessa ja torjumisessa, ja meidän on yhteiskuntana varmistettava, että teknologiaa kehitetään ja käytetään vastuullisella ja eettisellä tavalla. (2) Tietosisältöjen erot eivät päällisin puolin ole kovin suuria. Teksteistä on erotettavissa, että ensimmäinen pyrkii esittämään kiteytetysti laajoja toisiinsa kytkeytyviä syy-seuraussuhteita, kun toinen luettelee pintapuolisemmin ilmiötä. Artikkelia kirjoittavan asiantuntijan työn kannalta merkitystä on vain sillä, miten lukija kokee lopullisen tekstin hyödyllisyyden. Tekoäly tukee ihmisen työtä Suunnittelemani artikkeli tekoälyn roolista virheellisen ja väärän tiedon levittämisessä voi hyötyä jossain määrin tekoälyn käytöstä. En ole aihepiirin syväasiantuntija, joten harkitsen vielä koko kirjoituksen lopullista näkökulmaa. Mietin, mitä uutta sanottavaa tähän aiheeseen minulla viestinnän asiantuntijana voisi olla. Tekoälyn tarjoama tuki tiedonkeruulle on valjastettavissa osaksi asiantuntijatyön rutiineja. Koen, että ChatGTP on tällä hetkellä välineenä kuin laajennettu Google-haku. Oleellisinta jokaiselle asiantuntijalle tässä vaiheessa tekoälyn kehitystä on olla tietoinen sekä tekoälyn laajoista hyödyistä että mahdollisista haitoista. Tulevaisuutta kohti tärkeintä on, että tekoälyjä kehitetään vastuullisesti ja ihmisten hyväksymien eettisten periaatteiden mukaisesti. "Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti ja eettisesti ja että sen hyödyt maksimoidaan ja mahdolliset haitat minimoidaan." - ChatGPT 11.2.2023 Lähteet Laitio, Paula: Tekoälyn älykkyydestä vastaa ihminen. Blogi 12.9.2021 (vere.fi) ChatGPT 11.2.2023 https://chat.openai.com/chat
Asiantuntija viestijänä – miten saada oma ääni kuuluviin?
Usein asiantuntijatyön tulokset eivät päädy suoraan julkisuuteen. Harvemmin asiantuntijatyön tuloksia päätyy julkisuuteen lainkaan, sellaisenaan, tai nopeasti, vaikka sekä asiantuntija että organisaatio näin toivoisivat. Hyvillä asiantuntijatyön tuloksilla on mahdollista kasvattaa organisaation vaikuttavuutta. Tarvitaan kuitenkin viestintää, jotta tuloksille saadaan näkyvyyttä. Nämä onnistumiset eivät tule täysin sattumalta, vaan ovat osoitus asiantuntijan ja viestintäammattilaisen taitavasta yhteistyöstä. Asiantuntijalla on lähtökohtaisesti intressi kertoa työnsä tuloksista. Me ihmiset rakastamme puhua itsestämme ja itsellemme tärkeistä asioista. Oman asiantuntijuuden jakaminen lisää myös kyvykkyyden tunnetta, joka on yksi psykologisista perustarpeistamme. Lisäksi työmme tulokset tulevat varsinaisesti toteen vasta sitten, kun muutkin voivat niistä hyötyä. Media valitsee julkaistavat sisällöt palvellakseen yleisönsä tarpeita Median tutkimuksessa korostetaan moniarvoisuutta viestintäpoliittisena ihanteena: “[...] median tulisi käsitellä erilaisia näkökulmia mahdollisimman monipuolisesti.” (1) Silti organisaation ja asiantuntijan saama näkyvyys toimitetussa mediassa perustuu aina journalistisiin näkökulmiin ja valintoihin. Asiantuntijan oleelliseksi kokema tieto ei välttämättä ole merkityksellistä suurelle yleisölle. Se mikä on tärkeää organisaation johdolle, ei aina ole kiinnostavaa medialle. Ruuhkaisella viestintäkentällä sattumallakin on osuutensa siinä, mikä asia saa julkisuutta. Mitä useammin yrittää, sitä useammin tuo sattuma voi osua kohdalle. Avuksi on sekin, jos tietää, mihin suuntaan viestiään kohdentaa. Valtakunnallisella päivälehdellä on eri yleisö kuin viikoittain ilmestyvällä alueellisella lehdellä. Kenen viestin organisaatio haluaa kuuluville? Organisaatio voi viestiä esimerkiksi vahvistaakseen brändiään tai lisätäkseen tunnettuuttaan. Organisaatiolla on parhaimmillaan kilpailijoistaan erottuva tyyli viestiä. Siihen kuuluvat niin ulkoasu kuin äänensävy, joilla eri kanavissa välitetään viestejä eri yleisöille. Organisaation toteuttaman viestinnän linjaukset pohjautuvat organisaation strategiaan. Ne voidaan siten nähdä arvovalintoina. Viestinnällä voidaan nostaa esiin tai rajata pois toiminnan moniäänisyyttä. Tärkeä kysymys on, miten aidosti viestinnällä luodut mielikuvat vastaavat organisaation todellista toimintaa? Asiantuntija voi kuulla kollegoiltaan ja asiakkailtaan, että hän tekee arvokasta työtä. Silti näistä työn tuloksista ei välttämättä viestitä organisaation kanavissa. Tästä voi syntyä ristiriita, joka voi heikentää asiantuntijan luottamusta omaa kyvykkyyttään tai organisaatiota kohtaan. Asiantuntijan viestintätaidot kehittyvät, kun motivaatiosta pidetään huolta yhdessä Nykypäivän asiantuntijatyö vaatii lähes poikkeuksetta hyvää taitoa viestiä, ja jokainen meistä viestii työssään tavalla tai toisella. Asiantuntija ei aina kuitenkaan ole viestinnän ammattilainen tai ainakaan kaikkien viestintämuotojen osaaja. Moni oivallus tai innovaatio jää jakamatta yleisölle, ellei asiantuntija tietotulvan keskellä tiedä, miten saisi asiansa kuuluviin. Jos asiantuntija kuitenkin rohkaistuu kokeilemaan ja kysymään viestintään apua, varmin motivaationtappaja on vastaus, ettei hänen asiantuntijuuteensa liittyvä sisältö ole organisaation viestintästrategian mukaista. Tämä voi herättää asiantuntijassa kysymyksen siitä, eikö oma asiantuntijuus tai rooli ole ylipäätään linjassa organisaation strategian kanssa. Jos vallinnut epävarmuus omasta osaamisesta kasvaa, asiantuntijaviestinnän kynnys nousee entisestään. Siksipä viestin tyrmäämisen sijaan hedelmällisempää olisi pohtia yhdessä, miten asiantuntijan viestiä tulisi muotoilla, jotta se soveltuisi julkaistavaksi. Hukkuuko asiantuntijan ääni isossa organisaatiossa? On luonnollista, että isossa organisaatiossa tapahtuu enemmän kuin mistä on mahdollista viestiä. Sisältöjä muotoilevat ja julkaisevat viestintäasiantuntijat ovat päivittäin valintojen edessä. Heidän on päätettävä, mikä aihe on tässä hetkessä organisaation yleisölle tärkeää, tai mitä tarjotaan organisaation nimissä medialle uutisaiheeksi. Valintatilanteissa organisaation asettamat strategiset painopisteet painavat enemmän kuin yksittäisten asiantuntijoiden toiveet. Organisaation toteuttamien viestinnällisten valintojen tulisi olla kaikin tavoin läpinäkyviä. Asiantuntijalle tulisi perustella, miksi hänen asiansa ei sellaisenaan ole riittävän kiinnostavaa viestittäväksi. Jos viestintästrategian linjaukset eivät edistä asiantuntijoiden työstä viestimistä, on aiheellista kysyä, miksi. Ovatko asiantuntijoiden tehtävät vai viestintästrategia ristiriidassa organisaation strategian kanssa? Vai liittyykö ongelma suoraan viestintään käytettävissä oleviin resursseihin? Ilman sisältöä ei ole viestintää - kohti luontevaa yhteistyötä Sekä asiantuntija että viestintäasiantuntija haluavat saada organisaation asiantuntemuksen kuuluviin, joten tavoite on yhteinen. Intressiristiriidoissa onkin kyse ennemminkin yhteisen kielen kuin yhteisen tavoitteen puuttumisesta. Organisaatiolle on eduksi määritellä asiantuntijan työstä viestimisen roolit ja vastuut. Alkuun olisi hyvä selvittää: Onko viestintäasiantuntijoiden tehtävä koordinoida ja sparrata vai tuottaa sisältöjä itse? Onko asiantuntijalla aina velvollisuus viestiä työnsä tuloksista? Väitetään, ettei organisaatioiden nimissä tuotettu viestintä kiinnosta yleisöä sosiaalisessa mediassa samalla tavalla kuin henkilöiden tuottama viestintä. Asiantuntijoita kannustetaankin tekemään itseään tunnetuksi omien sosiaalisen median kanavien kautta ja jakamaan viestiä verkostoilleen. Mitä, jos asiantuntija ei ole sosiaalisissa medioissa? Mitä, jos asiantuntijan henkilökohtainen verkosto ei koostu henkilöistä, jotka voisivat hyötyä hänen työnsä sisällöistä? Mitä, jos asiantuntija viestii sosiaalisessa mediassa liian omaperäisesti? Viestinnän toteuttaminen saattaa olla asiantuntijalla työnkuvaan sisäänkirjoitettuna. Mutta jos näin ei ole, kuinka päästä liikkeelle? Paras tapa kannustaa asiantuntijaa on auttaa luomaan onnistunut kokemus viestinnästä. Kaikilta asiantuntijatyötä tekeviltä odotetaan jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä. Yksi ratkaisu viestinnän tarpeiden kohtaamiseen on luoda mikro-oppimistilanteita, joissa pysähdytään löytämään asiantuntijan työn tuloksista viestittäviä merkityksiä ja tuotetaan yhdessä sisältöä. Sellaista, jonka sekä organisaatio että asiantuntija voisivat ylpeinä laittaa maailmalle omien kanaviensa kautta. Yhteistyön puitteiden luomisessa oleellista on tehdä eri alojen ammattilaisia tutuiksi toisilleen. Tämä voi parhaimmillaan edistää myös työyhteisön jäsenten keskinäistä arvostusta ja kestävää toimintakulttuuria. Kirjoittajat Titta-Maria Kettunen työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulussa asiantuntijatehtävissä Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Hän on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt ekonomi ja Helsingin yliopiston maisterivaiheen psykologian opiskelija. Milla Åman Kyyrö työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa viestinnän asiantuntijana. Hän on toiminut eri rooleissa hanketyössä vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2021 hän kirjoitti ja toimitti Hankeviestinnän käsikirjaa. Vuonna 2022 hän käynnisti HAVAINTO-vertaisverkostotoiminnan, joka on rento valmennusohjelma Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestinnän toteuttajille. Lähteet Karppinen, K. & muut. Kenen media? Johdatus viestintäpolitiikan tutkimukseen. Vastapaino, 2015
Viestintä on vallankäyttöä – asiantuntija, tunne arvosi
Asiat, jotka saavat eniten tilaa julkisessa keskustelussa, muuntuvat hiljalleen yleisinä pidetyiksi totuuksiksi. Monimutkaistuvassa maailmassa on luontevaa kysyä juuri tiettyyn aiheeseen perehtyneen asiantuntijan mielipidettä. Asiantuntijalle voi kertyä julkista vaikutusvaltaa, etenkin, jos kilpailevia näkemyksiä ei tuoda esiin. Viestinnällä on aina merkitystä asiantuntijan työssä, vaikkei päätyisikään vaikuttamaan julkisuudessa. Asiantuntija, viesti reilusti Asiantuntija on työnimikkeensä takana kokonainen ihminen, oma persoonansa, joka toimii omalla tavallaan eri tilanteissa. Lähes poikkeuksetta asiantuntijan työhön kuuluu alaansa liittyvän tiedon jalostamista ja jakamista eri yleisöille. Ajatteluamme haastetaan aina, kun jokin yleisesti hyväksyttynä totuutena pitämämme asia muuttuu. Riippuen uuden tiedon merkityksestä vastaanottajalle, yleisö suhtautuu siihen uteliaana, innostuneena, välinpitämättömänä, tai jopa vastustellen. Asiantuntija voi kokea onnistumista, kun muutosvastarintaisetkin alkavat vähitellen sovitella uutta tietoa aikaisempien käsitystensä kanssa yhteen. Asiantuntija on silloin mahdollisesti käyttänyt valtaansa hyvin ja viestinyt vaikuttavasti. Asiantuntijan perehtyneisyyttä aiheeseensa harvoin kyseenalaistetaan. Silti, asiantuntijan työ- ja ajatteluprosessit ovat monitahoiset. Myös asiantuntijalla voi olla tiedostamattomia vinoumia, asenteita ja arvoja. Se on inhimillistä. Reilua yleisöä kohtaan on, että asiantuntija esittää avoimesti, mihin pohjaa omat näkemyksensä. Julkisessa keskustelussa yleisö päättää uskottavuuden Asiantuntijan luotettavuus punnitaan, kun hän esiintyy asiansa kanssa julkisesti. Kyseessä voi olla ammattilaisille suunnattu tapahtuma, perinteisessä mediassa esiintyminen tai sosiaalisen median päivitys. Yleisö voi asettua kannattamaan tai vastustamaan asiantuntijan viestiä, riippuen uskottavuudesta ja samaistuttavuudesta. Miten viestiä asiantuntijana aidosti, mutta uskottavasti julkisessa keskustelussa? Vakuuta tosiasioilla. Erota tosiasiat selkeästi omista mielipiteistäsi. Ole samaistuttava. Anna ihmisyytesi näkyä. Vältä spekulaatioita. On reilua kertoa, jos ei pysty ottamaan kantaa. Tunne yleisösi. Tiedä, kenelle olet viestimässä ja kohdenna viestisi kärki yleisön mukaan. Asetu yleisön asemaan. Mikä heille on oleellisinta tietoa? Kiteytä monimutkainen tieto yleistajuisempaan muotoon. Viesti selkeästi. Välttele kapulakieltä, piirrä selventävä kaavio, avaa kirjainlyhenteet. Asiantuntijan vastuu viestiä omista asiantuntijuuden alueensa asioista koskettaa monenlaisia yleisöjä. Ollakseen samaistuttava ja uskottava, on asiantuntijan samanaikaisesti tunnettava arvonsa ja kyettävä mukauttamaan viestintätyylinsä yleisön tarpeisiin. Viestintä on harjoitus, jossa kehittyy toistamalla Persoonasta riippuen olemme enemmän tai vähemmän avoimia haastamaan omia käsityksiämme vallitsevasta todellisuudesta. Tämä koskee niin asiantuntijaa joka viestii asioista, kuin yleisöä, jolle viesti on kohdistettu. On mahdollista, ettei yksi somepostaus tai aamutelevision haastattelu hetkauta yleisösi arkea mihinkään. Asiantuntijan on hyvä toistaa viestiään eri yhteyksissä, ennen kuin tekee liian hätäisiä johtopäätöksiä viestinnän vaikutuksesta. Sanoman levittäminen yhtä aikaa eri medioissa ja formaateissa lisää viestin tavoittavuutta. Viestinnän ajoittamisellakin voi taktikoida: jos jokin aihe on esillä julkisesti jo valmiiksi, siihen on mahdollista tarjota mukaan oma näkemyksensä. Mielipidekirjoitus, podcast, seminaaripuheenvuoro, haastattelu ammattilehdessä, tai paneelikeskustelu televisiossa ovat kaikki erilaisia viestintätilanteita. Asiantuntijan ja viestinnän asiantuntijan välisellä yhteistyöllä väline- ja kanavakohtainen tyylilajin löytäminen voi tehostaa viestiä entisestään. Mikään ei estä ottamasta johtavan asiantuntijan asemaa jostain vasta kehitteillä olevasta teknologiasta tai työmenetelmästä. Tilaisuus on vain tunnistettava ja hyödynnettävä! Kaikissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa toteutettavissa hankkeissa työskentelee asiantuntijoita. Hankkeissa tehdään tulevaisuuteen suuntaavaa kehittämistyötä. Monimutkaisista ilmiöistä ja uusista asioista viestiessä voi tuntua vaikealta viestiä, esimerkiksi vakiintuneen sanaston puuttumisen vuoksi. Mutta sen voi kääntää myös edukseen. On mahdollista toteuttaa vaikuttavaa asiantuntijaviestintää julkaisemalla hyvin esitettyä tietoa ja olemalla aktiivinen sosiaalisen median verkostoissaan. Lähteet Mielityinen, Ida 2022: Asiantuntija tietää, mutta saako hän myös tuntea? (aukeaa ihmisyydenmonetpuolet.com) Sopanen, Terttu 2019: Asiantuntijaviestinnän kolme myyttiä (aukeaa brunnen.fi) Mosander, Johanna 2021: Johtaminen on viestintää ja viestintä on vallankäyttöä (aukeaa lsr.fi) Asikainen, Martti 2022: Viestintäkö vallatonta vallankäyttöä (aukeaa esignals.fi) Salminen, Hanna 2019: Valtaa on, jos se otetaan (aukeaa viestijat.fi) Koppelo, Heli 2022: Kaiken pohjalla on ihmiskäsitys (aukeaa suomentyonohjaajat.fi)
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta. Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta. Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi! Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina. Anna-Maria Vilkuna Onko sävellys innovaatio? Jukka Väisänen Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? Elina Taponen Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus? Suvi Kiviniemi Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets. Pamela Spokes Innovation Events in Three Parts: Service Jams. Pamela Spokes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa. Heidi Stenberg Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1. Merja Lahdenperä Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2. Merja Lahdenperä Comparison of nursing students’ health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka. Aija Ahokas, Eila-Sisko Korhonen, Anita Näslindh-Ylispangar, Wu Xue, Shaomei Shang, Kithsiri Edirisinghe, Reiko Okahisa, Leena Rekola Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus Kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Kiika Sarpola & Tero Aalto Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? Miia Ojanen & Jussi Ojanen Strengthening youth’s trust in the future. Eija Raatikainen Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa. Anna-Reetta Kyllönen, Eija Raatikainen & Miia Ojanen Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä. Marjatta Komulainen Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Nora Lappalainen & Elina Taponen Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Carita Hand & Marjatta Komulainen Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä. Titta-Maria Kettunen Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella, Outi Pyrhönen Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. Nora Lappalainen & Elina Salo Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa. Mari (Lehtori) Virtanen Hankeviestintä ja -julkaiseminen Näin toteutat verkkojulkaisun. Jussi Linkola Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta. Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö Uutiset ovat suodatettua tietoa. Milla Åman Kyyrö Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista. Milla Åman Kyyrö Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu. Milla Åman Kyyrö Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä. Milla Åman Kyyrö Kevätlukukauden 2021 julkaisut Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.
Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön jäsenille kertyvä, omaa alaa koskeva kokemus ja näkemys laajenevat ajan myötä. Henkilön kypsyessä työroolissaan, kehittyy myös kyky tunnistaa oman osaamisen ja tietämyksen rajat. Todellinen ammattilainen on tarvittaessa valmis uudistumaan. Asiaan kuuluu uusien teknologioiden ja työvälineiden käytön opetteleminen, mutta ennen kaikkea oman ajattelun ja toiminnan kriittinen tarkastelu. Erilaisten ajatusvinoumien välttämiseksi on syytä ajoittain poistua omanmielisten luota ja siirtyä keskusteluun eri alojen edustajien kanssa. Näkyvimmillään asiantuntija voi jakaa ajatuksiaan ja työnsä tuloksia julkisesti. Missä ja miten se kannattaa tehdä, on tällä hetkellä monisyinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Julkinen keskustelu voi kuormittaa tai palkita Verkkoalustoilla käytäviä keskusteluja leimaavat erilaiset ennakoimattomat tapahtumankulut. Täysin valvomattomien keskustelujen keskellä voi itsevarminkin asiantuntija joutua kohtuuttoman paineen, painostuksen ja kriitikin alle. Silloin on syytä vetää asiantuntijan rooli päälle, rauhoittaa mielensä ja edetä harkiten - tai poistua paikalta. Uhkakuva tilanteesta, jossa omia väitteitä joutuu puolustamaan netin kasvottomia häiriköitä vastaan, voi tuntua kuormittavalta. Jos asiantuntijoilla on näkemyseroja keskenään, he käyvät väittelyjä netissä yleensä kohtalaisen sivistyneesti esiintyessään omilla nimillään. Tähän ainakin kannattaa pyrkiä. Asialliset, mutta väärinymmärtäneet kommentoijat asiantuntija voi auttaa oikean tiedon lähteille. Erimielinen kommentoija puolestaan voi näkökulmallaan tuottaa rikkaampaa keskustelua. Ammattikorkeakoulujen toiminnan piiriin kuuluvista teemoista ei synny somemyrskyjä kovin usein suuren yleisön keskuudessa. Valitettavaa on, mitä politisoituneemmasta aiheesta on kyse tai mitä laajemmille yleisöille asiantuntija viestii, sen todennäköisemmin trollit löytävät paikalle. On harmillista, mikäli kovaäänisimmät huutajat tai väärän ja vääristellyn tiedon jakajat saavat eniten tilaa, sillä siten internetistä tulee entistä ankeampi paikka. Verkkonäkyvyys on henkilökohtainen valinta Omasta verkkonäkyvyydestä ja -käyttäytymisestä huolehtiminen on osa asiantuntijan maineenhallintaa. Koska verkkokeskusteluja ei voi ohjata, internet ei unohda ja kasvoton tekstipohjainen viestintä tuntuu jyrkemmältä verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, on hyvä ennen julkaisemista hetki harkita mitä on nostamassa esiin julkiseen keskusteluun millä sävyllä esittää asiansa mitä on tuomassa jo käynnissä olevaan keskusteluun miten suhtautuu yllättäviin vastoinkäymisiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana vahvemmaksi kehittynyt ajatus asiantuntijoiden henkilöbrändäämisestä sosiaalisessa mediassa on ohjannut monien ajattelua pinnallisiin seikkoihin, jotka ohjaavat asiantuntijan harhapoluille. Itselle sopiva tapa olla esillä kannattaa harkita huolellisesti. Verkkonäkyvyyden perimmäinen tarkoitus on jakaa asiantuntijan perusteltuja ajatuksia omia kollegoita laajemmille yleisöille. Se auttaa käynnistämään vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Avoimessa verkkoympäristössä toimiminen on tärkeää, koska vuoropuheluun osallistuvat vaikuttavat keskustelun suuntaan ja sävyihin. Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että asioista keskustellaan avoimesti ja eri yleisöjä otetaan mukaan. Toisille henkilöbrändäys on tavoitteellista ja siitä voi olla paljon hyötyä. Näkyvyys luo lisää näkyvyyttä, jota algoritmit vahvistavat. Asiantuntijan roolissa julkisesti omalla nimellä esiintyminen on kuitenkin jokaisen oma, henkilökohtainen valinta. Yleistajuiset asiantuntijablogit tuotetaan yhdessä Asiantuntijan on helppo aloittaa julkinen vuoropuhelu alustoilla, joissa sisältö kuratoidaan ennen julkaisemista. Esimerkiksi Tikissä on yksi monista Metropolia Ammattikorkeakoulun blogeista, joissa asiantuntijat jakavat ajatuksiaan avoimesti saatavilla olevalle alustalle. Tällaisessa ympäristössä asiantuntija ei ole yksin, vaan blogin toimituskunta tutustuu ja antaa palautteen aineistoille ennen julkaisemista. Toimituskunnan tehtävä on arvioida, mikä aihepiirissä voisi olla blogin yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Toimitustyötä tehdään yhteistyössä kirjoittajien kanssa. Kun yhteisesti tuotettu, mielenkiintoinen blogimerkintä on julkaistu, toimituskunta ja kirjoittaja yhdessä levittävät sisältöä sosiaalisiin verkostoihin. Blogimerkintöihin käydään suoraan harvakseltaan kommentoimassa, mutta sellainen avoimen vuoropuhelun mahdollisuus on olemassa.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.