Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Luovuudella arjesta enemmän
5.6.2018
Laura Huhtinen-Hildén

Kokemukset itsestä luovana olentona voivat rikastaa elämää ja mielikuvitus laajentaa sen ulottuvuuksia arjen rajoitteiden ohi. Mitä enemmän elämämme kaventuu esimerkiksi iän tai sairauden myötä, sitä enemmän olisi tarpeen laajentaa kokemusmaailmaamme taiteen ja leikin avulla. Arkea rikastava luovuus voi olla pieniä tekoja tai arjen suunnittelua uudella tavalla. Millaista merkitystä luovuudella, osallistavalla taidetoiminnalla sekä kulttuuria arvostavalla näkökulmalla on esimerkiksi iäkkäälle ihmiselle sekä vanhuspalveluyksikön koko yhteisölle? Ihminen luovana olentona ei lakkaa olemasta sairastuessaan, vanhetessaan ja henkisten sekä fyysisten mahdollisuuksien kaventuessa. Ihminen on myös yhteisöllinen olento. Elämämme merkitykset rakentuvat suhteissa toisiin ja vuorovaikutuksessa. Luovalla toiminnalla voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä jopa silloin, kun kieleen perustuva vuorovaikutus ei ole enää käytössä. Yhdessä laulaminen luo yhteisen tilan, jossa koetaan ja jaetaan merkityksellisiä kokemuksia. Myös musiikin kuuntelutilanne on kokemuksena erilainen, jos olemme siinä yhdessä, hengitämme, aistimme toisemme ja musiikin herättämät tunteet. Yhdessä liikkuminen aktivoi meissä vastavuoroisuuden kokemuksia ja yhteisen tanssihetken iäkkään ihmisen kanssa voi rakentaa vaikka sängyn vierellä kädestä kiinni pitäen. Luova vuorovaikutus kuuluu vanhustyön ytimeen Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä - tutkimushanke selvitti, mikä vaikuttaa työntekijöiden mahdollisuuksiin hyödyntää työssään luovuutta, taidetoimintaa ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttaman tutkimuksen aineisto koostui 14 vanhustyössä erilaisissa tehtävissä toimivan työntekijän haastatteluista. (Huhtinen-Hildén, Puustelli-Pitkänen, Strandman & Ala-Nikkola 2017.) Tutkimuksessa haastateltujen vanhustyössä toimivien ammattilaisten kokemukset kertovat, kuinka monella tavalla luovuus voi olla läsnä iäkkään ihmisen ja yhteisön elämää. Tärkeää vanhustyön kehittämisessä tähän suuntaan on jokaisen työntekijän oman luovuuden löytäminen ja ammattikuvan kehittäminen niin, että herkkyys, luovuus ja vuorovaikutus kuuluvat ammattitaidon ytimeen. (emt.) Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa oli erityisesti se, kuinka keskeisessä roolissa työntekijöiden luvan saamisen kokemus oli sille, miten he kokivat voivansa käyttää luovuutta työssään. Lupa ei useinkaan ollut mitenkään konkreettinen, esimerkiksi esimiehen taholta annettu valtuutus. Luovaan työotteeseen vaikuttavat monet tekijät: esimiehen, kollegan ja asiakkaan toiminta ja asenteet sekä työntekijän oma ammatillinen toimijuus ja osaaminen. (emt., 94-99.) Kohtaaminen vaatii ammattilaiselta osaamista Mitä voisimme oppia tästä tutkimuksesta, millaista elämää ja toimintakulttuuria työpaikoilla haluaisimme olla kehittämässä? Niin kasvatus- kuin hoitoaloilla ovat nousseet kriittiseen tarkasteluun käsitykset asiantuntijuudesta sekä oppija- tai asiakaslähtöisyydestä. Kohti luovaa arkea- tutkimus haastaa pohtimaan vanhustyön ammattitaitoa ja vuorovaikutuksen asiantuntijan roolia siinä. Kokonaisvaltainen asiakkaan kohtaaminen vaatii toteutuakseen kokonaisvaltaista ammattilaista. Moni tutkimuksessa haastateltu pohti sitä, kuinka oma persoona voi olla osana ammatillista toimintaa. Eräs haastateltava kuvasi pohdintaansa näin: ”(M)un juttu on just se et mä oon omana ittenäni, tottakai ammatillisesti ja asiallisesti. Mut ku ei ne ihmiset kaipaa aina sitä että niiden ympärillä pyörii koko ajan hoitaja, vaan ne kaipaa että siinä on ihminen. Ja se vaatii rohkeutta siltä hoitajalta olla se ihminen.” (emt., 92). Herkkyys ja kohtaaminen liittyivät haastateltavien kokemuksissa luovuuteen. Työntekijän mielikuvitus ja luova asenne voivat toimia työvälineinä, joiden kautta vuorovaikutuksessa otamme vastaan viestejä ja herkistymme asiakkaan tarpeille. Iäkkään ihmisen kohtaamisen hänen kokemusmaailmassaan vaatii kykyä eläytyä ja arjessa erilaisten ihmisten tarpeisiin vastaaminen luovaa ongelmanratkaisukykyä. (emt.) Luova asenne voi helpottaa esimerkiksi tavallisia arjen toimia, kuten pukeutumista tai syömistilannetta: ”(K)äytännön tilanteet -- niissä se luovien ratkasujen löytäminen. Et sehän on niinku online -- jos joku ei onnistu ni siinä täytyy heti sit miettiä mikä vois onnistuu -- miten päästäis niinku aamupalapöytään tai miten onnistus joku pukeutuminen -- tässä sitä se luovuus et koko ajan miettii niitä ratkasuja siihen --.” (emt., 55). Kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä tärkeää on se, että jokaisessa oleva luovuus tulee huomatuksi: "S)en luovuuden ei tarvi olla mitään suurta, järjestettyä, joka vaatii erityisosaamista, joka tarvii terapiahenkilökunnan paikalle, vaan et se voi olla ihan jotain pientä. Ja se että se voi olla niinku sun työmenetelmä, niinku keino, joka päivä.” (emt., 74) Tarvitaan monialaista innostusta sekä yhteistyötä rakentamaan sellaisia käytäntöjä, asenteita ja toimintakulttuuria, jotka mahdollistavat luovaa arkea vanhustyössä. Sen avulla arki voi olla värikkäämpi ja soida kauniimmin - luovuus lisää hyvinvointia koko yhteisöissä. Kirjoittaja Laura Huhtinen-Hildén (FT, MuM, musiikkiterapeutti, työnohjaaja) toimii pääainevastaavana, tutkijana, musiikkikasvatuksen lehtorina ja yhteisömuusikkokoulutuksen vastuulehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut taiteen soveltavasta käytöstä ja luovan ryhmätoiminnan mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalojen konteksteissa ja on johtanut useita näihin teemoihin liittyviä kehittämishankkeita (esim. Kulttuurisilta EAKR-hanke 2008–2011). Hän on toiminut vastaavana tutkijana Kohti luovaa arkea - kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa 2015-2017 sekä valtakunnalliseen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUun kuuluvassa Elämäni sävelet- tutkimushankkeessa (2015- ). Hän on julkaissut musiikkikasvatukseen ja taiteen soveltavaan käyttöön liittyviä artikkeleita ja opetusmateriaalia (esim. Huhtinen-Hildén & Pitt: Taking a learner-centred approach to music education. Pedagogical Pathways. Abingdon: Routledge). Hän toimii aktiivisesti kouluttajana ja asiantuntijana myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Lue lisää

Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
29.5.2018
Johanna Holvikivi

Monen opiskelijan arkea on työssäkäynti opiskelun ohella. Onnellisimmat työskentelevät jo opintojen aikana oman alansa töissä. Mutta ovatko nämä kaksi eri maailmaa vai onko työelämän ja oppilaitosten välillä siltoja ja aitoa yhteistyötä? Onko työn ja opiskelun yhdistäminen hidaste molemmille vai pikemminkin hyödyllinen sijoitus molemmille? Metropolia Ammattikorkeakoulussa olemme panostaneet sellaisten tapojen kehittämiseen, joilla työelämä ja opiskelu hyötyvät toisistaan. Yhtenä tapana on kehitetty työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa, joka toteutuu käytännössä innovaatioprojektiopintojen yhteydessä. Tässä blogikirjoituksessani pohdin mainion ja inspiroivan esimerkin avulla, mitä yhteistyö voi parhaimmillaan olla. Raiteidenohjausprojekti innovaatio-opintoina Sähkötekniikan monimuoto-opinnoissa opiskeleva VR:n projektipäällikkö Harri Sakki tekee yhdessä kahden muun opiskelijatoverinsa kanssa raiteiden ohjaukseen liittyvän ohjausjärjestelmän pilotoinnin Helsingin Vuosaaren satamaan. Projekti tehdään VR:llä Helsingin Vuosaaren sataman tilauksesta ja samalla Harri opiskelutovereineen saa projektista opintopisteitä. Työnantaja hyötyy ja opinnot edistyvät - kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Kävimme Harrin kanssa intensiivistä keskustelua projektista ja sen tuottamista työelämävalmiuksista sekä innovaatiotoiminnasta. Työelämälle lisäarvoa opinnollistamalla projekteja Kun haastattelussa kysyin, mihin oheinen innovaatioprojekti heitä haastaa, sain vastaukseksi, että heillä on oikea asiakas, joka hakee innovaation kautta säästöä omiin kuluihinsa ja toisaalta systeemiin toimintavarmuutta. Eli tavoitteena on tuottaa asiakkaalle lisäarvoa innovaatiolla. Lisäksi tarkistin, että haastaako projekti teknisesti heitä - vastaus oli, kyllä vain. Innovaatio-opinnoissa he tekevät taustatyötä asiaan liittyen sekä ajatusta ja suunnitelmaa toteutukselle. Varsinainen käytäntö jää kesään, jonka jälkeen nähdään hyödyttääkö asiakasta tuotettu innovaatio. Suunnitelmissa on, että työtä jatkaisi joku opiskelija opinnäytetyönään. Tällöin saataisiin tietoa käytännön kokemuksista ja oppilaitoksen ja työelämän yhteistyö jatkuisi saumattomasti. Opiskelijalle työelämätaitojen vahvistumista Keskustelussa nostin esille kansainvälistä TOP 10 listaa työelämätaidoista ja peilasimme, kuinka ne näyttäytyvät tällä tavalla toteutetuissa innovaatio-opinnoissa.  Haastattelussa tuli hyvin esille, että tämän tyyppinen työskentely vaatii verkostoitumista, johon he ovat saaneet apua alan valtakunnallisen verkoston ja kontaktien kautta. Erityisesti tiedon etsimisessä on verkostoa pystynyt hyvin hyödyntämään. Myös projektia toteuttaneen opiskelijaryhmän sisällä on verkostoiduttu ja jaettu rooleja.  Niin jokainen tietää, mihin osaltaan keskittyy. WhatsApp ryhmää on käytetty sisäiseen viestintään. Lisäksi on ollut yhteistyötapaamisia osaamista omaaviin yrityksiin kuten Vaisalaan. Kaikilla ryhmän jäsenillä on jo vahvaa kokemusta paljon sosiaalisista taidoista ja tunneälystä, joten ne vain on otettu käyttöön työskentelyssä. Myös kompleksista ongelmanratkaisua, kriittistä ajattelua ja luovuutta on ja työskentelyssä käytetään, kun prosessissa on vahvasti tuotekehitys mukana. Projektissa on luvattu, että ko. asia viedään käytäntöön. Ideoita on testattu keskenään ja lisäksi on konsultoitu VR asiantuntijoita.  Samoin on tarvittu päätöksentekokykyä, joka kyllä on ollut helppoa, koska ryhmä on tottunut työskentelemään yhdessä. Ryhmässä on totuttu auttamaan toisiaan ja hyödynnetty toisten osaamista tarpeen vaatiessa, ehkä näin on tullut kognitiivinen joustavuus esille. Voi varmaan lisäksi todeta, että tänä päivänä ei ole työtehtävää, joka ei edellyttäisi palveluorientoituneisuutta ja neuvottelutaitoja. Harri toteaakin keskustelussa, että nämä taidot ovat olleet vahvasti läsnä, sillä innovaatioprojektin toimeksiantajat ovat myös asiakassuhteessa VR:ään. Jos ratkaisu löydetään, sillä voidaan palvella myös muualla Suomessa olevia asiakkaita. Ylipäätään projektiin lähteminen vaatii aina suunnitteluvaiheessa neuvottelua, jotta se palvelisi esitettyä pyyntöä. Työskentelyssä on hyödynnetty Skypeä, jotta on saatu selville, miten muualla jo toimitaan ja onko jo olemassa jotain ratkaisuideoita. Yhteistyö säästää aikaa, haastaa ja motivoi Kävimme lopuksi vielä keskustelua innovaatio-opintojen prosessista, onko jokin asia yllättänyt tai vaatinut huomion kiinnittämistä sekä onko jotain, mitä opiskelija haluaisi erityisesti tuoda esille. Harri totesi, että vielä ei ole yllättänyt mikään, koska idea ja perusajatus ovat niin pitkällä. Projekti on myös hyväksytty  Metropoliassa innovaatio-opinnoiksi, sillä se täyttää osaamistavoitteet ja on aito asiakasprojekti. Projektissa on ollut keskeistä oma olemassa oleva sisällöllinen asiantuntemus, mutta samalla myös se, että se tuottaa tekijälle uutta osaamista. Jos työskentely menee seuraavassa vaiheessa konkretiaan, niin se olisi hieno asia ”sähkön säästöä innovaatiolla” eli etsitään isoja säästöjä tulevaisuuteen. Harri totesi, että itselle projektin tekeminen työn opinnollistamisen kautta säästää aikaa, haastaa ja motivoi sisäisesti. Voikin siis sanoa, että sellainen  ”Innovaatioprojekti, jonka saa tehdä asiakkaalle motivoi ja vielä kun se lippaa omaa työtehtävää, niin on todella kiinnostavaa ja innostavaa”. Työelämän ja opintojen kehittämistä Toteemi-hankkeessa Työelämäläheinen innovaatiotoiminta on ollut Metropoliassa yksi kehittämisen kohde, joka oli myös mukana viime vuonna kansainvälisessä laadun auditoinnissa. Metropolian innovaatio-opintoja on rakennettu yhdessä ja erikseen pyrkimyksenä löytää pedagogisesti toimivia ratkaisuja, joiden avulla voidaan löytää uusia luovia innovaatioita työelämän ja metropolialueen erilaisiin tarpeisiin. Työn opinnollistamisen TOTEEMI:n pilottihankkeessa lähdettiin osaltaan toteuttamaan uudenlaista pedagogista ratkaisua sähkötekniikan monimuoto-opetuksen innovaatio-opintoihin, jossa saatua kehittämistietoa tässä tekstissä olen avannut. Ideana oli löytää opiskelijoita, joiden töissä tai työpaikalla olisi mahdollisuus toteuttaa opinnot joustavasti ja ketterästi vastaten aitoihin tarpeisiin innovoida ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja tai tuoteideoita suomalaiseen liike-elämään. Toteemi - työstä oppimassa, työhön hanke  toteutetaan 16 ammattikorkeakoulun ja 2 yliopiston yhteistyössä ja kaksikielisenä. Nämä osatoteuttaja-ammattikorkeakoulut ja yliopistot sitoutuvat omilla suunnitelmillaan toimimaan Toteemi-hankkeessa kehittämiskoreissa, joita ovat "Joustavasti työssä", "Osaamista työstä ja työhön", ja "Hyvinvointi työssä oppimisessa".  Metropolian osahanke kuuluu kehittämiskoriin 2: Osaamista työstä – Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa. Tutustu tarkemmin: http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/toteemi/ Kirjoittaja Johanna Holvikivi toimii projektipäällikkönä Palkkatyön opinnollistaminen osahanke TOTEEMIssa.    

Lue lisää

Yrittäjänainen haluaa kasvaa
23.5.2018
Sara Lindström, Sirkka-Liisa Kolehmainen

”Kasvu on ihmisenä ja yrittäjänä kasvamista”. ”Kasvu on sitä, että pystyn elämään mielekästä elämää”. ”Kasvua syntyy, kun teen enemmän yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa”. Näin kuvailevat yrittäjänaiset ajatuksiaan kasvusta. Mutta ovatko nämä kasvusta puhuvat yrittäjänaiset harvinaisuuksia? Perinteisesti on ajateltu, että naiset eivät halua kasvattaa yritystoimintaansa. Naiset haluavat puuhastella enemmän kuin tehdä vakavaa yritystoimintaa. Tilastojen valossa naisyrittäjät työllistävät miesyrittäjiä harvemmin ulkopuolisia työntekijöitä ja naisten yritykset ovat harvemmin kasvuyrityksiä. Naisten yrittäjyyttä tukevassa Oona-hankkeessa olemme havainneet, että nämä väitteet eivät välttämättä ole totta: kasvuhaluja kyllä löytyy. Lisäksi yrittäjänaiset haastavat perinteisinä pidetyt kasvun mittarit. Kasvuhalukkuus  on kaikissa suomalaisissa pk-yrityksissä (1) keskimäärin  kymmenen prosentin luokkaa. Oona-hankkeen kyselyyn osallistuneista yrittäjistä jopa 37 % kertoi tavoittelevansa liikevaihdon voimakasta kasvua. He eivät kuitenkaan tahdo kasvua millä ehdoilla tahansa. Käsitys siitä mitä halua ja minkälaista elämää tahtoo elää, on usein esillä yrittäjänaisten keskusteluissa. Perinteisesti kasvua mitataan määrällisillä mittareilla Useimmiten kasvu nähdään määrällisenä lisääntymisenä. Jotain on enemmän kuin aikaisemmin eli bisneskielellä kassavirtaa, henkilöstöä tai voittoa. Pienyritysten kasvuun keskittyvä tutkimus (2-4) kuitenkin osoittaa, että yrittäjän käsitys kasvusta jakaantuu moniin eri osa-alueisiin, henkilökohtaisesta elämästä kaupalliseen menestymiseen. Myös yrittäjänaiset haastavat perinteisinä pidetyt kasvun mittarit ja puhuvat kasvusta monin eri tavoin. Jos ajattelemme kasvua, vaikka tomaattien kasvattamisen kautta, niin kasvua on ainakin kolmen tyyppistä. Ensinnäkin kasvu on tomaatintaimien itämistä (yritysnäkökulmasta itäminen on uusi tuote/palvelu, uusi verkosto, uusi yritys, omistajanvaihdos tai yritysosto). Toiseksi kasvu on tomaattien kypsymistä (yrittäjien arjessa kypsyy oma osaaminen, asiakasymmärrys tai liikeidea). Kolmantena kasvu on versomista ja rönsyilyä (eli uusia yhteistyökuvioita, verkostoja ja osaamista, osakkuuksia, tytäryhtiöitä, fuusioita, uusia lisenssejä tai muuta liiketoiminnan laajentumista). Ja toki kasvu on myös tomaattien määrällistä lisääntymistä (voitto, myynti, liikevaihto, tuottavuus, työllistäminen). Lisäksi osa yrittäjistä pohtii kasvua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulmista, niin kuin useat tomaattien kasvattajatkin. Mitä kasvuyrittäjyys oikeastaan on? Kasvuyrittäjyyden määritelmän voi kokea yksinyrittäjän näkökulmasta lannistavana. OECD:n, Eurostatin sekä TEM (5) määritelmän mukainen kasvuyritys on vähintään kymmenen henkilöä työllistävä yritys, jonka kasvuvauhtia kuvaa kymmenen prosentin lisäys yrityksen henkilöstön tai liikevaihdon määrässä vuosittain, tulevien kolmen vuoden aikana. Toisella tapaa määritettynä, kasvuyritys on vähintään 20 prosenttia vuodessa henkilöstöltään tai liikevaihdoltaan kasvava yritys. Suomalainen yrittäjyys on lähtötasoltaan kuitenkin huomattavasti vaatimattomammissa kantimissa: yli 90 prosenttia yrityksistä (6) on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Lisäksi 65 prosenttia yrityksistä on yksinyrittäjien harteilla. Yrittäjänaisten osuus yksinyrittäjistä on kolme neljäsosaa (7). Jos viittaamme kasvuyrittäjyydellä vain edellä mainittuun määritelmään, niin kaikkien alle kymmenen hengen yritysten kasvu jää hämärään. Kuitenkin esimerkiksi yksinyrittäjän yritystoiminnan liikevaihto voi kaksinkertaistua ottamalla yrityskumppanin. Jos se ei ole kasvuyrittäjyyttä, niin mikä? Kasvupolkuja tukemassa Otollisen markkinatilanteen, laadukkaan tuotteen tai palvelun, yrittäjän rautaisen osaamisen ja onnellisten sattumien lisäksi, halu kasvaa näyttäytyy erittäin tärkeänä selittäjänä yrityksen kasvulle. Myös suunnitelmallisen kasvupolun luominen tukee yrittäjiä. Oona-hankkeessa keskitymme johtamisosaamiseen, liiketoimintaosaamisen, tuotekehitykseen ja digitaalisten taitojen kehittämiseen. Kurssien ja ohjattujen työpajojen rinnalla vertaisoppiminen ja -tuki ovat suuressa roolissa. Lisäksi yrittäjänaiset tarvitsevat tukea kansainvälistymiseen, harjoitusta vientiin sekä kannustimia työpaikkojen luomiseen (8). Tuen tulee kohdistua myös esimerkiksi perheyrityksiin ja omistajanvaihdosyrityksiin, joilla on huomattava ja usein piilevä kasvupotentiaali verrattuna uusiin yrityksiin (8). Yrityskasvua voi myös kehittyä sarjayrittäjyydestä, jolloin osaaminen kumuloituu ja riskinottokyky paranee tai laajentamalla portfolioyrittäjyydeksi, jolloin samalla omistajayrittäjällä voi olla useita yrityksiä samanaikaisesti. Oona-hanke yrittäjänaisten kasvun tukena Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteisesti toteuttamassa Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeessa yhtenä päätavoitteena on lisätä uusmaalaisten yrittäjänaisten kasvuhalukkuutta ja kannustaa heitä rohkeasti pohtimaan erilaisia kasvupolkuja. Tämä bloggaus perustuu keskusteluihin hankkeen vertaisryhmissä ja työpajoissa. Seuraava vertaisryhmä aloittaa syyskuussa. Tervetuloa mukaan! Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Voimakkaasti kasvuhakuiset PK-yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yritykset. 6/2018. Verkkodokumentti. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160566/TEM_rap_6_2018_FINAL.pdf>. Luettu 14.5.2018. Achtenhagen, L. & Naldi, L. & Melin, L. 2017. ”Business Growth” - Do Practitioners and Scolars Really Talk about the Same Thing? Entrepreneurship Theory and Practice.  Verkkodokumentti. < http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1540-6520.2010.00376.x>. Luettu 14.5.2018. Costin, Y. 2012. In pursuit of growth: an insight into the experience of female entrepreneurs. International Journal of Gender and Entrepreneurship. Vol. 4. No 2, 2012. pp 108-127. Verkkodokumentti. <http://www.emeraldinsight.com/1756-6266.htm>. Luettu 14.5.2018. Wright, M. & Stigliani, I. 2012. Entrepreneurship and growth. International Small Business Journal 31 (1) 3-22. Verkkodokumentti.  <http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0266242612467359?journalCode=isbb>. Luettu 14.5.2018. Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Kasvuyrittäjyys. Verkkodokumentti. <http://tem.fi/kasvuyritykset>. Luettu 14.5.2018. Suomen Yrittäjät 2018. Yrittäjyystilastot 2016. Verkkodokumentti. <https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyystilastot.pdf>. Luettu 14.5.2018. Suomen Yrittäjät 2018. Yksinyrittäjäohjelma 2011-2015. Verkkodokumentti. <https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tavoiteohjelmat/yksinyrittajaohjelma-2011-2015-317764>. Luettu 14.5.2018. Vier Machado, H. 2016. Growth of small businesses: a literature review and perspectives of studies. Gest.Prod. Vol. 23. No 2 São Carlos Apr. /June 2016  Epub May 17, 2016. Verkkodokumentti.<http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0104-530X2016000200419&script=sci_arttext&tlng=en>. Luettu 14.5.2018. Kirjoittajat: Sara Lindström, Työterveyslaitos Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoittajat vetävät Oona-hankkeessa johtamisen työpajoja ja yrittäjänaisten vertaisryhmiä. Lisäksi he valmistelevat yrittäjänaisille suunnattua työkirjaa, jonka tavoitteena on tukea yrittäjänaisia yritystoiminnan kylvö-, itämis-, kasvu- ja sadonkorjuuvaiheiden läpi. Unohtamatta kastelua, lannoitusta ja kitkemistä.      

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset