Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
2.10.2018
Terhi Dahlman

Yhteiskunnassa vanhat valtarakenteet ja toimintatavat natisevat liitoksistaan, kun ihmiset haluavat ottaa itselleen aiemmin edustukselliselle julkiselle vallalle kuuluneita tehtäviä, muuttavat kuluttajakäyttäytymisellään markkinarakenteita ja perustavat jakamistalouteen ja omatoimiseen palvelujen vaihtoon liittyviä demokraattisia toimintoja. Muuttuva yleisökäyttäytyminen ja uudenlaisen kaupunkiaktivismin nousu haastavat myös perinteisen tapahtumatuotannon mallin ja kulttuurituottajien työnkuvan. Yhdistystoiminnan ulkopuolelle jäävä kansalaisaktivismi, eli neljäs sektori, hyödyntää usein varsin löyhiä ihmisten yhteenliittymiä, jotka toimivat some-ympäristössä, painottavat itse tekemistä, yhteisöllisyyttä, avointa jakamista ja ovat usein myös vain hetkellisiä yhteisöjä jonkin asian valmiiksi saamiseksi. Osa toiminnasta on tee-se-itse toimintaa, jolla vaikutetaan esimerkiksi oman asuinympäristön viihtyisyyteen (oman alueen FB-kirpputorit, oman auton tai asunnon vuokraus, ympäristömummo- tai vaaritoiminta päiväkodeissa ja kouluissa), osalla toimintaa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja systeemin muuttamiseen (varjokaavoitukset, adressit päättäjille, ei-laiteta-pakasteita-pieneen-pussiin -kampanja). (1) Yleisön uudet roolit Ihmisten halu osallistua ulottuu myös tapahtumatuotannon alueelle. Enää osallistuminen kulttuuririentoihin ei tarkoita sitä, että mennään kulttuurilaitokseen ja seurataan taiteilijan työtä katsomosta. Nyt yleisö hakee aktiivista osallistumista tapahtumien ja kulttuuripalveluiden tuotantoon. Uudenlaisessa kulttuurituotannossa puhutaan joukkoistamisesta, jolla tarkoitetaan yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten. Yleisö voi joukkoistamisessa toimija: 1. ideoijana luoville sisällöille (joukkoluovuus, engl. crowd creation), 2. rahoittajana (joukkorahoitus, engl. crowd funding) 3. päättäjänä, kuinka prosessi etenee (joukkoäänestys, engl. crowd voting) 4. ratkaisijana kysymyksiin (joukkoviisaus, engl. crowd wisdom). Varsin yleistä on myös, että yleisö haluaa levittää tietoa tuttavilleen ja toimii näin tuotantojen tehokkaimpina markkinointikanavina. Toisinaan yleisö saa mahdollisuuden jopa itse olla osa taideteosta. (2) Daren C. Brabhamin määritelmän mukaan, kaikki osallistaminen verkkoympäristössä ei ole joukkoistamista. Brabham on määritellyt, että ollakseen joukkoistamista, toiminnan käynnistää organisaatio, jolla on tehtävä, joka tulisi toteuttaa. (3) Näin on myös Metropolian Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen joukkoistetussa tapahtumatuotannossa, Höntsä-Festissä. Nuoret toteuttavat Höntsä-Fest -tapahtuman joukkoistamalla Tapahtuman nimestä löytyvä höntsäily tarkoittaa leikkimielistä, ei niin vakavissaan tehtävää toimintaa, josta puuttuu kilpailu ja auktoriteettijohtoinen toiminta. Höntsä-toiminta on iloa tuottavaa, kaikille avointa, osaamisesta riippumatonta toimintaa, joka jää elämään houkuttelevuutensa ja helppoutensa vuoksi. Höntsäklubit ovat nuorten toisilleen vetämiä harrastetyöpajoja leikkimielisillä kulttuuri- ja/tai liikuntasisällöillä. Höntsä-Fest toteuttaa suurella volyymilla hankkeen toimenpiteitä. Helsingin Jäähalliin tuotetaan nuoria toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä nuorisoverkosto The Movementin työpajanuoria osallistamalla, tusinan verran hankesuunnitelman mukaisia Höntsäklubeja ja myös yksi Höntsä coach-koulutus. (4) Brabhamin määritelmä vaatii myös, että joukkoistamisessa mukaan lähtee ryhmä tai joukko, joka osallistuu toimintaan vapaaehtoisesti. Höntsä-Festiä toteuttavat nuoret tulevat mukaan omasta halustaan ja usein ”rakkaudesta lajiin”. Joukkoistamistoiminnassa käytetään apuna online-ympäristöä, jossa toteutus tapahtuu. Höntsä-Festin tuotantoprosessi etenee pitkälti sähköisten välineiden; yhteisten nettialustojen, some-kanavien ja viestipalvelujen välityksellä. Läheskään kaikki Höntsä-Fest -tuotannon tekijät eivät ole koskaan tavanneet reaalimaailmassa, vaan toimimme on-line-ympäristöissä ja tapaamme pienissä tehtäväkohtaisissa työryhmissä. (5) Tärkein asia joukkoistamisessa on, että prosessi tai tulokset hyödyttävät sekä organisaatiota että joukkoa. Höntsä-Fest esimerkiksi toteuttaa suoraan Metropolian hankkeen tavoitteita, mahdollistaa useiden oppilaitosten opiskelijoiden opintojen integroinnin hankkeen tuotantoprosessiin, antaa työkokemusta, työtodistuksen ja verkostoja nuorille, luo tapahtumaan osallistuville nuorille 16-25 -vuotiaille mahdollisuuden kokeilla uusia harrastelajeja ja innostaa mukaan syksyn Höntsäklubeihin. Höntsä-Festin tuotantotiimin tehtävänä on tuottaa elämyksiä ja virkistävä höntsäpäivä pimenevän syksyn iloksi helsinkiläisille nuorille. Pidemmän aikavälin tavoitteina ovat omatoimisen harrastetoiminnan mahdollistaminen, osallistumisen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä yhteiskuntaan kuuluvuuden ja osallisuuden lisääminen. Metropolian tuottajat valmistautuvat tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin Yleisön osallistuminen tuotannon eri osiin aktiivisina toimijoina, muuttaa kulttuurituottajan työnkuvaa. Kulttuurituottajan työn perustaitoja toki tarvitaan myös jatkossa, mutta painopiste ”tuottaja pitää kaikki langat käsissään” -ajattelusta, siirrytään kohti pidempiä ja haaroittuvia lankoja, joihin jokainen mukaan tulija kutoo oman osallistumisensa ja osaamisensa tuomia sävyjä. Elina Ala-Nikkola ja Katri Halonen ovat käyttäneet osuvasti kulttuurituotantojen joukkoistamisesta puhuttaessa, tuotantoon osallistuvasta yleisöstä prosumerit -käsitettä (prosumer + consumer). (5) Alkujaan 1980-luvulla Yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkija Alvin Toffler lanseerasi tämän käsitteen samanaikaisesti tuottajana ja kuluttajana toimivasta ihmisestä The Third Wave-teoksessaan. Toffler on julistanut tulevaisuuden työelämän tärkeimmiksi osaamisalueiksi sosiaalisen innostamisen taidot, verkostotyöskentelyn ja verkkoympäristössä toimimisen organisoimisen ja sosiaalisen median hyödyntämisen tuotantojen koordinoinnissa. Tulevaisuus lienee siis fasilitoivien mahdollistajien ja aktiivisten prosumerien yhteistyötä ja siihen Metropolia valmentaa tulevia kulttuurituottajiaan kehityksen etunenässä. Höntsä-Fest- tapahtuma Helsingin Jäähallissa 3.10.2018, on joukkoistettu tapahtumatuotanto-opintojakson käytännön työelämäprojekti, jossa opiskelijat pääsevät uusia tuottajataitojaan kehittämään. (6) Kirjoittaja Terhi Dahlman on pitkän linjan kulttuurituottajien kouluttaja, Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen projektipäällikkö ja Höntsä-Fest -tapahtuman vastaava tuottaja.   Lähteet (linkit ohjaavat ulkopuolisille sivuille): 1. Mäenpää Pasi ja Faehnle Maija. 2017. Kuntademokratiaverkosto 7.6.2017. 2. Ollila Harri. 2012. Joukkoistaminen ja sen hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto. s.24-26. 3. Joensuu Mika. 2014. Joukkoistaminen ja verkon parvet nuorisotyön välineinä: HypeCon-toiminta ja Impulssi-toimintamalli. Humanistinen ammattikorkeakoulu YAMK opinnäytetyö. 4. Höntsä - silta eteenpäin! -projektisuunnitelma. 5. Halonen Katri & Ala-Nikkola Elina. 2016. Kurkistuksia festivaalituotannon joukkoistamiseen. Artikkeli teoksessa Silvanto Satu (toim.) 2016. Festivaalien Suomi. s. 90-95. 6. www.hontsa.metropolia.fi/hontsafest

Lue lisää

Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
25.9.2018
Laura Huhtinen-Hildén

Tärkeä yhteys luovaan itseemme Luova ajattelu, mielen leikki ja itsensä ilmaiseminen lisäävät hyvinvointiamme. Tämä johtuu siitä, että ne tuovat meitä kosketuksiin omien voimavarojemme kanssa, lisäävät otetta omasta elämästä, sen valinnoista ja mahdollisuuksista. Erityisesti tarvitsemme yhteyttä luovaan itseemme silloin, kun kohtaamme vastoinkäymisiä elämässä. Valitettavasti usein juuri silloin tuo yhteys omaan sisäiseen kapasiteettiimme saattaa katketa: ajatukset ja elämä kiertyvät tiukasti vaikeuksien ympärille, vaikka kipeästi tarvitsisimme kykyä katsoa asioita toisesta näkökulmasta tai mahdollisuuden ilmaista vaikeita tunteita luovan toiminnan kautta. Luova toiminta sosiaalisessa kuntoutuksessa Esimerkiksi sosiaalityön asiakkaat voivat hyötyä siitä, että arkeen tuodaan mahdollisuuksia luovan näkökulman löytämiseen. Luova ilmaisu, leikki ja mielikuvitus tuovat elämään uusia ulottuvuuksia. Luova ryhmätoiminta voi tuoda vahvan kuulumisen ja merkityksellisyyden kokemuksen: olen osa tätä kokonaisuutta, minun kokemuksillani ja tuotoksillani on merkitystä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Elämäni sävelet -tutkimus pyrki syventämään tätä ymmärrystä luovan ryhmätoiminnan merkityksestä sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa sekä kehittämään käytänteitä alan työntekijöille arjen työn tueksi. Tutkimus oli osa valtakunnallista ESR-rahoitteista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUa, jonka tavoitteena oli selkeyttää ja yhtenäistää sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää ymmärrystä sekä valtakunnallista toimeenpanoa. Kehittämishanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Odottamattomia aarteita Metropolia Ammattikorkeakoulun SOSKU-osahankkeen kehittämistyön tuloksena julkaistiin kirja Odottamattomia aarteita. Kirjan ilmaisuun, luovaan toimintaan, vuorovaikutukseen ja erilaisiin ryhmätilanteisiin sopivia ideoita voi soveltaa eri-ikäisten osallistujien kanssa sosiaali-, terveys-, ja kasvatusaloilla. Leikki ja luova toiminta voivat helpottaa tutustumista toisiin ihmisiin sekä tukea ryhmän vuorovaikutustilanteita tuoden niihin uusia mahdollisuuksia. Taiteen soveltavan käytön ammattitaito tuo kunnille hyötyjä Luovaa toimintaa voitaisi hyödyntää nykyistä enemmän sosiaalialan ryhmämuotoisissa palveluissa, sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä sekä osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Tähän sosiaali- ja terveysministeriö kannustaakin 2018 Alueuudistuksessaan. Kunnan satsaus lisää osallisuutta ja hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta sekä pidemmällä aikavälillä myös näihin liittyviä kustannuksia. Yhteisöllinen luova toiminta työotteena esimerkiksi vanhustyössä voi vähentää työn kuormittavuutta. (Lisää aiheesta THL:n sivuilla.) Sopiva ammattitaito oikeassa paikassa Luovan toiminnan systemaattisempi hyödyntäminen sosiaali- ja terveysaloilla edellyttää siinä tarvittavien erilaisten ammatillisten lähestymistapojen hallintaa. Tämä edellyttää luovien menetelmien käyttöön liittyvän osaamisen ja koulutuksen vahvistamista. Eri alojen ammattilaiset voivat hyödyntää luovia menetelmiä erilaisin tavoin, mutta tavoitteiden ja käytettyjen lähestymistapojen tulisi sopia yhteen. Luovan toiminnan hyödyntäminen sosiaali- ja terveysaloilla laajentaa taiteen soveltavan käytön ammattilaisten, mm. musiikkipedagogien, teatteri-ilmaisunohjaajien ja yhteisömuusikoiden työkenttää. Tämä on myös kansainvälisesti havaittu ja siihen liittyvään ammattitaidon kehittämisen haasteeseen tartuttu projektissa, jossa myös Metropolian asiantuntijuus on mukana monialaisessa yhteistyössä kehittämässä koulutusta taiteen soveltavan käytön hyödyntämiseen (Lisää aiheesta SWAIP linkin takaa). On aika myös tehdä strategisia rakenteellisia ratkaisuja, joilla asiakkaiden tarpeet ja ammatillinen osaaminen kohtaavat. Tämä voi konkreettisesti tarkoittaa täydennyskoulutuksen lisäämistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tai taiteen soveltavan käytön ammattilaisen, esimerkiksi musiikkipedagogin tai yhteisömuusikon palkkaamista sosiaali- ja terveysalan työyhteisöön. Näin voidaan paremmin vastata edellä mainitun alueuudistuksen esittämään taiteen ja kulttuurin hyödyntämiseen. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, luovan ryhmätoiminnan ammattitaitoa ja ymmärrystä taiteen ja luovuuden merkityksestä osana hyvää elämää. Kirjoittaja Laura Huhtinen-Hildén (FT, MuM, musiikkiterapeutti, työnohjaaja) toimii pääainevastaavana, tutkijana, musiikkikasvatuksen lehtorina ja yhteisömuusikkokoulutuksen vastuulehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut taiteen soveltavasta käytöstä ja luovan ryhmätoiminnan mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalojen konteksteissa ja on johtanut useita näihin teemoihin liittyviä kehittämishankkeita (esim. Kulttuurisilta EAKR-hanke 2008–2011). Hän on toiminut vastaavana tutkijana Kohti luovaa arkea - kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa 2015-2017 sekä valtakunnalliseen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKUUn kuuluvassa Elämäni sävelet- tutkimushankkeessa (2015- ). Hän on julkaissut musiikkikasvatukseen ja taiteen soveltavaan käyttöön liittyviä artikkeleita ja opetusmateriaalia (esim. Huhtinen-Hildén & Pitt: Taking a learner-centred approach to music education. Pedagogical Pathways. Abingdon: Routledge). Hän toimii aktiivisesti kouluttajana ja asiantuntijana myös kansainvälisissä yhteyksissä. Linkit: Huhtinen-Hildén, Laura & Lamppu Minna (toim.), 2018: Odottamattomia aarteita - Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä

Lue lisää

10 DAYS 100 CHALLENGES – syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
18.9.2018
Tiina Vuorio

"Yksi intensiivisimmistä viikoista tämän vuoden aikana. Kaksi viikkoa täyttä tykitystä. Tuli validoitua itsestänikin monia ominaisuuksia ja huomasi missä itselläni on kehitettävää”, kiteytti eräs 10 Days 100 Challenges -ohjelman osallistuja kesäkuussa, kun ohjelman viimeinen päivä oli saatu päätökseen. Nyt toista kertaa järjestetyn ohjelman avoimuus teki siitä tälläkin kertaa ainutlaatuisen sulatusuunin, jossa kohtasivat eri kielet, kulttuurit, taustat ja koulutukset. Kuvittele, että työskentelet tiivisti ja paineen alla kaksi viikkoa, aamusta iltaan, uudessa tiimissä, jossa puhutaan montaa eri äidinkieltä ja tiimiläistesi koulutus vaihtelee kemian tohtorista automaatioon, ohjelmistokehitykseen ja bisnekseen. Lisäksi tiimisi osallistujilla on myös toisistaan hyvin poikkeavat työhistoriat ja kulttuuritaustat. Kuinka tiimissä, jossa erilaiset vahvuudet, osaamiset ja taustat kohtaavat, valjastetaan jokaisen taidot yhteisen tavoitteen eteen ja löydetään jokaiselle oma rooli? Kuinka opitaan toisilta ja luodaan yhdessä tapa jolla tiimi saa aikaan hyviä tuloksia? Työelämä muuttuu – mitä työntekijältä odotetaan? Seuraavan kymmenen vuoden aikana työelämässä korostuu teknologian käyttö, kyky sopeutua muutokseen ja jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen, selviää vuonna 2017 Suomalaisen Työn Liiton teettämästä Made by Finland -tutkimuksesta. ”Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan vastausten mukaan myös lisää kykyä toimia eri kulttuureissa, kykyä markkinoida osaamistaan sekä luovaa ajattelua. Työn tekemisen uudet muodot eivät ole ajasta tai paikasta kiinni, ja rutiinit siirtyvät enenevässä määrin roboteille vapauttaen aikaa ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Teknologia voidaan nähdä ihmisiä yhdistävänä ja inhimillistä vuorovaikutusta lisäävänä tekijänä virtuaalisen yhteydenpidon ohella”, sanoo tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Yhä kiihtyvä muutos liiketoimintaympäristössä ja teknologian kehittyminen vaatiikin työelämässä substanssiosaamisen lisäksi uusia työelämätaitoja ja rajat ylittävää osaamista. Olemme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä, joka haastaa perinteiset ammatit, mullistaa työelämää ja kyseenalaistaa perinteisen oppimisen mallit. Tutkintojen arvostus työllistymisen takaajana on jo laskussa, sen sijaan näytöt osaamisesta, kokemus ja kyky toimia verkostoissa kasvattavat merkitystään. Miten korkeakoulu vastaa muutokseen? Korkeakoulujen täytyy myös nopeuttaa reagointia työelämän tarpeisiin. 10 Days 100 Challenges -ohjelma on yksi malli, jossa näitä uusia taitoja opitaan, ja luodaan samalla tärkeitä verkostoja ja työelämäkontakteja. 10 Days 100 Challenges –ohjelma toteutuu 10 päivän aikana ja useassa eri tiimissä (tänä vuonna 18 tiimiä). Ketterät tiimit ja yksilöt luovat tulevaisuuden menestyksen, jolla kasvua rakennetaan.  Tällaisen opettamisen mallin vahvuus onkin moninaisuus. Esimerkiksi tänä vuonna järjestetyn ohjelman osallistujista 70 % oli korkeakouluissa opiskelevia. He tulivat kahdeksasta eri korkeakoulusta ja edustivat kymmeniä eri koulutusohjelmia. Loput 30% osallistujista olivat korkeakoulutettuja maahanmuuttajia, työttömiä ja yrittäjiä. Mukana oli tänä vuonna mm. Nokian Polku -ohjelman osallistujia. Samalla monialainen tiimitoiminta asettaa opetukselle haasteen rakentaa oppilaista ja opiskelijoista vahvoja, ratkaisukeskeisiä, itsensä tuntevia yksilöitä, jotka hankkivat jatkuvasti uutta osaamista. He ovat uteliaita ja heillä on sosiaaliset taidot, joiden arvo näissä tiimeissä nousee monia muita taitoja tärkeämmiksi. Ohjelmassa korostetaankin avoimuutta, monialaisuutta ja yhdessä kehittämistä ja noudatetaan 'lean' metodia ja asiakaskeskeisiä ongelmanratkaisumenetelmiä. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat yritykset sitoutuvat valmentamaan omia tiimejään ja tuomaan mukaan omia osaajiaan ja resurssejaan. 10 Days 100 Challenges ohjelma järjestettiin 3AMK-yhteistyönä (Metropolia, Haaga-Helia, Laurea) Otaniemessä, nyt toista kertaa,  4.-15.6.2018. Ohjelma on kehitetty ja toteutettu sekä 3AMK:n että Näyttämöt ja Kasvunpajat -hankkeen rahoituksella vuosina 2017-2018. Tänä vuonna teemana oli ”How AI is transforming the way we work and live”. Ohjelma oli opinnollistettu kaikille 3AMK opiskelijoille vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa pakollisia aineopintoja. Metropolian opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa kurssi 10 opintopisteen Minno-projektina tai valinnaisena 5 opintopisteen laajuisena kurssina. Linkki videoon (Youtubessa) Lähteet: The Fourth Industrial Revolution, 2017, Klaus Schwab, Economist, Founder and Executive Chairman of the World Economic Forum

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset