Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?

placeholder-image
7.6.2016

Ohjaan Metropolia ammattikorkeakoulussa  tutkintoon johtavassa koulutuksessa kätilö-, terveydenhoitaja- ja sairaanhoitaja- sekä ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöitä.  Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 30 opintopistettä. Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. ”Metropoliassa Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta on yhdistetty opetukseen ja opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet lähteä mukaan erilaisiin työelämäyhteistyötä ja opetusta yhdistäviin TKI-projekteihin”. Laurean ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelijat osaavat tutkimuksellisesti kehittää työelämää ja tuottaa uusia ratkaisuja tuotteina, toimintamalleina tai työkulttuurina. Etsin internetistä google- haulla tietoa suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ohjauksesta ja etenkin ohjauksen pelisäännöistä.  Ohjauksen pelisäännöt löytyivät, mutta löysin myös muuta mielenkiintoista hiukan hajallaan olevaa opinnäytetyöskentelyä ja ohjausta tukevaa aineistoa. Opinnäytetyön ohjauksen pelisäännöt löytyivät Kajaanin ammattikorkeakoulun sivuilta.  Pelisäännöt kirjoitetaan ohjaussopimukseen ja niiden avulla  varmistetaan, että ohjaajilla ja opiskelijalla on yhteinen käsitys opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta. Pelisääntöjä noudattamalla opinnäytetyö valmistuu sovitussa ajassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on julkaisut  opinnäytetyön ohjaajan käsikirjan, jonka tarkoituksena on tukea ohjaajia opinnäytetyön ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä erityisesti opinnäytetyössä käytettyjen menetelmien osalta sekä jakaa ohjauksessa käytettyjä hyviä käytäntöjä. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun Kudos nimisessä yhteistyöhankkeessa, on koottu ylempää AMK-tutkintoa suorittaville opiskelijoille materiaalipankki, jsota löytyy tietoa opinnäytetytön lähtökohdista ja ohjauksesta sekä mm. videot tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjaukseen. Videoita on tehty myös opinnäytetöiden metodologisia ratkaisuista sekä opiskelijan näkökulmasta ohjaukseen. Metropolia ammattikorkeakoulussa on tuotettu  julkaisu ”Yhdessä kehittäen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön haasteita”, jossa paneudutaan ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön sekä tutkimus- ja kehitystyön haasteisiin oppimisen siirtovaikutuksen näkökulmasta. Opinnäytetöiden kehittämisen valtakunnallisessa verkostohankkeessa  on julkaissut ohjaajien tueksi ”Opinnäytetyön ohjauksen laatusuositukset”, jotka perustuvat tietoon, kokemukseen ja tarkkaan harkintaan. Laatusuositusten tavoitteena on kehittää, yhtenäistää ja tehostaa opinnäytetyöprosessia sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakoulussa. Sivustolta löytyy myös julkaisu ”Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja”. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut Arcada, Diak, Humak ja Metropolia ovat muodostaneet ihmistieteiden eettisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida ennakolta ja antaa lausuntoja ammattikorkeakouluissa tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyön raportoinnissa käytetään kunkin ammattikorkeakoulun luomaa kirjallisten töiden ohjetta. Hyväksytyt opinnäytetyöt julkaistaan ammattikorkeakoulujen yhteisestä Theseus - verkkopalvelusta. Koska opinnäytetyöt ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulun tutkimus-,  kehittämis-ja innovaatiotoimintaa (TKI)  ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet  kukin erikseen tai yhteistyössä toistensa kanssa runsaasti tietoa ohjauksen tueksi sekä nuorisoasteen että ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja ohjaajille. Ohjeiden tavoitteena on auttaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita tekemään laadukas ja omaa ammatillista kehittymistä tukeva opinnäytetyö.  Ohjeet tukevat opinnäytetyöprosessia alkaen aiheen valinnasta ja opinnäytetyöskentelyä tukevista opinnoista päättyen valmiin työn julkaisuun ja kypsyysnäytteeseen.

Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?

placeholder-image
25.5.2016

Tutkimus- ja kehitystyön opettajana minulla on omakohtaista kokemusta talkoohengestä ja sellaisesta yhteistoiminnasta, jossa ryhmään sujahtaa ulkopuolinenkin onnistuneesti mukaan. Talkootyö eli talkoot on vanha, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva tapa tehdä työtä. Tällaisessa yhteistyössä oman reviirin varjelun sijasta vaihdetaan ajatuksia esimerkiksi yhteisestä tutkimus- tai kehityskohteesta ja tuotetaan uusia ja mahdollisimman innovatiivisia ratkaisuja. Hyvin toimivassa ryhmässä on myös me-henkeä. Markku T. Hyyppä viittaa me-hengellä ”yhteen hiileen puhaltamiseen ja työkavereiden arvostamiseen”. Metafora ”yhteen hiileen puhaltaminen” kuvaa onnistunutta yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Talkoohenki kuvaa työryhmän henkistä tilaan, joka mahdollistaa sujuvan yhteistyön. Talkoohengessä korostuu vapaaehtoisuus ja sellainen yhteistyö, jossa hyödynnetään jokaisen osaamista. Talkoohengessä tehdyn työn tuloksena syntyy aina jotain uutta. Ammattikorkeakoulut joutuvat hankkimaan noin parikymmentä prosenttia resursseistaan tutkimus- ja kehityshankkeista. Hankkeita aloitetaan usein talkoohengessä, koska niille ei löydy heti rahoitusta. Hanketyön lisäksi myös opettaminen edellyttää talkoohenkeä, yhteen hiileen puhaltamista sekä työkavereiden arvostamista sekä yhteistyötä ja avointa ajatusten vaihtoa. Opettajien ammattietiikassa korostetaan, että opettajalla on vastuu tukea oppijan kehitystä muiden kehityksestä vastuussa olevien kanssa. Yhteistyön vaade näkyy myös Metropolian pedagogisessa linjauksessa, jonka mukaan opettajat, muu henkilöstö, opiskelijat sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit osallistuvat yhdessä opiskelijoiden kehityksen tukemiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön opettajat ja opinnäytetyön ohjaajat tekevät sujuvaa yhteistyötä englannin- ja tilastotieteenopettajan sekä informaatikkojen ja ulkoisten sidosryhmien kanssa silloin, kun opinnäytetyöt tehdään hankkeissa. Metropolian kehittämis-, innovaatio- ja tutkimusohjelmia kutustaan osaamiskiihdyttämöiksi. Osaamiskiihdyttämöissä kootaan yhteen eri organisaatioiden ja alojen huippuosaajia ratkaisemaan merkittäviä yhteiskuntaan, talouteen ja elinympäristöön liittyviä tulevaisuuden haasteita. Onnistununeen yhteistyön ja talkoohengen on havaittu lisäävän työmotivaatiota ja työhön sitoutumisessa. Työhönsä sitoutuneet opettajat nauttivat työstään ja luottavat toinen toisiinsa, tekevät työnsä yhteistyössä toinen toistensa kansa ja jaksavat hyvin työssään. Tällainen työnteko näkyy lopulta myös organisaatioiden menestymisenä. Mistä yhteistyö ja talkoohenki oikein kumpuavat?  Työssä innostumisen mallin mukaan selitys löytyy työpaikan sujuvasta arjesta ja mahdollistavasta johtamisesta. On myös havaittu, että yhteistyö ja talkoohenki edellyttävät kaikilta osapuolilta huippuosaamisen lisäksi luottamusta, rohkeutta, luovuutta, avoimuutta, arvostusta, sitoutumista, positiivisuutta ja jokaisen vastuun kantoa. Selitys löytyy myös itseohjautuvasta organisaatiomallista. Itseohjautuvassa organisaatiossa tiimeille on annettu edellytykset toimia mahdollisimman vapaasti organisaatioiden sisällä. Lähteitä: Kohti innostunutta työyhteisöä. Työterveyslaitos. Saatavana www-muodossa >   http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyossainnostuminen/Documents/Kohti_innostunutta_tyoyhteisoa.pdf  < Luettu 27.5.2016 OAJ 2016. Opettajan ammattietiikka. Saatavana www-muodossa > http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20ammattietiikka%20ja%20eettiset%20periaatteet < Luettu 25.5.2016 Paras opetus. Metropolia. Saatavana www-muodossa >https://tuubi.metropolia.fi/portal/c/document_library/get_file?uuid=580780a9-091f-4414-a39b-2d5f38819679&groupId=10341  < Luettu 27.5.2016  

Edistys antaa syyn elää?

23.5.2016

Yhä useampi meistä kokee, että pitää juosta nopeammin ja nopeammin, jotta pysyisi paikoillaan. Mielenkiintoista on, että rahamme eivät riitä, vaikka olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Mitä oikein pitäisi tehdä, että pääsisimme eteenpäin? Mitä on edistys? Edustavatko edistystä suuremmat kuvaruudut, älykkäämmät puhelimet ja nopeammat tietokoneet? Mitä opimme siitä, että suomalaisten kokemus hyvinvoinnista ei ole kohentunut vuoden 1966 jälkeen? Keskivertosuomalaisella on 10 000 hyödykettä. Jos olisi 20 000, olisiko elämä haluttavampaa? Mitä oikeasti tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi? Ilmeneekö aito edistyminen siten, että uuteen päivään on kevyempää herätä? Lisääkö aito edistyminen elämänpaloa? Tavoittaako edistyksen ytimen siten, että tunnistaa oman elämän hienoimmat hetket ja rakentaa tulevaisuuden niitä uusintamalla? Edistystä on kaikki se, mikä auttaa liittämään omaa elämää osaksi itseä suurempaa kokonaisuutta. Sitä on taiteen saavutettavuuden parantuminen, kulttuurin monimuotoistuminen ja sosiaalinen vaurastuminen. Edistys auttaa ylittämään tottumusten rajat ja saa elämän tuntumaan haluttavalta. Edistyksellisessä tuotteessa tai palvelussa yhdistyy oma etu ja yhteinen hyvä. Itsekäs voiton tavoittelu yhteiskunnan, kansalaisten ja luonnon kustannuksella on tullut läpinäkyvyyttä edellyttävässä maailmassa yhä vaikeammaksi. Edistyksellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tunnistaa yhteiskunnalliset ongelmat ja tarttuu globaaleihin haasteisiin. Käydään suoraan tulta päin ja rakennetaan maailma, josta tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä. Tällöin huomion kohteena ovat huono-osaisuus yhteiskunnassa kansanterveydelliset riskit likaiset energiaratkaisut tuhlailevat teolliset prosessit elämäniloa tukahduttava ja latistava ilmapiiri epätaloudellinen talous, sekä kaikenlainen urautunut ja vaihtoehtoja näkemätön ajattelu. Ajallemme tyypillisten viheliäisten ongelmien ratkominen antaa syvempiä merkityksiä jokaiselle toimijalle. Syntyy jaettua arvoa. Se tuo toiminnalle arvokkaan tarkoituksen. Tarvitaan enemmän sosiaalisia innovaatioita ja vähemmän materiaalista vaurautta. Enemmän aineettoman hyvinvoinnin varaan rakentamista ja vähemmän tavaravaurautta. Edistys ilmenee ihmiskunnan toivon lisääntymisenä. Aito edistys kiteytyy kehitykseen, joka lähentää köyhää ja rikasta. Tuloerojen kaventuminen lisää ihmisten välistä luottamusta ja parantaa yhteiskunnan eheyttä. Elämä on miellyttävää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa, tekevät yhteistyötä ja huolehtivat toisistaan. Edistys tuntuu elämän haluna luissa ja ytimissä. Se maksimoi tulevaisuuden toivon ja vapauttaa ihmisen täydemmän potentiaalin. Edistyksen ilmapiirissä on mahdollista olla kaikkea sitä, mitä ihminen parhaimmillaan voi olla. Edistys on sivistystä, joka antaa syyn elää. Kuva: Timo Pajunen