Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?

15.5.2017

Mitä siitä syntyy, kun henkilöstö pääsee itse aidosti kehittämään yrityksen työhyvinvointia ja tuottavuutta? Puhuiko Onni kannonnokassa ja löysikö Ilona työniloa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle (ESR) -hankkeen loppuseminaarissa 12.5.2017 Metropolia Ammattikorkeakoulun Vanhan Viertotien toimipisteessä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Rauramo TTK:sta ja projektipäällikkö Irene Gröhn toivottavat yleisön tervetulleeksi. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Työturvallisuuskeskus TTK:n asiantuntija Päivi Rauramon mukaan tässä hankkeessa työntekijöitä kuultiin aidosti. Yrityksen voimavaratekijät haettiin esiin, sekä vahvistettiin sitä hyvää mikä yrityksissä on jo saavutettu. ”Mikroluokan yritykset, mutta maksimaalinen meininki”, Päivi kuvasi hankkeen kulkua. Projektipäällikkö Gröhn kertoi, että hankkeessa on ollut mukana uusmaalaisia mikroyrityksiä sekä metsä- että sosiaali- ja terveysalalta. (Katso mukana olleet yritykset tästä.) Yritykset lähtivät innokkaasti mukaan kehittämään toimintaansa yhteistoiminnallisesti. Työhyvinvointia tutkittiin ja kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa työhyvinvointikyselyllä, työpajoissa, työntutkimuksen avulla sekä työntekijöiden ja johtajien haastatteluin. Oleellista oli henkilöstön kuuleminen niin nykytilan kuvaamisessa kuin ratkaisujen löytämisessä. Prosessin fasilitaattoreina yrityksissä toimivat Metropolian ja TTS Työtehoseuran asiantuntijat työparina. Irenen hanke-esittely (pdf). Työyhteisö tarvitsee johtajuutta Näyttelijä, esiintyjä ja kouluttaja Outi Mäenpää toi seminaariin sykähdyttävän aloituksen. Hänen suora, mutta hauska tyylinsä herätti kuulijat pohtimaan myös omia johtamis- ja alaistaitojaan. Alaistaitoihin tulee kuulua vahvasti itsensä johtaminen. Kaikilta tulee edellyttää aina asiallista käyttäytymistä, omaa pahaa oloaan ei saa koskaan ”oksentaa” muille, Mäenpää totesi. Työyhteisö tarvitsee aina selkeää johtajuutta, muuten työyhteisössä käynnistyvät helposti ihmissuhdepelit ja yleinen henkilöstön tyytymättömyys lisääntyy. Mäenpää puhui tunteiden, kehon kielen ja sanallisen viestinnän tyylin (esim tyrmäävä - innostunut) tunnistamisesta ja tämän tunnistamisen merkityksestä työyhteisön hyvinvoinnissa.   ”Työyhteisön ja työtehtävien tulee olla avoimia ja avattuja; kuka, mitä, missä ja milloin. Tarvitsemme myös tasavertaista kohtelua. Huipputiimi syntyy vain silloin, kun se on psykologisesti turvassa. Virheen salliva ilmapiiri parantaa työyhteisöä”, Outi kuvaili.   Hankkeesta syntyneitä ratkaisuja toteutettiin aidosti yrityksissä Hankkeessa koettuja kokemuksia, ratkaisuja ja tuloksia käytiin seminaarissa läpi tarinateatterin menetelmin. Hankkeen asiantuntijoiden ja yrittäjien kommenttipuheenvuorot esitettiin yhteistyössä Helsingin Tarinateatterin kanssa. ”Minua ei koskaan ole otettu niin hyvin ja lämpimästi vastaan, kuin metsäurakointia tekevissä yrityksissä”, kertoi Metropolian yliopettaja Leena Rekola, joka teki henkilökohtaisia haastatteluja metsän keskellä metsäalan työmiehille. Hanketoimijat arvioivat, että metsä- ja sote-aloilla oli enemmän yhteisiä tekijöitä liittyen työhyvinvointiin kun alun perin ajateltiinkaan. Samankaltaisuutta oli myös siinä, miten motivaatio ja työhön sitoutuminen molemmilla aloilla oli erityisen vahvaa. Hanketoimijoiden mielestä parasta oli, että ratkaisuja päästiin oikeasti toteuttamaan yrityksissä. Usein parannukset menivät heti käytäntöön. Hienoa oli myös yrityksen rohkeus lähteä mukaan hankkeeseen. Työpajojen ryhmät olivat energisiä ja motivoituneita. Myös luottamuksen syntyminen oli arvokasta. Kun luottamus syntyi, ideoista ei meinannut tulla loppua. Työyhteisön kipupisteiden avaaminen loi myös tunteita. Työpajoissa itkettiin ja naurettiin. Ymmärrys lisääntyi siitä, miten työntekijöiden kokemusta ja innostusta voidaan enemmän hyödyntää. Tuloksista tuli esiin myös kuinka palautteen saaminen työyhteisössä on erittäin tärkeää. Ei vain positiivinen, vaan myös rakentava palaute on toivottavaa. Jos työilmapiiri on hyvä, palautetta voi antaa ja ottaa vastaan. Yhdenvertainen kohtelu ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeimpiä asioita työyhteisössä. Roolit ja vastuut tulee saada selkeiksi. Samoin yrityksen tavoitteet ja prosessit. Myös työn merkityksellisyys ja tunne siitä, että omaa työtä arvostetaan, ovat merkittävimpiä työn motivaatiotekijöitä. Hankkeen yllättävämpiä tuloksia oli se, että ennakko-oletusten vastaisesti yli 54-vuotiaat työntekijät voivat hyvin ja ovat hyvin motivoituneita, mutta sen sijaan nuoremmat työntekijät kokivat osaamisvajetta ja voivat huonommin, kertoi yliopettaja Leena Rekola.   Tutustu myös seminaarissa jaettuun aineistoon, linkit alla.   7 työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevaa ratkaisua (pdf)         Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolian Mikrokirja 2017. (pdf)       Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kymmenen Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sote-alan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Työturvallisuuskeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. www.metropolia.fi/onni   Yhteistyössä                           

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla

3.5.2017

Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Työtehoseura toteuttavat ESR- hanketta Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle. Hankkeessa on mukana 12 (5 metsä- ja 7 sote-alan) pk-yritystä, joissa toteutetaan yrityskohtainen kehittämisprosessi. Tavoitteena on vahvistaa mukana olevien pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentamalla kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista sekä hakemalla ratkaisuja yhdessä.  Hankkeessa selvitetään erityisesti yli 54- vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Koko henkilöstö vastaa Yksilötutka -työhyvinvointikyselyyn yrityskohtaisen prosessin alussa ja lopussa. Näin saadaan yksilön näkökulma omaan työhyvinvointiin ja yrityksen työhyvinvointi-indeksi. Tietoa hyödynnetään ensimmäisessä työpajassa, jossa hankkeen asiantuntijatyöpari ohjaa henkilöstöä kuvaamaan työhyvinvoinnin osa-alueiden kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tätä tietoa syvennetään ryhmähaastatteluilla ja objektiivista kuvausta työpäivän kulusta tuottavalla työntutkimuksella. Tämän jälkeen palataan työpajaan, jossa yhdessä etsitään ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Työpajojen keskeisenä ajatuksena on mahdollistaa koko henkilöstölle tulla kuulluksi työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden näkökulmasta. Näkyväksi tehdään erityisesti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kuormitus- ja voimavaratekijät sekä henkilöstön ratkaisuehdotukset kuormitustekijöihin. Koettu työnhyvinvointi Metsäkonemiehet kokevat työhyvinvointinsa hyväksi. He ovat työhönsä sitoutuneita ja motivoituneita. Työaikajoustot ja mahdollisuus suunnitella itse työaikansa sekä työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen koetaan hyväksi. Ammatillinen osaaminen ja mahdollisuus oppia uutta jatkuvasti arvioitiin hyväksi tai erinomaiseksi.  Kokemus koulutuksen riittävyydestä oli nuoremmilla työntekijöillä heikompaa kuin vanhemmilla. Vastaajien mielestä heidän terveydentilansa, toiminta- ja työkykynsä on hyvä. Jonkin verran heikommaksi sen arvioivat yli 45- vuotiaat työntekijät. He myös arvioivat jaksamistaan eläkeikään asti heikommaksi kuin alle 45-vuotiaat. Työhön liittyy monia fyysisesti kuormittavia tekijöitä. Työpäivät ovat pitkiä, työ on istumatyötä, taukoja ei pidetä riittävästi ja ruokailu tapahtuu usein työnteon lomassa.  Psyykkistä kuormitusta aiheuttaa jatkuva päätöksenteko ja viime hetken muutokset sekä se, että työtä tehdään pääsääntöisesti yksin.  Kehittämisen kohteet liittyvät tiedottamiseen ja tiedonkulkuun, työn suunnitteluun ja johtamiseen, erityisesti palautteen antamiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä systemaattisuuteen.  Sovituista toimintaperiaatteista ei aina pidetä kiinni, työprosessit ja niihin liittyvät roolit, etenkin puuta ostavien yhtiöiden ostomiesten roolit, ovat ajoittain epäselviä ja päätöksentekoon toivottiin avoimuutta. Yrittäjät kokivat, että he viestivät yrityksen tilasta ja suunnitelmista ja työntekijät tuntevat organisaation tavoitteet ja päämäärät. Osa työntekijöistä haluaa enemmän tietoa yrityksen toiminnasta ja osallisuutta toiminnan suunnitteluun.  Yrittäjät tarkastelevat yritystä tuottavuuden ja kokonaisuuden näkökulmasta. Työntekijät katsovat yritystä oman työnsä kautta ja kokonaisuuden hahmottaminen on ajoittain vaikeaa. Ikääntyvät työntekijät kokevat työn imun vahvana, ja he ovat sitoutuneita työhönsä. He kokevat työ- ja elämänkokemuksen helpottavan päätöksentekoa ja lisäävän työn hallinnan tunnetta sekä kykyä kestää työstä aiheutuvaa stressiä. Heillä on huoli hiljaisen tiedon siirtymisestä työyhteisön käyttöön. Nuorimmat työntekijät kokevat puutteita osaamisessaan, saamassaan tuessa ja palautteessa sekä tasa-arvoisessa kohtelussa.  Hankkeen aikana yritysten tahtotila kehittää sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen toimintaa hyvinvointia tukevaan suuntaan on vahvistunut. Yrityksissä vuoropuhelu ja dialogi ovat lisääntyneet työntekijöiden ja esimiesten välillä.   Kirjoittajat: Leena Rekola, Anu Leppänen, Irene Gröhn, Veli-Matti Tuure Artikkeli on julkaistu Koneyrittäjät lehdessä 3/2017.   Koneyrittäjien liiton kehittämispäällikkö Timo Makkonen on toiminut aktiivisesti Onni tulee puun takaa -hankkeen ohjausryhmässä koko hankkeen ajan.   Lisätietoa Onni tulee puun takaa -hankkeesta www.metropolia.fi/onni   Yhteistyössä                                                     

Imuroin merkityksiä MinnoFestissä

21.4.2017

Kampus valuu kaupunkiin Myllypurossa. Opiskelijat esittelivät innovaatioprojektejaan rakenteilla olevan Myllypuron kampuksen naapurissa Liikuntamyllyssä. Minäkin lähdin maaliskuun puolivälissä kaikille avoimeen MinnoFest-tapahtumaan. Päätin imuroida paikan päällä merkityksiä. Valitsin lähteä nuuskimaan, mikä opiskelijoiden mielestä innovaatioprojektissa tuntuu merkitykselliseltä. Kiersin ständiltä toiselle ja kysyin: ”Mikä sinulle on merkityksellistä innovaatioprojektissasi tai täällä MinnoFest-tapahtumassa?” Mikä on innovaatioprojekti? Eri koulutusalojen opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ideoivat ja toteuttavat 10 opintopisteen innovaatioprojektin, jossa yhdessä löydetään työelämän ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin uudenlaisia ratkaisuja. Sain kiehtovia vastauksia. Tuntuuko sinustakin, että nämä voisivat olla syitä, miksi innovaatioprojekteja kannattaa korkeakoulussamme tehdä yli tuhat joka vuosi? Ei tehdä projektia projektin vuoksi: tulee sairaalaan oikeasti käyttöön. Aidosti olemme monialainen seitsemästä tutkinto-ohjelmasta. Tällaista ei ole tehty aiemmin. Aidosti menee toteutukseen. Emme ole tehneet vain opintopisteitä. Oppiminen toisilta. On saanut promota omaa työtä. Toimintaa, joka tulee sekä yhteisön että tilaajan tarpeeseen. Ilo ollut löytää oikeasti tosi upeita ideoita. Konkreettisesti suunniteltu tarpeeseen. Kohtaaminen, lähimmäisen auttaminen ja hyväntekeväisyys. Kimmoke asennemuutokseen, että saadaan pelillisyyttä sosiaalityöhön. Pääsee vaikuttamaan tulevaisuuden ratkaisuihin istumisen vähentämiseksi. Vapaaehtoisten voimavarojen ja osaamisten kartoitus. Tämä on jatkumo innovaatiolle: virtuaalitaulu Laakson sairaalan kuntoutusosastolle. Terveys- ja hyvinvointierojen vähentäminen sekä yhteiskunnalliset säästöt. Eri alojen yhteistyön sujuminen. Tuonut moniammatillista näkökulmaa. Tiimityö ja hyvä yhteishenki International group from different subjects. Saa uusia näkökulmia ja ideoita. Tutustuu uusiin ihmisiin. Antaa valmiuksia löytää ratkaisuja MinnoFest-tapahtuman päättyessä jututan vielä hoitotyön tutkinto-ohjelman lehtoria Hannele Hokkasta, joka purkaa tapahtumaa. Hokkasen mielestä parasta innovaatioprojekteissa on se, että ”opiskelijat ovat saaneet tehdä aitoa yhteistyötä työelämän kanssa. Se kasvattaa opiskelijoiden vastuunottoa ja antaa heille valmiuksia jatkossakin työelämässä löytää uudenlaisia ratkaisuja. Sekä saavat opin, että myös opiskelija voi oikeasti vaikuttaa asioihin!” Kuulemani kaikki merkitykset tulevaisuuden tekijöiltä jättivät minuun toiveikkaan jäljen.     Kun kiinnostuit, lue aiheesta lisää: Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille Innovaatioprojekteista MinnoFest vieraili Myllypurossa Minuutin video MinnoFestistä Tutustu Myllypuron kampukseen