Tekijä: Pirjo Koski
Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
Sekä köyhät että rikkaat fertiili- ikäiset naiset synnyttävät. Sodat lisäävät köyhyyttä ja sivilien hätää ja pelkoja. Sotaa käyvissä ja köyhissä maissa eläminen ja synnyttäminen ei ole turvallista. Turvallista paikkaa elää voidaan etsiä sekä läheltä että kaukaa. Köyhyydellä voidaan viitata joko yksilöiden tai kokonaisten väestönosien taloudelliseen ja/tai sosiaaliseen syrjäytymiseen. Köyhyyteen liittyy usein myös huono tai riittämätön ravinto, heikot tai olemattomat mahdollisuudet koulutukseen tai terveydenhuoltoon sekä riittämättömät mahdollisuudet vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan. Köyhyys ilmenee väestötasolla tuloerojen kasvuna ja heikentää kansataloudenkasvua. Yksilötasolla köyhät murehtivat rahojen riittämistä päivittäisiin menoihin ja laskuihin (1). Köyhyyden on havaittu kuormittavan myös aivoja (1,2). Esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön sekä stressaavan elinympäristön, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, on havaittu vaikuttavan kielteisesi älykkyysosamäärään ja esim. koulumenestykseen. Kaikki älykkäät eivät tästä huolimatta ole rikkaita eivätkä kaikki rikkaat älykkäitä. (2) Eurooppaan saapui heinäkuussa 2016 yli 100 000 siirtolaista yhden ainoan kuukauden aikana. Syynä tähän on sota, vaino ja köyhyys.Syyriassa siviilit ovat joutuneet toistuvasti pommitusten kohteiksi. Irakissa siviilejä kuolee lähes päivittäin pommi-iskuissa. Afganistanissa väkivaltaisuuksissa vuoden 2015 alussa kuoli eniten naisia ja lapsia. Eritreassa hallitusta vastaan hangoittelevia saatetaan kiduttaa päiväkausia. Somaliassa klaanisodan uhreiksi joutuvat usein siviilit. Nigerian kristityt pakenevat maasta maassa valitsevia epävakaita oloja ja raakuuksia. Malissa kolme miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Senegalssa, Guineassa ja Gambiassa useat nuoret, etenkin miehet jättävät kotimaansa taloudellisesti paremman elämän toivossa. (3) ”Maailmassa on neljä miljardia köyhää, joille tärkeintä on saada ateria ja vaatteet päälle. Nämä olisivat milloin tahansa valmiita vaihtamaan paikkaa suomalaisen köyhän kanssa.” (4). Vuonna 2015 konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmalla yli 65 miljoonaa. Myös Suomessa ja muualla Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrät kasvoivat nopeasti vuonna 2015. (5). Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan pakoon sotaa, vainoa, turvattomuutta joko oman maansa lähialueille tai esimerkiksi Eurooppaan. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoita oli 3651. (6) Gissler ja Heino (7) kirjoittavat THL:n blogissa, että Suomessa maahanmuutto näkyy myös synnytyksissä. Tilastoista ei kuitenkaan selviä Suomeen muuttamisen syy. Tällä hetkellä tiedetään, että Suomessa lähes 11 prosenttia kaikista synnyttäjistä on ulkomaalaistaustaisia. Joko synnyttäjien molemmat vanhemmat tai he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Syntymärekisterissä oli vuonna 2014 vajaat 200 synnyttäjää (0,3 %), joilla ei ollut täydellistä henkilötunnusta. Nämä synnyttäjät olivat vasta Suomeen muuttaneita, Suomeen synnyttämään tulleita tai Suomessa suunnittelemattomasti synnyttäneitä. (7.) Synnyttäjien taustamaa suurimalla osalla on Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Thaimaa, Vietnam ja Turkki. Nämä ovat myös suurimmat maahanmuutto maat Suomessa. Opiskelemaan, töihin tai perhesyistä Suomeen muuttaneiden terveys on erilainen kuin pakolaisena tai turvapaikan hakijana tulleiden. ( 7). Aikaisempien tutkimusten mukaan afrikkalaistaustaisilla naisilla on suurempi riski menettää vastasyntynyt lapsensa. (7) Korkeimmat vastasyntyneiden kuolleisuusluvut, kun katsotaan maita, joista tulleet naiset olivat synnyttäneet vähintään 200 lasta Suomessa, on liettualaisilla, kongolaisilla ja syyrialaisilla äideillä. Korkeat kuolleisuusluvut olivat myös Unkarista ja Marokosta sekä Nigeriasta, Etiopiasta, Iranista, Somaliasta, Puolasta, Turkista ja Afganistanista tulleilla naisilla. Korkeaa vastasyntyneiden kuolleisuutta voivat selittää muun muassa äitien perussairaudet, ennenaikainen synnytys, pakolaismaiden elinolot, avioliitot serkusten välillä ja erot raskaudenaikaisiin seulontoihin osallistumisessa. (7.) Gisslerin ja Heinon (7) mukaan aihetta on syytä tutkia lisää. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joita on 17, korostetaan muun muassa seuraavia asioita: Tavoitteena on: 1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. 4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. World Visioin tavoitteena on antaa ” Joululahjaksi turvallinen synnytys”. 50 euron lahjoitusten turvin pyritään äidille takaamaan pääsy valtion tai muiden terveysalan ammattilaisten palveluihin jo odotusaikana. Näin synnytyskuoleman todennäköisyys laskee ja lapsi saa vahvan alun elämälle. (8). Lahjoituksia maailman parantamiseksi tekevät järjestöjen ja yksityisten ihmisten lisäksi myös suuryritykset. Lahjoituksista ollaan montaa mieltä. Esimerkiksi yritysjohtaja Mika Anttonen ihmettelee ”Miksi jotkut yhteiskunnan tärkeät asiat ovat lahjoitusten eikä verojen varassa. Anttosen periaate on, että verot pitää maksaa ja ne pitää maksaa siellä missä tulot syntyvät.” (4). Vaasalaisen ja helsinkiläisen kätilötyön opettaja perustivat keväällä 2015 kansanvälisen ”Interkulttuurinen kätilötyö” – verkoston. Vuoden 2016 alussa verkoston nimi muutettiin ”Lasta odottavan ja synnyttäneen maahanmuuttajanaisten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten terveys ”-verkostoksi. Verkoston tarkoituksena on saada raskaana olevien ja synnyttäneiden maahanmuuttajanaisten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten äänet kuuluviin sekä muun muassa tukea näyttöön perustuvaa hoito- ja kätilötyötä sekä vähemmistö- ja maahanmuuttajanaisten ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua terveydenhuollossa. Verkosto kokoontuu jälleen lokakuussa 2016. Kirjoitan seuraavassa blogissa lisää siitä, millaisin käytännön keinoin verkoston jäsenet pyrkivät parantamaan maailmaa ja vaikuttamaan synnyttävien vähemmistö- ja maahanmuuttajanaisten, vastasyntyneiden ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Lähteet: 1. Wikipedia. Köyhyys. Luettu 9.9.2016 > https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyys < 2. Helsingin sanomat 7.6.2014 Rikkaat ovat älykkäämpiä kuin köyhät – Miksi? Luettu 9.9.2016 >http://www.hs.fi/raha/a1402027902041< 3. Yle uutiset 25.8.2015 Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys. Liuettu 9.9.2016. >http://yle.fi/uutiset/euroopan_ennatysmaisen_siirtolaistulvan_syyt_sota_vaino_ja_koyhyys/8241818 < 4. Kotimaa 21.5.2016 . Voiko maailmaa korjata rahalla. Luettu 9.9.2016. >http://yle.fi/uutiset/henkilokuva_mika_anttonen_voiko_maailman_korjata_rahalla/8893636 < 5. Pakolaisapu. Pakolaisuus. Luettu 9.9.1916 >http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus/ < 6. Sisäasianministeriö. Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä Luettu 9.9.2016 >http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat < 7.THL- Blogi 9.5.2016. Syntymärekisteri kertoo paljon maahanmuuttajien terveydestä. Luettu 9.9.2016. >https://blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/synnytysrekisteri-kertoo-paljon-maahanmuuttajien-terveydesta < 8. Pollari, A. World Vision. Joululahjaksi turvallinen synnytys. Luettu 9.9.2016. >https://worldvision.fi/uutiset-ja-media/joululahjaksi-turvallinen-synnytys <
Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
Opiskelijat ovat laulaneet suvivirren ja olen jäänyt ansaitulle vapaajaksolle Juhannusviikolla. Lukukauden lopputtua on aikaa pohtia vastausta otsikossa esittämääni kysymykseen ikään kuin yhteenvetona menneelle lukukaudelle. Työssä onnistumisen kokemukset voivat olla hyvin erilaisia, mutta niitä tarvitaan. Psykiatri Ben Furmanin mukaan onnistumisen kokemuksen lisäksi työssä on tärkeää motivaatio, ongelmien ratkaisu, toisiin vaikuttaminen ja kritiikin vastaanottaminen. Onnistumisen kokemuksesta tulee keskustelemalla ja osallisuudesta kiittämällä kaikkien yhteinen. Organisaatio- ja sosiaalipsykologi Marjo-Riitta Ristikangas korostaa, että "Työssä onnistuminen alkaa luottamuksesta ja arvostuksesta". Itsensä arvostaminen on tärkeää, koska se heijastuu työpaikalla käyttäytymiseen. Itseluottamus rohkaisee heittäytymään erilaisiin asioihin ja tilanteisiin ja antaa myös rohkeutta epäonnistua. Haastavissa tilanteissa unelmointi, sparraus ja innostaminen sekä sopivan huumorin käyttö edistävät työntekoa. Positiivisuus, kiittäminen ja hymy vaikuttavat puolestaan tunnelmaan. Jari Hakasen mukaan työnteko onnistuu parhaiten, jos kokee työn imua (work engagement). Työn imu ilmenee tarmokkuuden kokemuksena ja energisenä olona. Työpaikalle on mukava mennä. Työn imua kokeva omistautuu työlle ja kokee oman työnsä tärkeänä ja inspiroivana. Työn imusta kertoo myös uppoutumisen tila, flow-kokemus. Tällaisessa tilassa aika kuluu kuin huomaamatta ja jo työn tekeminen tuntuu palkitsevalta, etenkin jos tulokset näkyvät ja niistä kiitetään. Työturvallisuuskeskuksen mukaan jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa työilmapiiriin, mutta siihen vaikuttaa myös yhteiset tavoitteet, työtehtävien ja vastuualueiden selkeys, kunnossa olevat pelisäännöt ja toimintatavat, käyttöön otetut henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus, sujuva yhteistyö sekä usko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin. "Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa". Mielestäni seuraavat asiat ilmaisevat TKI- opettajalle, että hän on onnistunut työssään Myönteinen työilmapiiri Avoimuus ja omien ja työkavereiden vuorovaikutustyylin hyväksyminen, vahva usko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin sekä positiivisuus ja sparraus vaikuttaa työilmapiiriin ja lisää tätä kautta onnistumisen mahdollisuuksia ja kokemuksia. Opetuksessa toteutuu yhteistoiminnallinen pedagogiikka Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallinen oppiminen sitouttaa opiskelijoita TKI:n oppimiseen sekä edistää samalla opiskelijoiden työelämätaitoja. Sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta katsottuna onnistuminen on prosessi ja yhteistoiminnan tulos. Opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat opettajat varmistavat yhdessä sen, että yhteistoiminnallisen pedagogiikan periaatteet toteutuvat. Opiskelijapalautteen antaminen ja saaminen Palautteen antaminen on yksi tärkeä osa oppimista. Palautteen avulla opettajat voivat sekä arvioida että kehittää opetustaan. Rakentava palaute kannustaa jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on parantaa sekä opetuksen tuloksellisuutta että työelämän laatua. Opintopisteiden kertyminen Opintojen sekä opetuksen kannalta on tärkeää se, että opiskelijat toimivat sekä tavoitteellisesti että suunnitelmallisesti, pyrkien suorittamaan opintonsa sovitussa aikataulussa. Tärkeää on myös se, että TKI- opintojaksot ja niihin liittyvät tehtävät ja kokeet sekä opinnäyte-, innovaatio- ja kehittämistyöt arvioidaan sovitun ajan puitteissa. Laadukas hankesuunnittelu sekä ulkoisen rahoituksen saaminen Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun TKI- opettajat rohkenevat heittäytyä uusiin tilanteisiin, kuten hankesuunnitteluun, kiireenkin keskellä. Sujuva yhteistyö, avoin vuorovaikutus, omien kykyjen ja taitojen sekä luovuuden käyttö motivoi ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia, mutta myös kokemuksia. Seuraavan lukuvuoden opetuksen ja töiden suunnittelu Onnistumisen kanalta on tärkeää, että opettajille jää aikaa suunnittella työnsä ennen vapaajaksolle lähtemistä. Osa suunnittelusta toteutuu opettajien yhteistyönä pienryhmäpalavereissa, neuvotteluissa ja kokouksissa. Osan opettaja tekee yksinään. Onnistunut yhteistyö tukee yksin tekemistä ja mahdollistaa työhön uppoutumisen, flow-kokemuksen saavuttamisen. Tunnustuksen saaminen ja osallisuudesta kiittäminen Onnistumisista keskusteleminen ja osallisuudesta kiittäminen on tärkeää, koska silloin onnistumisen kokemuksesta tulee kaikkien TKI- opettajien yhteinen. Tunnustusta ja kiitosta tiimin jäsenet voivat jakaa myös toinen toisilleen. Kiitos onnistuneesta lukukaudesta ja hyvää kesää kaikille! Metropolian stategia 2020
Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
Ohjaan Metropolia ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa kätilö-, terveydenhoitaja- ja sairaanhoitaja- sekä ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöitä. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 30 opintopistettä. Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. ”Metropoliassa Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta on yhdistetty opetukseen ja opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet lähteä mukaan erilaisiin työelämäyhteistyötä ja opetusta yhdistäviin TKI-projekteihin”. Laurean ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelijat osaavat tutkimuksellisesti kehittää työelämää ja tuottaa uusia ratkaisuja tuotteina, toimintamalleina tai työkulttuurina. Etsin internetistä google- haulla tietoa suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ohjauksesta ja etenkin ohjauksen pelisäännöistä. Ohjauksen pelisäännöt löytyivät, mutta löysin myös muuta mielenkiintoista hiukan hajallaan olevaa opinnäytetyöskentelyä ja ohjausta tukevaa aineistoa. Opinnäytetyön ohjauksen pelisäännöt löytyivät Kajaanin ammattikorkeakoulun sivuilta. Pelisäännöt kirjoitetaan ohjaussopimukseen ja niiden avulla varmistetaan, että ohjaajilla ja opiskelijalla on yhteinen käsitys opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta. Pelisääntöjä noudattamalla opinnäytetyö valmistuu sovitussa ajassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on julkaisut opinnäytetyön ohjaajan käsikirjan, jonka tarkoituksena on tukea ohjaajia opinnäytetyön ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä erityisesti opinnäytetyössä käytettyjen menetelmien osalta sekä jakaa ohjauksessa käytettyjä hyviä käytäntöjä. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun Kudos nimisessä yhteistyöhankkeessa, on koottu ylempää AMK-tutkintoa suorittaville opiskelijoille materiaalipankki, jsota löytyy tietoa opinnäytetytön lähtökohdista ja ohjauksesta sekä mm. videot tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjaukseen. Videoita on tehty myös opinnäytetöiden metodologisia ratkaisuista sekä opiskelijan näkökulmasta ohjaukseen. Metropolia ammattikorkeakoulussa on tuotettu julkaisu ”Yhdessä kehittäen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön haasteita”, jossa paneudutaan ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön sekä tutkimus- ja kehitystyön haasteisiin oppimisen siirtovaikutuksen näkökulmasta. Opinnäytetöiden kehittämisen valtakunnallisessa verkostohankkeessa on julkaissut ohjaajien tueksi ”Opinnäytetyön ohjauksen laatusuositukset”, jotka perustuvat tietoon, kokemukseen ja tarkkaan harkintaan. Laatusuositusten tavoitteena on kehittää, yhtenäistää ja tehostaa opinnäytetyöprosessia sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakoulussa. Sivustolta löytyy myös julkaisu ”Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja”. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut Arcada, Diak, Humak ja Metropolia ovat muodostaneet ihmistieteiden eettisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida ennakolta ja antaa lausuntoja ammattikorkeakouluissa tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyön raportoinnissa käytetään kunkin ammattikorkeakoulun luomaa kirjallisten töiden ohjetta. Hyväksytyt opinnäytetyöt julkaistaan ammattikorkeakoulujen yhteisestä Theseus - verkkopalvelusta. Koska opinnäytetyöt ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoimintaa (TKI) ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet kukin erikseen tai yhteistyössä toistensa kanssa runsaasti tietoa ohjauksen tueksi sekä nuorisoasteen että ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja ohjaajille. Ohjeiden tavoitteena on auttaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita tekemään laadukas ja omaa ammatillista kehittymistä tukeva opinnäytetyö. Ohjeet tukevat opinnäytetyöprosessia alkaen aiheen valinnasta ja opinnäytetyöskentelyä tukevista opinnoista päättyen valmiin työn julkaisuun ja kypsyysnäytteeseen.
Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
Tutkimus- ja kehitystyön opettajana minulla on omakohtaista kokemusta talkoohengestä ja sellaisesta yhteistoiminnasta, jossa ryhmään sujahtaa ulkopuolinenkin onnistuneesti mukaan. Talkootyö eli talkoot on vanha, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva tapa tehdä työtä. Tällaisessa yhteistyössä oman reviirin varjelun sijasta vaihdetaan ajatuksia esimerkiksi yhteisestä tutkimus- tai kehityskohteesta ja tuotetaan uusia ja mahdollisimman innovatiivisia ratkaisuja. Hyvin toimivassa ryhmässä on myös me-henkeä. Markku T. Hyyppä viittaa me-hengellä ”yhteen hiileen puhaltamiseen ja työkavereiden arvostamiseen”. Metafora ”yhteen hiileen puhaltaminen” kuvaa onnistunutta yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Talkoohenki kuvaa työryhmän henkistä tilaan, joka mahdollistaa sujuvan yhteistyön. Talkoohengessä korostuu vapaaehtoisuus ja sellainen yhteistyö, jossa hyödynnetään jokaisen osaamista. Talkoohengessä tehdyn työn tuloksena syntyy aina jotain uutta. Ammattikorkeakoulut joutuvat hankkimaan noin parikymmentä prosenttia resursseistaan tutkimus- ja kehityshankkeista. Hankkeita aloitetaan usein talkoohengessä, koska niille ei löydy heti rahoitusta. Hanketyön lisäksi myös opettaminen edellyttää talkoohenkeä, yhteen hiileen puhaltamista sekä työkavereiden arvostamista sekä yhteistyötä ja avointa ajatusten vaihtoa. Opettajien ammattietiikassa korostetaan, että opettajalla on vastuu tukea oppijan kehitystä muiden kehityksestä vastuussa olevien kanssa. Yhteistyön vaade näkyy myös Metropolian pedagogisessa linjauksessa, jonka mukaan opettajat, muu henkilöstö, opiskelijat sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit osallistuvat yhdessä opiskelijoiden kehityksen tukemiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön opettajat ja opinnäytetyön ohjaajat tekevät sujuvaa yhteistyötä englannin- ja tilastotieteenopettajan sekä informaatikkojen ja ulkoisten sidosryhmien kanssa silloin, kun opinnäytetyöt tehdään hankkeissa. Metropolian kehittämis-, innovaatio- ja tutkimusohjelmia kutustaan osaamiskiihdyttämöiksi. Osaamiskiihdyttämöissä kootaan yhteen eri organisaatioiden ja alojen huippuosaajia ratkaisemaan merkittäviä yhteiskuntaan, talouteen ja elinympäristöön liittyviä tulevaisuuden haasteita. Onnistununeen yhteistyön ja talkoohengen on havaittu lisäävän työmotivaatiota ja työhön sitoutumisessa. Työhönsä sitoutuneet opettajat nauttivat työstään ja luottavat toinen toisiinsa, tekevät työnsä yhteistyössä toinen toistensa kansa ja jaksavat hyvin työssään. Tällainen työnteko näkyy lopulta myös organisaatioiden menestymisenä. Mistä yhteistyö ja talkoohenki oikein kumpuavat? Työssä innostumisen mallin mukaan selitys löytyy työpaikan sujuvasta arjesta ja mahdollistavasta johtamisesta. On myös havaittu, että yhteistyö ja talkoohenki edellyttävät kaikilta osapuolilta huippuosaamisen lisäksi luottamusta, rohkeutta, luovuutta, avoimuutta, arvostusta, sitoutumista, positiivisuutta ja jokaisen vastuun kantoa. Selitys löytyy myös itseohjautuvasta organisaatiomallista. Itseohjautuvassa organisaatiossa tiimeille on annettu edellytykset toimia mahdollisimman vapaasti organisaatioiden sisällä. Lähteitä: Kohti innostunutta työyhteisöä. Työterveyslaitos. Saatavana www-muodossa > http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyossainnostuminen/Documents/Kohti_innostunutta_tyoyhteisoa.pdf < Luettu 27.5.2016 OAJ 2016. Opettajan ammattietiikka. Saatavana www-muodossa > http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20ammattietiikka%20ja%20eettiset%20periaatteet < Luettu 25.5.2016 Paras opetus. Metropolia. Saatavana www-muodossa >https://tuubi.metropolia.fi/portal/c/document_library/get_file?uuid=580780a9-091f-4414-a39b-2d5f38819679&groupId=10341 < Luettu 27.5.2016